KESKI-POHJANMAAN LIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN

Samankaltaiset tiedostot
LUONNOS/ JKa KESKI-POHJANMAAN LIITON ESITYS TAVOITTEIKSI HALLITUSOHJELMAAN

SATAKUNNAN TULEVAISUUSFOORUMI vt. maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä, Satakuntaliitto

Etelä-Pohjanmaan liiton tavoitteet hallitusohjelmaan

Etelä-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Älykkäitä tekoja Suomelle

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Keski-Suomen kasvuohjelma

EU:n rakennerahastokausi

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

AMK-opiskelijaliikkeen vaalitavoitteet 2019

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Digitalisaatio liikenteessä

Kuntajohdon seminaari

9 ratkaisua Suomelle - Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

Sähköisen asioinnin ensisijaisuus

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. valmistelu. Sabina Lindström

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA Hallinnonalan rakennerahastopäivät Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

Millaisella väyläverkolla kuljetat vuonna 2019? Väylänpidon rahoitusnäkymät

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät Minna Karvonen

Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Ihmiset ja osaaminen sujuvasti liikkeelle kasvukeskusten välillä. Maarakennuspäivä Aleksi Randell

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. osallistuminen. Hanna Perälä, liikenne- ja viestintäministeriö Kuntamarkkinat 12.9.

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

Digitalisaation mahdollisuudet liikenteessä

Kaupunkilähtöistä kaupunkipolitiikkaa

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Liikenneviraston uusiomateriaali-iltapäivä

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Rauman Tarina osa 2 Kaupunginvaltuusto

Eettistä tietopolitiikka tekoälyn aikakaudella. Syksy 2018

Tieliikenteen automaatio. Päivi Antikainen Yksikön johtaja

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Valtioneuvoston periaatepäätös datan hyödyntämisestä liiketoiminnassa. Osaamiskysymykset ja osaamista koskevat toimet

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Lausuntopyyntö STM 2015

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi Rovaniemi

Ensisijaisesti sähköisesti tarjottavien palvelujen tiekartta

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Elinkeino-ohjelman painoalat

Teknologiateollisuuden vaikuttamistavoitteista Teknologiateollisuus

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja


Hyvinvointia ja kilpailukykyä hyvillä yhteyksillä

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

HE Talousarvioksi 2018 (pl 32) Työvoiman kohtaanto-ongelma

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

EU-koheesiopolitiikan valmistelu sekä OECD-raportin politiikkasuositukset

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Komission tiedonanto: Tekoälyn koordinoitu toimintasuunnitelma. Maikki Sipinen Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Ajankohtaiskatsaus. Johtaja Terhi Päivärinta. Kuntamarkkinat 12.9.

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi Huippuvalmennuspäivät Helsinki Opetusneuvos Seija Rasku

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Tietosivu

Suunittelujärjestelmän tulevaisuus kommenttipuheenvuoro kaupunkiseutujen roolista

Aluekehittäminen ja TKIO

RAIDELIIKENNE MAHDOLLISTAA! TIIVISTELMÄ

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

Päätös Suomen runkoverkosta miksi ja miten? Sauli Hievanen, SAK Tiina Haapasalo, EK

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

EU:n koheesiopolitiikan valmistelu. Itä- ja Pohjois-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvylle. Marja-Riitta Pihlman

Miten Tampere on muuttunut ja muuttumassa

Työstä työhön. Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset kehysriiheen

Kaupunginvaltuusto

Minun tulevaisuuden kuntani

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma (NPA) Paula Mikkola

Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.

Joensuun seudun tuleva elinkeino-ohjelma uudella tavalla kohti tulevaisuutta. Valtuusto- ja yrittäjäseminaari Jarmo Kauppinen, JOSEK Oy 5.9.

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Työvoimapolitiikan uusi suunta

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

Transkriptio:

