HANNUKAINEN MINING OY

RAPORTTI 16X154546 27.11.2015 Päivitetty 13.3.2018 101007636-001 HANNUKAINEN MINING OY HANNUKAISEN KAIVOSHANKE - LUVITUSVAIHE

ii Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

iii Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA... 1 2.1 Muodostuvat vesijakeet... 1 2.1.1 Avolouhosten kuivatus... 6 2.1.1.1 Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset... 6 2.1.1.2 Rautuvaaran avolouhokset... 7 2.1.2 Ojankaivut... 7 2.1.3 Muu infrarakentaminen... 7 2.2 Rakentamisaikataulu... 7 2.3 Rakentamisvaiheen vesitase... 9 2.3.1 Vesitaseen laskentaperusteet... 9 2.3.2 Kuukausitason vesitase... 9 2.4 Vesijakeiden laadut... 12 2.4.1 Kuervaaran avolouhoksen kuivatusvedet... 12 2.4.2 Laurinojan avolouhoksen kuivatusvedet... 16 2.4.2.1 Vedenlaatu... 16 2.4.2.2 Kuormitus... 20 2.4.3 Rautuvaaran avolouhosten kuivatusvedet... 20 2.4.4 Ojitus ja infrarakentaminen... 20 3 RAKENTAMISVAIHEEN VESIENKÄSITTELY... 22 3.1 Kiintoaineen poisto... 22 3.1.1 Menetelmät... 22 3.1.2 Käyttökohteet... 23 3.2 Laurinojan ja Kuervaaran louhosten vesien käsittely... 25 3.3 Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ja mitoitus... 25 4 TUOTANTOVAIHEEN VESITASEEN LASKENTAPERUSTEET... 27 4.1 Hydrologinen data ja toistuvuudet... 27 4.1.1 Lämpötila... 27 4.1.2 Sadanta ja haihdunta... 28 4.1.3 Lumi ja jää... 30 4.1.4 Pintavalunta... 30 4.2 Pinta-alat... 31 4.3 Avolouhosten pohjavesipurkauma... 33 4.4 Rikastushiekka... 34 4.5 Prosessin vedenkulutus... 35 5 TUOTANTOVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA... 36 5.1 Muodostuvat vesijakeet... 36 5.2 Ympäröiviin vesistöihin johdettavat puhtaat valumavedet... 39 5.2.1 Hannukainen... 39 5.2.2 Rautuvaara... 39

5.3 Vuotuinen vesitase koko kaivoksen elinkaarelle... 39 5.4 Altaiden säännöstely... 43 5.5 Poikkeukselliset hydrologiset olosuhteet... 48 5.5.1 Kuiva vuosi... 48 5.5.2 Märkä vuosi... 50 5.5.3 Keskimääräinen vuosi toukokuu märkä... 53 5.6 Yhteenveto vesitaseen laskentatuloksista... 53 5.7 Vesijakeiden laatu... 54 5.7.1 Louhosvedet... 54 5.7.2 Rikastushiekka-alueella muodostuvat vedet... 56 5.7.3 Sivukiven läjitysalueilta muodostuvat vedet... 58 5.7.3.1 Suotoveden laadun mallinnus... 58 5.7.3.2 Mallinnuksen tulokset... 60 5.7.4 Muut vesijakeet... 62 5.7.4.1 Pintamaiden läjitysalueet... 62 5.7.4.2 Pintavalunta piha-alueilta... 64 5.7.4.3 Pintavalunta toiminta-aluetta rajaaviin keräilyojiin... 64 5.7.4.4 YYTH:n jätevedenpuhdistamon käsitellyt vedet... 65 6 TUOTANTOVAIHEEN VESIENKÄSITTELY... 65 6.1 Yleistä... 65 6.2 Yleistä vesienkäsittelymenetelmistä... 65 6.2.1 Aktiivinen käsittely... 65 6.2.2 Passiivinen käsittely... 66 6.3 Suunnitellut aktiiviset vesienkäsittelyprosessit... 66 6.3.1 Yleistä... 66 6.3.2 Menetelmät... 66 6.3.2.1 Hannukaisen vesienkäsittely... 66 6.3.2.2 Rautuvaaran vesienkäsittely... 69 6.3.3 Soveltuvuuden ja puhdistustehon arviointi... 70 6.4 Suunnitellut passiiviset vesienkäsittelyprosessit... 74 6.4.1 Öljynerotus... 75 6.4.2 Kiintoaineen poisto... 76 6.4.3 Menetelmien soveltuvuuden ja puhdistustehon arviointi... 76 6.5 Lähtevän veden laatu ja kuormitusarviot... 76 6.5.1 Keskimääräinen laatu ja kuormitus... 76 6.5.2 Huonoimman tilanteen laatu... 79 6.6 Tuotannon aikana ympäristöön purettavat vedet kuormitus... 79 7 SUOSITUKSET... 80 8 LÄHTEET... 81 iv

v Liitteet Liite 1 Piirustukset P001 P002 P003 P004 Kuukausitason vesitase eri toimintavuosille keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa Rakentamisen aikaiset vesienkäsittelyjärjestelmät - sijaintikartta Tuotannonaikaiset vesienhallintajärjestelyt -yleiskartta Tuotannonaikaiset vesienkäsittelyjärjestelmät - sijaintikartta Tuotannonaikaiset vesienkäsittelyjärjestelmät - virtauskaaviot Yhteystiedot Kirsi-Marja Haanpää, DI Kaisa Kettunen, DI Pöyry Finland Oy Elektroniikkatie 13 FI-90590 OULU Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 0625905-6 Tel. +358 10 33 33280 Fax +358 10 33 28250 www.poyry.fi

1 JOHDANTO HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Tämä raportti käsittelee Kolariin suunnitellun Hannukaisen kaivoshankkeen päivitettyä vesitasetta (13.3.2018) sekä vesienhallinnan ja vesienkäsittelyn suunnitelmia. Raportti esittää Hannukaisen rautakaivoshankkeen aluevesitaseen, kuvauksen vesienhallintajärjestelmästä sekä ympäristöön purettavien vesijakeiden laatuarviot ympäristöluvan kuormitusarviointia varten. Lisäksi raportin liitteinä toimitetaan vesienhallintaan liittyvät tekniset suunnitelmapiirustukset sillä tasolla, kuin ne ympäristölupavaiheessa katsotaan tarpeellisiksi. Koska vesitaselaskennan lähtökohtia on täsmennetty ympäristölupahakemuksen jättämisen jälkeen (17.2.2016), tässä raportissa esitetään vesienhallinta ja vesitaselaskelmat yhtenä kokonaisuutena väärinymmärrysten ehkäisemiseksi. Tässä yhteydessä korostetaan, että vesitaseen päivitykset eivät vaikuta laadittuihin vesistövaikutusarvioihin. Vesienhallintaan liittyen erityisesti seuraavat periaatteelliset ratkaisut ovat muuttuneet (Taulukko 1-1). 1 Taulukko 1-1. Keskeiset muutokset verrattuna ympäristölupahakemusvaiheeseen. Hannukainen Rautuvaara Hannukainen Rautuvaara Muut Keskeiset muuttuneet kohdat Rakentamisen aika Laurinojan ja Kuervaaran avolouhoksen kuivatusvesiä ei johdeta ympäröiviin vesistöihin. Laurinojan ja Kuervaaran avolouhoksen kaikki kuivatusvedet johdetaan vesivarastoaltaan kautta Muonionjokeen Laurinojan ja Kuervaaran avolouhosten kuivatusvesiä tyhjennetään yhteensä 12 kk Rautuvaaran avolouhoksia ei tyhjennetä Rikastushiekkoja ei varastoida Rautuvaaran avolouhokseen Tuotannon aika Pintamaan läjitysalueilta tulevat vedet kerätään ja pumpataan Hannukaisen vesivarastoaltaaseen Toiminta-alueen reunustavien keräilyojien vedet pumpataan Hannukaisen vesivarastoaltaaseen Mitään vesiä ei johdeta tuotantoaikana Äkäs, Kuer tai Valkeajokeen Rikastushiekka-alueella muodostuvan veden laatu on tarkentunut uusien testitulosten myötä Yhdyskuntien jätevesiä ei sekoiteta missään vaiheessa kaivoksen vesien kanssa Tunturilapin Vesi Oy:n jätevedet kulkevat eri putkessa, samassa kaivannossa Muonionjokeen Rakentamisen aikaista vesienkäsittelyä on tarkennettu tässä raportissa (kappaleet 2 ja 3). Myös rakentamisen aikataulua on tarkennettu siten, että avolouhosten tyhjennysvedet voidaan johtaa vesivarastoaltaaseen ja siitä edelleen Muonionjokeen asti (Kuva 2-5). Vesienhallintaan liittyvät riskitilanteet on kuvattu ympäristölupahakemuksessa. Tässä raportissa viitataan tuotantolaitoksen käyttöönottovuoteen merkinnällä Y0. Vastaavasti ensimmäiseen tuotantovuoteen viitataan merkinnällä Y1 jne. Rakentamisvuosiin viitataan merkinnöillä Y-2 ja Y-1. 2 RAKENTAMISVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA 2.1 Muodostuvat vesijakeet Rakentamisen aikana hallittavat vesijakeet on esitetty alla taulukoissa erikseen Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille (Taulukko 2-1 ja Taulukko 2-2). Sama data on esitetty myös kaaviossa taulukoiden jälkeen (Kuva 2-1).

Taulukko 2-1. Hannukaisen alueella muodostuvat rakentamisenaikaiset vesijakeet. 2 Muodostuvat vesijakeet Kuvaus Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset kuivatusvedet Hannukaisen louhoksen pintamaan poisto ja louhoksen käynnistys Vesivarastoaltaan rakentaminen vesistötyöt - Vesitilavuus yhteensä 4.0 Mm³ (Laurinoja 3.7 Mm³ ja Kuervaara 0.3 Mm³). Louhokset tyhjennetään vedestä kokonaan. Hetkelliset kuivatusvesimäärät Laurinoja 431 m³/h, Kuervaara 36 m³/h. - Vesien laadut kuvattu kohdissa 2.4.1 (Kuervaara) ja 2.4.2 (Laurinoja). - Vedet varastoidaan vesivarastoaltaaseen Hannukaisessa ja käytetään käynnistysvaiheessa rikastamolla. Ylimääräiset vedet puretaan Muonionjokeen. - Kuivatuksen kesto 12 kk. - Kuivatuksen ajoittuminen Q3 Y-1-Q2 Y0. - Sisältää pohjavedenpumppauksen ja pintavalunnan louhoksen alueelta. - Toiminta-alue on toiminnan ensimmäisenä vuonna 0.39 km², ja toisena sekä kolmantena vuonna 0.90 km². - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa 2.4.3. - Vedet ohjataan pintavalutuskentälle ja sitä kautta ne johtuvat Äkäsjokeen ja vesivarastoaltaan valmistuttua ne pumpataan vesivarastoaltaaseen. - Toiminta-aika on yhteensä 27 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q1 Y-1 Q3 Y0. - Sisältää vesivarastoaltaan padon rakentamisen Kivivuopionojan laaksoon ja Kivivuopionojan ohitusuoman rakentamisen altaan ohitse. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa 2.4.3. - Vedet johdetaan rakentuvan vesivarastoaltaan yläosaan siten, että rakentamaton vesivarastoallas toimii imeytyskenttänä - Toiminta-aika 9 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q1-Q4 Y-2. Hannukaisen alue ojankaivu - Rakentamisen aikana ojankaivua yhteensä 8.8 km ajoittuu usealle vuodelle. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa 2.4.3. - Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Ojaverkoston kaivun on arvioitu tapahtuvan ensimmäisen 13 vuoden aikana. Hannukaisen alue infrarakentaminen ja aluetyöt - Toiminta-alue noin 30 ha (sisältää meluvallin). - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa 2.4.3. - Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Arvioitu toiminta-aika yhteensä 24 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q4 Y-2 Q3 Y0.

3 Taulukko 2-2. Rautuvaaran alueella muodostuvat rakentamisenaikaiset vesijakeet. Muodostuvat vesijakeet Kuvaus Rautuvaaran alue ojankaivu - Rakentamisen aikana ojankaivua yhteensä 12 km. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa 2.4.3. - Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Ojaverkoston kaivun on arvioitu tapahtuvan ensimmäisen 6 vuoden aikana. Rautuvaaran alue infrarakentaminen ja aluetyöt Rautuvaaran alueen patojen rakentaminen - Toiminta-alue yhteensä 40 ha (sisältää ratapihatyöt). - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa 2.4.3. - Käsittely alapuolisilla selkeytysaltailla. - Arvioitu toiminta-aika yhteensä 24 kk. - Toiminnan ajoittuminen Q4 Y-2 Q3 Y0. - Sisältää rikastushiekan läjitysalueen patojen rakentamisen Niesajoen valuma-alueella. - Arvioitu muodostuvan veden laatu on kuvattu kohdassa 2.4.3. - Vesi puretaan selkeytysaltaiden kautta Niesajokeen. - Toiminnan ajoittuminen vuosille 5-6 tuotannon aloituksesta.

