Länsimetron 2 vaihe välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoo HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 273/2017/2 Dnro ESAVI/3559/2017 Annettu julkipanon jälkeen 27.12.2017 ASIA Länsimetron 2 vaihe välillä Matinkylä - Kivenlahti, Espoo HAKIJA Länsimetro Oy HAKEMUKSEN VIREILLETULO Länsimetro Oy on 22.3.2017 Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt vesilain mukaista lupaa metrotunnelin 2 vaiheen rakentamiselle hankkeesta pohjavesiesiintymiin kohdistuvien haitallisten vaikutusten johdosta Matinkylän kaupunginosasta Kivenlahden kaupunginosaan Espoon kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 2 momentti ja 3 :n 2) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Länsi-Suomen ympäristölupavirasto ja sitä seurannut Etelä-Suomen aluehallintovirasto ovat antaneet Länsimetro Oy:lle seuraavat metrotunnelin rakentamista koskevat päätökset: - Länsi Suomen ympäristölupaviraston 21.10.2008 antama päätös nro 49/2008/1 metrotunnelin rakentamiseksi Karhusalmen ja Lauttasaarensalmen alitse - Etelä-Suomen aluehallintoviraston 4.5.2011 antama päätös nro 66/2011/4 Koivusaaren metroaseman sisäänkäynnin ja ilmanvaihtokuilun edustan merialueen ruoppaukseen ja täyttöön sekä ruoppausmassojen läjittämiseksi mereen ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, 13101 Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 (43) - Etelä-Suomen aluehallintoviraston 13.7.2011 antama päätös nro 51/2011/1 Karhusaaren metrotunnelin poistovesien johtamiseksi mereen - Etelä-Suomen aluehallintoviraston 20.12.2011 antama päätös nro 169/2011/1 Keilaniemen metrotunnelin poistovesien johtamiseksi mereen - Etelä-Suomen aluehallintoviraston 20.4.2012 antama päätös nro 73/2012/1 metrotunnelin poistovesien johtamiseksi mereen Tapiolan Otsolahteen - Etelä-Suomen aluehallintoviraston 9.6.2016 antama päätös nro 116/2016/2 metrotunnelin rakentamiselle pohjaesiintymäalueille Helsingin ja Espoon kaupungeissa Ympäristövaikutusten arviointimenettely Länsimetron 1 vaiheen Ruoholahti Matinkylä välistä osuutta koskeva ympäristövaikutusten arviointimenettely saatiin päätökseen vuonna 2006. Uudenmaan ELY-keskuksen vuonna 2013 tekemän päätöksen mukaan Länsimetron 2 vaiheeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Hanke ei kuulu YVA asetuksen 6 :n hankeluettelossa lueteltuihin hankkeisiin. Päätöksen perusteluissa todetaan, että hankkeen ympäristövaikutukset on selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Kaavoitustilanne Vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Länsimetron vaihe 2 on saanut kaavamerkinnän liikennetunneli. Kaavamerkintään liikennetunneli liittyy MRL 33 :n 1 momentin nojalla rakentamisrajoitus, jonka mukaan lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan maakuntakaavan toteutumista. Espoon eteläosien yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 7.4.2008. Yleiskaava sai lainvoiman KHO:n 29.1.2010 antamalla päätöksellä. Länsimetron vaihe 2 on Espoon eteläosien yleiskaavassa saanut kaavamerkinnän maanalainen raide, jonka sijainti on ohjeellinen mutta yhteys sitova. Länsimetron 2 vaiheella on voimassa oleva maanalainen asemakaava (Matinkylä Kivenlahti metrotunneli 940100), joka sai lainvoiman 7.8.2013. Maanalainen asemakaava käsittää metrotunnelit, asemat, työtunnelit, hätäpoistumistiet ja muut maanpinnalle nousevat kulkuyhteydet. Länsimetron 2 vaiheeseen liittyvistä maanpäällisistä asemakaavoista tällä hetkellä laadintavaiheessa ovat Finnoon keskuksen (metro) 441500, Kaitaan metrokeskuksen 441415, Soukan metroaseman (Ylä-Soukka A) 411122 ja Kivenlahden metrokeskuksen 412500 asemakaavat.

3 (43) Suojelualueet Länsimetron 2 vaihe ei sijoitu Natura 2000 verkostoon kuuluvalle alueelle. Lähin Natura 2000 -alue (Espoonlahti Saunalahti, koodi FI0100027) sijaitsee yli 1,0 km:n etäisyydellä metrolinjan länsipuolella. Länsimetron 2 vaihe ei sijaitse luonnonsuojelualueella, eikä luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvalla alueella. Lähin suojelualue (Marin sataman meriuposkuoriainen, luonnonsuojelualueen tunnus ERA201925) sijaitsee yli 500 m:n etäisyydellä metrolinja länsipuolella. Finnoossa metron linjaus kulkee jätevesialtaan pohjoisreunalla. Jätevesiallas ja sen ympäristö ovat kansainvälisesti tärkeitä lintualueita (ns. IBAalueita). Lintualuetta ei ole suojeltu. Vuonna 2011 tehdyn luontoselvityksen yhteydessä selvitettiin viitasammakoiden esiintyminen Finnoon alueella. Tällöin Finnoon jätevesialtaan pohjoisrannan läheisyydessä tavattiin ääntelyn perusteella muutamia kutevia viitasammakoita. Muutamaa päivää aiemmin suoritetun käynnin yhteydessä viitasammakoita ei havaittu. Selvityksen mukaan jätevesialtaan lisäksi mahdollisia viitasammakoiden lisääntymispaikkoja on Finnoon alueella hyvin vähän, eikä niistä lajia ole tavattu. Liito-oravien elinympäristöjen esiintymistä Länsimetron 2 vaiheen linjauksen läheisyydessä on käsitelty vuonna 2014 valmistuneessa selvityksessä Finnoon alueelta tunnistettiin kolme, Kaitaan alueelta neljä ja Espoonlahden - Soukan alueelta kuusi liito-oravan elinympäristön ydinaluetta. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Vesialueet ja niiden käyttö Länsimetron vaiheella 2 (LM2) tarkoitetaan rakennettavan Länsimetron Espoon kaupungin alueella sijaitsevaa Matinkylän ja Kivenlahden välistä osuutta. Metron tilat koostuvat kahdesta metroliikenteen tunnelista ja niiden välille tehtävistä yhdystunneleista, viidestä asemasta (Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti), Sammalvuoren alueelle sijoittuvasta metrovarikosta sekä seitsemästä teknisestä kuilusta. Jokaiselle asemalle ja Sammalvuoren metrovarikolle rakennetaan työtunneli. Länsimetron vaiheen 2 rataosan pituus on noin 7 km. Länsimetron vaiheen 2 linjaus kulkee alle 1 km:n etäisyydellä Suomenlahden rantaviivasta. Lähimmäksi Suomenlahtea metrotunnelit sijoittuvat Kivenlahdessa, jossa rantaviivan ja tunneleiden välinen etäisyys on noin 350 m. Finnoon aseman ja Suomenlahdentien kuilun välisellä alueella metrotunnelit alittavat Finnoonojan, sekä ohittavat Suomenojan jätevesialtaan aivan

