Turun Ammattikorkeakoulu VUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin Projektin kesto 1.5.2016-31.5.2018 Toiminta-alue Kansallinen Kumppanit Loimaan Jankko Loimaan Korikonkarit Loimaan Leisku LP juniorit Pöytyän Urheilijat Kosken Kaiku Ura Basket Rahoittajat LEADER / Jokivarsikumppanit ry Kokonaisrahoitus 131 500 AMK:n budjetti 131 500 Projektin tuloksia Hankkeen tavoitteena on 1) Edistää urheiluseurojen elinvoimaisuutta lisäämällä niiden markkinointi-, myynti- ja strategiaosaamista. 2) Kehittää urheiluseurojen toimintaa rakentamalla uusia toimintamalleja julkisen hallinnon, yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. 3) Tukea urheiluseurojen roolia alueellisen sosiaalisen pääoman vahvistamisessa ja alueellisen identiteetin rakentamisessa. 4) Levittää hankkeessa syntynyttä tietoa ja toimintamalleja alueen urheiluseuroihin, kolmannen sektorin organisaatioihin ja yrityksiin. Yhteystiedot Jaakko Haltia Lehtori Puhelin: +358 44 907 4966 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ turkuamk.fi
Organisaatiosähköposti: jaakko.haltia@ turkuamk.fi Yksikkö: Tekniikka ja liiketoiminta, Liiketalous Harri Jalonen Yliopettaja, Tutkimusvastaava Puhelin: +358 44 907 4964 Sähköposti: etunimi.sukunimi@ turkuamk.fi Organisaatiosähköposti: harri.jalonen@ turkuamk.fi Yksikkö: Tekniikka ja liiketoiminta, Liiketalous, Monimuotokoulutukset ja ylempi AMK
VUPI Virtaa urheiluseuroihin ja elinvoimaa paikallisyhteisöihin Suomessa on noin 10 000 urheiluseuraa, joilla on ollut koko itsenäisyytemme ajan merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentajana sekä kansalaisten henkisen ja fyysisen kunnon ylläpitäjänä. Urheilu on pystynyt tuottamaan ymmärrystä erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edustavien piirien välille. Monet paikka- ja seutukunnat tunnetaan juuri niiden urheiluseurojen toiminnasta. Urheiluseurojen toiminta on perustunut vapaaehtoisuudelle. Sadattuhannet suomalaiset antavat työpanostaan urheiluseurojen hyväksi. Kun vapaaehtoisuuden arvo muutetaan rahaksi Tilastokeskuksen työvoimakustannustutkimuksen mukaisen tuntihinnan mukaan, saadaan vapaaehtoistyön arvoksi 1,65 miljardia euroa vuodessa. Urheiluseurat ovat ison haasteen edessä, joka syntyy seuraavien tekijöiden yhteisvaikutuksesta: 1) Vapaaehtoisten rekrytointia on vaikeuttanut kulttuurinen murros, erityisesti ihmisten yksilöllisten valintojen ja elämäntapojen korostuminen. Pitkäkestoinen sitoutuminen urheiluseurojen toimintaan on entistä harvinaisempaa. Urheiluseuralta vaaditaan entistä parempaa organisointia, jotta ihmisiä saadaan osallistumaan erilaisiin talkooprojekteihin. Varteenotettava ratkaisu on palkata operatiivista henkilöstöä, joka voi keskittyä seuran eri tehtävien organisointiin. Kysymys ei ole vapaaehtoistyön korvaamisesta palkkatyöllä, vaan vapaaehtoistyön systemaattisesta kehittämisestä. 2) Urheilun pyyteettömät tukijat ovat entistä harvemmassa. Yritykset odottavat panostuksilleen parempaa vastinetta, sillä näkyvyyden tarjoaminen ei enää riitä. Urheiluseurojen syvällisempi hyödyntäminen yritysten markkinoinnissa liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta mahdollisuuksien muuttaminen toimiviksi käytännöiksi ei onnistu nykyisellä osaamispohjalla. Osaaminen on puutteellista sekä urheiluseuroissa että yrityksissä. 3) Urheilun yhteiskunnallista tehtävää eikä median kautta saavutettavaa suuren yleisön kiinnostusta voi tulevaisuudessa rakentaa yksinomaan vapaaehtoistyön varaan. Urheiluseuroilta edellytetään aiempaa ammattitaitoisempaa toimintaa. Toiminnan ammattimaistamisessa on huomioitava kuitenkin kaupallisuuden mukana tulevat riskit (esim. otteluiden manipulointi, korruptio jne ). Urheiluseurojen toiminnan ammattimaistaminen onkin tehtävä tavalla, joka ei koidu vaaraksi urheilun yhteiskunnalliselle legitimiteetille. Vaikka haasteet kohdistuvat ensisijaisesti urheiluseuroihin, kysymys on tekijöistä, jotka heijastuvat laajalti niihin yhteistöihin, joissa urheiluseurat toimivat. Jos urheiluseurat menettävät toimintaedellytyksiään, seuraukset näkyvät paikallisyhteisöjen elinvoimaisuuden heikkenemisenä.
Edellä kuvatuista haasteista huolimatta urheiluseurat eivät ole aseettomia. Urheiluseurojen mahdollisuudet perustuvat pitkään historiaan. Niillä on kiinnekohta vähintään omilla paikkakunnilla yli sukupolvien. Urheiluseurat ovat keskeinen osa alueellisen sosiaalisen pääoman rakentumisessa. Urheiluseuroilla on paljon toistaiseksi hyödyntämättömiä mahdollisuuksia myös ympäröivässä yhteiskunnassa. Merkittävin mahdollisuus liittyy kunnille ja valtiolle ammatillistettuun yhteisötyöhön, johon kohdistuu huomattavia taloudellisia säästöpaineita. Julkinen rahoitus ei tulevaisuudessa riittäne kattamaan nykyisenkaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunnan ja alueellisen hyvinvoinnin edistämiseksi myös urheiluseuroilta odotetaan uudenlaisia esiintuloja. Urheiluseurojen rooli on ollut Suomessa varsin erilainen verrattuna esimerkiksi useisiin Keski-Euroopan maihin, joissa seurat tekevät paljon yhteistyötä paikallisyhteisöjen (ja julkisen hallinnon) kanssa. Keski- Euroopassa seurat ovat kiinni ihmisten arjessa järjestämällä paljon erilaisia aktiviteetteja, jotka eivät liity suoraan tietyn urheilulajin edistämiseen. Kansainvälisistä käytännöistä on opittavaa ja siksi myös VUPI-hankkeessa tehdään yhteistyötä Turun AMK:n kv-yhteistyökumppaneiden kanssa.