4 Kuva 2-1. Hannukaisen kaivoshankkeen rakentamisvaihe, yleinen vesikierto.

5 Kuva 2-2. Rakentamisen aikainen vesikierto

2.1.1 Avolouhosten kuivatus 6 2.1.1.1 Laurinojan ja Kuervaaran avolouhokset Laurinojan louhoksen vesitilavuus on noin 3.7 Mm³ ja Kuervaaran louhoksen vesitilavuus on noin 0.3 Mm³. Louhosten tilavuuskäyrät on esitetty kuvissa alla (Kuva 2-3 ja Kuva 2-4). Laurinoja KORKO (masl, N60) Tilavuus (Mm³) +127,5 0,050 +250,0 +130,0 0,078 +132,5 0,112 +135,0 0,153 +200,0 +137,5 0,199 +140,0 0,249 +142,5 0,302 +150,0 +145,0 0,361 +147,5 0,425 +100,0 +150,0 0,497 +152,5 0,578 +155,0 0,666 +050,0 +160,0 0,865 +165,0 1,103 +170,0 1,377 +000,0 +175,0 1,691 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 +180,0 2,061 Varastotilavuus (Mm³) +185,0 2,572 +190,0 3,056 +195,5 3,721 KORKO (masl) Kuva 2-3. Laurinojan louhoksen tilavuuskäyrä syvyyden suhteen. Kuervaara KORKO (masl, N60) Tilavuus (Mm³) +196,0 +176,0 0,007 +177,0 0,011 +194,0 +178,0 0,015 +192,0 +179,0 0,020 +190,0 +180,0 0,028 +181,0 0,036 +188,0 +182,0 0,046 +186,0 +183,0 0,057 +184,0 +184,0 0,070 +182,0 +185,0 0,084 +180,0 +186,0 0,100 +187,0 0,118 +178,0 +188,0 0,138 +176,0 +189,0 0,161 +174,0 +190,0 0,186 0,0 0,1 0,1 0,2 0,2 0,3 0,3 0,4 +191,0 0,213 Varastotilavuus (Mm³) +192,0 0,243 +193,0 0,276 +194,0 0,311 KORKO (masl) Kuva 2-4. Kuervaaran louhoksen tilavuuskäyrä syvyyden suhteen. Hannukaisen kaivoshankkeessa lähtökohtana on, että kuormitus Äkäsjokeen minimoidaan. Hannukaisen vesienkäsittely-yksikkö ja vesivarastoallas rakennetaan ennen louhosten tyhjentämisen aloittamista. Vesivarastoaltaan tilavuus on kuitenkin riittämätön

kaikkien louhosten kuivatusvesien varastoimiseen. Tämän vuoksi myös ylitevesipumppaamo ja putkilinja vesivarastoaltaalta Rautuvaaraan rakennetaan ennen louhosten tyhjentämisen aloittamista. Rakentamisen yksityiskohtaista aikataulua tarkennetaan vielä myöhemmissä suunnitteluvaiheissa. Tavoitteena on, että myös putkilinja Rautuvaarasta Muonionjoelle rakennetaan siten, että Laurinojan ja Kuervaaran louhosten käsitellyt tyhjennysvedet johdetaan Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan kautta Muonionjokeen. Laurinojan vedenlaatu on esitetty kappaleessa 2.4.2.1 ja louhosten tyhjentämisestä aiheutuvat maksimikuormitukset on arvioitu kappaleessa 2.4.2.2. 7 2.1.1.2 Rautuvaaran avolouhokset 2.1.2 Ojankaivut Tämä kappale on poistettu Alueiden kuivatus vaatii uusien ojien kaivamista sekä Rautuvaarassa että Hannukaisessa. Lisäksi vesivarastoaltaan ympärille rakennetaan katkaisuojat. Ojituksen suunnittelulla ja ojien kaivulla varmistetaan se, että puhtaita kaivosalueen ulkopuolisia vesiä ei pääse tarpeettomasti kaivoksen toiminta-alueelle. Toiminta-aluetta ympäröivää ojaverkostoa laajennetaan sitä mukaa, kuin toiminnot kehittyvät. Ojia rakennetaan kohtuullisen tasaisesti koko toiminnan aikana. Alustavien suunnitelmien mukaan Hannukaiseen rakennetaan yhteensä 8.8 km ojaa ja ojaston mitoittava valuma-alue on 1.7 km². Tässä tarkastelussa ojituksen on arvioitu tapahtuvan tasaisesti ensimmäisten 13 toimintavuoden aikana, jolloin vuotuisesti ojia kaivettaisiin 670 m ja vaikutusalue olisi vuotuisesti 13 ha. Rautuvaaraan rakennetaan yhteensä noin 12 km ojaa, ja ojaston mitoittava valuma-alue on 2.6 km². Valtaosa ojituksesta on rikastushiekka-aluetta kiertäviä puhtaan veden keräilyojia. Tässä tarkastelussa ojituksen on arvioitu tapahtuvan tasaisesti ensimmäisten 6 toimintavuoden aikana, jolloin vuotuisesti ojia kaivettaisiin 2 000 m ja vaikutusalue olisi vuotuisesti 43 ha. 2.1.3 Muu infrarakentaminen Vesistövaikutuksia aiheutuu ojituksen lisäksi myös muusta infrarakentamisesta. Tämä tarkoittaa Hannukaisessa aluerakentamista, louhoksen pintamaan poistoa, meluvallin ja vesivarastoaltaan padon rakentamista sekä Kivivuopionojan uuden uoman rakentamista vesivarastoaltaan ohitse. Rautuvaarassa muu infrarakentaminen käsittää rikastamoalueen rakentamisen, ratapihan rakentamisen ja rikastushiekka-alueen selkeytysaltaan rakentamisen. 2.2 Rakentamisaikataulu - Rakentamisaikataulu on päivitetty Kuvassa alla (Kuva 2-5) on esitetty vesistöpäästöihin vaikuttavan rakentamisen alustava aikataulutus. Ojankaivut ja maatyöt tullaan toteuttamaan tulvakauden ja syksyn sadekauden ulkopuolella siten, että kaivun aikainen eroosio minimoidaan.

c x 8 Rakentaminen Tuotanto Y-2 Y-1 Y0 (käyttöönotto) Y1 Y2 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 1 PUMPPAAMO PS01 JA PUTKILINJA HANNUKAISEN VESIVARASTOALTAALTA RAUTUVAARAAN C C C C C X x X X X X X X X X X 2 PUMPPAAMO PS09 JA PUTKILINJA RAUTUVAARASTA MUONIONJOKEEN C C C C C x x X X X X X X X X X 3 MUUT PUMPPAAMOT JA PUTKILINJAT c c c c c c c c c c X X X X X X X X X 4 HANNUKAISEN VESIENKÄSITTELY C C X X X X X X X X X X X X X X X X X 5 HANNUKAISEN VESIVARASTOALLAS c C C C X X X X X X X X X X X X X X X X 6 OJANKAIVU HANNUKAISESSA c c c c c c c c c c c c c c c c c c 7 KUERVAARAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN MUONIONJOKEEN X X X x 8 LAURINOJAN AVOLOUHOKSEN TYHJENTÄMINEN MUONIONJOKEEN X X X X 9 PINTAMAAN POISTO, HANNUKAISEN AVOLOUHOS C C C C C C C c c c c c c c c c 10 HANNUKAISEN INFRARAKENTAMINEN c c c c c c c c 11 SUOJAVALLIN RAKENTAMINEN c c c 12 RAUTUVAARAN VESIENKÄSITTELY C C C X X X X X X X X X 13 RAUTUVAARAN PATOJEN RAKENTAMINEN c c c c c c 14 RAUTUVAARAN INFRARAKENTAMINEN c c c c c c c c 15 OJANKAIVU RAUTUVAARASSA c c c c c c c c c c c c c c c c c c Kuva 2-5. Alustava rakentamisen aikataulutus vesistöpäästöihin liittyvien toimintojen osalta. TUOTANNON ALOITUS

9 2.3 Rakentamisvaiheen vesitase 2.3.1 Vesitaseen laskentaperusteet Rakentamisvaiheen vesitase on laadittu keskimääräisille hydrologisille olosuhteille. Lisäksi on arvioitu poikkeuksellisen sateisen, kerran 100 vuodessa (1/100a) toistuvan vuoden ajoittuminen rakentamisen ajalle. Hydrologisena datana on käytetty samaa aineistoa kuin tuotantovaiheen vesitaseessa. Data on esitetty myöhemmin kappaleessa 4.1. Pinta-alat ja vaikutusalueet sekä rakentamisaikataulu on määritetty olemassa olevaan hankesuunnittelutietoon perustuen. 2.3.2 Kuukausitason vesitase - louhosvesiä ei tyhjennetä Äkäsjokeen - louhosten kuivatusaika sijoittuu ajalle Q3 Y-1 Q2 Y0 on kestoltaan yhteensä vuoden (12 kk) (aiemmin 6 kk ajalla Y-1 Q2 Q3) Hannukaisen alueen kuukausitason vesitase rakentamisen aikana on esitetty kohteittain alla. Kuvissa on esitetty hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisen vuoden lisäksi arvioidut purkuvesimäärät kerran 100 vuodessa. Rakentamisen aikana ensimmäisinä kuukausina ennen avolouhosten tyhjentämisen alkamista vettä muodostuu alueella arviolta 74 000 m 3 /kk ja avolouhosten tyhjentämisen aikana arviolta n. 470 000 m 3 /kk. Eniten vettä muodostuu louhosten tyhjentämisen loppuaikana, kun tuotantoaika lähenee ja infrarakentaminen on laajentunut suurelle alueelle jo. Jos märkä vuosi sattuu louhosten tyhjentämisen ajalle, lisää se pahimmillaan kokonaisvesimäärää vajaa 100 000 m 3 /kk. (Kuva 2-6) Rautuvaaran rakentamisen aikainen vesimäärä on riippuvainen ainoastaan ojankaivuusta ja muusta infrarakentamisesta. (Kuva 2-7) Vettä muodostuu alueella arviolta noin 15 000 m 3 /kk. Keskimääräisenä hydrologisena vuonna eniten vesiä muodostuu ojankaivusta Y-1 ja Y0 toisella kvartaalilla, noin 60 000 m 3 /kk. Kerran 100 vuodessa esiintyvänä märkänä vuotena se tarkoittaa noin 90 000 m 3 /kk.

10 Kuva 2-6. Hannukaisen alueen rakentamisen aikainen vesitase ja toiminnan vaikuttamat vesistöihin purettavat vesijakeet keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa sekä purettavan veden nettomäärä keskimääräisenä ja kerran 100 vuodessa (1/100) toistuvana märkänä vuonna.

11 Kuva 2-7. Rautuvaaran alueen rakentamisen aikainen vesitase ja toiminnan vaikuttamat vesistöihin purettavat vesijakeet keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa sekä purettavan veden nettomäärä keskimääräisenä ja kerran 100 vuodessa (1/100) toistuvana märkänä vuonna.

2.4 Vesijakeiden laadut - Rautuvaaran avolouhosten tyhjentämistä ei tapahdu, joten kuormitusta ei tapahdu - Laurinojan ja Kuervaaran avolouhosten tyhjentäminen Hannukaisen vesivarastoaltaaseen - Laurinojan ja Kuervaaran avolouhosten tyhjentäminen tapahtuu 6 kk sijaan 12 kuukaudessa, joten kuormitus pienenee 2.4.1 Kuervaaran avolouhoksen kuivatusvedet Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatua ja kerroksellisuutta on tarkkailtu vuosina 2005 2008 ja 2011. Huomioitavaa kuitenkin on, että vedenlaatutiedot perustuvat vain muutamaan näytteenottokertaan erityisesti metallipitoisuuksien osalta, mikä lisää riskiä avolouhosten kuivatusvesien vedenlaatutietojen virhetulkinnoille. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatua on seurattu ottamalla näytteitä 1 27 m syvyydeltä. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatu vaihtelee selvästi syvyyden mukaan. Kuervaaran avolouhoksen päällysveden (0 10 m) happitilanne on tulosten perusteella hyvä, mutta heikkenee merkittävästi syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä (Kuva 2-8). Vaikka avolouhoksen sulfaattipitoisuudet kasvavatkin syvemmissä vesikerroksissa, ei louhoksen vedenlaadussa ole mittaustulosten perusteella havaittavissa selkeää halokliinia eli suolaisuuden harppauskerrosta (Kuva 2-9). Louhoksen sulfaattipitoisuus vaihtelee välillä 543 1100 mg/l ollen korkeimmillaan alusvedessä. Kuervaaran avolouhoksen päällysvesi on myös erittäin hapanta (ph 3,5) välillä 0 15 m (Kuva 2-10). Päällysveden happamoituminen on todennäköisimmin peräisin ferriraudan (Fe 3+ ) hydrolysoitumisesta eli reaktioista veden kanssa. Hapellisessa vedessä ferrirauta hydrolysoituu vedessä muodostaen lopulta saostuvaa ferrihydroksidia (Fe(OH) 3 ). Ferriraudan hydrolysoituminen on myös happoa tuottava reaktiosarja, mikä näkyy selkeästi alentuneina ph-arvoina. Saostuvan ferrihydroksidin muodostuminen johtaa myös päällysveden alhaisempiin rautapitoisuuksiin, mikä on nähtävissä myös Kuervaaran louhoksen päällysveden rautapitoisuuksissa (Taulukko 2-3). Hapettomissa olosuhteissa saostuneen ferrihydroksidin rauta pelkistyy kuitenkin liukoiseksi ferroraudaksi (Fe 2+ ). Raudan pelkistyminen voi tapahtua sekä kemiallisesti että mikrobiologisesti esim. sulfaatin dissimilatorisen pelkistymisen yhteydessä. Ferriraudan pelkistyminen liukoiseksi ferroraudaksi johtaa alusveden rautapitoisuuden nousuun, mikä on nähtävissä myös Kuervaaran alusveden rautapitoisuuksissa. Louhoksen alusveden rautapitoisuus vaihteli välillä 180 370 mg/l. Alusvedestä mitattu rautapitoisuus vastaa ja on osin jopa korkeampi kuin rautapitoisuus yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden kemiallisessa saostusprosessissa, jossa hyödynnetään rautapohjaisia saostuskemikaaleja. Vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista erityisesti nikkelin pitoisuus on koholla Kuervaaran avolouhoksen päällysvedessä (Taulukko 2-4). Nikkelipitoisuus vaihtelee päällysvedessä (1 10 m) välillä 11 220 µg/l mediaanin ollessa 150 µg/l. Kadmiumpitoisuudet vaihtelivat välillä <0,005 0,08 µg/l. Valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006 1 ja muutos 868/2010 2 ) kadmiumille asetettu päästöraja-arvo on 10 µg/l ja elohopealle 5 µg/l. Avolouhosveden kadmiumpitoisuudet olivat selvästi tätä pienempiä. Lyijyn ja elohopean osalta tarvittavaa vedenlaatuaineistoa ei ollut tämän raportin laadin- 12 1 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista, voimaantulo 1.12.2006. 2 Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta, voimaantulo 1.11.2010.

tahetkellä saatavilla. Muista metalleista alumiinin, strontiumin ja kuparin pitoisuudet olivat koholla Kuervaaran louhoksen päällysvedessä. Alusvedessä kyseisten metallien pitoisuudet olivat kuitenkin alhaisempia. Mangaanipitoisuus kasvoi rautapitoisuuden tavoin päällysvedestä syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä. Raudan tavoin myös mangaani on altis redox-olosuhteiden muutoksille, mikä näkyy kohonneina mangaanipitoisuuksina hapettomissa vesikerroksissa. Metallien haitallisuuksia arvioitaessa on huomioitava, että Kuervaaran louhoksen vesi on kokonaiskovuudeltaan erittäin kovaa. Muista metallien biosaatavuuteen vaikuttavista tekijöistä louhosveden orgaanisen hiilen pitoisuutta ei tarkkailutulosten perusteella voi kuitenkaan luotettavasti arvioida. Kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), mikä kuvaa vedessä määritysolosuhteissa (KMnO 4, H 2 SO 4 ) hapettuvan orgaanisen ja epäorgaanisen aineen määrää, voi kohota alusvesinäytteissä myös pelkistyneessä muodossa olevien metallien, kuten rauta ja mangaani, vaikutuksesta. Kemiallinen hapenkulutus voi näin olla koholla esim. runsaasti ferrorautaa sisältäneessä näytteessä, vaikka näyte ei sisällä juuri lainkaan orgaanista ainesta. Kuervaaran avolouhoksen veden kiintoainepitoisuus kohosi myös syvemmissä vesikerroksissa. Määritetyt kiintoainepitoisuudet vaihtelivat alle määritysrajan (< 1 mg/l) pitoisuuksista aina 170 mg/l pitoisuuksiin. Kokonaisfosforin keskimääräiset pitoisuudet olivat alhaisia päällysvedessä (1 15 m), mutta kasvoivat syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä ollen 4,1 42 µg/l. Fosforin tavoin myös typpipitoisuudet kasvoivat syvempiin vesikerroksiin siirryttäessä ollen välillä 500 3000 µg/l (Taulukko 2-3). Hapettomassa alusvedessä typpi on mitä todennäköisimmin lähes täysin ammoniumtyppenä. 13

