Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry

Samankaltaiset tiedostot
Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus?

Miltä näyttää kotimaisten rotujemme perinnöllinen monimuotoisuus? Jalostusvalinta on merkittävin koirarotujen monimuotoisuutta vähentävä tekijä

Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista

} Vastinkromosomit. Jalostusta selkokielellä. Miten niin voidaan jalostaa?

MaitoManagement Risteytysopas

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

SUOMENHEVOSEN GENEETTISEN VAIHTELUN ARVIOINTI SUKUPUUTIEDOISTA

Periytyvyys ja sen matematiikka

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Sukusiitostaantuma mikä, miksi, milloin?

Sukusiitosprosentin laskeminen

GENOMINEN VALINTA HEVOSJALOSTUKSESSA. Markku Saastamoinen MTT Hevostutkimus

Suuria eroja eri rotujen tehollisessa populaatiokoossa

Yleistä ja saksanpaimenkoirien populaatiogenetiikkaa

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Oriin vaikutus tamman tiinehtymiseen

Terveempien koirarotujen puolesta - sukusiitosdepressiota ja matadorijalostusta vastaan

Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, Pasi Hellstén

Ayrshiren ja suomenkarjan perinnöllisen vaihtelun tila sukupuutiedoista arvioituna

KAINUUNHARMAKSEN GENEETTISEN VAIHTELUN ARVIO SUKUPUUTIEDOISTA

BLUP-indeksejä lasketaan jo 17 rodulle

Perinnöllisyyden perusteita

LÄNSISUOMENKARJAN POPULAATION NYKYTILANNE JA VANHOJEN SONNIEN KÄYTTÖ SUKUSIITOSASTEEN NOUSUN HILLITSIJÄNÄ

Jokaisesta sairausgeenistä saa lisätietoa klikkaamalla kyseisen sairauden kohtaa ohjelmassa.

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

OMINAISUUKSIEN MITTAAMINEN JALOSTUKSESSA

Taulukko 1 Vuositilasto - rekisteröinnit ja rodun vuosittainen sukusiitosaste (Lähde: Koiranet 05/2018)

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

Jalostusindeksien laskentaa

Laboratorioanalyysit, vertailunäytteet ja tilastolliset menetelmät

Avainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.

Beaglen jalostuksen tavoiteohjelma

Jackrussellinterrieri FCI numero 345 rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Sukusiitosaste ja sukupolvien välinen aika suomenhevospopulaatiossa

Briardin rotukohtainen JALOSTUKSEN TAVOITEOHJLEMA

alleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen

DNA sukututkimuksen tukena

Amerikanakitojen geneettinen historia LUENNOITSIJA: SAIJA TENHUNEN

Hevosen alkionsiirrot nykytilanne ja tulevaisuuden mahdollisuudet. Tiina Reilas Tampere

Jalostuksen tavoiteohjelma Jackrussellinterrieri FCI numero 345

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia

Naudan perinnöllisen monimuotoisuuden tutkimus

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Jalostuksen tavoiteohjelma. Briardi Brienpaimenkoira

Mutaatio. PopGen Original slides by Outi Savolainen

2/8/2011 VAROITUS TAVOITTEENA PERIMÄNMUKAINEN KOIRANJALOSTUS KVANTITATIIVINEN PERIYTYMINEN LUENNON SISÄLTÖ

Jalostuksen tavoiteohjelma SARPLANINAC

EMOKALASTON REAALIAIKAINEN VALINTA JA SUKULAISUUDEN HALLINTAJÄRJESTELMÄ

Darwin nuorena. Darwinin syntymästä on 201 vuotta ja "Lajien synnystä" 151 vuotta.

Urokset: Jalostustoimikunta ei suosittele käytettäväksi jalostukseen urosta, joka on alle 1 vuoden ikäinen.

Jalostuksen tavoiteohjelma Dreeveri

Suomenhevosen geneettinen historia ja nykytila.

SISÄLLYSLUETTELO * JTO

S Laskennallinen systeemibiologia

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Saksanpaimenkoirien MyDogDNA-yhteenveto mitä tulokset kertovat minulle?

