Kaasu pohjaan risteytyksillä
|
|
- Albert Järvinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pia Parikka Kaasu pohjaan risteytyksillä Suomessa on loistava valikoima erityyppisiä lammasrotuja, joita yhdistelemällä voidaan luoda vaativaankin makuun sopivia tuotantoeläimiä. Heteroosin avulla myös tuotannon turbovaihde voidaan ottaa käyttöön. Risteytystuotannolla tarkoitetaan teuraskaritsoiden tuottamista kahden tai useamman puhtaan lammasrodun suunnitelmallisella yhdistämisellä. Tavoitteena on liittää kantarotujen toivottuja ominaisuuksia toisiinsa ja hyödyntää lisäksi eritaustaisten geenien kohtaamisessa syntyvää heteroosia. Suunnitelmallisuus on tärkein risteytystuotannon onnistumiseen vaikuttava tekijä. Risteytystuotannon muoto määritetään risteytyssuunnitelmassa, johon kirjataan visio, tuotannolliset tavoitteet, käytettävät rodut ja niiden roolit. Lisäksi laaditaan strategia uuhien uudistukselle. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Risteytyssuunnitelman sisältö määräytyy tilakohtaisesti. Visiossa kuvataan tuotannon pääasiallinen tavoite ja lopputuote tai -tuotteet. Tehokkaalla karitsankasvatukseen keskittyvällä tilalla, jolla on vähän työvoimaa käytettävissään, visiona voisi olla tuottaa laadukasta karitsanlihaa helposti, kustannustehokkaasti ja ympärivuotisesti siten, että yrittäjän palkkavaatimus toteutuu. Tuotannollisissa tavoitteissa määritellään eläinaineksen ominaisuudet ja tavoiteltu tulostaso. Esimerkkitilan tuotannollisena tavoitteena voisi olla helppohoitoinen ja terve uuhi, joka karitsoi itsenäisesti keskimäärin 2,3 karitsaa vuodessa, kykenee tiinehtymään ympärivuotisesti ja kykenee tuottamaan riittävästi maitoa 375 grammaa vuorokaudessa kasvavien karitsoiden kasvuun. Karitsat lähtevät teuraiksi neljän kuukauden iässä, jolloin teuraspaino on 20 kg ja tavoiteteurasluokka U2. Tähdet päärooleissa Risteytyssuunnitelmaa voi verrata näytelmän käsikirjoitukseen, rotujen roolijakoa näyttelijävalintaan. Näytelmän päätähtiin kannattaa aina panostaa. Tilalla käytettävät rodut ja niiden lukumäärä valikoidaan tukemaan tilan visiota ja tuotannollista tavoitetta. Kahden tai kolmen rodun tuotantomallit ovat suositeltavimpia, jotta sattuman vaikutus syntyvien jälkeläisten ominaisuuksissa saadaan minimoitua. Kahden ja kolmen rodun risteytysmallit on esitetty kuvioissa 1 ja 2. Syntyvä lopputuote on tuotanto-ominaisuuksien lisäksi tärkein rodunvalintakriteeri. Lihaan keskittyvällä lammastilalla kannattaa valita mahdollisimman hyvin lihantuotantoon soveltuva terminaalirotu ja turkiksiin keskittyvän lampurin kannattaa suosia turkisrotuja. Emorotujen valinnassa suositaan emo-ominaisuuksiltaan parhaita rotuja, joita risteyttämällä voidaan kolmiroturisteytysmallissa saada myös F1-polven uuhiin lisäpotkua. Rotupaletti voidaan jakaa rotuominaisuuksien mukaan seuraavasti: emorotuja ovat suomenlammas, kainuunharmas ja dorset sekä lihantuotannon terminaalirotuja texel, oxford down ja rygja. Lisäksi ruotsalainen turkislammas soveltuu lammasturkisten risteytystuotantoon ja itäfriisiläinen maitolammas ja dorset lampaanmaidon risteytystuotantoon.