14 Taulukko 2-3. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta 2005-2008 ja 2011. Kuervaaran vanha avolouhos 2005 2008, 2011, keskiarvot O 2 SS EC Alkaliteetti ph COD Mn N TOT P TOT Fe SO 4 Cl- (2 Ca (1 Mg (1 K (2 Na (2 Syvyys (m) mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l mg/l 1 (n=3) 10,5 1,7 106,7 <0,01 3,4 <1 506,7 4,2 5,3 543,3 2,7 150,0 41,0 2,6 9,1 10 (n=1) 9,7 <1 120,0 <0,01 3,4 <1 500,0 6,5 5,5 560,0 2,7 150,0 39,0 2,7 9,1 14 (n=1) 0,1 10,0 110,0 <0,01 3,5 8,1 1300,0 4,1 68,0 780,0 - - - - - 15 (n=2) <0,2 41,0 115,0 0,8 5,7 24,0 1350,0 10,3 180,0 645,0-130,0 26,0 - - 20 (n=1) <0,2 120,0 150,0 1,7 6,0 36,0 1900,0 42,0 310,0 1100,0 3,0 140,0 21,0 3,0 10,1 21 (n=1) 0,001 61,0 150,0 1,3 5,9 45,0 2200,0 15,0 290,0 680,0 - - - - - 25 (n=1) <0,2 170,0 160,0 2,4 6,0 42,0 2500,0 35,0 370,0 1100,0 5,7 150,0 37,0 9,6 9,3 26 (n=1) <0,2 160,0 160,0 2,0 6,1 42,0 3000,0 26,0 370,0 1100,0-150,0 31,0 - - 27 (n=2) 0,001 90,0 160,0 0,6 6,1 50,0 2750,0 10,6 360,0 1075,0 - - - - - Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=1 kaikissa syvyyksissä 2) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu Taulukko 2-4. Kuervaaran avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta 2005-2008 ja 2011. Kuervaaran avolouhos 2005 2008, 2011, keskiarvot Co Cu Zn Sb Ni (1 Sr (1 Al (1 S (2 Si (2 As (2 Ba (2 Cd (2 Cr (2 Mn (2 Mo (2 U (2 Syvyys (m) µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1 (n=2) 95,5 125,0 44,0 <20 220,0* 440,0 1380,0 202,2 9,4 0,09 19,84 0,08 0,3 677,1 <0,05 0,9 10 (n=1) 110,0 120,0 <40 <5 210,0* 450,0 1310,0 205,5 9,3 0,11 20,27 0,08 0,3 683,0 0,05 0,8 15 (n=2) 28,0 25,0 <40 <20 95,0 340,0 660,0 - - - - - - - - - 20 (n=1) 9,7 14,0 <40 <5 51,0 280,0 390,0 215,8 11,0 0,10 20,60 0,08 0,3 739,5 <0,05 0,9 21 (n=1) 47,0 <10 <10 <20 - - - - - - - - - - - - 25 (n=1) 7,3 11,0 <40 <5 28,0 320,0 760,0 334,3 5,6 0,1 19,2 <0,005 0,1 2804,0 0,06 0,2 26 (n=1) 7,0 20,0 <40 <5 36,0 320,0 430,0 - - - - - - - - - 27 (n=1) 51,0 <10 <10 <20 - - - - - - - - - - - - Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=1 kaikissa syvyyksissä 2) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu * Huom! Pintakerroksista otetuissa näytteissä (1-10m), joissa ph:ta ei ole mitattu, ovat nikkelipitoisuudet välillä 11 150 µg/l (n=4).

15 0 Happipitoisuus mg/l 0 2 4 6 8 10 12 0 Happisaturaatio % 0 20 40 60 80 100 5 5 Syvyys (m) 10 15 Syvyys (m) 10 15 20 20 25 25 Kuva 2-8. Veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste Kuervaaran avolouhoksessa eri syvyyksissä. 0 Sähkönjohtavuus ms/m 0 50 100 150 200 Syvyys (m) 5 10 15 20 25 Kuva 2-9. Veden sähkönjohtavuus Kuervaaran avolouhoksessa eri syvyyksissä. 0 ph 0 2 4 6 8 Syvyys (m) 5 10 15 20 25 Kuva 2-10. Veden ph Kuervaaran avolouhoksessa eri syvyyksissä.

2.4.2 Laurinojan avolouhoksen kuivatusvedet 16 2.4.2.1 Vedenlaatu Laurinojan avolouhoksen vedenlaatua ja kerroksellisuutta on seurattu vuosina 2005 2008 ja 2011. Huomioitavaa kuitenkin on, että vedenlaatutiedot perustuvat vain muutamaan näytteenottokertaan erityisesti metallipitoisuuksien osalta, mikä lisää riskiä avolouhosten kuivatusvesien vedenlaatutietojen virhetulkinnoille. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatua on seurattu ottamalla näytteitä päällysvedestä, välivesikerroksista sekä alusvedestä eli väliltä 1 80 m. Laurinojan päällysveden (0 18 m) keskimääräinen happipitoisuus on hyvällä tasolla (Kuva 2-11). Happipitoisuuden havaittiin kuitenkin huonontuvan selkeästi alemmissa vesikerroksissa. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatu on yleisesti parempaa kuin Kuervaaran avolouhoksessa (Taulukko 2-5 ja Taulukko 2-6). Laurinojan päällys- ja alusveden sähkönjohtavuudet vaihtelivat välillä 18 35 ms/m ja sulfaattipitoisuudet välillä 53 120 mg/l, eikä merkkejä louhoksen suolakerrostuneisuudesta ollut havaittavissa (Kuva 2-12). Louhosveden ph pysyi myös lähes muuttumattomana päällys- ja alusveden välillä (Kuva 2-13). Laurinojan louhosveden raskasmetallipitoisuudet olivat pääosin alhaisia. Kadmiumpitoisuudet (<0,005 0,02 µg/l) olivat selvästi alle em. valtioneuvoston asetuksen päästöraja-arvon (10 µg/l, liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvona). Keskimääräinen nikkelipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä ja välivedessä (30 m), mutta pitoisuuksissa ei olut havaittavissa Kuervaaran tapaista selvää kerrostuneisuutta. Lyijyn ja elohopean osalta ei ollut tarkkailuaineistoa saatavilla. Uraanipitoisuudet olivat korkeampia kuin Kuervaaraan louhosvedessä. Rautapitoisuudet vaihtelivat päällys- ja alusvedessä välillä 0,03 2,49 mg/l ollen korkeimmillaan välivedessä (n. 40 m) (Taulukko 2-5). Muista metalleista mangaanin pitoisuus vaihteli välillä 30,0 634 µg/l ja alumiinin välillä 60,0 210 µg/l (Taulukko 2-6). Laurinojan kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia kaikissa vesikerroksissa. Kokonaistyppipitoisuudet vaihtelivat päällys- ja alusvedessä välillä 50 330 µg/l ja kokonaisfosforipitoisuudet välillä <2 70 µg/l ollen korkeimmillaan alusvedessä. Vaikka alusveden fosforipitoisuuden tiedetäänkin kytkeytyvän voimakkaasti raudan, rikin ja hiilen kiertoihin, ei raudan kierron tyrehtymistä voida vedenlaatuaineiston suppeudesta johtuen todentaa. Hapettomassa alusvedessä typpi esiintyi oletetusti lähes täysin ammoniumtyppenä (Taulukko 2-5).

Laurinojan avolouhos HANNUKAISEN KAIVOSHANKE 17 Taulukko 2-5. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta 2005-2008 ja 2011. O 2 SS EC Alkaliteetti ph COD Mn N TOT NH 4 -N NO 2 -N NO 3 -N P TOT PO 4 -P Fe SO 4 Cl- (4 Syvyys (m) mg/l mg/l ms/m mmol/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l mg/l 1 (n=6) 10,8 <2 19,8 0,6 7,2 <1 (3 98,7 (3 10,3 (3 <2 (3 26,7 (3 4,6 2,3 (3 0,05 54,6 1,6 5 (n=1) 10,0 <1 18,0 0,6 7,3 <1 55,0 - - - 8,2-0,04 53,0 1,6 10 (n=4) 10,5 <1 20,0 0,6 7,2 <1 (1 50,0 (1 9,3 (3 <2 (3 20,0 (3 5,0 2,0 (3 0,04 57,5 1,7 15 (n=1) 11,0 <1 20,0 0,7 7,1 <1 50,0 - - - 7,8-0,03 68,0-18 (n=1) 10,8 <2 20,8 0,5 7,4 <1 150,4 - - - <2-0,09 66,3-20 (n=4) 9,2 <1 21,0 0,6 7,0 <1 (1 100,0 (1 10,3 (3 <2 (3 36,3 (3 8,3 2,3 (3 0,05 60,8 1,8 29 (n=1) 1,0 <1 29,6 0,9 6,9 - - 6,0 <2 130,0 6,0 3,0 0,04 88,0-30 (n=2) 1,6 <1 28,6 0,9 6,9 <1 (1 140,0 (1 11,0 (1 <2 (1 120,0 (1 6,4 2,0 (1 0,11 93,5 2,6 37 (n=2) 0,7 4,2 30,4 0,9 6,9 <1 280,0 240,0 (1 <2 (1 <5 (1 10,7 11,0 (1 2,49 95,2-40 (n=3) 1,7 1,1 31,8 1,1 7,0 <1 (2 120,0 (2 110,0 (1 <2 (1 <5 (1 11,7 7,0 (1 0,52 92,3 2,9 50 (n=1) 2,3 2,2 32,0 1,3 7,2 <1 190,0 - - - 33,0-1,10 120,0 2,9 60 (n=2) 2,9 1,9 31,5 1,2 7,2 <1 205,0 - - - 36,0-1,01 96,5-65 (n=1) 1,5 3,0 33,0 1,5 7,2 <1 330,0 - - - 59,0-1,30 120,0-70 (n=1) 0,7 3,2 35,0 1,5 7,3 <1 330,0 - - - 70,0-1,50 110,0-75 (n=1) 1,8 3,0 33,0 1,5 7,2 <1 320,0 - - - 61,0-1,30 110,0-79 (n=2) 1,3 1,6 31,5 1,2 7,1 1,1 230,0 - - - 46,5-1,15 97,5-80 (n=2) 2,4 2,9 33,2 1,2 7,2 <1 (1 320,0 (1 410,0 (1 <2 (1 <5 (1 59,0 76,0 (1 1,35 86,5 - Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=1 2) n=2 3) n=3 4) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu

Laurinojan avolouhos HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Taulukko 2-6. Laurinojan avolouhoksen vedenlaatu. Pitoisuudet ovat keskimääräisiä pitoisuuksia vuosilta 2005-2008 ja 2011. Ca Mg K (5 Na (5 Co Cu Zn Sb Ni Sr Al S (5 Si (5 As (5 Ba (5 Cd (5 Cr (5 Mn (5 Mo (5 U (5 Syvyys (m) mg/l mg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 1 (n=1) 18,0 4,3 1,7 3,6 <4 (1 10,7 (4 <40 (1 <20 (1 11,0 (3 68 160 13,8 7,1 0,1 22,2 0,01 0,1 32,3 0,4 8,4 5 (n=1) 18,0 4,4 3,9 4,4 <4 11,0 <40 <5 6,0 100 120 30,8 9,0 0,1 26,5 0,01 <0,1 538,0 0,2 18,1 10 (n=1) 20,0 4,8 1,7 3,5 <4 12,5 (3 <40 <5 8,2 (3 69 67 13,6 7,3 0,1 22,5 0,01 0,1 31,7 0,4 8,4 15 (n=1) 21,0 4,7 - - <4 16,0 <40 <5 8,2 83 120 - - - - - - - - - 20 (n=1) 24,0 5,4 1,8 3,7 <4 13,5 (3 <40 <5 8,8 (3 92 170 15,8 7,8 0,1 23,2 0,02 <0,1 34,2 0,4 9,6 29 (n=1) - - - - - 8,0 - - 9,0 - - - - - - - - - - - 30 (n=1) 33,0 5,9 1,9 3,9 <4 10,0 <40 <5 10,5 (1 100 210 16,0 7,5 0,1 24,0 0,02 <0,1 50,3 0,4 10,5 37 (n=1) - - - - 9,0 - - 7,0 - - - - - - 40 (n=1) 37,0 6,5 3,4 4,3 6,3 (1 8,6 (2 25,5 (1 <20 (1 9,9 (1 120 150 27,6 8,9 0,1 27,4 < 0,005 <0,1 415,9 0,2 16,7 50 (n=1) 38,0 6,4 3,8 4,2 7,0 5,7 <40 <5 6,5 140 170 31,8 9,6 0,1 23,6 0,01 <0,1 633,5 0,3 16,6 60 (n=1) 37,0 5,9 - - 5,9 (1 <10 (1 <40 (1 <20 (1 4,8 120 170 - - - - - - - - - 65 (n=1) 39,0 5,6 - - 4,4 4,4 <40 <5 4,5 130 130 - - - - - - - - - 70 (n=1) 42,0 6,0 - - 4,4 <3 <40 <5 2,7 140 130 - - - - - - - - - 75 (n=1) 39,0 6,5 - - 4,1 4,0 <40 <5 3,8 120 140 - - - - - - - - - 79 (n=1) 39,0 5,9 - - 4,9 (1 <10 (1 <40 (1 <20 5,4 140 150 - - - - - - - - - 80 (n=1) - - - - - <5 - - <5 - - - - - - - - - - - Taulukkoon on sisällytetty vedenlaatumuuttujien pitoisuudet sellaisista vesinäytteistä, joista on saatavilla myös ph-mittaukset ellei toisin mainita. 1) n=2 2) n=3 3) n=4 4) n=5 5) n=1 kaikissa syvyyksissä, vesinäytteistä ei ole saatavilla ph-mittauksia ja näytteitä ei ole suodatettu 18

19 0 Happipitoisuus mg/l 0 2 4 6 8 10 12 0 Happisaturaatio % 0 20 40 60 80 100 10 10 20 20 Syvyys (m) 30 40 50 Syvyys (m) 30 40 50 60 60 70 70 80 80 Kuva 2-11. Veden happipitoisuus ja hapen kyllästysaste Laurinojan avolouhoksessa eri syvyyksissä. Syvyys (m) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Sähkönjohtavuus ms/m 0 10 20 30 40 Kuva 2-12. Veden sähkönjohtavuus Laurinojan avolouhoksessa eri syvyyksissä. Syvyys (m) 0 10 20 30 40 50 60 70 80 ph 5 6 7 8 Kuva 2-13. Veden ph Laurinojan avolouhoksessa eri syvyyksissä.