1 (5) TAVOITEOHJELMA 14.1.2019 KESKI-POHJANMAAN LIITON TAVOITTEET HALLITUSOHJELMAAN 2019-2023 Keski-Pohjanmaan liitto näkee tärkeänä, että hallitusohjelma 2019-2023 on luonteeltaan nykyisen ohjelman tapaan strateginen ohjelma-asiakirja ja operatiivisesta toiminnasta sovitaan erikseen ohjelmaa toimeenpantaessa. Seuraavat tavoitteet tukevat toteutuessaan kestävällä tavalla Suomen alueellista elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä sekä lisäävät Keski-Pohjanmaan kansainvälistä näkyvyyttä ja vaikutusmahdollisuuksia. 1) EU:n koheesiopolitiikan ja maatalouspolitiikan tulee hyödyttää Keski- Pohjanmaan liiton kaltaisia harvaan asuttuja maakuntia Hallitus varmistaa, että Euroopan unionin komission valmistelussa oleva koheesiopolitiikkaesitys ja maatalouspolitiikan linjaukset hyödyntävät parhaalla mahdollisella tavalla myös harvaan asuttuja maakuntia. Hallitus varmistaa, että valmistelussa olevan ohjelmakauden 2021 2027 laskennallinen saanto säilyy harvaan asuttujen maakuntien näkökulmasta vähintään nykyisellä tasolla, ilman että saanto perustuu komission poikkeavien tilanteiden varalle kehittämään ns. turvalausekkeeseen. Hallitus varmistaa, että ohjelmakauden 2021-2027 rahoituksenjakomekanismissa otetaan huomioon myös harvan asutuksen yleiskriteeristö ja Pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityisperusteet taikka muulla tavoin huolehditaan Keski- Pohjanmaan kaltaisten maakuntien saannon tason säilymisestä vähintään nykytasolla. Hallitus vahvistaa harvaan asuttujen maakuntien kehittämistä ohjaamalla Euroopan unionin Suomelle osoittaman ohjelmakauden 2021 2027 rahoitusta tarpeisiin, jotka muutoinkin ovat jäämässä jälkeen muun Suomen kehityksestä. Tällaisia tarpeita ovat esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoituksen tarpeet, osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen sekä uusien innovaatioiden ja elinkeinoelämän kasvun mahdollistaminen. 2) Keski-Pohjanmaan osaavan työvoiman saatavuus tulee turvata Hallitus varmistaa, että Keski-Pohjanmaan kaltaisten kehittyvien maakuntien kasvutarpeisiin on saatavissa riittävästi uudistuskykyisen ja uutta teknologiaa hyödyntävän yhteiskunnan tarvitsemaa osaavaa työvoimaa.

2 (5) Hallitus lisää tutkintoon johtavan koulutusjärjestelmän joustavuutta ja monimuotoisuutta siten, että se mahdollistaa riittävän nopean työmarkkinatarpeeseen reagoinnin. Resursseja tulee kohdistaa erityisesti täydennys- ja muuntokoulutukseen, jolla voidaan tukea Keski-Pohjanmaan kuntien, yritysten ja sosiaali- ja terveystoimijoiden työvoimatarpeita sekä työttömien koulutukseen siten, että kaikki opintokokonaisuudet voivat olla osa myöhemmin erikseen suoritettavaa tutkintoa. Keski-Pohjanmaa tarvitsee työvoimaa muualta maasta. Hallituksen tulee tukea työvoiman liikkuvuutta asumiseen liittyvin kannustimin, esimerkiksi helpottamalla monipaikkaista asumista, edistämällä paikkariippumattoman työn tekemistä, tukemalla työhön hakeutumiseen perustuvaa muuttoliikettä sekä erilaisin verotuskäytännöin. Työvoiman saatavuudessa tulee hyödyntää myös kansainvälistä työperäistä liikkuvuutta. Hallituksen tulee käynnistää työperäisen maahanmuuton kansallisen toimintaohjelman valmistelu. Ohjelmalla selvitetään ja otetaan käyttöön keinot mm. työlupamenettelyn keventämiseksi ja nopeuttamiseksi sekä lahjakkuuksien houkuttelemiseksi. Hallitus luo työperäiselle maahanmuutolle kokonaisuuden, jolla mahdollistetaan riittävän laaja-alaiset tukitoimet sekä yksilöille että perheille työperäisen maahanmuuton tilanteessa. Hallitus tukee myös kuntia ja kuntien yhteistyötä työperäisen maahanmuuton tehostamiseksi. Hallitus parantaa ja nopeuttaa eurooppalaisen tutkinnon hyväksymistä ilman eri menettelyjä. Hallitus mahdollistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteiset opintopolut ja tutkintojen suorittamisen. Hallitus vahvistaa maakunnan ja kuntien sopimusperusteista yhteistyötä selvittämällä toisen asteen koulutuksen siirtämismahdollisuuden maakunnan vastuulle silloin, kun tästä on yksimielisyys maakunnan ja alueen kuntien kesken. 3) Digitalisaatiolla mahdollistetaan maakunnan palvelujen kehittyminen ja menestys Lähivuosina on edessä datatalouden aiheuttama globaali talouden uusjako. Erityisen riippuvaisia digitalisaation edistymisestä ovat ne, jotka asuvat ja elävät keskustaajamien ulkopuolella, harvaan asutulla alueella. Hallituksen tulee varmistaa palveluiden saavutettavuus digitaalisesti koko maassa. Hallituksen tulee vahvistaa määrätietoisin toimin kaikkia maakuntien datatalouteen liittyviä kansallisen kilpailukykymme vahvuuksia, kuten systeemistä toimintatapaamme, digi-infran laatua, avoimen datan määrää sekä ICT-osaamisen tasoa. Hallituksen tulee kehittää myös kansalaisten digiosaamista ja lisätä ICTosaajien määrää niillä toiminta-aloilla, kuten esimerkiksi maatalous ja turkistalous, joissa ICT-osaamisesta on puutetta.