4 (43) sen pohjoisreunaa viistäen. Finnoon aseman länsipuolella metrotunnelit alittavat Djupsundsbäckenin ojan. Kaitaalla metrolinja kulkee lähimmillään noin 200 m:n etäisyydellä Hannusjärvestä. Hannusjärvi on pieni ja matala järvi, jonka pinta-ala on 6,1 ha ja keskisyvyys alle 2 m. Järven vedenkorkeus vaihtelee vuodenajasta riippuen välillä N2000 +8,4 +8,8 m. Länsimetron 2 vaiheen suunnittelun yhteydessä suoritettujen tutkimuksien perusteella Hannusjärven pohjalle on kertynyt paikoin jopa yli 15 m:n paksuudelta liejua. Järven valuma-alueen pinta-ala on noin 41 ha. Hannusjärven lounaiskulmassa sijaitseva laskuoja on osan aikaa vuodesta kuivana. Riilahdentien kuilun itäpuolella, raiteenvaihtohallin kohdalla metrotunnelit alittavat Rajaojaksi kutsutun ojan. Espoonlahden urheilukenttien alueella metrotunnelit alittavat Soukanojan. Soukanoja ei kulje metrotunneleiden kohdalla avouomana vaan on osan matkaa putkitettu. Selostus metrotunnelista Sijainti ja mitat Metrotunnelit ja asemat sijoittuvat korkeudelle N2000-5 -42 m. Finnoon asema sijaitsee alimpana. Sammalvuoreen sijoittuvan varikon pohja on noin korkeudella N2000-16 m. Metrotunnelin leveys on noin 6,2 m ja korkeus on noin 6,4 m. Ratatunnelit on yhdistetty yhdystunnelein. Asemahallien ja raiteenvaihtohallien leveys on 23 25 m ja korkeus välillä 9 21 m. Asemahallien pituudet vaihtelevat välillä 240 290 m ja raiteenvaihtohallien pituudet välillä 100 200 m. Osa raiteenvaihtohalleista on asemien yhteydessä osa itsenäisinä ratatunneliosuuksilla. Tiivistys Tunnelit ja kalliotilat Kallioperän rakosysteemeissä virtaa kalliopohjavettä rakoilun avoimuudesta johtuen. Kalliotiloihin purkautuvan veden määrä vaihtelee ja voi olla paikoin runsasta. Kallioperän alueellisista vedenjohtavuuden vaihteluista on saatu tietoa ennen rakentamista tehdyillä kallioperätutkimuksilla. Vuotovesien minimoimiseksi kalliotiloista tehdään injektointeja kallion rakoilun tiivistämiseksi. Kalliotilat on jaettu ympäristöolosuhteiden ja tilojen käyttötarkoituksen perusteella suunnittelua ohjaaviin tiiveysluokkiin. Herkimmillä alueilla tavoitteellinen vuotovesimäärä on 2 l/min/100 m ratatunnelia kohden ja muilla alueilla 5-10 l/min/100 m ratatunnelia kohden. Ympäristöolosuhteiden, mm. painumaherkkyyden, ja kallioperän vedenjohtavuuden sekä suunnittelua ohjaavien tiiviysluokkien perusteella on määritetty alueet, joilla

5 (43) kallio tiivistetään systemaattisesti esi-injektoimalla. Systemaattinen esiinjektointi tehdään pääasiassa kahdessa vaiheessa lopputuloksen parantamiseksi. Muilla alueilla kalliotilojen injektointitarve määritetään tunnusteluporausten perusteella. Mikäli kalliotilaan jää vuotoja, tehdään jälki-injektointeja. Injektoinnit toteutetaan pääasiassa sementtipohjaisilla injektointiaineilla. Myös kemiallisia polyuretaanipohjaisia injektointiaineita käytetään. Kalliotiloihin jäävät vuodot ohjataan ruiskubetonin alle asennettaviin salaojiin ja edelleen salaojajärjestelmään. Kaivannot Maakaivannot tuetaan ponttiseinällä tai porapaaluseinällä lukuun ottamatta kaivantoja, joissa maakerrospaksuus on ohut. Kaivannon tuentarakenteet ulotetaan kalliopintaan saakka. Ponttiseinän ja porapaaluseinän alapäähän rakennetaan juuripalkki ja alapää tiivistetään suihkuinjektoimalla vesitiiveyden parantamiseksi. Ympäristöolosuhteiden, mm. pohjaveden korkeuden perusteella on määritetty kuilut, joissa vesitiiviin maakaivannon tukirakenteen lisäksi kalliokaivannon yläosa toteutetaan vesitiiviinä rakenteena. Tällä ratkaisulla pyritään minimoimaan maapohjaveden johtuminen kallioperään ja kulkeutuminen edelleen kalliotilaan, sekä edellä mainitusta mahdollisesti seuraava maapohjavedenpinnan aleneminen. Vuotovedet Johtaminen Rakentamisen aikana kalliorakennustyömaiden porausvedet ja vuotovedet pumpataan urakkakohtaisesti kiintoaineksen laskeutuksen, öljynerotuksen ja ph:n säädön jälkeen jätevesiviemäriin. Ainoastaan Finnoossa, Suomenlahdentien kuilun alueella rakentamisen aikaiset vedet johdetaan väliaikaisesti laskeutuksen, öljynerotuksen ja ph:n säädön jälkeen maastoon, josta ne kulkeutuvat vajaan 200 m:n etäisyydellä kulkevaan Finnoonojaan. Käytönaikaiset vuotovedet edustavat puhtaita hule- ja pohjavesiä ja kerätään kalliotilojen salaojajärjestelmän kautta pumppaamoille. Ratatunnelien vuotovedet kerätään kuudelle pumppaamolle. Lisäksi asemilla on omat pumppaamonsa. Kuilu- ja sisäänkäyntirakennusten katoille kerääntyvät sadevedet ja pihaalueille kertyvät puhtaat hulevedet imeytetään ensisijaisesti maastoon. Pumppaamoiden kuivatusvesialtaat varustetaan haitallisten aineiden varoitus- ja hälytysjärjestelmällä. Hälytysjärjestelmä reagoi ilman happi- ja hiilivetypitoisuuksiin sekä veden sähkönjohtokyvystä aiheutuviin muutoksiin. Mikäli tulevassa vedessä ha-

6 (43) vaitaan normaalista poikkeava sähkönjohtokyvyn muutos, pumppaamosta lähtee hälytys ja poistopumppaus keskeytetään. Mahdolliset sammutus- ja pesuvedet ohjataan salaojajärjestelmään kautta pumppausaltaisiin, joista ne voidaan poistaa erikseen käsiteltäväksi. Vuotovesien purkupaikat Finnoon aseman molemmin puolin ratatunneliosuudella sijaitsevien pumppaamojen vedet johdetaan yhdessä aseman vesien kanssa Finnoon alueelle rakentamisen aikana maastoon ja myöhemmin rakennettavaan hulevesijärjestelmään. Suunnitelmaa alueen kunnastekniikasta ei vielä ole, mutta mahdollisesti hulevedet tullaan johtamaan Djupsundbäckenin ojaan tai Finnoonojaan. Arvio Djupsundbäckenin ojaan tai Finnoonojaan johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 498 m 3 /d. Kaitaan aseman kalliotilojen kuivatusvedet johdetaan hulevesiviemäriin. Alustava liitoskohta hulevesiviemäriin sijaitsee Iivisniementien varressa ja hulevesiviemärin purkupiste sijaitsee Iivisniemen asuinalueen eteläpuolella. Purkupisteeltä vedet virtaavat avo-ojassa länsi-itä suunnassa kulkevaan Rajaojaan (ei virallista nimeä). Rajaoja purkaa vetensä mereen Suomenojan venesataman länsipuolella. Arvio Rajaojaan johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 111 m 3 /d. Riilahdentien kuilusta pumpattavat ratatunnelin vuotovedet johdetaan hulevesiviemäriin. Alustava liitoskohta olevaan hulevesiviemäriin sijaitsee Sammentien varressa ja hulevesiviemärin purkupiste sijaitsee Sammentien eteläreunalla. Purkupisteeltä vedet virtaavat avo-ojassa kohti etelää ja purkautuvat Kaitalahteen. Arvio johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 240 m 3 / d. Soukan aseman kalliotilojen vuotovedet johdetaan hulevesiviemäriin. Alustavat liitoskohdat sijaitsevat Soukantien varressa ja Yläkartanontien pohjoispuolella. Yläkartanontien pohjoispuolen liitoksen kautta vedet johdetaan Soukanojan purkupisteeseen. Soukantien varressa sijaitsevan liitoksen kautta vedet kulkevat ensin hulevesiviemäriä pitkin purkupisteelle Soukka2. Purkupisteeltä Soukka2 vedet virtaavat hyvin lyhyen matkaa avoojassa ja tämän jälkeen hulevesiviemärin kautta Soukanojan purkupisteeseen. Soukanoja purkaa vetensä Soukanlahteen. Arvio johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 111 m 3 / d. Opettajantien kuilusta pumpattavat ratatunnelin vuotovedet johdetaan alustavan suunnitelman mukaan rakennettavan uuden hulevesiviemärin kautta Soukanojassa sijaitsevaan purkupisteeseen, josta vedet lopulta purkavat Soukanlahteen. Arvio johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 178 m 3 / d. Espoonlahden aseman kalliotilojen vuotovedet johdetaan hulevesiviemäriin. Alustava liitos olevaan hulevesiviemäriin sijaitsee Lippulaivan kauppakeskuksen kaakkoispuolella, josta vedet johdetaan Soukanojassa sijaitse-