2.4.2.2 Kuormitus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Laurinojan avolouhoksen syvimpien kerrosten vedet sekä Kuervaaran avolouhoksen vedet varaudutaan käsittelemään ennen niiden purkamista vesivarastoaltaaseen ja sitä kautta kaivoksen vesikiertoon ja lopulta Muonionjokeen. Taulukossa alla (Taulukko 2-7) on esitetty vesien purkamisesta aiheutuvat maksimitilanteen kuormitukset, jotka on arvioitu suoraan havaituista veden laaduista ilman vedenkäsittelyn reduktioita. Taulukko 2-7. Laurinojan avolouhoksen kuivatuksesta sekä Kuervaaran avolouhoksen kuivatuksesta aiheutuva kuormitus (kg/d) kokonaisuudessaan. Vedet varaudutaan käsittelemään (tässä maksimikuormitus). Kuormitus laskettu yhteensä (kg) 12 kuukautta kestävän kuivatuksen ajalta. Keskimääräinen kuormitus on määritetty veden keskimääräisten pitoisuuksien mukaan ja maksimikuormitus havaittujen maksimipitoisuuksien mukaan. Ojituksessa kiintoainehuuhtouman kannalta kriittisin vaihe on välittömästi ojan kaivun jälkeen. Rakentamisen aikana liikkeelle lähtenyt ja ojan pohjalle laskeutunut hienoaines voi lähteä liikkeelle virtausnopeuden kasvaessa riittävän suureksi. Ojituksen aiheuttamaa kiintoaineskuormaa voidaan arvioida metsäojituksen kiintoaineshuuhtoumaarvioiden perusteella. Metsien kunnostusojituksesta aiheutuva kiintoainekuorma on suu- Parametri Yksikkö Pitoisuus Kuormitus kg/d Kokonaiskuormitus [kg] Keskimääräinen Maksimi Keskimääräinen Maksimi SS (GF/C) mg/l 6 19 70 212 25020 NTOT µg/l 289 544 3 6 1165 PTOT µg/l 19 76 0,2 1 77 SO4 mg/l 134 211 1503 2363 541069 Ca mg/l 40 50 447 564 161018 Fe mg/l 15 34 173 379 62146 Al µg/l 197 300 2 3 796 Co µg/l 8 15 0,1 0,2 33 Cu µg/l 13 28 0,1 0,3 51 Ni µg/l 16 37 0,2 0,4 63 Sr µg/l 129 164 1 2 518 Zn µg/l 33 40 0,4 0,5 133 Sb µg/l 9 20 0,1 0,2 35 20 2.4.3 Rautuvaaran avolouhosten kuivatusvedet Tämä kappale on poistettu 2.4.4 Ojitus ja infrarakentaminen Ojituksesta ja infrarakentamisesta aiheutuva kuormitus ympäristöön on rakentamisen aikana eroosioperäistä kiintoainekuormitusta. Kiintoaineen mukana voi kulkeutua ja maaperästä voi liueta veteen myös maaperän metalleja, mutta niiden määrien arvioidaan pysyvän alhaisina. Rakennusaikaiset kuivatusvedet voidaan ohjata vesivarastoaltaalle heti sen valmistuttua. Ojien eroosiota ehkäistään suunnittelemalla ojat siten, että virtausnopeudet pysyvät alle ns. rajanopeuden. Rajanopeudella tarkoitetaan suurinta veden virtausnopeutta, jolloin kiintoaines ei vielä lähde liikkeelle. Hienolle hiekalle, jollaisella pohjalla valtaosa alueelle kaivettavista ojista sijaitsee, rajanopeus on noin 0,3-0,4 m/s. Eroosioherkillä alueilla eroosiosuojaus toteutetaan verhoilemalla ojan pohjat ja luiskat kivimurskeella.

rimmillaan toimenpiteen jälkeisenä vuonna keskimäärin seuraavasti (Finér, L. ym. 2008): Taulukko 2-8. Ojituksen vaikutus kiintoainekuormaan. Vuosi toimenpiteestä Kiintoaineen ominaiskuormitus [kg/ha/a] Kuormitus [mg/l] suhteutettuna valumalle 9,1 l/s/km² 1 300 104 2 100 35 3 80 28 4 60 21 5 50 17 6 40 14 7 30 10 8 20 7 9 10 3,5 10 5 1,7 Eroosiota tapahtuu rakentamisen aikana myös muusta infrarakentamisesta. Pintavalunnan aiheuttama kiintoainepitoisuus on suurimmillaan sateen alussa, kun pinnalle muodostuu noroja. Sateen rankkuus vaikuttaa eniten sateen mukana huuhtoutuvaan kiintoaineen määrään, mutta sademäärä ei niinkään vaikuta eroosioon. Heti sateen lakattua kiintoainespitoisuus laskee yleensä nopeasti. Tässä kiintoaineskuorma on arvioitu olevan metsäojituksen kaltainen huomioiden toimintojen vaikutusalueet. 21 Hannukainen Ojitukset, padon rakentamiset ja Kivivuopionojan uoman muutostyöt toteutetaan ylivaluntakauden ulkopuolella liiallisen eroosion ehkäisemiseksi. Ennen uoman muutostöihin, ojituksiin ja muihin rakentamistöihin ryhtymistä rakennetaan alajuoksulle selkeytysaltaat. Vedet suotuvat selkeytysaltaiden kautta ympäröiviin vesistöihin kunnes vesivarastoallas on valmis. Vesivarastoaltaan valmistuttua kaikki mahdolliset vedet voidaan johtaa altaaseen. Vesienkäsittelytoimenpiteiden arvioidaan vähentävän kiintoainekuormitusta siten, että keskimääräinen kiintoainepitoisuus saadaan laskettua tasolle 20 mg/l. Tämän mukaan määritetty kiintoaineskuorma rakentamisen aikana (ensimmäiset toimintavuodet) on esitetty taulukossa Taulukko 2-9. Rakentamisen aikainen kiintoainekuorma (kg) Äkäsjokeen (arvioitu kiintoainepitoisuus 20 mg/l).. Pitoisuuslisänä kiintoaine kasvaa 70 % luontaiseen tasoon nähden (keskimäärin 3,7 mg/l). Kuormituksena (kg/d) lisäys on vain promillien luokkaa.

22 Taulukko 2-9. Rakentamisen aikainen kiintoainekuorma (kg) Äkäsjokeen (arvioitu kiintoainepitoisuus 20 mg/l). KIINTOAINEKUORMA Y-2 Y-1 Y0 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Starter pit, pintavalunta 0 710 62 164 1318 710 62 378 3042 1638 Starter pit, pohjavesi 0 1076 1076 7121 7200 7279 7279 5668 5731 5794 Vesivarastoaltaan rakentaminen 1352 728 64 0 0 0 0 0 0 0 Ojankaivu, Hannukainen 0 237 21 55 439 237 21 55 439 237 Muu infrarakentaminen 0 0 24 63 507 273 24 63 507 273 YHTEENSÄ ÄKÄSJOKEEN (kg) 1352 2751 1248 7402 9465 8498 7386 6164 9720 7942 YHTEENSÄ ÄKÄSJOKEEN (kg/d) 15 30 14 82 104 92 80 68 106 86 Rautuvaara Niesajokeen purettavien vesijakeiden aiheuttama kiintoaineskuorma rakentamisen aikana (ensimmäiset toimintavuodet) on esitetty taulukossa Taulukko 2-10. Rautuvaaran avolouhoksia ei tyhjennetä, joten kiintoainekuorma pienenee kahdelta kvartaalilta 200 kg/kk. Taulukko 2-10. Rakentamisen aikainen kiintoainekuorma Niesajokeen (arvioitu kiintoainepitoisuus 20 mg/l). KIINTOAINEKUORMA Y-2 Y-1 Y0 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Ojankaivu, Rautuvaara 0 783 69 181 1453 783 69 181 1453 783 Muu infrarakentaminen 0 0 32 84 676 364 32 84 676 364 YHTEENSÄ NIESAJOKEEN (kg) 0 783 101 265 2129 1147 101 265 2129 1147 YHTEENSÄ NIESAJOKEEN (kg/d) 0 9 1 3 23 12 1 3 23 12 3 RAKENTAMISVAIHEEN VESIENKÄSITTELY - Vesienkäsittelyä on kuvattu tarkemmin 3.1 Kiintoaineen poisto 3.1.1 Menetelmät Hannukaisen kaivoshankkeen rakentamisvaiheen vesienkäsittelyssä keskitytään kiintoaineen poistoon. Taulukossa alla (Taulukko 3-1) on esitelty yleisesti käytössä olevat kiintoaineenpoistomenetelmät, niiden periaatteet ja ylläpitotarpeet. Taulukossa mainituista menetelmistä Hannukaisen hankkeessa tullaan soveltamaan laskeutusta, kemiallista saostusta kiintoaineen poistossa sekä pintavalutusta/kosteikkokäsittelyä.

Taulukko 3-1. Yleisesti käytössä olevat menetelmät kiintoaineen poistoon. 23 Menetelmä Aktiivinen / Passiivinen Periaate / Mitoitus Ylläpito / Ongelmat Laskeutus Passiivinen Vettä kierrätetään hitaalla virtaamalla usean altaan kautta ja kiintoaine painuu altaan pohjaan. / Pienimmän laskeutettavan partikkelin mukaan. Kiintoaines poistettava säännöllisesti. / Toimivuus tulva-aikoina. Kemiallinen saostus Aktiivinen Veteen lisätään sopivaa saostuskemikaalia, joka reagoi kiintoaineen tai fosforin kanssa muodostaen raskaita partikkeleja, jotka poistetaan saostamalla. / Tulevan veden kiintoainepitoisuuden ja virtaaman mukaan. Muodostunut sakka poistettava säännöllisesti. / Mahdolliset kemikaalijäämät tai ph-muutokset lähtevässä vedessä (näihin voidaan vaikuttaa annostuksen ja sekoitusvaiheiden optimoinnilla). Pintavalutus (aerobinen kosteikko) Passiivinen Vesi virtaa turpeen pintakerroksissa ja puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. / Tulevan veden virtaaman mukaan. Ei ylläpitoa, kentän annettava palautua eliniän lopussa. / Puhdistustehon arvioiminen vaikeaa, edustavia näytteitä hankala kerätä ylä- ja alapuolelta. Alueen luontaisen kuormitustason arvioiminen vaikeaa. Virtaamamittaus haasteellista tulvaaikana. Maasuodatus Passiivinen Vesi johdetaan rakennettuun suodatinkerrokseen, jossa vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena. / Tulevan veden virtaaman ja haittaainepitoisuuksien mukaan. Suodatin voitava regeneroida tarvittaessa (massanvaihto tai huuhtelu, jos tekniikka siihen rakennettu). / Suodattimien tukkeutuminen, ohivirtaukset. 3.1.2 Käyttökohteet Laskeutus Laskeutus käsittelymenetelmänä perustuu Stokesin lakiin, jonka mukaan laskeutuvan partikkelin laskeutumisnopeus riippuu ympäröivän nesteen ominaisuuksista, partikkelin koosta sekä partikkelin tiheydestä. Taulukossa alla (Taulukko 3-2) on esitetty Stokesin lain mukaisia vaadittuja viipymäaikoja erikokoisten kiintoainepartikkelien laskeutumiseksi 2 m matkan. Taulukosta havaitaan, että silttijakeiden laskeutuminen vaatii käytännössä jo niin pitkän viipymän, että varsinkin tulva-aikana laskeutuksen järjestäminen on haastavaa, mikäli käsiteltävä vesi sisältää silttijakeita.

24 Taulukko 3-2. Stokesin lain mukaiset vaaditut viipymäajat [h] eri kokoisten kiintoainepartikkelien laskeutumiseen (h=2m). Partikkelikoko Viipymä, max [h] Tiheys 2650 g/cm 3 Viipymä, min [h] Karkea hiekka (ϕ ½- 1mm) 0,002 0,001 Hiekka (ϕ 1/4-1/2mm) 0,010 0,002 Hieno hiekka (ϕ 125-250 µm) 0,04 0,01 Erittäin hieno hiekka (ϕ 62.5-125 0,16 0,04 Siltti (ϕ 3.90625-62.5 µm) 41 0,16 Savi (ϕ <3.90625 µm) 619 41 Kolloidi (ϕ <1µm) 619 Laskeutusta käytetään kaikkien rakentamisaikaisten vesijakeiden käsittelyyn, mikäli vesissä on kiintoainetta. Tällaisia vesiä ovat käytännössä kaikki muut vesijakeet paitsi vanhojen louhosten tyhjennysvedet. Alueen maaperäolosuhteista johtuen käsiteltävän veden ei oleteta sisältävän silttijakeita. Kemiallinen saostus Kemiallista saostusta käytetään veden käsittelyssä, mikäli pelkällä laskeutuksella ei saavuteta riittävää kiintoaineen reduktiota. Tässä vaiheessa suunnittelua kemialliselle saostukselle ei nähdä suoraa tarvetta, mutta menetelmän käyttöönottoon varaudutaan siten, että kunkin laskeutusaltaan yhteyteen rakennetaan kemikalointilaitteisto Menetelmä on näin ollen mahdollista ottaa käyttöön nopeastikin rakennustöiden alettua, mikäli vaadittuun vedenlaatuun ei päästä pelkällä selkeytyksellä. Kemiallisen saostuksen periaate on esitetty kuvassa Kuva 3-1. Sopivin flokkulantti kiintoaineen poistoon valitaan laskeutuskokeiden perusteella tapauskohtaisesti. Flokkulantteina käytetään yleensä rauta- tai alumiinipohjaisia kemikaaleja tai esimerkiksi orgaanisia polymeerejä. Optimiannostus riippuu käsiteltävän veden laadusta sekä käytettävästä kemikaalista. Sekoitus voidaan mekaanisen sekoittajan sijaan toteuttaa esimerkiksi virtausseinämien avulla. Tärkeintä on, että kemikaali sekoittuu koko käsiteltävään vesimassaan.