2 On äärimmäisen tärkeää valita tuotantoon kustakin rodusta perinnöllisesti korkeatasoiset yksilöt. Varminta on ostaa eläimet Suomen Lammasyhdistyksen hyväksymästä jalostuslampolasta, sillä parhaisiin näyttelijöihin sijoitetut eurot tuottavat lisäeuroja tilan kassaan. Unohtunut uudistus Uuhien uudistus on usein risteytystuotannon kompastuskivi. Puhdasrotuisten kantauuhien uudistustapaa kannattaa harkita tarkoin eri näkökulmista ja kirjata valittu menettely uuhien uudistusstrategiaan, jota lähdetään toteuttamaan käytännössä määrätietoisesti. Houkutus katraan uudistamiselle syntyneistä risteytysuuhikaritsoista on suuri, koska ne ovat heteroosin ansiosta todella hyviä. Hyvyyden ei pidä antaa hämätä, sillä se ei periydy. Yhtä hyviä karitsoita on mahdollista tuottaa ainoastaan toistamalla sama puhtaiden rotujen yhdistelmä, vaikkakin eläinten uudistuksen jälkeen eri yksilöillä. Risteytystuotanto ei ole jalostusta, mikä edellyttää joskus lampurin asennemuutosta. Uuhien uudistukseen on olemassa useita vaihtoehtoja: oman puhdasrotukatraan ylläpito, puhdasrotuisten uuhien osto tai kolmirotumallissa valmiiden F1-uuhien osto. Ajoissa teuraaksi Risteytyseläimet saavuttavat teuraspainon tehokkaassa kasvatuksessa hyvin nopeasti. Tiheä punnitus on suositeltavaa ja teurastamon kanssa kannattaa sopia eläinten noudosta hyvissä ajoin. Myös sopimustuotantoa kannattaa harkita. Vaadi laatutuotteestasi sille kuuluva hinta! Lammasneuvonnan rooli on risteytystuotannossa vähintään yhtä tärkeä kuin puhdasrotujalostuksessakin. Ammattilaisen apu on risteytyssuunnitelman ja uuhien uudistusstrategian laadinnassa korvaamaton. Lisäksi tulosten ja painojen kirjaaminen tuotosseurantaohjelmaan on todella tärkeää, jotta onnistumista ja tuloksia voidaan seurata ja poikkeamiin reagoida. WebLampaan päiväkasvu- ja teuraskypsyyslaskurit ovat lisäksi korvaamaton apu risteytyskatraassa. Tuotosseurannan tietokannasta ammennetaan kokeellisen tutkimuksen puuttuessa aineistoa tämän päivän lammastutkimukseen. Kaksi- ja kolmiroturisteytyksillä on nykyään omat rotukoodinsa, joiden avulla eri rotuyhdistelmien tuloksia voidaan seurata ja verrata toisiinsa. Mahdollisuudet nopeaan suunnanmuutokseen Vaikka risteytyssuunnitelmassa onkin ensiarvoisen tärkeää pysyä, on yksi risteytystuotannon suurimmista hyödyistä mahdollisuus reagoida nopeasti muuttuvaan markkinatilanteeseen. Esimerkiksi lammasturkisten hintapiikki voisi aiheuttaa tarpeen turkistyyppisten taljojen tuottamiselle. Risteytystuotannossa sopeutuminen olisi mahdollista nopealla aikataululla, vaikka aivan puhtaiden turkisrotuisten eläinten laatuun ei yllettäisikään ja laatuvaihtelua saattaisi lopputuotteessa esiintyä puhdasrotuisia enemmän. Risteytystuotannossa on lisäksi mahdollista tehdä kokeilemalla uusia tuoteinnovaatioita. Kokeilkaa ja kertokaa kokemuksistanne! Hyvyyden ei pidä antaa hämätä, sillä se ei periydy. Yhtä hyviä karitsoita on mahdollista tuottaa ainoastaan toistamalla sama puhtaiden rotujen yhdistelmä.
3 Kuvio 1: Kahden rodun risteytysmalli on selkeä, sillä kaikki syntyvät Z-karitsat lähtevät teuraiksi. X-rotua voidaan uudistaa joko astuttamalla tilan parhaat X-rotuiset uuhet hyvällä samanrotuisella pässillä tai ostamalla korkeatasoiset puhdasrotuiset uudistusuuhet esimerkiksi jalostuslampolasta. Kuvio 2: Kolmen rodun risteytysmallissa valtaosa tilan uuhista on Z-uuhia. Kaikki G-karitsat sekä Z- pässit lähtevät teuraiksi. Z-uuhista parhaat valitaan Z-uuhien uudistukseen. X-uuhien uudistus voidaan tehdä joko puhtaita uuhia ostamalla tai astuttamalla parhaat X-uuhet samanrotuisella geneettisesti korkeatasoisella pässillä. Pienimuotoinen puhdasrotujalostus X- rodussa on tällöin mahdollista. Myös kaikki F1-polven uuhet (Z) voidaan ostaa, jolloin X ja Y rodut sekä niiden uudistus on ulkoistettu. Tällöin tilalla on vain D-rotuisia pässejä ja keskittyminen puhtaasti teuraskasvatukseen on mahdollista.