Jalostuksen tavoiteohjelma. Lyhytkarvainen mäyräkoira

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen mäyräkoira

Pyhä Birma. Kasvatuksen tavoiteohjelma

Tulevaisuuden suomenhevonen yhteiskunnan muutoksen vaikutuksia

Lonkka- ja kyynärniveldysplasian jalostukseen pian avuksi BLUPindeksejä

Kymmenen kärjessä mitkä ovat suomalaisten yleisimmät perinnölliset sairaudet?

Tiedonjyväsiä cavalierien geenitestauksista imuroituna maailmalta

Jalostuksen tavoiteohjelma AUSTRALIANKELPIE

LUONTO SUOJAA SUKUSIITOKSELTA (NATURENS SKYDD AV ÄRFTLIG VARIATION)

Huono-osaisuuden periytyminen: Mitä annettavaa on geneettiset tekijät huomioivilla tutkimusmenetelmillä?

Jalostuksen tavoiteohjelma. Suomenlapinkoira

ENGLANNINSETTEREIDEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Jalostuksen tavoiteohjelma. Beagle

Uudet monimuotoisuustutkimukset: koirarotujen jalostuspohjat yllättävän kapeita

Itä-, länsi- ja pohjoissuomenkarjan populaatiorakenne biokemiallisen ja polymorfismin ja rungon mittojen perusteella

BORDERCOLLIEN ROTUKOHTAINEN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA

Jalostuksen tavoiteohjelma Isomünsterinseisoja 118

Kaasu pohjaan risteytyksillä

KEESHONDIEN MHC II-GEENIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Pyhä Birma Kasvatuksen tavoiteohjelma KTO

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Evoluutioekologia

Koiran periytyvä persoonallisuus

Tuotantoeläinten jalostuksen työkaluja

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

Eurooppalainen lyhytkarvakissa jalostuksen tavoiteohjelma

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

Epilepsian vastustaminen

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Populaatiosimulaattori. Petteri Hintsanen HIIT perustutkimusyksikkö Helsingin yliopisto

Perinnöllisyyden perusteita

LSK-populaation sukulaisuusrakenteen tervehdyttäminen. Terhi Vahlsten, Faba osk. Katarina Hägg ja Seppo Niskanen, Viking Genetics

Jalostuksen tavoiteohjelma. Karkeakarvainen kääpiö- ja kaniinimäyräkoira

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent rebecca@rebeccajkent.com

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri

Simulointitutkimus sukusiitoksen ja voimakkaan valinnan käytöstä munijakanojen jalostuksessa

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia

Hyväksytty rotujärjestön yleiskokouksessa SKL:n jalostustieteellinen toimikunta hyväksynyt

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA PIENI PORTUGALINPODENGO

Sianjalostus tänään. Timo Serenius, Figen Oy. Snellman Group

SUOMALAISEN RATSUPONIN JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ

Transkriptio:

Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry

Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten välillä olevien sukupolvien määrästä Puolittuu jokaisessa sukupolvessa Puolet geeneistä isältä, puolet emältä = sukulaisuussuhde kumpaankin vanhempaan 50% Tulos on arvio, geenit siirtyvät sattumanvaraisesti Yhteisten kantavanhempien sukusiitosasteet otettava huomioon

Perinnöllinen vaihtelu Perintötekijöistä johtuva yksilöiden erilaisuus Eläimet sopeutuvat ympäristöönsä Valintaa voidaan tehdä vain ominaisuuksissa jossa esiintyy vaihtelua Perinnöllinen edistyminen vaatii taakseen riittävän vaihtelun Uutta vaihtelua tuovat vain mutaatiot (kvantitatiivissa ominaisuuksissa joka sukupolvessa uutta vaihtelua 0,01%, pääasiassa haitallista) rekombinaatio (eri lokuksessa olevien alleelien sattumanvarainen uudelleenmuodostuminen) Kokonaisvaihtelu säilyy (teoriassa) parhaiten erillisten sukusiitettyjen linjojen kokoelmassa Varottava sukusiitostaantumaa Tärkeää ylläpitää olemassa olevaa vaihtelua!