25 Kuva 3-1. Periaatekuva kemiallisesta saostuksesta. Pintavalutus Pintavalutuksen käyttäminen edellyttää sopivan turvealueen sijaitsemista käsiteltävien vesien muodostumispaikan läheisyydessä. Hankkeen alueella ei ole suuresti turvealueita, mutta Rautuvaarassa ojituksesta ja infrarakentamisesta muodostuville kiintoainetta sisältäville vesille on kuitenkin mahdollista järjestää pintavalutus vesien käsittelyyn. 3.2 Laurinojan ja Kuervaaran louhosten vesien käsittely Hannukaiseen rakennettava vesienkäsittely-yksikkö rakennetaan ennen Laurinojan ja Kuervaaran louhosten tyhjentämistä. Laurinojan ja Kuervaaran louhoksista pumpattavat heikkolaatuiset vedet pumpataan käsiteltäväksi vesienkäsittely-yksikössä. Käsittelymenetelmä on kuvattu tarkemmin kohdassa 6. 3.3 Vesienkäsittelyrakenteiden sijainti ja mitoitus Rakentamisen aikaisten vesienkäsittelyrakenteiden sijainnit on esitetty liitepiirustuksessa P001. Rakenteet mitoitetaanvirtaamalla 112 l/s/km 2, joka vastaa SYKE:n mallin mukaisesti kerran 100 vuodessa tapahtuvaa toukokuun valuntaa. Mitoitukset on tehty alla olevien mitoitussuositusten mukaisesti (Taulukko 3-3., mukaillen Päivinen ym. 2011). Pintavaluntakentän mitoitukseen on käytetty taulukossa Taulukko 3-4 esitettyjä arvoja (mukaillen Tuukkanen ym. 2011).

26 Taulukko 3-3.. Laskeutusaltaan mitoitusparametrit. Parametri Yksikkö Mitoitusarvo Huom. Allaskohtainen valuma-alue ha 30-40 Allaspinta-ala / valuma-alue m 2 / ha 3-8 Vesitilavuus m 3 / ha 2-5 Leveys / pituus 3:1 7:1 Leveys m 3-6 Pituus m 10-40 Vesisyvyys m 1,0-1,5 Lietevara 0,5-1,0 Luiskien kaltevuus 1:0,5 1:1,5 Tulo-ojan syvyys m 0,7-0,8 Virtausnopeus cm/s 1-2 Viipymä (vähintään) h 1 Taulukko 3-4. Pintavalutuskentän mitoitusparametreja. Parametri Yksikkö Mitoitusarvo Pinta-ala yläpuolisesta valumaalueesta % > 3,8 Leveys / pituus 0,5-1 Rakentamisen aikaisten piirustuksessa P001 esitettyjen laskeutusaltaiden mitat on esitetty taulukossa (Taulukko 3-5). Suojavallin läheisyyteen esitetyt altaat 1 4 on mitoitettu vuonna 2016 toimitetun täydennyksen (Täydennyspyyntö 10) yhteydessä (Ramboll Finland 2016). Mitat ovat suuntaa antavia ja altaat voidaan muotoilla maaston muotoja hyödyntäen.

Taulukko 3-5. Rakentamisenaikaisten selkeytysaltaiden mitoitus. 27 Allas Virtaama (m 3 /h) Leveys (m) Pituus (m) Viipymä (h) Nopeus (m/s) Pinta-ala (ha) Huom. 1 1015,2 18 71 48 ks. Ramboll (2016) 2 216 8 32 48 ks. Ramboll (2016) 3 108 5 22 48 ks. Ramboll (2016) 3* 523,3 11 45 2,4 0,52 *) Altaan 5 vedet mukaan lukien 4 230,4 8 32 48 ks. Ramboll (2016) 5 415,3 10 35 2,2 0,44 6 3420 55 124 2,8 1,23 7 60,2 4 12 2,7 0,12 8 125,4 6 18 2,6 0,19 9 79 160 1,26 Pintavalutuskenttä Aiemmin esitetyn lisäksi tässä esitetään rakennettavaksi laskeutusallas (allas 5) suojavallin pohjoispuolisia valumavesiä varten. Tällöin altaan 3 mitoitusta tulee kasvattaa vastaavasti (Allas 3* taulukossa Taulukko 3-5 ). 4 TUOTANTOVAIHEEN VESITASEEN LASKENTAPERUSTEET 4.1 Hydrologinen data ja toistuvuudet Tässä vesitaselaskennassa käytetty hydrologinen data on pääasiassa peräisin Kaunisvaaran (Pajala, Ruotsi) kaivosprojektista. Kaunisvaaran projektin aikana on koottu yhteen Kolarin ja Pajalan säätiedot ja hydrologiset tiedot (Pöyry Environment Oy 2008). Ruotsin puolella sijaitsevan Kaunisvaaran sääaseman (Swedish Meteorological and Hydrological Institute SMHI, sääasema 18381) tietoja on verrattu Hannukaisen alueelliseen tietoon lämpötilojen ja sadannan osalta. Erot säätiloissa Hannukaisessa ja Kaunisvaarassa ovat erittäin pieniä. Vesitaselaskennan lähtötietoina on siis päädytty käyttämään pääasiassa Kaunisvaaran sääaseman (18381) lähtötietoja, sillä aseman tiedot ovat riittävän kattavat luotettavan vesitaseen määrittämiseksi. Sadantatietona on hyödynnetty Kaunisvaaran sääaseman (18381) kuukausittaista sadantadataa vuosilta 1961 2007. 4.1.1 Lämpötila Lähtödatana on ollut vuosien 1971 2007 lämpötilatiedot. Alueen keskilämpötila on - 0.1 ºC. Talvikuukausien (marraskuu-helmikuu) keskilämpötila on -11.2 ºC. Alueen kuukausitason keskilämpötilat ja vuoden havaitut keskilämpötilat havaintojaksolla on esitetty alla taulukossa (Taulukko 4-1) ja kuvassa (Kuva 4-1). Taulukko 4-1. Keskimääräiset kuukauden lämpötilat sekä havaitut minimit ja maksimit vuosina 1971-2007 (Kaunisvaaran sääasema, Pajala), yksikkö [ C]. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskim. -13,3-12,1-6,9-0,7 6,1 12,2 14,7 12,0 6,3-0,3-7,6-11,7 Min -21,8-24,3-13,9-4,3 3,6 8,3 12,4 9,4 3,2-7,7-13,1-21,1 Max -7,2-2,6-2,1 2,6 9,8 15,4 18,5 15,5 8,7 5,1-1,5-4,3

28 Kuva 4-1. Alueen mitattu keskilämpötila vuosina 1971-2007 (Kaunisvaaran sääasema, Pajala). 4.1.2 Sadanta ja haihdunta Vuotuinen keskisadanta alueella on 529 mm/a. Vuotuinen maksimi tarkasteluvälillä 1961 2007 oli 695 mm/a (1992) ja vuotuinen minimi 369 mm/a (1968). Heinä- ja elokuussa sataa eniten (keskimäärin 74 ja 71 mm) ja toisaalta helmi- ja maaliskuussa vähiten (keskimäärin 27 ja 29 mm). Haihduntana avoimilta vesipinnoilta on vesitaselaskennassa käytetty Suomen Ympäristökeskuksen vesistömallista tuotettuja järvihaihdunta-arvoja Ylläsjärvelle aikavälille 1961 2010. Mallin mukaan vuotuinen haihdunta avoimilta vesipinnoilta on 286 mm/a. Keskimääräisen vuoden kuukausitason sadanta ja haihdunta avoimilta vesipinnoilta on esitetty kuvassa Kuva 4-2.

29 Kuva 4-2. Alueen keskimääräinen sadanta ja haihdunta avoimilta vesipinnoilta [mm]. Vuotuiselle sekä kuukausitason sadantadatalle on tehty toistuvuusanalyysit Gumbelin jakauman mukaisesti. Gumbelin jakauma soveltuu erityisesti ääriarvoanalyyseihin, mutta vuotuisen ja kuukausitason sadantadatan havaittiin noudattavan Gumbelin jakaumaa myös kohtuullisen hyvin. Taulukossa alla (Taulukko 4-2) on esitetty havaintodatan kuukausitason keskiarvot sekä havaitut minimit ja maksimit. Lisäksi kuukausikohtaiset ääritilanteiden sadannat on esitetty kerran 20, 50 ja 100 vuodessa (1/20, 1/50, 1/100) toistuville tapahtumille. Ääritilanteiden kuukausisadannat kuvaavat siis yhden kuukauden maksimitilanteita, ja niitä käytetään vesitaselaskennassa, kun tarkistetaan allastilavuuksien riittävyyttä. Taulukko 4-2. Sadannan kuukausitason keskiarvot sekä havaitut minimit ja maksimit sekä kuukausikohtaiset ääritilanteiden sadannat, yksikkö [mm]. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskim. 34,5 26,7 28,5 31,0 33,9 52,0 74,0 70,8 50,9 47,1 45,5 33,5 MIN 7,2 6,5 1,9 6,2 0,0 10,2 19,2 26,3 14,5 0,0 13,2 5,4 MAX 66,9 69,8 64,8 86,8 91,8 123,6 185,1 163,7 124,2 109,5 85,3 90,9 1/20 märkä 61,0 57,0 58,0 68,0 73,0 110,0 149,0 138,0 102,0 96,0 80,0 64,0 1/50 märkä 72,0 68,0 70,0 83,0 88,0 130,0 175,0 162,0 120,0 116,0 94,0 76,0 1/100 märkä 79,0 78,0 78,0 93,0 98,0 148,0 197,0 182,0 135,0 128,0 103,0 85,0 Keskimääräisestä poikkeavan vuoden nettosadannat (Taulukko 4-3) määritettiin skaalaamalla kuukausisadanta kuukausikohtaisten ääriarvoanalyysien mukaan. Nettosadantaa eli suoraa sadantaa vähennettynä haihdunnalla avoimilta vesipinnoilta käytetään vesitaselaskennassa, kun määritetään vesialtaiden taseita (Hannukaisen vesivarastoallas ja Rautuvaaran selkeytysallas). Lisäksi korkearikkisen (High-S) rikastushiekan tase on tässä laskennassa määritetty nettosadannan mukaan.

30 Taulukko 4-3. Vesitaselaskennassa käytetyt vuotuiset nettosadanta-arvot (sadantahaihdunta) hydrologisissa olosuhteissa keskimääräisessä tilanteessa sekä kerran 20, 50 ja 100 vuodessa toistuvissa hydrologisissa olosuhteissa, yksikkö [mm]. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. Keskim. 34,5 26,7 28,5 30,3 1,5-15,1-3,8 6,6 20,6 34,8 44,4 33,5 243 1/20 märkä 40,1 37,5 38,2 43,8 5,5-15,8-4,2 6,4 27,3 47,0 51,2 42,1 319 1/50 märkä 43,6 41,2 42,4 49,2 6,8-17,6-5,8 5,9 29,1 52,6 55,3 46,1 349 1/100 märkä 45,3 44,7 44,7 52,2 6,9-17,3-5,5 6,6 31,2 54,6 57,3 48,7 369 1/20 kuiva 23,5 18,2 19,4 20,6 1,0-10,3-2,6 4,5 14,0 23,7 30,2 22,8 165 1/50 kuiva 19,3 14,9 15,9 16,9 0,8-8,4-2,1 3,7 11,5 19,4 24,8 18,7 135 1/100 kuiva 15,9 12,3 13,1 13,9 0,7-6,9-1,7 3,0 9,5 16,0 20,4 15,4 112 4.1.3 Lumi ja jää Sade aikavälillä marraskuu-huhtikuu sataa alueella lumena. Sulaminen tapahtuu pääasiassa toukokuun aikana. Alueen keskimääräinen lumensyvyys on esitetty taulukossa alla (Taulukko 4-4). Mittausdatana on esitetty Pellon kirkonkylän havaintopisteen ja Kittilän Pokan havaintopisteen keskimääräiset arvot (Ilmatieteen laitos 2012). Pellon havaintopiste sijaitsee Hannukaisesta noin 95 km lounaaseen ja Kittilän Pokan havaintopiste noin 110 km koilliseen. Samassa taulukossa on esitetty alueelliset jäänpaksuudet (data kerätty Suomen Ympäristöhallinnon HERTTA -tietokannasta, Jerisjärvi 1990 1999). Taulukko 4-4. Lumensyvyys Kolarissa talvikuukausien aikana (1981-2010) ja jäänpaksuus Jerisjärvellä v. 1990-1999. 4.1.4 Pintavalunta Kuukausi Lumensyvyys kuun 15. päivä [cm] Lumensyvyys kuun viimeinen päivä [cm] Jäänpaksuus [mm] (Jerisjärvi Pello kk Museotiseotie Kittilä Pokka Pello kk Mu- Kittilä Pokka 1990-1999) Tammi 42 61 50 69 520 Helmi 58 77 61 82 600 Maalis 66 87 68 91 680 Huhti 54 82 23 58 690 Touko 1 20 0 0 - Kesä - - - - - Heinä - - - - - Elo - - - - - Syys - - - 1 - Loka 1 3 5 11 - Marras 11 21 18 31 230 Joulu 22 40 31 51 400 Vesitaselaskennassa alueellisena valuntadatana on käytetty SRK:n (SRK 2011) mallintamaa valuntaa. Datan mukainen keskivalunta alueella on 9.1 l/s/km². Malli on kalibroitu Muonionjoen virtaamien mukaan Mallin valuntoja on verrattu myös Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE) vesistömallijärjestelmän mallintamiin valuntoihin Kuerjoen valuma-alueelle 67.345 (data vuosille 1961 2010). SYKE:n datan mukainen keskivalunta alueella on 9.3 l/s/km². Mallien kesken on eroja erityisesti kevättulvapiikin ajoittumisessa (Kuva 4-3). Tässä vesitaselaskennassa poikkeukselliset kevättulvat on huomioitu erikseen yhtenä taseskenaa-

