OAS A-2741 1 (12) A-2741 Asemakaavan muutos 8.3.2018 päivitetty x.x.201x Toritie Rakokiven liikekeskus, Uusikylä Lahti.fi
OAS A-2741 2 (12) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Asemakaavan muutos A-2741 (Toritie, Rakokiven liikekeskus, Uusikylä) ALOITE/HAKIJA Asemakaava ja asemakaavan muutos laaditaan kaupungin aloitteesta. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Uudenkylän kaupunginosassa Rakokiven liikekeskuksessa. Etäisyys Nastolan asemalle länteen on noin 1,5 km ja Uudenkylän asemalle itään noin 2 km. Suunnittelualue käsittää Toritien ympäristön Urheilutien ja Rakokiventien välillä. Tontti rajautuu pohjoisessa Urheilutiehen, lännessä Laturintiehen ja Maalarinpolkuun ja sen puistojatkeeseen. Etelässä alue rajautuu Rakokiventiehen, idässä Norbergintiehen ja puistoalueeseen (punainen viiva). Rakokiven liikekeskukseen on laadittu kaavarunko katkoviivan osoittamalle alueelle, jolla laaditaan asemakaavamuutoksia osa-alueittain (punainen katkoviiva).
OAS A-2741 3 (12) VAIKUTUSALUE Rakokiven liikekeskuksen vaikutusalue ulottuu koko vanhan Nastolan alueen itäiselle osalle eli Uudenkylän, Nastolan (entisen Nastolan kirkonkylän), Immilän ja Ruuhijärven kaupunginosiin. Rakokiven liikekeskus on näiden kaupunginosien lähipalvelukeskus. Vaikutusalue ulottuu laajimmillaan yli 20 km päähän. RUUHIJÄRVI IMMILÄ NASTOLA UUSIKYLÄ Rakokiven liikekeskuksen vaikutusalue. TAVOITE Rakokiven liikekeskuksen muutosten tavoitteena on kehittää liikekeskuksen liikenneverkkoa, mahdollistaa julkisten ja kaupallisten palvelujen uusiutuminen ja kehittäminen, torin kehittäminen, asumisen lisärakentaminen sekä alueen kaupunkikuvallinen ja toiminnallinen kehittäminen. Toritien asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Toritien liittäminen Urheilutiehen, suoremmin Rakokiventiehen sekä mahdollistaa liikekeskuksen kehittäminen.
OAS A-2741 4 (12) LÄHTÖTIEDOT Aluetta koskevat seuraavat voimassa olevat kaavat ja suunnitelmat: Ote Maakuntakaavasata 2014. Ote Uudenkylän osayleiskaavaehdotuksesta. Maakuntakaava: Päijät-Hämeen maakuntakaava 2014 on tullut voimaan MRA 93 mukaisten kuulutusten myötä. Kuulutukset on julkaistu liitossa ja kunnissa 10.3.2017 alkaen ja kuntien virallisissa lehdissä viikolla 11. Maakuntahallitus määräsi 20.2.2017 19 Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2014 tulemaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti ennen kuin se on saanut lainvoiman ja että maakuntakaava kumoaa voimaan tullessaan ympäristöministeriön 11.3.2008 vahvistaman Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006. Maakuntakaavasta on jätetty Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 10 valitusta. Hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöön panon. Alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Kaavassa on esitetty yhteystarve Rakokiventieltä Urheilutielle. Yleiskaava: Rakokiven alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Alueelle on laadittu 11.11.1991 vahvistettu nauhataajaman osayleiskaava. Vireillä oleva Uudenkylän oikeusvaikutteinen osayleiskaavaehdotus on hyväksymiskäsittelyssä. Rakokiven alue on pääosin keskustatoimintojen aluetta (C). Alueen luoteisosa on asuinkerrostalojen ja rivitalojen aluetta (AKR). Lahden yleiskaavatyö 2017-2020 on aloitusvaiheessa. Vireillä oleva Lahden oikeusvaikutteinen yleiskaava laaditaan koko kunnan alueelle. Asemakaava: Alueella on voimassa useita asemakaavoja jotka on hyväksytty vuosina 1981-2010.