Pohjavesiolosuhteet ja kallioperä 7 (43) vaan purkupisteeseen. Soukanoja purkaa vetensä Soukanlahteen. Arvio johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 109 m 3 / d. Sammalvuoren varikon kalliotilojen vuotovesien johtamisen suunnittelu on käynnissä. Vesien johtamiselle on kaksi alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehtona on vuotovesien purkaminen ojaan välittömästi varikon läheisyydessä tai yhtymällä Kivenlahdentiellä kulkevaan hulevesiviemäriin. Kummassakin tapauksessa vedet purkautuvat Soukanväylän varressa kulkevaan ojaan. Soukanväylän varressa kulkeva oja yhtyy Soukanojaan, joka purkaa vetensä lopulta Soukanlahteen. Arvio johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 153 m 3 / d. Kivenlahden aseman kalliotilojen ja Kivenlahden aseman itäpuolella sijaitsevan pumppaamon, sekä Kauklahdentien kuilun kautta pumpattavien kuivatusvesien alustavat liitoskohdat hulevesiviemäreihin sijaitsevat Merivirran ja Kivenlahdentien varressa. Hulevesiviemärit purkavat vetensä mereen Kivenlahdessa. Arvio johdettavasta kokonaisvesimäärästä on 427 m 3 /vrk. Kallioperä Noin 7,0 km pitkällä tunneliosuudella kallio-olosuhteet vaihtelevat runsaasti alueittain. Länsimetron vaiheen 2 kallioperän merkittävimmät rikkonaisuusvyöhykkeet tai rakenteet ovat seuraavat: - Finnoon alueella on tutkimusten perusteella todettu yleisesti avointa vettä johtavaa rakoilua. Vaaka-asentoinen rakoilu on alueelle tyypillistä. Finnoon aseman pohjoispuolella on merkittävä laaja-alainen kallion rikkonaisuusvyöhyke, jonka ratatunnelit läpäisevät aseman länsipuolella. - Kaitaan alueella on selvitetty metrotilojen rakentamisen mahdollista vaikutusta Hannusjärveen. Hannuskallion alueella on todettu vaakaasentoisia vettä johtavia rakenteita. Kaitaan aseman ja Hannusjärven välissä on noin kaakkoluodesuuntainen kalliopainanne, missä on todettu vettä johtavia vyöhykkeitä. - Riilahdentien kuilun itäpuolella on laaja kalliopainannealue, missä kallio on rikkonaista ja rakoilu osittain avointa. - Soukan asema sijoittuu kalliomäkialueelle, jossa esiintyy kapeita rikkonaisuusvyöhykkeitä. Rakoilu on alueella jonkin verran avointa. - Soukan aseman ja Espoonlahden aseman välisellä ratatunneliosuudella sijaitsee Soukanpohjan notko. Painanteen kohdalla on usean kymmenen metrin levyinen rikkonaisuusvyöhyke, jossa on sekä avointa vettä johtavaa rakoilua, että savitäytteisiä rakoja. - Espoonlahden aseman alueella on tutkimusten perusteella useita rikkonaisuusvyöhykkeitä. Rakoilu on myös jonkin verran avointa. - Kivenlahden itäisen raiteenvaihtohallin kohdalla on todettu laaja rikkonaisuusvyöhyke.

8 (43) Pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden käyttö Länsimetron vaihe 2 ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Brinkinmäki, tunnus 0104901) sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä Kivenlahden metroaseman luoteispuolella. Alueen pohjavesiolosuhteet tunnetaan hyvin, sillä pohjavesitutkimuksia on suoritettu runsaasti hankkeen eri suunnitteluvaiheissa. Länsimetron 2 vaiheen lähiympäristössä sijaitsee noin 200 hanketta varten asennettua pohjaveden havaintoputkea, joista noin 60 % maapohjaveden seurantaputkia ja 40 % kalliopohjaveden seurantaputkia. Pohjaveden korkeutta on tarkkailtu hankkeen toimesta jo useiden vuosien ajan. Tällä hetkellä sitä tarkkaillaan noin 80 havaintoputkesta viikoittain ja muista putkista pääsääntöisesti kuukausittain. Länsimetron vaiheen 2 läheisyydessä sijaitsevien lämpökaivojen, porakaivojen ja rengaskaivojen sijainti, sekä rengas ja porakaivojen käyttötarkoitus selvitettiin kyselytutkimuksen avulla vuonna 2014. Kyselytutkimus koski 628 kiinteistöä, joista vastaus tuli 410 kiinteistön osalta. Niiden kiinteistöjen osalta, jotka eivät vastanneet kyselyyn ja jotka sijoittuivat suoraan Länsimetron 2 vaiheen suunnitellun linjauksen kohdalle, kiinteistön omistajiin otettiin yhteyttä puhelimitse tai muulla tavoin. Kaikki Länsimetron 2 vaiheen linjauksen kohdalla sijaitsevien kiinteistöjen omistajat tavoitettiin. Lisäksi Espoon kaupungilta saatiin tiedot vuoden 2009 jälkeen asennetuista lämpökaivoista (vuoden 2009 jälkeen lämpökaivon asentaminen on ollut luvanvaraista). Länsimetron 2 vaiheen alueelle on luonteenomaista, että pohjaveden pinta mukailee maanpinnan topografiaa. Ympäristön pohjaveden korkeuteen vaikuttaa voimakkaasti meren läheisyys. Tästä syystä pohjaveden pinta on paikoin vain hieman merenpinnan yläpuolella. Pohjaveden päävirtaus noudattaa maanpinnan topografiaa, eli pohjavesi virtaa kalliokohoumien ja mäkien alueelta kohti painanteita. Mikäli painanne jatkuu mantereelta mereen asti, pohjavesi virtaa painanteessa lopulta kohti merta. Finnoon alueella pohjaveden pinta on yleisesti korkeudella +1,0 m tai hieman sen ylä- tai alapuolella. Myös muiden painanteiden alueilla pohjaveden pinta sijaitsee suhteellisen lähellä merenpinnan korkeutta. Riilahden kuilun alueella pohjaveden pinta sijaitsee pääsääntöisesti noin korkeudella +2,0 +2,5 m. Espoonlahden urheilukenttien alueella pohjaveden pinta sijaitsee yleisesti korkeudella +3,0 +3,5 m. Länsimetron 2 vaiheen länsipäässä, Kauklahdenväylän kuilun läheisyydessä pohjaveden pinta on yleisesti korkeudella +1,0 m tai sen läheisyydessä. Pohjavesi on korkeimmillaan kalliokohoumien alueilla. Metrovarikon alueella pohjavesi on kaikkein ylimpänä (paikoin yli +20 m), lisäksi Soukan aseman ja Espoonlahden aseman ympäristössä pohjavesi on muita alueita korkeammalla (+16 +18 m).