riona, millä perusteella on keskimääräisenä valuntana päädytty käyttämään SRK:n esittämiä valunta-arvoja. 31 Kuva 4-3. SRK:n ja SYKE:n mallien mukaisten valunta-arvojen vertailu. Valuntadatalle, samoin kuin sadantadatalle, on laadittu toistuvuusanalyysit vuotuisesti ja kuukausitasolla. Keskimääräisestä poikkeavan vuoden valunnat (Taulukko 4-5) määritettiin skaalaamalla kuukausivalunta kuukausikohtaisten ääriarvoanalyysien mukaan. Valuntaa käytetään vesitaselaskennassa, kun määritetään läjitysalueiden ja pihaalueiden virtaamia. Valuntaa on käytetty myös LIMS -rikastushiekka-alueelta purkautuvien vesimäärien arvioimisessa. Taulukko 4-5. Vesitaselaskennassa käytetyt vuotuiset valunta-arvot [l/s/km²] hydrologisissa olosuhteissa keskimääräisessä tilanteessa sekä kerran 20, 50 ja 100 vuodessa toistuvissa hydrologisissa olosuhteissa. Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Keskiarvo AVG. 3,4 2,9 1,9 4,6 36,6 22,8 11,9 11,2 11,2 1,9 0,8 0,4 9,1 1/20 märkä 3,6 3,1 1,9 5,6 47,4 39,2 16,3 16,5 22,6 3,4 1,0 0,4 13,4 1/50 märkä 3,7 3,1 2,0 6,3 51,1 46,5 18,1 19,3 26,8 3,9 1,1 0,5 15,2 1/100 märkä 3,8 3,2 2,0 6,9 53,9 51,1 19,4 21,2 29,1 4,2 1,3 0,5 16,4 1/20 kuiva 2,1 1,8 1,2 2,9 22,9 14,3 7,5 7,0 7,0 1,2 0,5 0,2 5,7 1/50 kuiva 1,6 1,4 0,9 2,2 17,6 11,0 5,8 5,4 5,4 0,9 0,4 0,2 4,4 1/100 kuiva 1,3 1,1 0,7 1,7 13,8 8,6 4,5 4,2 4,2 0,7 0,3 0,1 3,4 4.2 Pinta-alat Vuotuiseen nettovesitaseeseen vaikuttavat merkittävästi eri toimintojen jalanjäljet. Taulukossa alla ( Taulukko 4-6) on esitetty suunnitellut jalanjäljet eri toiminnoille. Sivukivialueiden, louhosten ja rikastushiekan läjitysalueiden osalta alueet on rajattu ympäröiviin puhtaiden valumavesien keräilyojiin. Vesitaselaskenta on perustettu oletukseen, että rikastushiekka-alueita tai PAF ja NAF - sivukivialueita ei suljettaisi vielä tuotannon aikana, vaan alueiden sulkeminen ajoittuisi

kokonaisuutena tuotannon jälkeiselle ajalle. Todellisuudessa kuitenkin läjitysalueiden sulkeminen aloitetaan heti niiden täyttötoiminnan päätyttyä, ja tältä kannalta katsottuna laadittu vesitase antaa lopputilanteelle todellisuutta varovaisemman arvion. Rautuvaaran selkeytysaltaan osalta vesitaselaskennassa mukana oleva pinta-ala perustuu seuraavaan: - vuodet 0-5 ala 0.50 km² - nykyisen eteläisen saostusaltaan pinta-ala; - vuodet 6-11 ala 0.60 km² - uusi selkeytysallas sekä osa pohjoista allasta; - vuodet 12 ala 0.15 km² - uuden selkeytysaltaan pinta-ala. 32 Taulukko 4-6. Vesikierrossa mukana olevien toimintojen jalanjäljet tuotantovuoden mukaan [km²]. Hannukainen Rautuvaara VUOSI Hannukaisen louhos Kuervitikon louhos Hannukaisen vesivarasto Hannukaisen teollisuusalue Sivukivialue NAF Sivukivialue PAF Pintamaiden läjitysalue Ympärysojat (puhtaat valumavedet) LIMS rikastushiekkaalue High-S rikastushiekkaalue Y-1 0,39 0,20 0,09 0,00 0,00 0,00 Rautuvaaran selkeytysallas Rautuvaaran teollisuusalue Y0 0,90 1,10 0,20 0,30 0,30 2,00 0,00 0,00 0,50 0,30 Y1 0,90 1,10 0,20 0,78 0,16 0,42 2,00 1,00 0,30 0,50 0,30 Y2 0,93 1,10 0,20 0,95 0,50 0,48 2,00 1,00 0,30 0,50 0,30 Y3 1,03 1,10 0,20 1,25 0,55 0,60 2,00 1,00 0,30 0,50 0,30 Y4 1,15 1,10 0,20 1,25 0,75 0,60 2,00 1,00 0,30 0,50 0,30 Y5 1,48 1,10 0,20 1,35 0,85 0,68 2,00 2,80 0,30 0,50 0,30 Y6 1,58 1,10 0,20 1,35 1,15 0,71 2,00 2,80 0,30 0,60 0,30 Y7 1,75 1,10 0,20 1,65 1,25 0,73 2,00 2,80 0,60 0,60 0,30 Y8 1,91 1,10 0,20 1,81 1,25 0,74 2,00 2,80 0,60 0,60 0,30 Y9 1,92 1,10 0,20 1,91 1,45 0,74 2,00 2,80 0,60 0,60 0,30 Y10 1,93 1,10 0,60 2,00 1,55 0,74 2,00 2,80 0,60 0,60 0,30 Y11 2,02 1,10 0,60 2,00 1,75 0,74 2,00 3,20 0,60 0,60 0,30 Y12 2,06 0,17 1,10 0,60 2,00 1,75 0,50 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30 Y13 2,06 0,30 1,10 0,60 2,00 1,85 0,81 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30 Y14 2,06 0,45 1,10 0,60 2,00 1,85 0,91 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30 Y15 2,08 0,45 1,10 0,60 2,00 1,85 0,91 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30 Y16 2,08 0,56 1,10 0,60 2,00 1,85 1,01 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30 Y17 2,08 0,56 1,10 0,60 2,00 1,97 1,11 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30 Y18 2,08 0,56 1,10 0,60 2,00 1,97 1,11 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30 Y19 2,08 0,56 1,10 0,60 2,00 1,97 1,11 2,00 3,20 0,60 0,15 0,30

4.3 Avolouhosten pohjavesipurkauma - Pohjavesipurkaumaa on selitetty tarkemmin HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Molempiin avolouhoksiin purkautuvan pohjaveden virtaama on mallinnettu vuotuiset louhosvaiheet ja alueen maa- ja kalliopohjaveden liikkeet sekä alueen maa- ja kallioperäominaisuudet huomioon ottaen alueelle laaditulla pohjavesimallilla (SRK Consulting (UK) Limited 2013c). Hannukaisen alueen maaperän vedenjohtavuusominaisuuksia on selvitty kannattavuusselvityksen aikana SRK:n toimesta. Hydrogeologiaa tutkittiin flow logger -kokeilla, pumppauskokeilla ja muuttuvapainekokeilla. Rakennegeologia on tärkeää Hannukaisessa, sillä pohjaveden virtauksia säätelee todennäköisesti avoimen, rikkonaisen rakoverkoston kautta tapahtuva virtaus. Tuloksien perusteella Kuervitikon alue on rikkonaisempaa kuin Hannukaisen alue. Tulosten perusteella on tehty kartta, josta näkee eri alueiden rakoisuuden. Mitä sinisempi väri, sen ehjempi kallio on. Ruhjeisuustuloksia on käytetty hyväksi, kun on rakennettu pohjavesimalli alueelle, jonka avulla pohjaveden määriä on arvioitu. 33 Kuva 4-4. Hannukaisen alueen ruhjeisuusvyöhykkeet, suunnitellut avolouhokset ja sivukivialueet. Perustuu blokkimalliin arvioituihin RQD-arvoihin.

Pohjavesi on kuvattu tarkemmin ympäristölupahakemuksessa kappaleessa 7.3. Täydennyksessä 11.11.2016 on kuvattu tarkemmin suotovesien johtamisjärjestelmät ja täydennyksessä 24.2.2017 on kuvattu malliin liittyvät epävarmuudet. Tutkimuksen tuloksia on käytetty näissä laskelmissa (Taulukko 4-7). Mallinnuksen yhteydessä on arvioitu pohjaveden alenemaa alueellisesti. Hannukaisen louhoksen kuivatus alentaa pohjavedenpintaa jopa 2 470 m etäisyydellä louhoksesta. Kuervitikon louhokselle vastaava luku on 2 020 m. 34 Taulukko 4-7. Hannukaisen ja Kuervitikon louhoksiin purkautuvan pohjaveden määrä keskimäärin vuositasolla. Vuosi Pohjavesipurkauma louhokseen - HAN [m³/h] Pohjavesipurkauma louhokseen - KUER [m³/h] Y-1 30 0 Y0 170 0 Y1 135 0 Y2 155 0 Y3 145 0 Y4 175 0 Y5 170 0 Y6 205 0 Y7 225 0 Y8 245 0 Y9 245 0 Y10 265 0 Y11 270 0 Y12 275 0 Y13 275 110 Y14 270 190 Y15 265 255 Y16 270 270 Y17 280 265 Y18 270 315 Y19 295 315 4.4 Rikastushiekka Matalarikkistä LIMS-rikastushiekkaa pumpataan rikastushiekan läjitysalueelle keskimäärin 470 t/h (suunnitteluarvo 540 t/h). Lietteen kiintoainepitoisuus tulee olemaan keskimäärin 74 massa- %. Rikastushiekan arvioidaan tehtyjen geoteknisten ja reologisten testien perusteella saavuttavan läjityksessä lopulta 83 massa- % kiintoainepitoisuuden. Tämä tarkoittaa keskimäärin 69 m³/h virtaamaa rikastushiekasta eroavalle vedelle.

Korkearikkiselle (High-S) rikastushiekalle vastaava eroavan veden määrä on 31m³/h. Korkearikkisen rikastushiekan on lopulta arvioitu saavuttavan 80 massa- % kiintoainepitoisuuden. Tässä vesitasetarkastelussa on arvioitu, että rikastushiekasta eroava vesi on rikastushiekan läjittämisen jälkeen vuotuisesti välittömästi johdettavissa pois alueelta. Todellisuudessa vesi eroaa rikastushiekasta vähitellen, ja toiminnan loppua kohden veden erottuminen on suurempaa mm. konsolidaation vaikutuksesta. Tarkkuustason on tässä kuitenkin arvioitu olevan riittävä aluevesitaseen määrittämiseksi. 35 4.5 Prosessin vedenkulutus Prosessin lisäraakavedentarve on täydessä tuotannossa noin 215 m³/h. Taselaskennassa on käytetty raakavedentarvetta 247 m³/h, joka vastaa täyden tuotannon vedentarvetta 15 % suunnittelumarginaalin kanssa. Vedenkulutus vaihtelee louhitun ja prosessoidun malmimäärän mukaan (Kuva 4-5). Jos prosessiin ei johdeta vettä, riittää silti purkukapasiteetti normaalina hydrologisena vuonna. Prosessin lisävedensyöttö on suunniteltu toteutettavan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen pumpattavasta Hannukaisen vedestä. Laadun puolesta prosessin kriittisimmät kohteet, joihin puhdasta vettä tarvitaan, ovat kemikaalien laimennusvedet, pumppujen tiivistevedet sekä jotkin jäähdytysvedet. Mikäli vesivarastoaltaan vedenlaatu ei sinällään riitä prosessin vaatimuksiin eli mikäli tarvitaan ultrapuhdasta vettä, vaadittavat vesienkäsittelyt järjestetään vesijakeille erikseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole tiedossa tällaista tarvetta. Kuva 4-5. Malmin louhinnan kehittyminen kaivoksen elinkaaren aikana.

5 TUOTANTOVAIHEEN VESITASE JA VESIENHALLINTA - Pintavalunta toiminta-aluetta reunustavilta alueilta sekä pintamaan läjitysalueen vedet johdetaan ympäröivien vesistöjen sijaan Hannukaisen vesivarastoaltaaseen, joten vuotuinen vesitase on kasvanut. Muutoksia on tullut vuotuiseen vesitaseeseen, säännöstelyyn sekä poikkeuksellisiin hydrologisiin olosuhteisiin. - Rikastushiekka-alueella muodostuva vedenlaatu on tarkentunut uusien tulosten myötä, joten kuormitusarviot ovat hieman muuttuneet 36 5.1 Muodostuvat vesijakeet Tuotantovaiheen aikana muodostuvat vesijakeet on esitetty yhteenvetona taulukoissa alla erikseen Hannukaisen alueelle ja Rautuvaaran alueelle (Taulukko 5-1 ja Taulukko 5-2). Toiminnan yleinen vesikierto on esitetty taulukoiden jälkeen (Kuva 5-1). Taulukko 5-1. Hannukaisen alueella muodostuvat tuotannon aikaiset vesijakeet. Muodostuvat vesimäärät ilmoitettu keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa. Muodostuvat vesijakeet Kuvaus Hannukaisen louhoksen kuivatus (pohjavesipurkauma + sadanta louhokseen) Kuervitikon louhoksen kuivatus (pohjavesipurkauma + sadanta louhokseen) - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ja vaihtelee välillä 1.57-3.6 m³/a. - Kuivatusvesi arvioitu lievästi happamaksi, mahdollisesti Cu, NO 3, SO 4, Ni, Al ja U kohonneina pitoisuuksina, ks. kappale 5.7.1 - Vedet käsitellään passiivisilla menetelmillä, ks. kappale 6.4 - Vedet kerätään yhdelle pumppaamolle, josta ne pumpataan edelleen Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ja vaihtelee välillä 0.0 3.0 Mm³/a. - Louhos otetaan käyttöön 12 vuoden kuluttua tuotannon aloituksesta. - Kuivatusveden laatu arvioitu keskimäärin hyväksi, mahdollisesti NO 3 kohonneena pitoisuutena, ks. kappale 5.7.1. - Vedet käsitellään passiivisilla menetelmillä, ks. kappale 6.4 - Vedet kerätään yhdelle pumppaamolle, josta ne pumpataan edelleen Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. Pintavalunta PAF -sivukivialueilta - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.57 Mm³/a. - Suotovedet happamia, Al, Co, Cu, Fe, Mn, Ni, U, NO 3 ja SO 4 kohonneina pitoisuuksina, ks. kappale 5.7.3. - Vedet kerätään pumppaamalla aktiivisen vesienkäsittelyyn (ks. kappale 6.3) ja edelleen Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. Pintavalunta NAF -sivukivialueilta - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.58 Mm³/a. - Suotovedet neutraaleja, mahdollisesti U, NO 3 ja SO 4 kohonneina pitoisuuksina, ks. kappale 5.7.3, - Vedet käsitellään passiivisilla menetelmillä, ks. kappale 6.4 - Vedet kerätään pumppaamalla Hannukaisen vesivarastoaltaaseen. Pintavalunta pintamaan läjitysalueilta Pintavalunta piha-alueilta (sis. ns. puhtaiden vesien keräilyojat) - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.32 Mm³/a. - Suotovedet neutraaleja, mahdollisesti Cr, Zn kohonneena pitoisuutena, ks. kappale 5.7.4.1. - Vedet käsitellään passiivisilla menetelmillä, ks. kappale 6.4 - Vedet kerätään pumppaamalla Hannukaisen vesivarastoaltaaseen - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.75 Mm³/a. - Vedet käsitellään passiivisilla menetelmillä, ks. kappale 6.4 - Kiintoaineen laskeutuksen jälkeen laadun arvioitu vastaavan alueelle luontaisia aluevesien arvoja, ks. kappale 5.7.4.2. - Vedet johdetaan pumppaamalla tai gravitaatiolla Hannukaisen vesivarastoaltaaseen.