OAS A-2741 5 (12) : Maanomistus: Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Liikekeskuksen ydinalueen maaomistus on pirstoutunut ja alueella on myös useita yksityisiä maanomistajia. Rakennusjärjestys: Nastolan kunnalla on yhteinen rakennusjärjestys Lahden ja Kärkölän kanssa ja se on astunut Nastolan osalta voimaan 1.4.2013 sekä Lahden ja Kärkölän osalta 1.5.2013. Nastolan ja Lahden yhdistyttyä uuden rakennusjärjestyksen laadinta on käynnistetty vuonna 2016. Päätökset Lahti ja Nastola yhdistyivät ja Uusi Lahti aloitti toimintansa 1.1.2016. Lahti Nastola yhdistymissopimus on allekirjoitettu 15.12.2014 (voimassa 26.1.2015-31.12.2018). Kuntien yhdistymisen tarkoituksena on
OAS A-2741 6 (12) vahvistaa alueen elinvoimaisuutta ja palveluiltaan houkutteleva kunta, jonka asukasluku kääntyy kasvuun, työpaikat lisääntyvät ja kunnan verotulopohja paranee. Sopimukseen on kirjattu Nastolan nauhamaisessa kaupunkimaisessa osakeskuksessa tuotettavia palveluita. Mikäli jonkin erityispalvelun tuottaminen muualla kuin kaupunkikeskuksessa on toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksen mukaisempaa, voidaan se järjestää myös kaupunkikeskuksen ulkopuolella. Palveluista seuraavat sijoittuvat Rakokiven liikekeskuksen suunnittelualueelle - Rakokiven koulu (ala-aste), lukio, kirjasto, päiväkoti, kansalaisopisto Kaupunginhallitus on linjannut 25.4.2016 maakuntakaavan laadintaan liittyen: Nastolan alueen kaupallisten päivittäistavarakaupan palvelujen kehittämisen painopiste on Rakokiven alueen liikekeskustan uudistamisessa. Tämä otetaan huomioon myös Kauppakaaren alueen rakentamisen ohjauksessa ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu aiempaa suurempi päivittäistavarakaupan mitoitus voidaan ottaa huomioon tarkemmassa suunnittelussa, kun on voitu varmistaa Rakokiven alueen kaupallisten palvelujen säilyminen ja kehittyminen. Luonnonympäristö: Maisema muodostuu voimakkaasti ympäristöstään kohoavasta Salpausselän reunamuodostelmasta, jonka laelle ja rinteille asuminen, tiestö ja teollisuus ovat sijoittuneet. Alue on soraharjua ja mäntyvaltaista kangasmaastoa, jossa on suppamaisia muodostelmia. Alue on pohjaveden muodostumisen aluetta. Suunnittelualue sijaitsee pohjavedenottamon suoja-alueella, joka on Nastolan puolella. Nastolan vedenottamolla ei ole vesioikeuden vahvistamaa suoja-aluetta. Vedenottamoille on laadittu kaukosuoja-alueet, joille ei kuitenkaan ole haettu lupaviranomaisen vahvistusta. Näitä suoja-alueita koskevia, maankäyttöön liittyviä rajoituksia on esitetty Nastolan-Villähteen ja Nastonharju-Uudenkylän pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa 1999. Yhdyskuntarakenne: Uudenkylän, Immilän, Ruuhijärven ja osittain myös Nastolan (entisen Nastolan kirkonkylän) palvelut ovat pääosin sijoittuneet Rakokiven alueelle. Pohjoispuolella on virkistyspalveluja ja eteläpuolella nauhamainen laaja teollisuusvyöhyke. Itäpuolella on Uudenkylän vanha keskusta. Länsipuoli liittyy Nastonharjun kerrostaloalueeseen ja kirkonkylän vanhaan keskukseen. Liikekeskuksen lähialueella alle 2 km etäisyydellä ovat sekä Nastolan että Uudenkylän asemat. Itä-länsisuuntaiset pääväylät Kouvolantie ja alueellinen kokoojakatu Rakokiventie-Kausantie yhdistää alueen nauhataajamaan. Rakennettu ympäristö: Uudenkylän kaupallinen keskus, Rakokiven liikekeskus, on kaavoitettu ja rakennettu 1970-80-luvuilla arkkitehtikilpailun pohjalta neitseelliselle kangasmetsäalueelle. Yksikerroksisten palvelurakennusten läheisyydessä sijaitsee jonkin verran kerros- ja rivitaloja, mutta varsinaisia liike- ja asuinrakennusten yhdistelmiä on vain yksi. Alueen rakennuskanta on pääosin 1980-luvun rivitalo- ja kerrostalokantaa. Uudempaa