9 (43) Länsimetron vaiheen 2 suunnittelutyön alkuvaiheessa tunnistettiin Hannusjärvi sijaintinsa ja ominaisuuksiensa (pieni pinta-ala ja valuma-alue) vuoksi erityisesti huomioitavaksi kohteeksi. Tästä syystä alueen pohjavesiolosuhteita on tutkittu laajalti. Alueella on 40 pohjaveden havaintoputkea. Tutkimuksien perusteella maapohjaveden virtaus suuntautuu Hannusjärven lähiympäristöstä kohti järveä, lukuun ottamatta järven lounaiskulmassa sijaitsevan purku-uoman aluetta. Hannusjärven eteläpuolella sijaitsevalta kallioalueelta (Hannuskallio) kalliopohjaveden virtaus suuntautuu ajoittain pohjoiseen eli kohti Hannusjärveä ja ajoittain etelään eli poispäin Hannusjärvestä. Hannusjärven kaakkois-eteläpuolelle louhittavalle Kaitaan asemalle on asetettu hyvin tiukat vuotovesitavoitteet. Tällä tavoin pyritään varmistamaan se, ettei missään olosuhteissa Hannusjärven vesi pääse kulkeutumaan louhittavaan tilaan. Hankkeen vaikutukset Pohjavesi Rakentamisen aikaiset vaikutukset Mitä enemmän kallioperässä on avoimia pohjaveden virtauksen mahdollistavia rakoja, sitä suurempia louhitun tilan vuotovesivirtaamista todennäköisesti muodostuu. Kalliopohjaveden suotautuminen louhittuun tilaan ja sitä seuraava kalliopohjaveden pinnan lasku on merkittävin ja todennäköisin rakentamisen aikainen pohjavesivaikutus. Rakentamisen seurauksena myös irtomaapeitteessä esiintyvän maapohjaveden pinta saattaa laskea. Vallitsevan pohjaveden korkeuden alapuolelle ulottuvan kalliorakentamisen (louhinta) yhteydessä kalliopohjaveden pinta yleensä hyvin todennäköisesti laskee rakennettavan kohteen lähiympäristössä. Maapohjaveden pinnan lasku kalliopohjaveden pinnan laskun seurauksena on myös mahdollista. Rakentamisesta ei yleensä aiheudu merkittäviä pohjaveden laadulliseen tilaan kohdistuvia vaikutuksia. Ennen kallioperän louhintaa ja louhinnan jälkeen usein suoritetaan kallioperän tiivistämistoimenpiteitä (ns. injektointeja), joiden tarkoituksena on estää mm. pohjaveden suotautuminen louhittavaan tilaan. Tiivistämistoimenpiteissä käytettävät valmisteet ovat yleensä sementtipohjaisia, sementin koostuessa pääosin kalsiumkarbonaatista. Sementin kanssa kosketuksiin joutuvan veden ph-arvo saattaa nousta kalsiumkarbonaatin liukenemisesta johtuen. Vaikutus on kuitenkin paikallinen, rajoittuessa ainoastaan tiivistettyjen kalliotilojen välittömään läheisyyteen. Rakentamisen aikana suoritetun pohjavesitarkkailun perusteella kalliopohjaveden pinta on metrotunnelin läheisyydessä paikoin laskenut. Soukan alueella se on lähes poikkeuksetta kaikissa kallioputkissa laskenut. Tämä johtuu siitä, ettei alueella esiinny maapohjavettä, josta korvaavaa vettä voisi virrata kallioperään.

10 (43) Maapohjaveden korkeudessa ei rakentamisen aikana ole havaittu - yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta - Länsimetron 2 vaiheen rakentamisesta johtuvia muutoksia. Pohjaveden laadullista tilaa on tutkittu ottamalla pohjavesinäytteitä vuosina 2012, 2013, 2015 ja 2016. Näytteitä on otettu noin 70 havaintoputkesta ja 10 kaivosta. Valikoiden pohjavesinäytteistä on analysoitu peruskemiaa kuvaavien muuttujien lisäksi mm. raskasmetallit, öljyhiilivedyt, haihtuvat orgaaniset yhdisteet, sekä radonin aktiivisuus. Kaivovesinäytteistä on analysoitu lisäksi koliformiset bakteerit ja enterokokit. Pohjavesinäytteiden analyysituloksien perusteella maapohjaveden ph on keskimäärin noin 7 ja kalliopohjaveden noin 8. Pohjaveden kloridipitoisuus on paikoin korkea (Finnoossa kalliopohjavedestä mitattu maksimi 2 300 mg/l), mediaanipitoisuuden ollessa noin 45 mg/l. Myös sulfaattipitoisuus ovat paikoin kohonnut (Finnoossa mitattu maksimi 410 mg/l), mediaanipitoisuuden ollessa noin 25 mg/l. Pohjavesi on yleisesti melko vähähappista (<5 mg/l) ja erityisesti Finnoon alueella lähes hapetonta (<0,2 mg/l). Öljyhiilivetyjä ja haihtuvia orgaanisia yhdisteitä on todettu vain muutamissa näytepisteissä ja lähinnä hieman analyysimenetelmän mukaisen määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Radonin aktiivisuuden alueellinen ja paikallinen vaihtelu on suurta. Kaitaalla kalliopohjavedestä on mitattu yksittäisestä pisteestä korkea radonin aktiivisuus (5800 Bq/l). Kivenlahden alueella useassa pisteessä radonin aktiivisuus on 1400 2000 Bq/l. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että Kivenlahdessa radonia esiintyy kalliopohjavedessä muita alueita runsaammin. Käytön aikaiset vaikutukset Pohjaveden korkeus Länsimetron 2 vaiheen läheisyydessä saattaa laskea rakentamisen aikana. Käytön aikana tunneleihin suotautuvan pohjaveden virtaama ei pääsääntöisesti kasva rakentamisen aikaiseen tilanteeseen verrattuna. Siten pohjaveden korkeuteen mahdollisesti kohdistuvista vaikutuksista suurin osa syntyy jo rakentamisen aikana. Mikäli pohjaveden korkeus rakentamisen aikana jollain alueella metrotunneleiden läheisyydessä laskee, käytön aikana tältä alueelta tunneleihin suotautuvat pohjavedet saattavat estää pohjaveden nousun ennen rakentamista vallinneelle korkeudelle. Hyvin todennäköisesti niillä alueilla, joilla pohjaveden korkeus rakentamisen aikana laskee, käytön aikana pohjaveden pinta ainakin osittain palautuu lähelle ennen rakentamista vallinnutta tilannetta. Siten alue, jolla pohjaveden korkeus mahdollisesti laskee pysyvästi, on huomattavasti pienempi kuin sen alueen laajuus, jolla pohjaveden korkeus rakentamisen aikana laskee.