Taulukko 5-2. Rautuvaaran alueella muodostuvat tuotannon aikaiset vesijakeet. 37 Muodostuvat vesijakeet Kuvaus LIMS -rikastushiekka-alueelta tuleva vesi (rikastushiekasta eroava vesi ja pintavalunta) High-S -rikastushiekka-alueelta tuleva vesi (rikastushiekasta eroava vesi ja pintavalunta) - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ollen maksimissaan noin 1.4 Mm³. - LIMS rikastushiekka-alueelta lähtevän veden laatu arvioitu neutraaliksi, ks. kappale 5.7.2. - Veden laatua tarkkaillaan ja tarvittaessa veden käsittelyyn järjestetään passiivisia tai aktiivisia käsittelymenetelmiä (ks. kappaleet 6.3 ja 6.4) - Vedet johdetaan gravitaatiolla selkeytysaltaaseen. - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen mukaan ollen maksimissaan noin 0.35 Mm³. - High-S -rikastushiekka-alueelta lähtevän veden laatu arvioitu lievästi happamaksi, rikastushiekassa on haponmuodostuspotentiaalia, ks. kappale 5.7.2. - Vedet pumpataan aktiivisen käsittelyn (ks. kappale 6.3) kautta selkeytysaltaaseen. Pintavalunta piha-alueilta - Vesimäärä kehittyy toimintavaiheen ja läjitysalueiden pinta-alan mukaan ollen maksimissaan 0.09 Mm³/a. - Kiintoaineen laskeutuksen jälkeen laadun arvioitu vastaavan alueelle luontaisia aluevesien arvoja, ks. kappale 5.7.4.2. - Vedet pumpataan Rautuvaaran selkeytysaltaaseen. Pintavalunta toiminta-aluetta reunustaviin keräilyojiin - Vesimäärä on noin 0.6 Mm³/a. - Laadun arvioitu vastaavan alueelle luontaisia aluevesien arvoja, ks. kappale 5.7.4.2. - Vedet johdetaan ympäröiviin vesistöihin.

38 Kuva 5-1. Hannukaisen kaivoshankkeen tuotannon aikaiseen vesitaseeseen vaikuttavat tekijät ja vesien johtaminen.

Vesienhallinnan kannalta kriittisimmät vesiensiirrot ovat veden siirto Hannukaisen vesivarastoaltaasta Rautuvaaraan pumppaamalla sekä veden siirto Rautuvaarasta edelleen Muonionjokeen. Hannukaisen altaan pumppaamon suunniteltu maksimikapasiteetti on 3000 m³/h ja Rautuvaaran pumppaamon 4000 m³/h. Alueen vesienhallinnan yleiskartat tuotannon aikana on esitetty liitepiirustuksessa P002. 39 5.2 Ympäröiviin vesistöihin johdettavat puhtaat valumavedet - Kuer-, Äkäs- ja Valkeajokeen ei johdeta tuotannonaikaisia vesiä 5.2.1 Hannukainen 5.2.2 Rautuvaara Tämä kappale on poistettu Rautuvaarassa puhtaita valumavesiä muodostuu rikastushiekka-alueen ympärysojien valumavesistä. Ojien vedet johdetaan Niesajoen suuntaan. Valumavesien virtaama vesistökohtaisesti vuodenkierron mukaan on esitetty alla (Kuva 5-2). Kuva 5-2. Puhtaiden valumavesien virtaama suoraan Niesajokeen tuotannon aikana. 5.3 Vuotuinen vesitase koko kaivoksen elinkaarelle Tässä kappaleessa käsitellään vesikierrossa mukana olevia vesijakeita. Tuotannon aikaiset vuosinettovesitaseet on esitetty erikseen Hannukaisen ja Rautuvaaran alueille kuvissa alla (Kuva 5-3 ja Kuva 5-4). Vuosinettovesitaseissa on esitetty vain ne vesijakeet, jotka ovat mukana kaivoksen vesikierrossa. Kokonaisuutena kaivostoi-

minnan vesikierrossa mukana olevien vesijakeiden osalta vuosinettovesitase on toiminnan loppuvaiheessa 9.48 Mm³/a nettopositiivinen. Tästä vesimäärästä 3.60 Mm³ on Hannukaisen louhoksen kuivatusvesiä ja 2.97 Mm³ Kuervitikon louhoksen kuivatusvesiä eli yhteensä 6.56 Mm³. Vuosinettovesitaseen muodostuminen on ao. kuvien lisäksi esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 5-3). Kuukausitasolla keskimääräisissä hydrologisissa olosuhteissa muodostuvat virtaamat on koottu raportin liitteeseen 1. 40 Kuva 5-3. Hannukainen vuotuinen nettovesitase kaivostoiminnan elinkaarelle keskimääräisissä hydrologissa olosuhteissa.

41 Kuva 5-4. Rautuvaara - vuotuinen nettovesitase kaivostoiminnan elinkaarelle keskimääräisissä hydrologissa olosuhteissa.

Vuosi HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Taulukko 5-3. Hannukaisen kaivoshankkeen vuosinettovesitaseen muodostuminen hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisessä tilanteessa tuotantovuosien mukaan, yksikkö [Mm³]. Pohjavesi Rikastushiekoista Prosessin veden- Valunta LIMS rikastus- Valunta High-S rikastus- Valunta NAF sivukivi- Valunta PAF sivukivi- HAN KUER eroava vesi kulutus hiekka- alueelta (RAU) altaaseen hiekka- alueelta valumavedet) alueilta alueilta alueilta läjitysalueilta puhtaat altaaseen HAN KUER Y0 1,40 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,09 0,14 0,09 0,58 0,27 0,12 0,48 0,00 3,16 Y1 1,10 0,00 0,06-0,14 0,29 0,07 0,05 0,23 0,14 0,12 0,58 0,27 0,12 0,48 0,00 3,36 Y2 1,27 0,00 0,94-2,03 0,29 0,07 0,14 0,27 0,14 0,14 0,58 0,27 0,12 0,49 0,00 2,70 Y3 1,18 0,00 1,00-2,16 0,29 0,07 0,16 0,36 0,14 0,17 0,58 0,27 0,12 0,54 0,00 2,73 Y4 1,45 0,00 1,00-2,16 0,29 0,07 0,22 0,36 0,14 0,17 0,58 0,27 0,12 0,61 0,00 3,11 Y5 1,40 0,00 1,00-2,16 0,81 0,07 0,25 0,39 0,14 0,20 0,58 0,27 0,12 0,78 0,00 3,84 Y6 1,71 0,00 1,00-2,16 0,81 0,07 0,33 0,39 0,14 0,21 0,58 0,27 0,15 0,84 0,00 4,32 Y7 1,88 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,36 0,48 0,14 0,21 0,58 0,27 0,15 0,93 0,00 4,78 Y8 2,06 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,36 0,52 0,14 0,21 0,58 0,27 0,15 1,01 0,00 5,09 Y9 2,06 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,42 0,55 0,14 0,21 0,58 0,27 0,15 1,01 0,00 5,18 Y10 2,23 0,00 1,00-2,16 0,81 0,15 0,45 0,58 0,26 0,21 0,58 0,27 0,15 1,02 0,00 5,53 Y11 2,28 0,00 1,00-2,16 0,92 0,15 0,51 0,58 0,26 0,21 0,58 0,27 0,15 1,07 0,00 5,80 Y12 2,32 0,00 1,00-2,16 0,92 0,15 0,51 0,58 0,26 0,14 0,58 0,27 0,04 1,09 0,09 5,78 Y13 2,32 0,88 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,23 0,58 0,27 0,04 1,09 0,16 6,84 Y14 2,28 1,58 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,26 0,58 0,27 0,04 1,09 0,24 7,60 Y15 2,23 2,15 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,26 0,58 0,27 0,04 1,10 0,24 8,14 Y16 2,28 2,28 1,00-2,16 0,92 0,15 0,53 0,58 0,26 0,29 0,58 0,27 0,04 1,10 0,30 8,40 Y17 2,37 2,23 1,00-2,16 0,92 0,15 0,57 0,58 0,26 0,32 0,58 0,27 0,04 1,10 0,30 8,51 Y18 2,28 2,67 1,00-2,16 0,92 0,15 0,57 0,58 0,26 0,32 0,58 0,27 0,04 1,10 0,30 8,86 Y19 2,50 2,67 0,66-1,43 0,92 0,15 0,57 0,58 0,26 0,32 0,58 0,27 0,04 1,10 0,30 9,48 Valunta tehdas- Valunta pintamaan 42 Valunta ympärysojist a (ns. Sadanta vesivarasto- Sadanta selkeytys- Sadanta avolouhoksiin YHTEENSÄ

Koska Hannukaisen alueen vedet johdetaan Muonionjokeen Rautuvaaran alueen kautta, kuvaa Rautuvaaran vesitase koko kaivostoiminnan tasetta. Rautuvaaran alueen vuosinettovesitase hydrologisilta olosuhteiltaan poikkeuksellisina vuosina (1/50 ja 1/100) on esitetty kuvassa alla (Kuva 5-5). 43 Kuva 5-5. Rautuvaaran alueen vuosinettovesitase kaivoksen elinkaarelle hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräisenä vuonna sekä kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvina poikkeuksellisina vuosina. 5.4 Altaiden säännöstely Hannukaisen vesivarastoallas Hannukaiseen on suunniteltu rakennettavan vesivarastoallas, jonka maksimitilavuus säännöstelyn ylärajalla (HW +206.10) on 1.9 Mm³ ja minimitilavuus säännöstelyn alarajalla (NW +203.4) 0.5 Mm³. Minimitilavuudella varastoitu vesimäärä riittää vielä ylläpitämään prosessin vedensyöttöä noin 2.5 kk ajan, mikäli poikkeuksellisten olosuhteiden tai veden vähyyden vuoksi tällaiselle on tarvetta. Altaan vesipinnalle tulee muodostumaan jääkansi ainakin toiminnan alkuvaiheessa, kun talviaikainen tulevan veden virtaama ei ole jatkuvaa. Tilanne helpottunee tuotannon loppuvaihetta kohden, kun louhosten kuivatusvesiä pumpataan runsaita määriä myös talvikuukausina. Vesitaselaskennassa on kuitenkin oletettu, että jääkansi (maksimissaan 690 mm) muodostuu läpi tuotannon. Mikäli jäänpaksuus altaassa realisoituukin pienempänä kuin mitä tässä vesitaselaskennassa on oletettu, vaikuttaa tämä varastotilavuutta lisäävästi seuraavan mukaan:

- jäänpaksuus 600mm, lisävarastotilavuutta 0.10 Mm³; - jäänpaksuus 500mm, lisävarastotilavuutta 0.21 Mm³; - jäänpaksuus 400mm, lisävarastotilavuutta 0.32 Mm³. HANNUKAISEN KAIVOSHANKE Vesivarastoaltaan säännöstelyssä on tärkeää, että allas säännöstellään alarajalleen +203.4 huhtikuun aikana, jotta toukokuussa tuleva sulamisvesien virtaama saadaan varastoitua altaaseen. Altaan säännöstelty tilavuus ja altaaseen tulevat ja sieltä lähtevät virtaamat kaivoksen elinkaaren aikana on esitetty alla taulukoissa Taulukko 5-4 ja Taulukko 5-5 sekä kuvassa Kuva 5-6. Taulukko 5-4. Hannukaisen vesivarastoallas altaaseen tulevan veden virtaama kuukausitasolla eri toimintavuosina, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet [Mm³]. Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. 0 0,00 0,00 0,00 0,00 1,14 0,65 0,27 0,27 0,26 0,21 0,13 0,13 2,94 1 0,12 0,10 0,11 0,12 0,85 0,33 0,27 0,27 0,26 0,19 0,10 0,10 2,73 2 0,13 0,12 0,12 0,14 0,98 0,38 0,30 0,30 0,29 0,21 0,12 0,12 3,10 3 0,13 0,11 0,12 0,13 1,06 0,41 0,32 0,32 0,31 0,21 0,11 0,11 3,21 4 0,15 0,13 0,14 0,15 1,14 0,45 0,36 0,36 0,34 0,24 0,13 0,13 3,58 5 0,14 0,13 0,14 0,15 1,25 0,48 0,39 0,38 0,36 0,25 0,13 0,13 3,79 6 0,17 0,15 0,16 0,17 1,34 0,53 0,43 0,43 0,40 0,28 0,15 0,15 4,22 7 0,19 0,16 0,18 0,19 1,45 0,57 0,47 0,47 0,44 0,31 0,17 0,17 4,59 8 0,20 0,18 0,19 0,20 1,53 0,61 0,50 0,50 0,46 0,33 0,18 0,18 4,88 9 0,20 0,18 0,19 0,20 1,57 0,62 0,51 0,51 0,47 0,34 0,18 0,18 4,98 10 0,22 0,19 0,21 0,21 1,67 0,67 0,55 0,54 0,50 0,35 0,20 0,20 5,31 11 0,22 0,19 0,21 0,22 1,72 0,69 0,57 0,56 0,52 0,36 0,20 0,20 5,46 12 0,22 0,20 0,21 0,22 1,74 0,69 0,58 0,57 0,53 0,37 0,20 0,21 5,54 13 0,30 0,27 0,29 0,29 1,90 0,80 0,67 0,66 0,62 0,46 0,28 0,28 6,53 14 0,35 0,32 0,34 0,35 2,00 0,86 0,74 0,73 0,68 0,52 0,33 0,34 7,24 15 0,40 0,36 0,39 0,39 2,05 0,91 0,79 0,78 0,72 0,57 0,37 0,38 7,73 16 0,41 0,37 0,40 0,41 2,11 0,94 0,82 0,80 0,75 0,59 0,39 0,40 7,98 17 0,42 0,37 0,41 0,41 2,14 0,95 0,83 0,82 0,76 0,59 0,39 0,40 8,08 18 0,45 0,40 0,44 0,44 2,17 0,98 0,86 0,84 0,79 0,62 0,42 0,43 8,40 19 0,46 0,42 0,46 0,46 2,19 1,00 0,88 0,86 0,80 0,64 0,44 0,45 8,60 44 Taulukko 5-5. Hannukaisen vesivarastoallas lähtevän veden virtaama (säännöstelty) kuukausitasolla eri toimintavuosina, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet [Mm³]. Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,30 0,65 0,22 0,22 0,22 0,15 0,07 0,04 1,87 1 0,07 0,07 0,07 0,07 0,33 0,32 0,30 0,26 0,25 0,22 0,22 0,22 2,42 2 0,22 0,20 0,22 0,22 0,45 0,36 0,33 0,30 0,29 0,26 0,18 0,22 3,25 3 0,22 0,17 0,22 0,18 0,45 0,40 0,33 0,33 0,29 0,22 0,18 0,22 3,22 4 0,22 0,20 0,26 0,29 0,52 0,50 0,37 0,33 0,29 0,26 0,25 0,19 3,69 5 0,19 0,20 0,30 0,29 0,63 0,50 0,45 0,37 0,29 0,30 0,25 0,26 4,03 6 0,26 0,27 0,22 0,22 0,74 0,52 0,48 0,41 0,36 0,37 0,25 0,26 4,37 7 0,26 0,24 0,26 0,29 0,89 0,50 0,52 0,48 0,43 0,37 0,29 0,30 4,83 8 0,26 0,24 0,30 0,22 0,97 0,58 0,52 0,52 0,43 0,37 0,29 0,26 4,95 9 0,26 0,27 0,30 0,32 0,97 0,65 0,52 0,48 0,47 0,45 0,29 0,30 5,27 10 0,30 0,24 0,26 0,29 1,08 0,65 0,63 0,52 0,47 0,37 0,32 0,33 5,46 11 0,33 0,27 0,30 0,25 1,15 0,68 0,60 0,56 0,50 0,45 0,32 0,30 5,72 12 0,30 0,27 0,30 0,25 1,19 0,65 0,63 0,56 0,50 0,48 0,36 0,37 5,86 13 0,33 0,30 0,33 0,32 1,28 0,79 0,67 0,67 0,65 0,45 0,43 0,45 6,68 14 0,45 0,40 0,41 0,36 1,41 0,86 0,82 0,74 0,65 0,60 0,50 0,48 7,69 15 0,45 0,40 0,45 0,36 1,49 0,94 0,89 0,82 0,72 0,60 0,50 0,48 8,09 16 0,48 0,40 0,45 0,43 1,49 0,94 0,89 0,82 0,72 0,67 0,58 0,52 8,39 17 0,48 0,44 0,45 0,40 1,56 0,94 0,89 0,82 0,72 0,67 0,58 0,52 8,46 18 0,52 0,47 0,45 0,43 1,64 0,94 0,89 0,89 0,72 0,67 0,58 0,56 8,75 19 0,56 0,47 0,52 0,50 1,60 1,01 0,89 0,89 0,79 0,67 0,58 0,52 9,00