OAS A-2741 7 (12) rakennuskantaa edustaa palvelutalo Linnunlaulu sekä muutamat kerrostalot sen läheisyydessä. Totitien itäpuoli on pääosin rakentamaton lukuun ottamatta Helluntaiseurakunnan rakennusta ja Rakokiven päiväkotia sekä Toritien varren paikoitusalueita. Väestö: Alueella ei ole asutusta muuten kuin Linnunlaulun palvelutalossa. Työpaikat: Alueen työpaikat koostuvat K-marketin, S-marketin sekä pienliiketilojen palvelualan työpaikoista. Palvelutalo Linnunlaulussa on hoitohenkilökunnan työpaikkoja sekä Rakokiven alakoulussa on noin 45 työpaikkaa, Rakokiven päiväkodissa noin 10 ja kirjastossa muutama työpaikka. Palvelut: Rakokiven liikekeskus on Uudenkylän palvelukeskus, joka käsittää tärkeimmät palvelut lukuun ottamatta terveyspalveluja. Tori on alueen keskeinen kokoontumispaikka ja tapahtumien järjestämispaikka, vaikka se onkin nykyään osoitettu pysäköintiin. Suunnittelualueella on ala-aste 350 oppilasta (on tällä hetkellä väistötiloissa Nastopolissa), palvelutalo Linnunlaulu, Rakokiven päiväkoti, kirjasto, kansalaisopiston toimintaa. Suurimmat päivittäistavarakaupat ovat S-market Rakokiventien eteläpuolella, K-Market torin pohjoislaidalla. Näiden lisäksi liikekeskuksessa on pienliiketiloja, joista osa on kuitenkin vajaakäytössä. Alueella on myös Helluntaiseurakunnan kokoontumistila. Koulun tontille on suunnitteilla monitoimitalo, johon yhdistyy alakoulu, päiväkoti, kirjasto ja Lahden Aterian valmistuskeittiö. Rakennus tulee toimimaan myös Wellamo-opiston harrastusryhmien ja muussa harrastuskäytössä. Suunnittelualueen läheisyydessä, Nastopolissa, toimii 150 oppilaan lukio sekä Lidl:n päivittäistavarakauppa. Liikekeskuksen pohjoispuolella on urheilu- ja virkistystoimintoja sekä uimahalli. Liikenne: Alueen kokoojakadut ovat Rakokiventie, Urheilutie ja Elementintie. Maantie 312 eli Kouvolantie on pääkokooja, jolta on yhteys Rakokiventielle Elementintien kautta. Toritie liittyy kokoojakatuverkostoon ainoastaan etelästä Kivitien kautta. Paikallisliikenteen bussit käyttävät Rakokiventietä (4, 4C, 4R) ja Urheilutietä (4C, 4R). Uudestakylästä Lahteen liikennöi paikallisliikenteen bussi päiväaikaan Rakokiven läpi puolen tunnin välein, illalla ja sunnuntaina tunnin välein. Vuorot kulkevat samalla tavalla myös Lahdesta Nastolan suuntaan. Lahden ja Kouvolan välillä kumpaakin suuntaan liikennöi päivittäin 4 kaukoliikenteen vuoroa, jotka kulkevat ja/tai Rakokiven kautta. Liittyminen tiealueisiin: Kaava-alue ei liity välittömästi Kouvolantien tiealueeseen, mutta sijaitseen alle kilometrin päässä sen liittymistä. Sosiaalinen ympäristö: Palvelujen kehittämisen kannalta liikekeskus kaipaa täydennysrakentamista ja asuntokannan uudistamista. Julkinen kaupunkitilan ja liikenneverkon selkeyttäminen, viihtyisyyden lisääminen liikekeskuksen alueella on yksi työn tavoitteista Ympäristön häiriötekijät: Elementtitehdas aiheuttaa jonkin verran melu- ja pölyhaittaa alueelle. Lähtötiedot on esitetty tarkemmin kaavan selostuksessa.