Sukusiitos Sukua keskenään olevien yksilöiden paritus Ei voida eikä pienissä määrin tarvitse täysin välttää Ei saa tapahtua liikaa eikä liian nopeasti! Homotsygotia lisääntyy heterotsygotia vähenee Sukusiitos kaivaa haitalliset perintötekijät esiin

Sukusiitosprosentti (sukusiitosaste) Todennäköisyys sille, että yksilön satunnaisesti valitun geenin eri muodot (alleelit) ovat peräisin samalta esivanhemmalta Puolet vanhempien sukulaisuussuhteesta Mitä sukusiitos tänään, sitä sukulaisuus huomenna Tulos riippuu laskennassa käytetystä sukupolvien määrästä Linjasiitos ON sukusiitosta

Sukusiitosprosentti (sukusiitosaste) täyssisar- tai isä-tytär-paritus, jolloin vanhempien sukulaisuussuhde on 50 % > jälkeläisten sukusiitos 25 % Puolisisarvanhempien sukulaisuus 25 % > jälkeläisten sukusiitos 12,5 % Kohtalainen sukusiitos 6,25-10% Haitallisen raja yleensä 10% suljetuilla roduilla serkusparitus rajana 6,25% Isoilla roduilla, kuten lv:llä laajasti korkeampaakin

Sukusiitos Ei periydy! Yksittäinen sukusiitetty yksilö ei uhka jatkuvasti käytettynä on Sukusiitosprosentit edeltävät sukulaistumista

Miksi haitallista? Rodun geneettisen monimuotoisuuden väheneminen Samojen geenien yleistyminen, homotsygotia-aste nousee Intensiivinen valinta pienessä populaatiossa > sukusiitos lisääntyy > sukulaisuus yleistyy > geneettinen vaihtelu vähenee > perinnöllinen edistyminen hidastuu

Miksi haitallista? Eriperintäisyys ei enää suojele > Haitallisten resessiivisten alleelien esilletulo Perinnöllisiä sairauksia Letaaleja ominaisuuksia Jo kohtalaiset sukusiitosprosentit voivat huonontaa mm. lisääntymis- ja elinvoimaominaisuuksia Hyvien dominanssivaikutusten ja geeniyhdistelmien vaikutusten väheneminen Ajan kuluessa heikentävä vaikutus myös suorituskykyominaisuuksiin Paljon varoittavia esimerkkejä mm. muilta eläinlajeilta

Mahdollisuuksia? Hyvien yksilöiden parhaiden ominaisuuksien kertaaminen Ko. positiivisten alleelien vahvistaminen populaatiossa Mahdollista, kun huolehditaan, että rodun sisällä riittää erisukuista verta

Miten estetään? Tehollinen populaatiokoko määrää Mahdollisimman paljon oreja, jotka ei sukua keskenään Esim. useat puolisisarukset jalostuksessa uhkana Vastakohtana heteroosi Luo risteytyselinvoimaa Ranskalaisen ravurin vaikutus amerikkalaiseen ja päinvastoin Jenkit haluaa eurooppalaista verta Muscle Hill & Chapter Seven 13,3%

Huomioitavaa Tärkeintä on riittävän geneettisen vaihtelun turvaaminen rodussa Kun rotu riittävän monimuotoinen, yksittäinen sukusiitetty yksilö on mahdollisesti riski vain itselleen Perinnöllinen edistyminen vaatii riittävän geneettisen vaihtelun Pohja kaikelle hevosurheilulle!

Kantakirjattujen ravihevosten sukulaisuusaste (a_jm) ja muun hevospopulaatioon sukulaisuus (a_all) vuosina 1960 2012 syntyneissä hevosissa (esitys kolmen vuoden luokissa). Lähde: Ettala A, 2015. Suomenhevosen geneettisen vaihtelun arviointi sukupuutiedoista

Jalostustietojärjestelmä https://heppa.hippos.fi/jalostus/ demo