3 (5) Palveluiden digitaalinen saavutettavuus mahdollistetaan parhaiten riittävän nopeilla verkoilla (minimissään 100 Mbit) koko maassa. Hallituksen tulee tukea alueellisten tietopalvelujen saatavuuden parantamiseen tähtäävien hankkeiden toteutumista osoittamalla taloudellista tukea esimerkiksi maakuntien dataverkkojen laajentamiseen ja nopeuttamiseen. Hallitus vauhdittaa vahvojen ja riittävän suurten ekosysteemien syntymistä tukemalla maakuntien ja maiden rajat ylittävää uudenlaista kokeiluyhteistyötä. Lisäksi hallituksen tulee tukea alueellisten verkostojen vahvistumista ja turvata kokeilutoiminnan edellyttämän lainsäädännöllinen ketteryys ja joustavuus. Hallituksen tulee edistää asiakaslähtöisten, julkisten palvelujen digitalisaatiota edellyttämällä kaikkien julkisten palveluiden saatavuutta ensisijaisesti asiakkaalle yhteensopivan digitaalisen käyttöliittymän kautta. 4) Menestyvä innovaatiopolitiikka luo kasvua Keski-Pohjanmaalle Hallituksen tulee tukea maakuntien talouden kasvua parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä sekä mahdollistamalla maakunnallisten yhteistyöjärjestelyjen toteuttaminen silloin, kun se edistää tuloksellisuutta ja on välttämätöntä. Hallituksen tulee vahvistaa sekä palvelualojen että tuotannollisten alojen uusia toimintatapoja siten, että avoimella sektorilla on kyky toimia tehokkaasti myös työvoimapulatilanteessa. Hallituksen tulee suunnata kehittämispanoksia tuottavuutta noustaviin toimenpiteisiin, tekoälysovellusten käyttöönottoon ja digitaalisten toimintaympäristöjen luomiseen. Hallituksen tulee lisätä taloudessa olevan rahan kiertonopeutta keventämällä palvelualojen sääntelyä. Hallitus tulee tukea systemaattista alueellista kehittämistoimintaa edistämällä uutta tutkimus- ja kehittämispoliittista kumppanuutta sekä mahdollistamalla olemassa olevien resurssien yhdistäminen. Hallituksen tulee tasapainottaa maakuntien innovaatiorahoituksen kohdentamisessa olevia eroja siten, että Keski-Pohjanmaan innovaatiopolitiikan rahoittamiseen osoitetaan riittävä rahoitus (noin 30-50 M hallituskaudella). Hallituksen tulee varmistaa Keski-Pohjanmaan viestivetoisten yritysten ja yhteisöjen kykyä toimia kansainvälisessä toimintaympäristössä edistämällä yhteisten säännösten syntymistä. Hallituksen tulee aktiivisesti edistää maakuntien kasvua tukevan eurooppalaisen innovaatiopolitiikan kehittymistä. 5) Maakunnan saavutettavuus on elinehto Suomen liikennejärjestelmä tulee nähdä osana kansainvälistä liikenneverkkoa, jonka laajentumista ja kehittymistä tuetaan vahvasti myös EU:n taloudellisin resurssein. Hallituksen tulee osoittaa liikenteen perusväylänpitoon vuosittain 1,3 miljardia euroa eli tie- ja rataverkon korjausvelkaa vähennetään vuosittain 300 miljoonalla eurolla.