OAS A-2741 8 (12) SELVITYSTIEDOT (Maankäyttö- Ja Rakennusasetus 25 ) Alueesta on laadittu seuraavat selvitykset: Lahden yleiskaavatyön 2017-2020 yhteydessä tehtävät perusselvitykset (aloitusvaihe meneillään) Uudenkylän osayleiskaavaehdotuksen selvitysaineisto (hyväksymisvaiheessa) Lahden palveluverkkoselvitys Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 2009, voimassa 1.1.2010 alkaen (korvaa v. 1993 inventoinnin). MARY-maakunnallisesti arvokkaat rakennetut ympäristöt, Päijät-Hämeen maakunnallinen inventointi 2005 Muinaismuistojen osalta tukeudutaan Museoviraston selvityksiin. seudun rataympäristöselvitys vaihe 1, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, 26.2.2004, Sito seudun rataympäristöselvitys vaihe 2, lähtöaineisto ja nykytilan kartoitus, 31.5.2004, Sito Kaavatyön yhteydessä tullaan laatimaan lisäksi seuraavat selvitykset: Rakokiven liikekeskuksen kaavarunko Rakokiven liikekeskuksen liikenneselvitys Nastolan kulttuuriympäristöselvitys (Yleiskaavan selvitysaineistoa, luonnos) Kaavatyötä koskevien selvitysten antamat lähtökohdat esitetään tarkemmin kaavan selostuksessa. Muut suunnitelmat Rakokiven liikekeskuksen kaavarunko Kaavarunko ei ole lainvoimainen. Kaavarungon tarkoitus on tutkia yleisemmällä tasolla liikekeskuksen liikenneverkkoa, julkisten ja kaupallisten palvelujen uusiutumista ja kehittämistä, asumisen lisärakentamista sekä alueen kaupunkikuvallista ja toiminnallista kehittämistä. Kaavarungossa esitetään tavoitteet osa-alueille, liikenneverkko, kortteleiden tilavaraukset ja pääkäyttötarkoitukset. Rakokiven kaavarunko kuuluu alueen asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoon. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Osalliset (Maankäyttö- ja rakennuslaki 62 ) Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavatyön osallisia ovat: Alueen maaomistajat Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset Kaupungin hallintokunnat Hämeen Ely-keskus/ympäristö Uudenmaan Ely-keskus/liikenne Lahden kaupunginmuseo Erityistehtäviä hoitavat yhteisöt; Lahti Aqua, Lahti Energia, Le Sähköverkko, Päijät-Hämeen Pelastuslaitos, teleoperaattorit, Itella Nastolan aluejohtokunta Nastolan teollisuusryhmä Päijät-Hämeen yrittäjät Ladec Uudenkylän kyläyhdistys, Salpausselän luonnonsuojelijat ry sekä muut yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään
OAS A-2741 9 (12) Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on nähtävillä koko kaavoitustyön ajan internetissä osoitteessa /kaavoitus sekä ehdotusvaiheen ajan kirjastossa. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa työn aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä on esitetty osallistumismahdollisuudet kaavoituksen eri vaiheissa. Kaavatyön aikana saatu palaute kirjataan kaavaselostukseen, jossa myös kerrotaan miten palaute on otettu huomioon kaavoituksessa. Kaavatyön aloituksesta kerrotaan yleisötilaisuudessa Nastolan kaavailloissa sekä asemakaavaluonnosta ja sen mahdollisia vaihtoehtoja esittelevä yleisötilaisuus järjestetään luonnosvaiheessa. Yleisötilaisuuksista ilmoitetaan Uusi Lahti -lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaavan kotisivuilla. Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö järjestetään erikseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan Hämeen ELYkeskukselle tiedoksi. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen välinen viranomaisneuvottelu (MRL 66 ) pidetään tarvittaessa. Kaavan luonnosvaiheen valmistelumateriaalista pyydetään viranomaisilta tarvittavat lausunnot. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot tarvittaessa, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU on esitetty OAS:n lopussa liitteenä. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (MRL 9, MRA 1 ) Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitysten perusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Asemakaavan vaikutukset arvioidaan lähtötietojen pohjalta asiantuntijatyönä. Vaikutusarvioinnissa hyödynnetään myös osallisten mielipiteitä ja kommentteja. Vaikutusarviointi esitetään kaavaselostuksessa. Arvioitavat vaikutukset ovat: 1. ihmisen elinoloihin ja elinympäristöön 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6. elinkeinoelämän toimivan kilpailun kehittymiseen SOPIMUKSET Yksityisten alueiden osalta vaatii maankäyttösopimukset. ASEMAKAAVAN LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Marja Mustakallio sähköposti: marja.mustakallioi@lahti.fi puhelin: 050 387 8708 osoite: / Maankäyttö ja aluehankkeet (5. krs)