4 Kolmiroturisteytys-karitsat esittäytyivät Farmarissa. F1-uuhi on suomenlampaan ja dorsetin risteytys ja terminaalirotuna on texel. Mikä HETEROOSI? Heteroosilla tarkoitetaan kahden eriperintäisen eli tässä tapauksessa erirotuisen yksilön parituksessa muodostuvaa erilaisten geenien kohtaamisessa syntyvää positiivista vaikutusta syntyvään jälkeläiseen. Risteytettäessä rodun sisäiset haitalliset tai elinvoimaa alentavat geeniyhdistelmät purkautuvat, mikä johtaa elinvoiman lisääntymiseen. Heteroosi on sukusiitostaantuman käänteisilmiö. Teoriatasolla risteytetyt yksilöt ovat jonkin verran vanhempiensa keskiarvoa parempia. Käytännössä heteroosi eli risteytyselinvoima ilmenee parempana terveytenä, elinvoimaisuutena ja kestävyytenä: risteytetyt yksilöt syntyvät puhdasrotuisia sisaruksiaan suurempina ja terhakkaampina, kasvavat paremmin, ovat terveempiä, tiinehtyvät helpommin, tuottavat enemmän maitoa, saavat suurempia vuonueita ja elävät pidempään. Heteroosi nostaa jälkeläisen tasoa noin 0-30 % vanhempien keskiarvosta. Se on suurimmillaan alhaisen periytyvyysasteen ominaisuuksissa, esimerkiksi hedelmällisyydessä ja kestävyydessä. Heteroosi saadaan maksimoitua risteytystuotannossa silloin, kun sekä emä (F1-polvi) että syntyvät karitsat (F2-polvi) on risteytetty. Tällöin puhutaan heteroosivaikutuksen kertautumisesta. Heteroosivaikutus on sitä suurempi, mitä kaukaisempaa sukua kantarodut ovat keskenään. Suomessa maksimaaliseen heteroosiin päästään yhdistämällä lammasrotujen päätyyppejä toisiinsa, eli parittamalla lyhythäntäiseen ja pitkähäntäiseen rotutyyppiin kuuluvia yksilöitä keskenään. Vastaavasti roturyhmän sisällä heteroosista saavutettava hyöty on pienempi, ja
5 sukulaisroduilla kaikkein pienin. Esimerkiksi suomenlampaan ja kainuunharmaksen risteytyksissä heteroosista saatava lisähyöty on pieni. Heteroosin avulla tulostaso saadaan paranemaan nopeasti, mutta heteroosi häviää lähes yhtä nopeasti. Heteroosivaikutus puoliintuu takaisinristeytettäessä eli paritettaessa risteytetty eläin jommankumman kantarodun edustajan kanssa. Tämän vuoksi onnistuneen risteytystuotannon keskeisin seikka on pitäytyä valitussa risteytysmallissa ja uuhien uudistusstrategiassa. Uudista aina puhdasrotuisista eläimistä, sillä risteytysten hyvyys ei periydy! Näkökulmia risteytyssuunnitelmaan: 1. Tuotteet: Mitä, miten, milloin, kenelle, kuinka paljon ja millä hinnalla tuotetaan? Paljonko tuotteesta saadaan katetta? Mikä on laadun vaikutus hinnoitteluun? Onko näköpiirissä suhdannevaihteluita tuotevaihtoehdoissa? 2. Uuhet: Paljonko tilalla tulisi ja voi enintään olla uuhia? Huomioi kotieläintilan statukset, muut maataloustuet, rakennukset, pinta-ala ja työvoimaresurssi. Koska karitsoitetaan ja millainen on unelmauuhesi? 3. Karitsat: Mikä on teuraskaritsatarve, jotta myyntituotetta syntyy riittävästi? Arvioi optimikasvunopeus rehujen hinnan, kasvatustilojen, karitsointikierron ja laidunalan kautta. Kasvatetaanko karitsat tilalla? 4. Pässit: Mikä on optimaalinen pässimäärä tilalla? Toisaalta paljonko pässejä tarvitaan? Astutetaanko ympärivuotisesti? Uudista aina puhdasrotuisista eläimistä, sillä risteytysten hyvyys ei periydy!
MaitoManagement 2020. Risteytysopas
Risteytysopas Lypsyrotujen risteytys on lisääntynyt maailmalla. Suomessa perimältään heikkotasoisia lypsylehmiä siemennetään yleisesti liharotuisten sonnien siemenellä, mutta eri lypsyrotujen risteyttäminen
LisätiedotLAMPAIDEN RISTEYTYS- TUOTANTO
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA LAMPAIDEN RISTEYTYS- TUOTANTO T E K I J Ä : Titta Järveläinen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Luonnonvara-
LisätiedotLampaiden tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ
Lampaiden tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ 1 Lampaiden tuotosseurannan OHJESÄÄNTÖ ProAgria Keskusten Liiton julkaisuja 1161 ISSN-L 1798-5307 ISSN 1798-5315 (verkkojulkaisu) 1.1.2019 2 Lampaiden tuotosseurannan
Lisätiedot2 Eläinlistan kautta voidaan tallentaa tietoja kuolleille eläimille
Sisällys: Sisällys:... 1 WebLammas versio 1.0.8.3 korjaukset ja uudet ominaisuudet... 2 1 Eläin - välilehdelle tuodaan Tilan elossa olevat eläimet... 2 2 Eläinlistan kautta voidaan tallentaa tietoja kuolleille
LisätiedotSukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna. Rovaniemi Susanna Back, Suomen Hippos ry
Sukusiitoksesta sukulaistumiseen - jalostustietojärjestelmä työkaluna Rovaniemi 22.3.2018 Susanna Back, Suomen Hippos ry Sukulaisuussuhde Kahden yksilön yhteisten geenien todennäköinen osuus Riippuu eläinten
LisätiedotLammastalouden kehittämissuunnitelma Mäentalon tilalle
Lammastalouden kehittämissuunnitelma Mäentalon tilalle Anna Huuskola Opinnäytetyö Huhtikuu 2017 Luonnonvara- ja ympäristöala Agrologi (AMK), Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI
LisätiedotMitä geenitestin tulos kertoo?
3.8.2011 Mitä geenitestin tulos kertoo? InnoNauta Kehitys Tutkija Maiju Pesonen, MTT Ruukki Geenitestin tulos voi olla mahdollisuuksien työväline Eläimen geenitestin tulokset esitetään alla olevalla tuloskortilla.
LisätiedotLisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865
LisätiedotKansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke
Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus teemapäivä Tapahtumakalenteri Facebook Tavotteetsiemennysvalmiille ensikoille Genetiikka DanAvel
LisätiedotLAMPAAN KEINOSIEMENNYS
LAMPAAN KEINOSIEMENNYS Ann-Janette Ukkonen Opinnäytetyö Lokakuu 2011 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala Tekijä(t) UKKONEN, Ann-Janette Työn nimi LAMPAAN KEINOSIEMENNYS Koulutusohjelma
LisätiedotKolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa
Kolmiroturisteytysten kasvu- ja teurasominaisuudet suomalaisessa teurasaineistossa Maiju Pesonen 1), Arto Huuskonen 1) ja Maarit Hyrkäs 2) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon
LisätiedotLammastalous. Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Lammastalous Mahdollisuutena maisema hanke 16.02.2015 Sini Hakomäki ProAgria Etelä-Pohjanmaa Rekisteröityminen Rekisteröityminen lammastilaksi Kunnan maaseutuviranomaiselle ennen eläinten hankintaa Alkutuotannon
LisätiedotSimmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay
Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa
LisätiedotLAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN
LAMPAIDEN SYYSLAIDUNTAMINEN Kerääjäkasvien hyötykäyttö HAMK Mustiala 8.4.2016 Jari Heikkonen, lehtori, kotieläintuotanto HAMK Mustiala Laidun on lampaiden tärkein rehu 1. Kevätkaritsoinnissa tärkein tuotantorehu
LisätiedotSUOMENLAMPAAN PROFIILI LAMMASTUOTANNOSSA
SUOMENLAMPAAN PROFIILI LAMMASTUOTANNOSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2014 Samu Ovaska TIIVISTELMÄ Mustiala Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotTuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki. Lampaiden jalostus. Tietojen kerääminen. Kainuun harmaa + texelin karitsa. WinLammas (2).lnk
Tuotosseuranta ja Alkuperäisrotutuki ProAgria Pirkanmaa Kaie Ahlskog Lammasyritysneuvoja Parainen, 18.01.2011 Tuotantoseuranta, jalostus Kaie Ahlskog ProAgria Pirkanmaa, Lammasyritysneuvoja: Uusimaa ja
LisätiedotKolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset
Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset Tutkija Mikko Tuori, MTT/sikatutkimus Karjujen kasvunopeus kantakokeissa vv. 1995-2005 Kasvunopeus, g/pf 1125 1050 975 900 825 750 675 600 1995 1996 1997
LisätiedotLammastalous esitys. Eemeli Piesala Tarvaala
Lammastalous esitys Eemeli Piesala Tarvaala 8.5.2019 Taustani Petäjävedeltä Opiskelen maatalousekonomiaa Helsingin yliopistossa (Agronomi) Aikaisemmin myös biotekniikkaa Piesalantila SPV 2016 v. alussa
Lisätiedot24. BU.Napoleon FI
24. BU.Napoleon FI000025718860 Dorset, valkoinen Linja B 24. BU.Napoleon FI000025718860 SYNTYMÄAIKA: 19.03.2016 IKÄ: 1v6kk SYNTYMÄ-/HOITOTYYPPI: 2/2 KASVATTAJA/OMISTAJA: Putkisalon kartano, Nuutinen Susanna,
LisätiedotLammastuotannon aloittaminen ja mahdollisuudet Saviahon tilalla
Lammastuotannon aloittaminen ja mahdollisuudet Saviahon tilalla Milla-Roosa Piesala Antti Waris Opinnäytetyö Toukokuu 2016 Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Luonnonvara- ja ympäristöala Kuvailulehti
LisätiedotJohdatus TH-Digiassarin ominaisuuksiin ( )
Johdatus TH-Digiassarin ominaisuuksiin (22.2.2019) Johanna Rautiainen, ELL Lammasmaailma Oy Käyttäjätiedot Anna pyydetyt yhteystiedot ja valitse tapa, jolla haluat saada automaattiset muistutusviestit
LisätiedotKansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot
Kansallisten kotieläintukien vuoden 2016 hakuohjeiden taulukot Taulukko 1. Nautojen pohjoiset kotieläintuet vuonna 2016 Naudat Tukikelpoinen eläinryhmä Emolehmät (väh. kerran poikineet) Emolehmähiehot
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotITÄ-SUOMEN LAMMASTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA LAMPAANPIDOSTA LAMMASTALOUTEEN
ITÄ-SUOMEN LAMMASTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA LAMPAANPIDOSTA LAMMASTALOUTEEN ~ 2 ~ SISÄLTÖ 1.JOHDANTO... 3 2. ITÄ-SUOMEN LAMMASTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMAN LIITTYMINEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMIIN JA VALTAKUNNALLISEEN
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS LAMMAS Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotLAMPUREIDEN VALMIUS JALOSTUSINDEKSIEN KÄYTTÖÖN
LAMPUREIDEN VALMIUS JALOSTUSINDEKSIEN KÄYTTÖÖN Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Hämeen Ammattikorkeakoulu, Maaseutuelinkeinot Kevät, 2019 Tuuli Rauteva TIIVISTELMÄ Koulutus Maaseutuelinkeinot Kampus
LisätiedotLuomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit. Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus
Luomunaudanlihantuotannon talous tilastot ja mallit Timo Lötjönen, MTT Ruukki Kauko Koikkalainen, MTT Taloustutkimus Esityksen sisältö: 1. Johdanto (mm. uusi luomutuki) 2. Luomun kannattavuus tilastojen
Lisätiedot4. Parikan Kossi FI
4. Parikan Kossi FI000025740403 Suomenlammas, valkoinen Linja 57 4.Parikan Kossi FI000025740403 SYNTYMÄAIKA: 02.04.2017 IKÄ: 160pv SYNTYMÄ-/HOITOTYYPPI: 3/3 KASVATTAJA/OMISTAJA: Parikka Pia, Heinola 4.Parikan
LisätiedotOpas pässin valintaan ja ostoon
OHJE UUDEN ELÄIMEN SAAPUESSA KATRAASEEN Uusille eläimille järjestetään karanteeni 4-6 viikoksi: erillinen rakennus, jossa eläinten hoito voidaan järjestää asiallisesti ja eläinsuojelumääräysten mukaisesti
LisätiedotVirallinen kieli/ Jalostusohjelma (1) Virallinen kieli/ Jalostusohjelman hyväksymispäivä (pp.kk.vvvv) Virallinen kieli/ Virallinen kieli/
FI LIITE I. Puhdasrotuisten jalostuseläinten kantakirjoja pitävät jalostusjärjestöt a) Nautaeläimiin kuuluvat puhdasrotuiset jalostuseläimet jalostusjärjestöistä sekä 7 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista
LisätiedotKOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen helmikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.