4 (5) Keski-Pohjanmaan maakunnan vientivetoinen talous ja elinkeinojen toimintakyky nojautuu vahvasti hyvään saavutettavuuteen. Hallituksen tulee parantaa maakuntaan ja maakunnasta ulospäin suuntautuvaa sekä maakunnan sisäistä saavutettavuutta laatimalla selkeä, yli hallituskausien ulottuva maantiet, raideliikenteen ja lentoliikenteen sisältävä liikennejärjestelmän valtakunnallinen kehittämissuunnitelma, jonka perusteella selvitetään eri liikennejärjestelmän investointikohteet ja kohdennetaan niihin tarvittavat resurssit. Rahoituksella tulee mahdollistaa myös asteittain toteutettava Keski-Pohjanmaan alueellisen tieverkon parantaminen. Hallituksen tulee tukea maakuntien liikenneinvestointien mahdollisimman nopeaa toteuttamista selvittämällä mahdollisuudet hyödyntää muun muassa hankekohtaisia yhtiöitä, yksityistä rahoitusta sekä valtion omien tukiluonteisten panosten muuttamista kilpailukykyä lisääviksi investoinneiksi. Keski-Pohjanmaan maa-alueesta noin 80 prosenttia on metsiä. Hallituksen tulee kehittää metsäteollisuuden ja muiden teollisuusalojen kykyä saada tuotteita markkinoille kilpailukykyisesti sekä mahdollistaa taloudellisesti puun korjuun edellyttämän metsäautotiestön ylläpitäminen. Hallituksen tulee kehittää liikenneverkkoa nopeat junayhteydet mukaan lukien mm. mahdollistamalla alueellinen raideliikenne eri työssäkäyntialueiden välillä työvoiman saatavuuden sekä tasapuolisen saavutettavuuden kriteereihin perustuen. Hallituksen tulee tukea digitalisaatioon perustuvia älykkään liikenteen ratkaisujen kehittämistä. 6) Toimiva ympäristö- ja ilmastopolitiikka on keskeinen osa Keski- Pohjanmaan kasvua ja uusia innovaatioita Keski-Pohjanmaalla kestävä luonnonvarojen käyttö, kiertotalous ja biotalouteen perustuvat mahdollisuudet ovat keskeisiä maakunnan kilpailukyvyn, elinvoiman ja vetovoiman tekijöitä. Maakuntien kasvuun perustuva ympäristöpolitiikka tulee nähdä elinvoiman osatekijänä ja mahdollistajana. Kasvua tukevalla ympäristöpolitiikalla tuetaan myös uusien toimintatapojen käyttöönottamista. Keski-Pohjanmaa on vahva biotalouden kehittäjä ja innovaattori. Hallituksen tulee edistää alueista lähtevää biotalouden kansainvälistä edelläkävijyyttä, jossa edelleen kehitetään osaamista, teknologioita, vientiä ja uusia ratkaisuja. Hallituksen tulee myös jatkaa metsien käyttöön pohjautuvan biotalouden kehittämistä, jossa otetaan huomioon pitkäjänteinen ja kestävä metsien hoito ja ilmastotavoitteet. Hallituksen tulee kehittää kaavoituksen ja ympäristöhallinnon lupamenettelyn normistoa ja toimintatapoja joustavampaan suuntaan. Nykyinen kehitys on oikeansuuntainen, mutta riittämätön. Tavoitteena tulee olla sujuva ja toimiva lupamenettelyprosessi, jossa otetaan huomioon avoimuuden, käsittelyaikojen nopeuden ja luotettavuuden näkökulmat. Samalla tulee arvioida sitä, miltä osin lupamenettelyä ja normistoa voidaan yksinkertaistaa ja purkaa em. tavoitteet ja ympäristönsuojelun näkökulmat huomioon ottaen.

5 (5) Hallitus varmistaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä, että maakunnan asukkaiden valitsema maakuntavaltuusto pystyy ohjaamaan maakunnan rakennetta ja tukemaan maakunnan toiminnallisuutta oikeusvaikutteisen maakuntakaavoituksen avulla. Keski-Pohjanmaan maakunnan eri toimijat sitouttava suunnittelu- ja neuvottelumenettely on osa älykästä kaupunki- ja aluepolitiikkaa ja sillä vaikutetaan mm. vetovoimaisten ja viihtyisien elinympäristöjen muodostumiseen, Hallituksen tulee korostaa ennakoivan, vuorovaikutteisen ja maakunnat osallistavan suunnittelun merkitystä ja edistää tällaisten toimintatapojen käyttöönottoa uusien säännösten tai määräysten sijasta.