OAS A-2741 10 (12) Päiväys ja allekirjoitus Lahdessa 8.3.2018 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti päivitetty x.x.2018
OAS A-2741 11 (12) KAAVOITUKSEN ETENEMINEN JA AIKATAULU Asemakaavamuutoksen hyväksyy tekninen ja ympäristölautakunta. Tavoitteellinen aikataulu, mikäli asemakaavasta ja/tai asemakaavanmuutoksesta ei jätetä muistutuksia tai valiteta, on esitetty seuraavana (kuukausi/vuosi). 03-/18 1 ALOITUSVAIHE Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 8.3.2018 (nro 44 Rakokiven liikekeskus). 06-09/2018 11-12/2018 01-02/2019 2 LUONNOSVAIHE Luonnosvaiheessa laaditaan idealuonnoksia ja selvityksiä (kaavarunko ja liikenneselvitys) sekä arvioidaan luonnoksen tai luonnosvaihtoehtojen vaikutuksia. Lisäksi käydään neuvotteluja osallisten kanssa. Luonnosvaiheessa järjestetään osallisten ennakkokuuleminen ja tarvittaessa yleisötilaisuus. Osallisille lähetetään osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos. Materiaalit lisätään myös kaavatyön verkkosivuille. Yleisötilaisuudesta ilmoitetaan Uusi Lahti - lehdessä, tarvittaessa Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla. Osallistuminen Osalliset voivat lausua osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta mielipiteensä kirjallisesti tai suullisesti. Mielipiteen voi jättää sähköpostilla suoraan kaavan laatijalle marja.mustakallio@lahti.fi. Tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä pyydetään lausunnot. Annetut mielipiteet ja lausunnot julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 3 EHDOTUSVAIHE Ehdotusvaiheessa laaditaan kaavaehdotus valitun kaavaluonnoksen pohjalta. Suunnittelussa huomioidaan ennakkokuulemisessa esitetyt mielipiteet. Kaavaehdotus esitellään tekniselle ja ympäristölautakunnalle, jonka päätöksellä se asetetaan nähtäville 30 vuorokaudeksi Lahti- Pisteeseen (Kirkkokatu 31, pääkirjaston aula sekä Nastolassa Pekkalantie 5) sekä kaupungin verkkosivuille. Nähtävillä olosta kuulutetaan Uusi Lahti -lehdessä, Nastola-lehdessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä ilmoitustaululla. Nähtävillä olon jälkeen kaavan laatija valmistelee vastineet mahdollisiin muistutuksiin. Jos muistutukset eivät aiheuta ehdotukseen olennaisia muutoksia, kaava etenee vastineineen hyväksymisvaiheeseen. Muussa tapauksessa tekninen ja ympäristölautakunta asettaa muutetun kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville. Osallistuminen Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen nähtävillä olon aikana. Muistutus osoitetaan tekniselle ja ympäristölautakunnalle, ja sen voi toimittaa Lahti-pisteeseen tai sähköpostilla osoitteeseen. Muistutuksen tehneille lähetetään perusteltu vastaus. Lausuntoja pyydetään tarvittavilta viranomaisilta ja yhteisöiltä, mikäli kaava on oleellisesti muuttunut luonnosvaiheesta. Muistutukset julkaistaan nimineen kaupungin verkkosivuilla. 4 HYVÄKSYMISVAIHE Kaupunginhallitus käsittelee kaavaehdotuksen ja mahdolliset muistutukset vastineineen sekä esittää kaupunginvaltuustolle kaavan hyväksymistä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotuksen. Hyväksymispäätöksestä lähetetään tieto kaava-aloitteen tekijälle, muistutuksen tehneille ja viranomaisille. Osallistuminen Osalliset ja kunnan jäsenet voivat valittaa kaupunginvaltuuston tai teknisen ja ympäristölautakunnan päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen 30 päivän valitusaikana. Hallinto-oikeuden päätöksestä on mahdollisuus valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
OAS A-2741 12 (12) 03-04/2020 VOIMAANTULO Kaava saa lainvoiman noin 1,5 2 kuukauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä, 5 mikäli kaavasta ei valiteta. Kaava kuulutetaan lainvoimaiseksi kaupungintalon ilmoitustaululla. Lahden ajankohtaiset hankkeet www.lahtiuudistuu.fi Tietoa kaavoituksesta ja kaavoituskatsaus http:///kaavoitus kaavan kotisivu linkki