11 (43) Kaivot Rakentamisen aikaiset vaikutukset Länsimetron 2 vaiheen ympäristössä sijaitsee rengaskaivoja (maapohjavettä), porakaivoja (kalliopohjavettä) ja energiakaivoja (ns. maalämpökaivoja). Kaivoihin mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset johtuvat pohjaveden laskusta, joka on seurausta joko kalliopohjaveden suotautumisesta louhittuun tilaan tai maapohjaveden suotautumisesta kaivantoon. Kalliopohjaveden pinnan laskun seurauksena kallioporakaivon antoisuus saattaa pienentyä. Kallioporakaivot ovat kuitenkin yleensä vähintään kymmeniä metrejä syviä ja todennäköisesti ulottuvat kallioperään louhittavien Länsimetron 2 vaiheen tilojen alapuolelle. Näin ollen kallioporakaivon täydellinen kuivuminen metron rakentamisen seurauksena on hyvin epätodennäköistä. Sen sijaan, on mahdollista, että vedenpinta laskee kaivoon asennetun uppopumpun imuaukon alapuolelle. Tällöin kaivosta ei saataisi vettä pumpun ollessa kuivilla. Tämä on kuitenkin epätodennäköistä, sillä uppopumput yleensä sijoitetaan useita metrejä vedenpinnan alapuolelle. Kaivojen antoisuus ei ole vakio, vaan se saattaa vaihdella luontaisen pohjaveden korkeuden vaihtelun vuoksi, sekä erityisesti kaivon käytössä tapahtuvista muutoksista johtuen. Maapohjaveden pinnan laskun seurauksena myös rengaskaivon antoisuus saattaa laskea. Yleensä rengaskaivo on vain muutamia metrejä syvä. Vettä kaivossa voi normaalitilanteessakin olla vain muutamista kymmenistä senttimetreistä muutamaan metriin. Näin ollen rengaskaivon antoisuus saattaa laskea jo suhteellisen pienen maapohjaveden pinnan laskun seurauksena. Toisaalta rengaskaivo voi olla luontaisestikin kuiva tietyn aikaa vuodesta (useimmiten loppukesästä). Kalliopohjaveden pinnan laskun seurauksena on mahdollista, että energiakaivon hyötysuhde laskee. Tämä johtuu siitä, että vedenpinnan laskiessa kallioperään poratussa reiässä (energiakaivossa), osa vedenpinnan alla sijaitsevista lämmönkeruuputkistosta joutuu kuiville. Energiakaivot ovat kuitenkin erittäin syviä, joten vedenpinnan laskeminen koko lämmönkeruuputkiston alapuolelle on käytännössä mahdotonta. Pahimmassakin tapauksessa pohjaveden pinnan laskusta on arvioitu aiheutuvan 10 20 %:n muutos kaivon aktiivisyvyydessä. Sitä ei ole pidetty merkittävänä, kun putket sijaitsevat hyvin syvällä. Käytön aikaiset vaikutukset Mikäli Länsimetron vaiheen 2 rakentamisesta aiheutuu kaivoihin kohdistuvia vaikutuksia, ne syntyvät jo rakentamisen aikana tapahtuvan pohjaveden pinnan laskun seurauksena. Suunnitelmassa on kuitenkin pidetty todennäköisenä, että pohjaveden pinta ainakin osittain palautuu käytön aikana, jolloin kaivoihin kohdistuvat vaikutukset jäävät rakentamisen aikaisia vaikutuksia vähäisemmiksi.

12 (43) Rakennukset ja rakenteet Alueilla, joilla irtomaapeite koostuu hienorakeisista koheesiomaalajeista (siltti ja savi), saattaa maapohjaveden korkeuden laskusta aiheutua maakerrosten kokoonpuristumista. Kokoonpuristumisen seurauksena maanvaraisina perustetut rakennukset ja rakenteet saattavat painua. Maakerrosten kokoonpuristuminen ei aiheuta kallionvaraisina tai kantavaan maakerrokseen ulottuvien betoni- ja teräspaalujen varaan perustettujen rakennusten tai rakenteiden painumariskiä. Sen sijaan rakentamattomat alueet, kuten pihat saattavat painua. Lisäksi puupaalujen varaan perustettujen rakennusten ja rakenteiden painumariski kasvaa, mikäli pohjaveden pinnan laskun seurauksena kuiville jäävät paalut lahoavat. Perustamistapaselvityksien perusteella Länsimetron 2 vaiheen vaikutusalueella sijaitsee Espoonlahden urheilupuiston itäpuolella yksi puupaaluperusteiden kiinteistö (hevosmaneesi). Länsimetron 2 vaiheen suunnittelun yhteydessä on selvitetty metrolinjan läheisyydessä sijaitsevien rakennusten ja rakenteiden perustamistavat. Länsimetron 2 vaiheen ympäristön maaperä-, kallioperä- ja pohjavesiolosuhteisiin, sekä rakentamisen aikana tehtyihin pohjavesi- ja painumaseurantahavaintoihin perustuen on määritetty alueet, joilla metron rakentamisen johdosta maapohjaveden pinta saattaa laskea ja aiheuttaa rakennusten tai rakenteiden painumista. Rakennusten tai rakenteiden mahdollinen painuminen seuraa maapohjaveden korkeudessa tapahtunutta muutosta viiveellä. Tästä johtuen on mahdollista, että rakentamisen aikana tapahtuneen pohjaveden korkeuden muutokset aiheuttavat painumia vasta metron käytön aikana. Länsimetron 2 vaiheesta aiheutuvien painumien syntymisen edellytyksenä on maapohjaveden pinnan lasku joko rakentamisen tai käytön aikana. Muita edellytyksiä ovat perustaminen maanvaraan, sekä irtomaapeitteen koostuminen hienorakeisista koheesiomaalajeista. Niiden alueiden arvioitu sijainti ja laajuus, joilla painumien syntyminen metron käytön aikana on mahdollista, on arvioitu. Pintavedet Rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia. Rakentamisen vaikutukset eivät kohdistu Kaitaan aseman pohjoisluoteispuolella sijaitsevan Hannusjärven vedenkorkeuteen eivätkä veden laatuun. Rakentamisen aikana kaivannoista ja louhittavista tiloista pumpattavat suoto-, valuma- ja työmaavedet (mm. porauksissa käytettävää puhdas vesijohtovesi) johdetaan laskeutuksen ja öljynerotuksen sekä veden ph:n säädön kautta jätevesiviemäriin. Suomenlahdentien pystykuilun avokaivannon ja työmaa-alueen hulevedet kerätään työmaa-alueelta ja johdetaan maastoon väliaikaisesti, josta ne