KOTIELÄINTUET 2015 Lähde: Mavi, MMM 11.3.2015 Muutoksia vuodelle 2015 Kotieläintilan korotukset: Ympäristökorvausjärjestelmässä ei kotieläintilan määritelmää LHK:ssa kotieläintiloille 60 /ha lisä; eläintiheydessä
LisätiedotLimousin talvipäivä Mikkeli. Saara Rantanen
Limousin talvipäivä 30.1.2019 Mikkeli Saara Rantanen Liharotuaste kasvu ja lihakkuus sonneilla E+ E E- U+ U U- R+ R R- O+ O O P+ P P- 15, 14,13, 12, 11,10, 9, 8, 7, 6, 5, 4, 3, 2, 1 Akselin otsikko Vaihteluvälejä
LisätiedotKANSALLISET KOTIELÄINTUET
KANSALLISET KOTIELÄINTUET Hakijan edellytykset Yli 18-v. Puolisolla voi täyttää ikäehtoa Yhteisössä väh. yksi osallinen yli 18-v. Ei enää 68 v yläikärajaa ja MYEL-ehtoa Hallinnassa väh. 5 ha peltoa AB-alue
LisätiedotMari Viitaluoma. Teuraskaritsan kasvatuksen vaihtoehtona kaksivaihekasvatus
Mari Viitaluoma Teuraskaritsan kasvatuksen vaihtoehtona kaksivaihekasvatus Opinnäytetyö Syksy 2009 Maa- ja metsätalouden yksikkö, Ilmajoki Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Kotieläintuotanto 2 SEINÄJOEN
LisätiedotSuomenlampaiden ja texel -rotuisten lampaiden hedelmällisyysominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut
Suomenlampaiden ja texel -rotuisten lampaiden hedelmällisyysominaisuuksien perinnölliset tunnusluvut Noora Ojaniemi kotieläinten jalostustieteen pro gradu -työ 2009 Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki
ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn
LisätiedotKESKISUOMALAINEN LAMMAS
KESKISUOMALAINEN LAMMAS Nyt ja tulevaisuudessa Eeva-Leena Tannermäki Opinnäytetyö Toukokuu 2007 Luonnonvarainstituutti JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä 7.5.2007 Tekijä(t) TANNERMÄKI,
LisätiedotLampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY
Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen 1.11.2017 ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY Miksi tautivastustus rutiinit ovat tärkeitä? Hyvät rutiinit vähentävät tartuntatauteja
LisätiedotHuhtikuu. Aprillipäivä (1.4) Agricolanpäivä (9.4) Vappu aatto 30.4
Huhtikuu Aprillipäivä (1.4) Agricolanpäivä (9.4) Vappu aatto 30.4 Huhtikuu on etelässä lumien sulamisen, kevättulvien, pitenevien iltojen ja luonnon heräilemisen aikaa. Pohjoisessa Suomessa huhtikuulla
LisätiedotSUOMEN LAMMASYHDISTYS
SUOMEN LAMMASYHDISTYS 90 VUOTTA KATSAUS SUOMEN LAMMASTALOUTEEN VUOSINA 1999-2008 Ulla Savolainen 22.11.2008 Tiloja Uuhia 2 Taustaa Emeritusprofessori Kalle Maijala kokosi syksyllä 1998 Suomen Lammasyhdistyksen
LisätiedotLampaat luomussa. Rokua 23.11.2013. Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II
Lampaat luomussa Rokua 23.11.2013 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/YmpäristöAgro II Lammas luomu vs. tavanomainen Sisätiloissa enemmän tilaa Lampaat (myös kartitsat) laitumelle
LisätiedotSuomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén
Suomalaisen maatiaiskanan säilytysohjelman koulutuspäivä, Riihimäki, 25.10.2014 Pasi Hellstén Sisäsiittoisuudella tarkoitetaan perinnöllisyystieteessä lisääntymistä, jossa pariutuvat yksilöt ovat enemmän
LisätiedotKOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 65
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 65 ULKOMAISIA KOKEMUKSIA SUOMENLAMPAASTA JA SEN RISTEYTYKSISTÄ Kalle Maijala Kotieläinjalostusosasto Jokioinen 1984 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteenlaltos,helsingin
Lisätiedot13/05/14. Emolehmien kestävyysominaisuudet. Tässä esityksessä. Mistä kestävyys? Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.