45 Kuva 5-6. Hannukaisen vesivarastoaltaan vesitase ja säännöstely kaivoksen elinkaaren ajalle, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet.

46 Rautuvaaran selkeytysallas Ensimmäisen kuuden toimintavuoden aikana rikastushiekka-alueen selkeytysaltaana käytetään Rautuvaarassa nykyisin olevaa eteläistä allasta, jonka tilavuus on noin 0.75 Mm³. Tämän jälkeen eteläosaan rakennetaan uusi selkeytysallas. Uuden selkeytysaltaan maksimitilavuus säännöstelyn ylärajalla (HW +190.0) on 0.47 Mm³ ja minimitilavuus säännöstelyn alarajalla (NW +186.5) 0.057 Mm³. Vesitaselaskennassa on oletettu, että altaan pinnalle muodostuu 0.15 km² alalle maksimissaan 690 mm jääkansi läpi tuotannon. Mikäli jäänpaksuus altaassa realisoituukin pienempänä kuin mitä tässä vesitaselaskennassa on oletettu, vaikuttaa tämä varastotilavuutta lisäävästi. Altaan (tässä tapauksessa altaiden, koskee nykyistä allasta ja uutta allasta) säännöstelyssä on tärkeää, että allas säännöstellään alarajalleen huhtikuun aikana, jotta toukokuussa tuleva sulamisvesien virtaama saadaan varastoitua altaaseen. Altaaseen tulee Hannukaisen purkuvesien lisäksi rikastushiekan läjitysalueiden sulamisvedet. LIMS-rikastushiekan läjitysalueelta tulevia vesiä on mahdollista suurelta osin pidättää rikastushiekka-alueella toukokuun ajan ja purkaa vedet selkeytysaltaaseen ja edelleen Muonionjokeen kevättulvapiikin jälkeen. LIMS -rikastushiekka-altaan tarjoama lisävarastokapasiteetti vaihtelee läjitystoiminnan vaiheiden mukaan (Kuva 5-7). Altaan säännöstelty tilavuus ja altaaseen tulevat ja sieltä lähtevät virtaamat kaivoksen elinkaaren aikana on esitetty alla kuvassa (Kuva 5-7) ja altaasta Muonionjokeen pumpattava yliteveden virtaama taulukossa Taulukko 5-6. Taulukko 5-6. Rautuvaaran selkeytysallas lähtevän veden virtaama (säännöstelty) kuukausitasolla eri toimintavuosina, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet [Mm³]. Vuosi Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu YHT. 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,01 0,65 0,26 0,26 0,25 0,19 0,07 0,04 1,72 1 0,05 0,05 0,15 0,18 0,22 0,29 0,30 0,30 0,29 0,26 0,22 0,15 2,45 2 0,22 0,20 0,22 0,22 0,48 0,36 0,30 0,30 0,29 0,22 0,22 0,26 3,29 3 0,12 0,08 0,07 0,07 0,52 0,29 0,26 0,22 0,22 0,22 0,14 0,19 2,41 4 0,19 0,17 0,15 0,22 0,48 0,43 0,37 0,30 0,22 0,30 0,22 0,22 3,26 5 0,19 0,10 0,11 0,18 0,74 0,65 0,48 0,41 0,29 0,30 0,25 0,22 3,92 6 0,22 0,13 0,15 0,14 1,12 0,59 0,56 0,45 0,40 0,33 0,22 0,15 4,46 7 0,15 0,13 0,07 0,22 1,34 0,58 0,52 0,52 0,47 0,37 0,29 0,19 4,84 8 0,15 0,13 0,15 0,14 1,38 0,65 0,52 0,52 0,50 0,37 0,25 0,22 4,99 9 0,15 0,13 0,15 0,22 1,45 0,72 0,52 0,48 0,47 0,45 0,29 0,26 5,29 10 0,15 0,13 0,15 0,18 1,56 0,72 0,63 0,60 0,50 0,37 0,29 0,22 5,51 11 0,19 0,17 0,19 0,14 1,64 0,79 0,63 0,60 0,50 0,45 0,29 0,22 5,80 12 0,19 0,13 0,15 0,22 1,60 0,79 0,67 0,60 0,54 0,45 0,29 0,26 5,88 13 0,22 0,20 0,22 0,25 1,67 1,01 0,67 0,67 0,58 0,45 0,43 0,41 6,78 14 0,30 0,27 0,30 0,29 1,79 1,01 0,89 0,82 0,58 0,60 0,50 0,37 7,70 15 0,30 0,27 0,30 0,32 1,90 1,01 0,97 0,82 0,72 0,67 0,40 0,37 8,04 16 0,37 0,34 0,33 0,32 1,90 1,08 0,89 0,89 0,72 0,60 0,50 0,37 8,32 17 0,37 0,34 0,37 0,40 1,97 1,08 0,89 0,82 0,72 0,67 0,58 0,37 8,58 18 0,37 0,34 0,37 0,43 2,01 1,15 0,89 0,82 0,72 0,67 0,50 0,48 8,76 19 0,48 0,44 0,48 0,47 1,97 1,15 0,97 0,97 0,79 0,67 0,58 0,37 9,34 KESKIARVO 0,23 0,20 0,22 0,24 1,35 0,75 0,63 0,58 0,50 0,44 0,34 0,28 KESKIARVO 1-5 0,15 0,12 0,14 0,17 0,49 0,40 0,34 0,31 0,26 0,26 0,21 0,21 KESKIARVO 6-10 0,16 0,13 0,13 0,18 1,37 0,65 0,55 0,51 0,47 0,38 0,27 0,21 KESKIARVO 11-15 0,24 0,21 0,23 0,24 1,72 0,92 0,77 0,70 0,58 0,52 0,38 0,33 KESKIARVO 16-19 0,40 0,36 0,39 0,41 1,96 1,12 0,91 0,87 0,74 0,65 0,54 0,40 MAX 0,48 0,44 0,48 0,47 2,01 1,15 0,97 0,97 0,79 0,67 0,58 0,48 MAX 1-5 0,22 0,20 0,22 0,22 0,74 0,65 0,48 0,41 0,29 0,30 0,25 0,26 MAX 6-10 0,22 0,13 0,15 0,22 1,56 0,72 0,63 0,60 0,50 0,45 0,29 0,26 MAX 11-15 0,30 0,27 0,30 0,32 1,90 1,01 0,97 0,82 0,72 0,67 0,50 0,41 MAX 16-19 0,48 0,44 0,48 0,47 2,01 1,15 0,97 0,97 0,79 0,67 0,58 0,48

47 Kuva 5-7. Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstely ja vesitase kaivoksen elinkaaren ajalle, keskimääräiset hydrologiset olosuhteet.

48 5.5 Poikkeukselliset hydrologiset olosuhteet - lisätty vertailun vuoksi normaalin hydrologisen vuoden kuvat Hydrologisesti poikkeuksellisina vuosina on tässä tarkasteltu kerran 100 vuodessa toistuvat poikkeavat vuodet, kuiva ja märkä vuosi. Lisäksi märän vuoden osalta on tarkasteltu tilanne, jossa vuosi on hydrologisilta olosuhteiltaan keskimääräinen lukuun ottamatta toukokuuta, jolloin tapahtuisi kerran 100 vuodessa toistuva valuntatilanne. 5.5.1 Kuiva vuosi Kuivan vuoden tarkastelut on tehty toimintavuodelle kolme (Y3) toiminnan käynnistymisestä, sillä tällöin vuosinettovesitase on pienimmillään (vuotuisesti 2.7 Mm³/a normaalina vuonna, kuivan vuoden (1/100) tapauksessa 1.12 Mm³). Kuivan vuoden vesitasetarkastelussa oleellisena tarkastelukohteena on raakaveden saannin turvaaminen prosessiin. Raakavedensaannin turvaamiseksi on oleellista, että Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstelyt hoidetaan suunnitellun mukaisesti. Kuivan vuoden tilanteessa altaat tulee täyttää kevään sulamisvesillä mahdollisuuksien mukaan ja varastoida vettä altaisiin. Altaiden säännöstelykuvista (Kuva 5-8, Kuva 5-9) nähdään, että edes kerran 100 vuodessa toistuva kuiva vuosi ei ole ongelma altaiden säännöstelylle, mikäli säännöstely hoidetaan hallitusti ja kevättulvavesiä pumpataan Muonionjokeen vain, mikäli altaat täyttyvät (pumppauksen käynnistymiselle säädettävä vesipinta tarpeeksi korkealla). Poikkeuksellisen kuivan vuoden tapauksessa veden riittävyys Hannukaisen altaassa saattaa olla ongelma toiminnalle, mikäli kuivia vuosi tulee esimerkiksi kaksi peräkkäin. Hydrologisesti kuivat vuodet voivat muodostua kuitenkin ongelmaksi ainoastaan toiminnan ensimmäisten vuosien (1-4) aikana, jolloin toisaalta Rautuvaaran nykyinen pohjoinen selkeytysallas on myös käytettävissä lisäraakavedenottoon. Suunnitelmana tulisi siis olla selkeytysaltaan täyttäminen Rautuvaaran pohjoispuolen altaasta, mikäli tarvetta lisäraakavedenotolle ilmenee.

49 Kuva 5-8. Hannukaisen vesivarastoaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 3, kerran 100 vuodessa toistuva kuiva vuosi. Kuva 5-9. Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 3, kerran 100 vuodessa toistuva kuiva vuosi.

Raakavedensyöttö tehdasalueelle tulisi järjestää mahdolliseksi sekä Hannukaisen suunnasta että Rautuvaaran suunnasta. Tällöin tehtaan vedensaanti olisi turvattu myös mahdollisessa vesialtaan laatupoikkeamatilanteessa kummassa tahansa vesialtaassa. Periaatekuva tällaisesta järjestelystä on esitetty kuvassa alla (Kuva 5-10). Järjestely on mahdollinen ilman välipumppausta, sillä vesivarastoaltaalta selkeytysaltaaseen pumppaavan linjan loppuosa on mahdollista rakentaa gravitaatiolinjana. 50 Kuva 5-10. Periaatekuva rikastamon raakavedenotosta. 5.5.2 Märkä vuosi Märän vuoden tarkastelut on tehty toimintavuodelle 16. Kyseisenä toimintavuonna nettovesitase on vuotuisesti 8.4 Mm³/a positiivinen normaalina vuonna ja märän vuoden (1/100) tapauksessa 13.0 Mm³. Alla olevissa kuvissa (Kuva 5-11Error! Reference source not found. ja Kuva 5-12Error! Reference source not found.) on esitetty Hannukaisen vesivarastoaltaan ja Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstelyt kerran 100 vuodessa toistuvana märkänä vuonna. Tulovirtaama on talvella n. 5 %, keväällä 50 % sekä kesällä ja syksyllä 20 30 % suurempi kuin normaalina vuonna. Hannukaisen vesivarastoaltaan vesipinnan hallitseminen vaatii siis veden pumppaamista Hannukaisesta Rautuvaaraan maksimissaan 3000 m³/h. Hannukaiseen suunnitellun pumppauskapasiteetin osalta kyseinen pumppaus ei tuota ongelmia. Rautuvaaran selkeytysaltaasta Muonionjokeen pumpattava purkuvesimäärä on laskennassa pumppaamon kapasiteetilla 3900 m³/h, joka ei myöskään tuota ongelmaa. Jään paksuuden on arvioitu olevan altaissa maksimissaan 690 mm.

51 Kuva 5-11. Hannukaisen vesivarastoaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 16, keskimääräinen hydrologinen vuosi sekä kerran 100 vuodessa toistuva märkä vuosi.

52 Kuva 5-12. Rautuvaaran selkeytysaltaan säännöstely ja altaasta lähtevä virtaama toimintavuonna 16, keskimääräinen hydrologinen vuosi sekä kerran 100 vuodessa toistuva märkä vuosi.