13 (43) purkautuvat lopulta Finnoonojaan. Ennen maastoon johtamista vedet käsitellään haitattomiksi erottamalla vesistä saostusaltaissa kiintoaines ja öljyt, sekä säätämällä veden ph:ta. Käsittelystä lähtevän veden laatua tarkkaillaan viikoittain otettavien näytteiden avulla. Lisäksi tarkkaillaan Finnoonojan vedenlaatua ottamalla vesinäytteet kuukausittain kahdesta näytepisteestä. Työmaa-alueen ulkopuoliset vedet ohjataan työmaa-alueen ohi. Finnoon aseman kohdalla sijaitsee käytöstä poistettu maantäyttöalue. Tutkimuksissa alueella on todettu pilaantuneita maa-aineksia, lähinnä raskasmetalleja ja öljyhiilivetyjä sisältäviä maamassoja. Maarakentamisen osalta alueella noudatetaan erillistä suunnitelmaa ja ELY-keskuksen ohjeistusta pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, joiden mukaisesti kaivantoon kertyvien vesien laatua seurataan aistinvaraisesti, sekä ottamalla vesinäytteitä. Syntyvät kaivantovedet johdetaan pilaantuneisuuden mukaan joko maastoon tai jätevesiviemäriin. Metrotunneleiden käytön aikainen kuivatus tapahtuu johtamalla tunneleihin suotautuvat vedet salaojien välityksellä pumppaamoihin. Pumppaamoista vedet johdetaan maanpinnalle ja edelleen hulevesiviemäreihin. Käytön aikana tunneleihin suotautuvat ja sieltä pois pumpattavat vedet edustavat tunneleiden lähiympäristön luontaista kalliopohjavettä, sekä suuaukkojen kautta tunneleihin valuvia hulevesiä. Tästä syystä purkuvesistön vedenlaadulliseen tilaan ei kohdistu haitallisia vaikutuksia. Poistovesien johtamisen tarkemmassa suunnittelussa otetaan huomion uoman kapasiteetti, sekä pumppausvirtaaman vaikutus uoman virtaamaan ja vedenkorkeuteen. Muut vaikutukset Hankkeen merkittävimmät työnaikaiset maaperään kohdistuvat vaikutukset muodostuvat maankaivutöistä työtunneleiden suuaukoilla, metrotunneleiden ja asemien pystykuiluilla, sekä asemien sisäänkäynneillä. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole haitallisia. Rakentamisesta ei myöskään lähtökohtaisesti aiheudu maaperän pilaantumista tai sen vaaraa. Länsimetron 2 vaiheen rakentamisesta ei aiheudu vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen, luonnonsuojelualueeseen tai luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvaan alueeseen. Finnoon jätevesialtaan linnusto on huomioitu alueen rakentamisessa siten, että lintujen pesimäaikaan vältetään sellaisten maanpäällä tehtävien rakentamistoimenpiteiden suorittamista, joista aiheutuu melua. Rakentamisesta ei aiheudu sellaisia liito-oravan elinympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, jotka vaarantaisivat suotuisan suojelutason saavuttamisen tai säilyttämisen. Länsimetron 2 vaiheen rakentamisessa on huomioitu liitooravien elinympäristöt ja suotuisan suojelutason ylläpitäminen.

Vahinkojen estäminen ja vähentäminen 14 (43) Suomenlahdentien kuilun alueen poistovedet johdetaan käsittelyn jälkeen väliaikaisesti maastoon kohdassa, joka sijaitsee vajaan 200 m:n etäisyydellä Finnoonojasta. Poistovedet kulkeutuvat Finnoonjaan, joka purkaa vetensä mereen. Finnoonojan vesi ei virtaa Finnoon jätevesialtaaseen, vaan oja kiertää altaan sen itäpuolitse. Jätevesialtaassa on havaittu muutamia kutevia yksilöitä viitasammakoita. Koska Suomenlahdentien kuilun alueen poistovedet eivät voi kulkeutua jätevesialtaaseen, poistovesien johtaminen maastoon ei heikennä, eikä hävitä viitasammakon lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Pohjaveden korkeuteen kohdistuvia vaikutuksia ehkäistään ja lievennetään ensisijaisesti estämällä pohjavettä suotautumasta pohjaveden pinnan alapuolelle rakennettaviin tiloihin. Länsimetron 2 vaiheen louhintojen yhteydessä suoritetaan kallioperän esi- ja jälki-injektointeja. Injektointien tarkoituksena on tukkia kallioperän rakoja ja estää pohjavettä suotautumasta rakojen välityksellä louhittuun tilaan. Pohjaveden suotautuminen Länsimetron 2 vaiheen rakentamisen aikaisiin avokaivantoihin estetään tiivistämistoimenpiteillä. Maakaivannot tuetaan ponttiseinällä tai porapaaluseinällä pois lukien kaivannot, joissa maakerrospaksuus on ohut. Kaivannon tuentarakenteet ulotetaan kalliopintaan saakka. Ponttiseinän ja porapaaluseinän alapäähän rakennetaan juuripalkki ja alapää tiivistetään suihkuinjektoimalla vesitiiveyden parantamiseksi. Ympäristöolosuhteiden, mm. pohjaveden korkeuden, perusteella on määritetty kuilut, joissa vesitiiviin maakaivannon tukirakenteen lisäksi kalliokaivannon yläosa toteutetaan vesitiiviinä rakenteena. Tällä ratkaisulla pyritään minimoimaan maapohjaveden johtuminen kallioperään ja kulkeutuminen edelleen kalliotilaan ja edellä mainitusta mahdollisesti johtuva maapohjavedenpinnan aleneminen. Pohjaveden korkeuden muutoksia seurataan havaintoputkiverkoston avulla. Rakentamisen aikana pohjaveden korkeutta seurataan aktiivisen rakentamisen alueilla viikoittain. Mikäli pohjaveden korkeudessa havaitaan poikkeava ja oletettavasti rakentamisesta johtuva muutos, voidaan korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyä välittömästi ja toimenpiteet voidaan kohdentaa oikealle alueelle. Länsimetron 2 vaiheen maakaivantojen pohjavesivaikutuksia vähennetään tekemällä syvimmät kaivannot vesitiiviinä tukiseinien ja suihkuinjektointien avulla. Tällä tavoin pyritään kaivannon kuivatuksen vaikutus rajaamaan ainoastaan tukiseinien rajaaman alueen sisäpuolelle. Mikäli tiivistämistoimenpiteistä huolimatta pohjaveden pinta hankealueen ympäristössä laskee haitallisesti, pohjaveden pinnan laskua voidaan rajoittaa ja pohjaveden korkeutta ylläpitää imeyttämällä vettä maa- tai kallioperään. Tämä menetelmä on kuitenkin tiivistämistoimenpiteisiin nähden

Hankkeen aiheuttamat menetykset Tarkkailusuunnitelma 15 (43) toissijainen, sillä erityisesti jatkuvatoimisen imeytyksen instrumentointi ja ylläpitäminen ovat haasteellista. Koska rakennuksiin ja rakenteisiin mahdollisesti kohdistuvien vaikutuksien syntyminen on seurausta pohjaveden pinnan laskusta, vaikutuksien ehkäisykeinot ovat samat kuin edellä mainitut pohjaveden pintaan kohdistuvien vaikutuksien ehkäisykeinot. Rakenteiden ja rakennusten painumakäyttäytymistä seurataan rakentamisen ja metron käytön aikana painumaseurantaverkoston avulla. Mikäli painumakäyttäytymisessä havaitaan poikkeava ja oletettavasti rakentamisesta johtuva muutos, voidaan korjaaviin toimenpiteisiin ryhtyä välittömästi ja kohdentaa korjaavat toimenpiteet voidaan oikealle alueelle. Länsimetron vaiheen 2 rakentaminen on jo käynnissä. Mikäli rakentamisesta syntyy ennalta arvioimattomia haittoja tai vahinkoja, hakija selvittää vaurion aiheuttaneet syyt ja korvaa ne vauriot, joiden katsotaan aiheutuneen metron rakentamisesta. Mahdolliset metron rakentamisen aiheuttamat muut korvausasiat käsitellään hakemuksen mukaan lunastustoimituksessa, jonka suorittaa Maanmittauslaitoksen asettama lunastustoimikunta. Hakijan mukaan muille korvauksille ei ole perusteita, koska kyseessä on yleistä etua ajava hanke, josta vaikutusalueen asukkaille ja toimijoille koituvien hyötyjen voidaan todeta olevan haittoja suuremmat. Pohjaveden korkeutta tarkkaillaan maa- ja kalliopohjaveden havaintoputkista (195 havaintoputkea) suoritettavien mittauksien avulla. Rakennusten tai rakenteiden painumakäyttäytymistä tarkkaillaan mittaamalla painumapulttien, maanastojen ja vesihuoltolinjan kaivonkansien korkeusasema (noin 1000 mittauspistettä). Lisäksi tarkkaillaan tunneleista pumpattavien vesien virtaamia (vuotovedet). Tunneleiden poistovedet johdetaan rakentamisen aikana jätevesiviemäriin. Koska tunneleihin suotautuvista vuotovesistä suurin osa edustaa pohjavettä, kuvastavat vuotovesien virtaamat epäsuorasti pohjaveteen kohdistuvia vaikutuksia. Pohjavedet Rakentamisen aikana pohjaveden korkeudet mitataan Länsimetron vaiheen 2 läheisyydessä sijaitsevista pohjaveden havaintoputkista (195 kpl) 1 4 kertaa kuukaudessa. Aktiivisen rakentamisen alueilla pohjaveden korkeudet mitataan viikoittain. Metron käytön aikana pohjaveden korkeudet mitataan vastaavasti neljä kertaa vuodessa.