Emolehmien kestävyysominaisuudet Emolehmäseminaari 2014 Ikaalinen 04.02.2014 Maiju Pesonen Tässä esityksessä Kestävyyden anatomia Kolme kotimaista aineistoa: ü Poiston syyt ü Poikimahelppous/ poikimavaikeus
LisätiedotKAKSIVAIHEKASVATUKSEN KANNATTAVUUS LAMMAS- TALOUDESSA Tuotannon perusteet sekä kannattavuuslaskurin kehittäminen
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA KAKSIVAIHEKASVATUKSEN KANNATTAVUUS LAMMAS- TALOUDESSA Tuotannon perusteet sekä kannattavuuslaskurin kehittäminen T E K I J Ä : Juho-Heikki
LisätiedotSUOMENLAMPAIDEN JA TEXEL-ROTUISTEN LAMPAIDEN KASVU- JA TEURASOMINAISUUKSIEN VÄLISET PERINNÖLLISET YHTEYDET
SUOMENLAMPAIDEN JA TEXEL-ROTUISTEN LAMPAIDEN KASVU- JA TEURASOMINAISUUKSIEN VÄLISET PERINNÖLLISET YHTEYDET Kotieläinten jalostustiede Pro gradu -tutkielma Katariina Vaaramaa Joulukuu 2009 Tiivistelmä Tämän
LisätiedotKnowsheep-hankkeen kartoituksia lammastuotannosta
55 Knowsheep-hankkeen kartoituksia lammastuotannosta Lammastuotantosuunnan kartoitus, perinnöllinen potentiaali ja toimintaympäristö 2. korjattu painos Terhi Luukkonen, Sirpa Kurppa ja Raija Räikkönen
LisätiedotLihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta
Lihatilan tuotantoratkaisut ja riskien hallinta Jarkko Niemi MTT taloustutkimus Asiana pihvi-seminaari 11.10.2012 Tampere Esityksen sisältö Tilatason taloustutkimuksia MTT:ssä Esimerkkinä tuloksia sikahankkeista
LisätiedotMaito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet
Maito-liharoturisteytyssonnien ja -hiehojen kasvu- ja teurasominaisuudet Arto Huuskonen 1), Maiju Pesonen 1), Maarit Hyrkäs 2), Hilkka Kämäräinen 3) ja Risto Kauppinen 3) 1) Maa- ja elintarviketalouden
LisätiedotRUHOJEN HINTAKEHITYS- osana tilojen tulonmuodostusta. Nostetta Naaraista! Loppuseminaari Turkka Rantanen
RUHOJEN HINTAKEHITYS- osana tilojen tulonmuodostusta Nostetta Naaraista! Loppuseminaari 4.4.2013 Turkka Rantanen Lihan kulutus kg/hlö, +75% 40 vuodessa Ylituotannosta nettotuojaksi Emolehmätuotannon räjähdys
Lisätiedotfrom the north poultry protein meal
from the north Poultry meal proteiinirikas eläinvalkuainen Poultry Meal on suomalaisen siipikarjan sivutuotteista valmistettu proteiinirikas eläinvalkuainen. Se on laadukas raaka-aine rehuihin ja lemmikkien
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 7.Kasvin- ja eläinjalostuksella tehostetaan ravinnontuotantoa.
Avainsanat: kasvinjalostus eläinjalostus lajike risteytysjalostus itsepölytteinen ristipölytteinen puhdas linja heteroosi hybridilajike ylläpitojalostus geneettinen eroosio autopolyploidia allopolyploidia
LisätiedotMaitoa mahan täydeltä. Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa
Maitoa mahan täydeltä Imevä vasikka ja vieroitus emolehmäkarjassa Imetys Vasikkapiilo Vieroitus Imetys Emänsä alla vasikat imevät n. 4-6 kertaa vuorokaudessa, yht. 10-12 l / vrk Ensimmäisten viikkojen
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07. Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4. Maa- ja metsätalousministeri
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 52/07 Pvm Dnro 13.11.2007 2654/01/2007 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.12.2007 alkaen Valtuutussäännökset Kotieläinjalostuslaki (794/1993) 4 Vastaavat EY-säädökset
LisätiedotPelson geenipankkikatraan lihantuotanto-ominaisuuksien
Pelson geenipankkikatraan lihantuotanto-ominaisuuksien edistyminen Petri Väisänen Opinnäytetyö.. Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Luonnonvara-
Lisätiedot& vuohi. Kainuunharmas kansallisaarre tuotannossa 4/2011. Weblammas avautuu. Paimennuksen PM ratkottiin Suomessa. Sopiva viini lammasherkuille
4/2011 & vuohi Kainuunharmas kansallisaarre tuotannossa Suomen Lammasyhdistyksen jäsenjulkaisu. www.proagria.fi/suomenlammasyhdistys Sopiva viini lammasherkuille Weblammas avautuu 15.11.2011 Paimennuksen
LisätiedotJalostus on merkittävä tuotantopanos
Jalostus on merkittävä tuotantopanos Nuorsonnit poistuvat - genomisonnit tilalle Jalostusohjelma muuttuu Pirkko Taurén pirkko.tauren@faba.fi Jalostustyön vaiheet Seuranta (geneettinen edistyminen) ja muutokset
LisätiedotMaitoManagement 2020
MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:
LisätiedotJohdanto. Toivottavasti sinulla on työssäsi iloa ja hyötyä tästä materiaalista. Toivotamme menestystä siitostyöhön! Torp Frys AB Bjarne Snellman
Torp FPP 2015 Johdanto Minkintuotannolla on Suomessa edessään suuria haasteita. Yksi suurimpia on se, että olemme jääneet nahkojen kokokehityksessä jälkeen pohjoismaisista naapurimaistamme. Sen vuoksi
LisätiedotKAINUUNHARMAKSEN GENEETTISEN VAIHTELUN ARVIO SUKUPUUTIEDOISTA
KAINUUNHARMAKSEN GENEETTISEN VAIHTELUN ARVIO SUKUPUUTIEDOISTA Hannele Rissanen Maisterintutkielma Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos Kotieläinten jalostustiede 2017 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS
LisätiedotAlkuperäiseläinten kasvattaminen
Toimenpide on geneettistä monimuotoisuutta edistävä ympäristösopimus. Toimenpiteen avulla estetään suomalaisiin alkuperäisrotuihin kuuluvien eläinten kuoleminen sukupuuttoon lisäämällä rotuihin kuuluvien
LisätiedotRisteytysvaikutus sikojen tuotanto-ominaisuuksissa
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE NO 69 Risteytysvaikutus sikojen tuotanto-ominaisuuksissa Marja-Liisa Sevön-Aimonen Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1985 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen
Lisätiedot& vuohi. Teema: Lampaanjalostus 2/2010. Helpotusta lihantarkastusmaksuihin?