16 (43) Rakentamisen aikana pohjavesinäytteet otetaan 27 pohjaveden havaintoputkesta 2 kertaa vuodessa, puolen vuoden välein. Metron käytön aikana pohjavesinäytteet otetaan kerran vuodessa. Pohjavesinäytteet analysoidaan. Näytteenotosta laaditaan näytteenottopöytäkirjat, joissa esitetään seuraavat tiedot: näytepisteen tunnus, näytteenottomenetelmä (noudin, pumppu jne.), pohjaveden pinnan sijainti ennen ja jälkeen näytteenoton, näytteenoton päivämäärä, näytteenottajan tiedot, pumppausaika (jos pumpattu), aistinvaraiset havainnot näytteen hajusta ja väristä, näytteen mitattu lämpötila, muut oleelliset havainnot. Poistovedet Tunneleiden poistovedet johdetaan jätevesiviemäriin. Virtaama mitataan ja kirjataan ylös viikoittain. Virtaamasta vähennetään porauksissa ym. käytettävän veden määrä, jolloin erotuksena saadaan tunneliin suotautuvien vuotovesien likimääräinen virtaama. Suomenlahdentien kuilun alueelta käsittelystä lähtevän veden laatua tarkkaillaan viikoittain otettavien näytteiden avulla. Viikoittain näytteistä analysoidaan ph ja kiintoainespitoisuus. Kuukausittain analysoidaan edellisten lisäksi sähkönjohtavuus, sameus, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaistyppi, COD(Mn), kokonaisfosfori, sekä öljyhiilivedyt C10- C40. Suomenlahdentien kuilun alueelta maastoon johdettavien vesien vaikutuksia tarkkaillaan lisäksi Finnoonojassa kahdesta pisteestä kuukausittain otettavien näytteiden avulla. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kiintoaines, sameus, ammonium, nitraatti, nitriitti, kokonaistyppi, COD(Mn), kokonaisfosfori, sekä öljyhiilivedyt C10-C40. Tunneleiden käytönaikaiset poistovedet johdetaan hulevesiviemäriin. Poistovesien virtaama pumppauspisteittäin mitataan ja kirjataan ylös 4 kertaa vuodessa. Siirryttäessä johtamaan poistovesiä jätevesiviemärin sijaan hulevesiviemäriin, pumppaamoilta lähtevän veden laatua tarkkaillaan poistovedestä otettavien näytteiden avulla. Näytteet otetaan ensimmäisen käyttövuoden aikana 4 kertaa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, kiintoaines, sameus, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, kokonaistyppi, COD(Mn), sekä öljyhiilivedyt C10-C40. Rakennukset ja rakenteet Rakentamisen aikana tarkkaillaan painumakäyttäytymistä seurantapisteistä suoritettavien mittauksien avulla. Mittauksia suoritetaan vähintään 4 kertaa vuodessa, seurantatiheyttä kasvatetaan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä kuukausittain mittauksia suoritetaan noin 150 pisteessä.

Hankkeen hyödyt ja menetykset HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 17 (43) Metron käytön aikana tarkkaillaan painumakäyttäytymistä seurantapisteistä 2 kertaa vuodessa, joissa rakentamisen aikaisessa seurannassa havaitaan merkittäviä muutoksia, tai joissa oletetaan vielä tapahtuvaksi muutoksia. Tulokset ja raportointi Tarkkailutulokset analysoidaan ja raportoidaan välittömästi mittaustuloksien tai laboratorioanalyysien valmistuttua Uudenmaan ELY-keskukselle ja Espoon kaupungin ympäristöviranomaiselle. Mikäli tuloksissa havaitaan merkittäviä muutoksia aikaisempiin tuloksiin verrattuna, varmistetaan tulosten luotettavuus uusintamittauksella tai uusintanäytteenotolla. Mikäli merkittävä muutos todetaan johtuvaksi Länsimetron vaiheen 2 rakentamisesta tai käytöstä, ilmoitetaan tästä välittömästi valvontaviranomaiselle, sekä ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Poistovesien-, pintavesien ja pohjavesien tarkkailutulokset sekä painumaseurantatulokset raportoidaan lisäksi vuosittain yhdessä kirjallisessa raportissa (vuosiraportti). Raportissa esitetään tarkkailutulokset, sekä tuloksiin pohjautuvat johtopäätökset Länsimetron vaiheen 2 vaikutuksista. Vuosiraportti toimitetaan viranomaisille tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Länsimetron vaihe 2 Matinkylästä Kivenlahteen on pääkaupunkiseudun liikenteen ja kaupunkikehityksen kannalta merkittävä hanke. Erityisen merkittävä hanke on Espoon kaupunkikehityksen kannalta, asunto- ja muun rakentamisen keskittyessä metron asemien läheisyyteen. Maankäytön suunnittelu ja metrosuunnittelu on kytketty tiiviisti toisiinsa. Länsimetron 2 vaihe mahdollistaa asumisen ja työpaikkojen tehokkaan keskittämisen joukkoliikenteen piiriin kestävän kehityksen mukaisesti. Metron jatkaminen Matinkylästä länteen parantaa Etelä-Espoon joukkoliikenteen palvelutasoa. Länsimetro tuo sekä kaupunkirakenteellisia että metron käyttöön liittyviä hyötyjä. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 19.6.2017. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille.

18 (43) Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Länsiväylä -lehdessä 24.5.2017 ja Hufvudstadsbladet -lehdessä 18.5.2017. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Espoon kaupungilta sekä Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että hankealueen kaavatilanne on hakemuksessa esitetyn mukainen. Hankealue ei sijaitse luonnonsuojelualueella eikä Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella. Hankealuetta lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue on Espoonlahti Saunalahti (F10100027), joka sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä hankealueen Kivenlahden puoleisesta päästä. Lähin suojelualue on Marin sataman meriuposkuoriainen (ERA201925), joka sijaitsee noin 500 m:n etäisyydellä hankealueesta. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hakemusasiakirjat on laadittu selkeästi ja perusteellisesti. Hakemuksessa esitetyssä ympäristövaikutusten arvioinnissa on ELY-keskuksen mielestä tuotu selkeästi esiin kaikki ennalta arvioitavissa olevat vaikutukset, joita hankkeella voi rakentamisen ja käytön aikana olla. Haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi suunnitellut toimenpiteet ovat hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella riittäviä. Vastuualueen huomiota on kiinnittänyt suunnitelman sivulla 20 21 olevaan lauseeseen Espoonlahden urheilukenttien alueella pohja veden pinta sijaitsee yleisesti noin tasolla +3 +3.5. Kuitenkin piirustuksessa GE 1600913 1L18-20 kyseisellä kohdalla esitettyjen havaintoputkien 976-1788 merkintöjen perusteella pohjaveden mediaanikorkeus olisi välillä +10,10 +12,42 m. Kyseisessä lauseessa tai piirustusmerkinnöissä vaikuttaisi olevan virheellisyys, joka kaipaa selvennystä. Hakemuksen kohdan 9.1 (Pohjavesiin kohdistuvien vaikutuksien ehkäisy ja lieventäminen) viimeisessä kappaleessa on todettu, että Mikäli tiviistämistoimenpiteistä huolimatta pohjaveden pinnan taso rakennettavan kohteen ympäristössä laskee haitallisesti, tällöin pohjaveden pinnan tason laskua voidaan rajoittaa ja pohjaveden pinnan tasoa ylläpitää imeyttämällä vettä maa- tai kallioperään. Käytännössä pohjaveden pinnankorkeuden palauttaminen imeyttämällä voi osoittautua hankalaksi, ellei parhaita imeytyspaikkoja ole hyvissä ajoin määritetty ja pidetty huolta, että maankäytön