2/2010 & vuohi Teema: Lampaanjalostus Suomen Lammasyhdistyksen jäsenjulkaisu. www.proagria.fi/suomenlammasyhdistys Laidunpankissa kumpikin osapuoli voittaa Onnistunut säilörehu on kasvun perusta Helpotusta
LisätiedotRotuvalinta liharoturisteytyksissä. Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
Rotuvalinta liharoturisteytyksissä Jalostuskurssi 2014 Tahkoa tuottoa! 19.3.2014, Nilsiä, Tahkovuori Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 18.3.2014 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
Lisätiedot3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat
3. Eläinten hyvinvointikorvaus lampaat 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna
Lisätiedotalleelipareja dominoiva dominoiva resessiivinen
11 RISTEYTYKSET Merkintätapoja Mendelin säännöt Yhden alleeliparin periytyminen Monohybridiristeytys Multippelit alleelit Letaalitekijät Yhteisvallitseva periytyminen Välimuotoinen periytyminen Testiristeytys
LisätiedotSiitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010
Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat
LisätiedotTuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio
Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska 25.11.2011 Kuopio 15.12.2011 Maiju Pesonen Otsikon alla Mitä tutkittiin ja miten? Kasvatuskokeen 1 tulokset:
LisätiedotMITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA
MITEN PERUSTAN TILATEURASTAMON KOKEMUKSIA ARJESTA Paijan Tilateurastamo, Henna ja Juha Paija 31.3.2014 Paijan Tilateurastamo 887-1, Urjala - Perustettu 1995 (sukupolvenvaihdos 2009) - Työllistää yrittäjäperheen
LisätiedotToiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi
Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi Perhekeskus palvelumallina seminaari 28. 29.8.2008 Nina K. Hyttinen Seuranta ja arviointi perhekeskustoiminnan tukena Miksi seurantaa ja arviointia? Dokumentoitu
LisätiedotOHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON
OHJEITA KOTITARVELAMPAIDEN ja -VUOHIEN PITOON LAMPAAT Lammas on laiduntava märehtijä ja laumaeläin, joka vaatii hoitajaltaan hyvää perehtymistä lajin tarpeisiin sekä niitä koskeviin määräyksiin. Laki velvoittaa,
LisätiedotWebLammas Käyttöohjeet
WebLammas Käyttöohjeet versio 1.0.4.0 Sisältö WebLammas Käyttöohjeet... 1 Sisältö... 2 Johdanto... 3 Kirjautuminen... 3 Etusivu... 5 Eläinlista... 6 Eläinlistan suodattimet... 8 Raportit... 10 Lisää mittauksia...
LisätiedotKestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään
Kestävä lehmä taloudellisia näkökulmia lypsylehmän tuotantoikään Anna-Maija Heikkilä, MTT, Taloustutkimus Kestävä lehmä -teemapäivä, Äänekoski 20.4.2011 Sisältö Lypsylehmien poistot Harkinnanvaraiset vs.
LisätiedotLammastuotannon taloudellinen kehittäminen
Lammastuotannon taloudellinen kehittäminen Tahkokallio, Niina 2011 Hyvinkää Laurea-amattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Lammastuotannon taloudellinen kehittäminen Niina Tahkokallio Maaseutuelinkeinot Opinnäytetyö
LisätiedotLammastarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 83 Lammastarkkailun tulosten käyttömahdollisuudet lampaanjalostuksessa Marja Liuttula Kotieläinten jalostustieteen laitos Helsinki 1988 Julkaisijat: Kotieläinten jalostustieteen
LisätiedotTäydentävät ehdot naudoilla. Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018
Täydentävät ehdot naudoilla Tiina Soisalo ProAgria Etelä-Pohjanmaa Huhtikuu 2018 www.mavi.fi -> oppaat ja lomakkeet Rehukirjanpito Evira: Rehualan alkutuotannon toimijaksi rekisteröityminen (T=tuottaja,
LisätiedotKaritsojen painojen ja kasvujen perinnölliset ja fenotyyppiset tunnusluvut suomenlampaalla
KOTIELÄINJALOSTUKSEN TIEDOTE No 98 Karitsojen painojen ja kasvujen perinnölliset ja fenotyyppiset tunnusluvut suomenlampaalla Tiina Torkkeli-Pitkäranta Helsingin Yliopisto Kotieläinten jalostustieteen
LisätiedotELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM
ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan
LisätiedotLAMPAANVILLAN HYÖDYNTÄMINEN HEVOSVARUSTEISSA
LAMPAANVILLAN HYÖDYNTÄMINEN HEVOSVARUSTEISSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 15.4.2011 Liina Heinonen OPINNÄYTETYÖ Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustialantie
LisätiedotMiten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy
Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup
LisätiedotKAINUUNHARMAKSEN ROTUOMINAISUUDET
KAINUUNHARMAKSEN ROTUOMINAISUUDET Hannele Rissanen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Koulutusala Luonnonvara- ja ympäristöala Koulutusohjelma Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotKokonaisuus ratkaisee Suunnittele. Keskity olennaiseen. Varaa voimavarat.