19 (43) muuttuessa kyseiset paikat säilyvät käyttökelpoisina mahdolliseen imeytystoimintaan. Imeytyspaikkojen varaamiseen on hankkeen edetessä ja vaikutusten tarkentuessa myös kiinnitettävä huomiota, vaikka menetelmä epäilemättä onkin muihin pohjaveden pinnan laskemisen rajoittamiseksi suunniteltuihin menetelmiin verrattuna toissijainen. Hankkeesta aiheutuvat hyödyt ovat selkeästi hankkeesta aiheutuvia haittoja suuremmat, joten edellytykset vesilain mukaisen luvan myöntämiseksi ovat olemassa. Hakemukseen sisältyneeseen tarkkailusuunnitelmaan ei ole huomautettavaa, ja tarkkailusuunnitelma esitetään hyväksyttävän lupapäätöksen yhteydessä. ELY-keskuksella tulee olla mahdollisuus muuttaa tarkkailuohjelmaa tarvittaessa. 2) Liikenneviraston väylänpito on todennut, että Länsimetron toteuttamiseen liittyy louhintoja mm. Länsiväylän alla, joka on Liikenneviraston hallinnoima väylä. Sammalvuoren säilytyshallin huoltotilat sijaitsevat kohdassa, jossa Länsiväylä on kantavalla maapohjalla. Tällöin mahdollisesta pohjavedenpinnan laskusta ei arvioida olevan haittaa. Länsiväylän Martinsillan alueen puupaalutettu alue (noin 500 m Sammanvuoresta itään), on lähimmillään noin 500 m:n etäisyydellä louhittavista tiloista. Mahdollisen pohjavedenpinnan laskun ei arvioida ulottuvan tälle puupaalutetulle alueelle. Länsiväylä on kahdessa kohtaa Kivenlahden työtunnelin ympäristössä perustettu pehmeikölle maanvaraisesti. Näissä kohdin mahdollinen pohjavedenpinnan lasku voi aiheuttaa haitallista tien painumaa. Hakemuksen liitteissä esitetyt pohjavedenpinnan tarkkailupisteet ja tien painumien seurantapisteet ovat riittävät Länsiväylän osalta pohjavedenpinnan seurantaan. Länsiväylä on rakennettu 1960-luvulla, joten voidaan olettaa, että konsolidaatiopainuma on jo täysin tapahtunut ja kaikki lisäpainumat johtuvat mahdollisen pohjaveden korkeuden laskusta. Rinnakkaisväylällä Kivenlahdentiellä (Pt11328) yksi alue ja liittymäalue "Kivenlahdenväylä-Kauklahdenväylä-rampit Länsiväylälle" sijoittuvat pehmeikölle. Väylät ovat erittäin todennäköisesti perustettu maanvaraisesti ilman pohjanvahvistuksia. Nämä alueet sijoittuvat alueelle, jossa metron rakentaminen voi aiheuttaa pohjavedenpinnan laskua. Nämä alueet tulee ottaa painumatarkkailuun. Lisäksi Kivenlahdentien (Pt11328) pehmeikkökohdalta tarvitaan pohjavedenmittauksia maapohjaveden osalta, jotta voidaan varmistua metron rakentamisen vaikutuksesta ko. kohdan pohjaveden korkeuteen. Lausuntoon on liitetty tarkemmat kuvat huomioitavista kohteista. Tarkkailusuunnitelmassa esitetyt periaatteet pohjavesimittausten ja painumamittausten mittaustiheydestä ovat Liikenneviraston näkemyksen mukaan hyvät. 3) Espoon kaupungin ympäristölautakunta katsoo, että lupa voidaan myöntää.

20 (43) Vuotovedet Luvan saajan on pyrittävä vähentämään vuotovesien määrä mahdollisimman pieneksi. Koska rakennettavan Iivisniemenkallion tunnelialue ja Iivisniemen keskuksen tilat sijoittuvat Hannusjärven kaakkois-eteläpuolelle louhittavalle alueelle, saattaa hankkeella olla vaikutusta Hannusjärven vedenkorkeuteen. Tämän takia luvassa tulee olla hyvin tiukat vuotovesien tarkkailuvelvoitteet. Pintavedet Alueella on pintavesistöjä, kuten Hannusjärvi ja Finnobäcken, joiden ekologista luokkaa ei ole niiden koon takia määritelty. Hankkeessa tulee huomioida näiden vesistöjen erityisarvot. Finnobäcken -nimisestä purosta käytetään hakemuksessa nimeä Finnoonoja, vaikka kyseessä on lähdevaikutteinen arvokas virtavesi (valuma-alue 25 km 2 ). Finnobäckeniin nousee kutemaan mm. uhanalainen meritaimen. Tämän vuoksi rakentamisen aikana tulee välttää puron veden laadun heikkenemistä. Puron vesi ei saa samentua taimenten kutuaikoina. Suomenlahdentien pystykuilun avokaivannon ja työmaa-alueen rakentamisen aikaiset hulevesiverkkoon pumpattavat poistovedet eivät saa sisältää öljyä, kiintoainesta tai muita haitallisia aineita, jotka saattaisivat heikentää Finnobäckenin veden laatua. Metrotunnelin käytönaikaiset vedet Hakijan tulee selvittää metron käytönaikaisia poistovesiä vastaanottavien uomien kapasiteetin riittävyys. Varsinkin purkupisteiden vastaanottokohdat tulee selvittää tarkasti. Esimerkiksi Rajaoja, Finnobäcken ja Djupsundsbäcken sijaitsevat hyvin tulvaherkillä ja alavilla alueilla. Luontoarvot Finnoon alueelle on tehty uusia liito-oravaselvityksiä ja Kalastajantien liitooravaselvityksestä (2016) käy ilmi, että Suomenlahdentien pystykuilun poistovesien hulevesipurkupisteen lähellä on liito-oravan tärkeä kulkuyhteys sekä papanapuita. Hulevesien lisäohjaaminen alueelle saattaa vaikuttaa alueen puustoa heikentävästi ja näin heikentää myös liito-oravan kulkuyhteyttä ja elinolosuhteita. Viitasammakoista on tehty Finnoon lintualtaalla ja sen ympäristössä uudempi selvitys kuin mihin hakemuksessa viitataan. Espoon lintuvesien pesimälinnuston seuranta ja viitasammakkoselvityksessä (Lammi E. ja Routasuo P. 2015: Espoon ympäristölautakunnan julkaisusarja 1/2016) todettiin runsaasti viitasammakoita Finnoon lintualtaan pohjois- ja itäreunalla.