1/16 Kokonaisuus ratkaisee Suunnittele. Keskity olennaiseen. Varaa voimavarat. Muistiinpanoja David Wootonin luennoilta 27.- 28.1.2017 1. Yhteenveto: Suunnittele, älä pelkästään reagoi 2. Muistiinpanoja
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Kuopio 8.5.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2015 0,2% Suuryritykset (250 hlöä)
LisätiedotKokonaisuus ratkaisee Suunnittele. Keskity olennaiseen. Varaa voimavarat.
1/16 Kokonaisuus ratkaisee Suunnittele. Keskity olennaiseen. Varaa voimavarat. Muistiinpanoja David Wootonin luennoilta 27.- 28.1.2017 1. Yhteenveto: Suunnittele, älä pelkästään reagoi 2. Muistiinpanoja
LisätiedotRASVOITTUVUUSEROT ERI LAMMASRODUILLA
RASVOITTUVUUSEROT ERI LAMMASRODUILLA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelma Hämeenlinna, kevät 2017 Maija Knuuttila Maija Knuuttila TIIVISTELMÄ Hämeenlinna Bio- ja
LisätiedotSote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti
Sote-uudistus ja valinnanvapaus & yrittäjyys Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Lahti 5.6.2017 Näin toimii valinnanvapaus -video https://youtu.be/xw8wihriaam Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa
Lisätiedot6. Sirolan Roope FI
6. Sirolan Roope FI000025596619 Oxford Down Linja R 6. Sirolan Roope FI000025596619 SYNTYMÄAIKA: 04.03.2016 IKÄ: 1v6kk SYNTYMÄ-/HOITOTYYPPI: 2/2 KASVATTAJA/OMISTAJA: Raja-Karjalan Oxford Down, Sirola Outi,
LisätiedotROTUKARJA investointiohjelma emolehmätiloille
ROTUKARJA 2025 -investointiohjelma emolehmätiloille KYSYNTÄ KASVAA NYT ON OIKEA AIKA PANOSTAA ROTUKARJAAN Etsimme ketjuumme tulevaisuuteen katsovia rotukarjan tuottajia, joilla on vahva halu kehittää tilaansa
LisätiedotKAINUUNHARMAKSEN JALOSTUSOPAS
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALA KAINUUNHARMAKSEN JALOSTUSOPAS TE- KIJÄ/T: Anna Silén SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä Koulutusala Luonnonvara-
LisätiedotRotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa
Rotuerot kasvu- ja teurasominaisuuksissa - teurasaineistojen kertomaa Innolla mukaan Loppukasvatustilojen koulutuspäivä Ylivieska 24.11.2011 Kuopio 14.12.2011 Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus
LisätiedotLammasWikin kyselytutkimuksen tulokset
LammasWikin kyselytutkimuksen tulokset Maija Pitkonen ProAgria Keskusten Liitto 21.11.2014 Tikkurila Tosilampurin tietolaari -hanke 2 Sisällys Johdanto... 3 Kysymykset 1-4: Vastaajien käyttäytyminen ja
LisätiedotLiharoturisteytykset lypsykarjatilalla
Liharoturisteytykset lypsykarjatilalla AgriFuture - Katse tulevaisuuteen tapahtuma 29.10.2014, Iisalmi Arto Huuskonen MTT/Kotieläintuotannon tutkimus 29.10.201 MAILI -hanke (Kilpailukykyä ja ympäristötehokkuutta
LisätiedotAHVENANMAANLAMPAAN PÄSSILINJAT
AHVENANMAANLAMPAAN PÄSSILINJAT Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 25.3.2011 Katja Sikka OPINNÄYTETYÖ Maseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala Työn nimi
LisätiedotTEXELIN JALOSTUS SUOMESSA
TEXELIN JALOSTUS SUOMESSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, kevät 2017 Salomé Tammi Salomé Tammi TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
LisätiedotKOTIELÄINTUET Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015.
KOTIELÄINTUET 2015 Esityksen tiedot perustuvat valmistelutilanteeseen tammikuussa 2015. Varmistathan lopulliset ehdot ennen tukihakua 2015. Lähde: Mavi, MMM 6.2.2015 10.2.21015 Muutoksia vuodelle 2015
Lisätiedot1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen piiriin?
Prosentti Työvoimatarvekysely maatalousyrittäjille 1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen piiriin? 100% 90% 80% 70% 60% 55,6% 50% 44,4% 40% 30% 20% 10% 0% Kyllä Ei 1. Kuuluuko maatila lomituspalvelujen
LisätiedotEmakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA , AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY
Emakoiden uudistaminen ja ensikoiden kasvatus HUITTISISSA 22.11.2017, AKI ALITUPA, PIG CONSULTING OY Ensikoiden kasvatus Eläinvirran hallinta Kun ensikkoporsas syntyy, mitä toimenpiteitä Ensikoiden valinta
LisätiedotEvoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma
Evoluutio BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma 1 Evoluutio lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat ja niistä voi kehittyä uusia lajeja on jatkunut elämän synnystä saakka, sillä ei ole päämäärää
LisätiedotTopigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu
Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu Eläinaineksen tehokas hyödyntäminen - hanke Maija Karhapää, Tapio Helenius, Timo Hurme ja Jarkko Niemi, Luke Hilkka Siljander-Rasi ja Terhi Luukkonen, Finnpig
Lisätiedotpolveutumistodistus sivu 1/2
EU-MERKKI Tulostettu Väri/Sarv Väri/Sarv M-A Onninen E Karjatiedot polveutumistodistus sivu 1/2 wwwfabafi Karjatunnus Tulopäivä ja -tapa Omistaja Tila Kunta Osoite 29112017 osto Tammela 42017 syntymä Tammela
Lisätiedot