GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-suomen yksikkö Espoo 96/2015 Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Tarja Hatakka, Mikael Eklund, Jaana Jarva ja Timo Tarvainen KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Raportin nimi Geokemiallinen maaperänäytteenotto taajama-alueilla Tiivistelmä Geologian tutkimuskeskus (GTK) on tehnyt taajamageokemiallista tutkimusta Tampereella, Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Lahdessa, Heinolassa ja Rovaniemellä. Tähän näytteenotto-oppaaseen on koottu GTK:n geokemiallisen maaperätutkimuksen näytteenottoproseduuri. Maaperänäytteenotto perustuu kansainvälisissä kartoitushankkeiden näytteenottoohjeistuksiin, mm. EuroGeoSurveys-FOREGS-kartoitus (Salminen ym. 1998) ja Barentsin ekogeokemiallinen kartoitus (Salminen ym. 2003) ja niiden soveltamiskäytäntöihin Suomen olosuhteissa. Taajama-alueiden geokemiallinen maaperänäytteenotto noudattaa pääsääntöisesti Euroopan geologisten tutkimuslaitosten (EuroGeoSurveys) tekemää URGE-ohjeistusta (Ottesen 2009). Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Geokemia, maaperä, näytteenotto, taajama Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 96/2015 Kokonaissivumäärä 12 s. + 1 liite Kieli suomi Hinta Julkisuus julkinen Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, Maankäyttö ja ympäristö Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 50402-20030 Allekirjoitus/nimen selvennys
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla Sisällysluettelo Kuvailulehti 1 TUTKIMUSKETJU 1 2 ALOITUSKOKOUS 1 3 NÄYTTEENOTTOPISTEEN VALINTA 2 4 VALMISTAUTUMINEN NÄYTTEENOTTOON 3 4.1 Varusteet 3 4.2 Luvat ja tiedottaminen 4 4.3 Näytteenotto 5 5 MAASTOMITTAUKSET 8 6 NÄYTTEIDEN KULJETUS JA VARASTOINTI 8 7 LOPPUKOKOUS 8 KIRJALLISUUS 9 LIITE 1
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 1 1 TUTKIMUSKETJU Taajamien maaperänäytteenoton tutkimusketju: 1. Aloituskokous, jossa käydään läpi tutkimukseen osallistuva henkilöstö (vastaava tutkija, näytteenottajat), tutkimuksen tavoitteet, tutkimussuunnitelma ja alustavat näytepistekartat sekä näytteenottoon liittyvät ja näytteenotossa huomioitavat käytännön asiat 2. Näytteenottopisteen lopullinen valinta 3. Näytteenotto ja kenttähavainnointi sis. valokuvauksen 4. Maastomittaukset (jos tehdään) 5. Näytteiden kuljetus ja varastointi 6. Näytteiden toimittaminen tilaajalle tai laboratorioon 7. Loppukokous 2 ALOITUSKOKOUS Aloituskokouksessa käydään läpi tutkimuksen tavoitteet ja tutkimussuunnitelma sekä näytteenottoon liittyvät ja siinä huomioitavat käytännön asiat. Käydään tutkimuksesta vastaavan tutkijan kanssa läpi ja kirjataan pöytäkirjaan mm. seuraavat asiat: Alustavat näytepaikat kartat ja/tai pistetiedostot näytteenottajille Näytteiden lukumäärä Näytetunnukset Laadunvarmistusnäytteiden tyypit (esim. rinnakkaisnäytteet) ja määrät sekä niissä käytettävät tunnukset Näytteenoton aikataulu Minne ja koska näytteet toimitetaan o Jos näytteet toimitetaan laboratorioon, ohjeet tilauslomakkeista, näytetunnusluetteloista ja näytteiden pakkaamisesta (esim. Labtium haluaa näytteet numerojärjestyksessä) sekä laboratorion yhteyshenkilö ja hänen yhteystietonsa Vastaava tutkija ja muut yhteyshenkilöt varamiehineen ja heidän yhteystietonsa, jos näytteenotossa tulee maastossa pulmia Vastaava näytteenottaja
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 2 3 NÄYTTEENOTTOPISTEEN VALINTA Näytepisteet tulisi valita tutkimusalueelta siten, että niiden sijainti antaisi kattavasti tietoa siitä, millaiset alkuaineiden taustapitoisuudet ovat kyseisellä taajama-alueella. Näytepisteiden alustavat paikat on suunniteltu yleensä jo ennen näytteenottoa, mutta lopullisen päätöksen näytepisteen sijainnista tekevät näytteenottajat maastotarkastelun perusteella. Näytteet pyritään sijoittamaan tutkimusalueen maa-alueille mahdollisimman tasavälisesti näytemäärä huomioiden. Keskeisimmille alueille voidaan sijoittaa useampia näytepisteitä, ja vastaavasti sivummalla näytetiheyttä voidaan harventaa. Näytepisteiden sijaintisuunnittelussa painotetaan päiväkoteja, kouluja, puistoja ja liikuntapaikkoja sekä ulkoilualueita, ja sijainnin määrittelyssä voidaan huomioida myös kaavoitusta siten, että näytepisteitä sijoitetaan alueille, joille on kaavoitettu tai ollaan kaavoittamassa uutta asuntorakentamista. Muuten varsinaisilta luonnonmailta ei oteta näytteitä. Koska tutkimuksen päämääränä on kartoittaa taajamien taustapitoisuuksia, varsinaisia pilaantuneita maaalueita tulee välttää. Ennakkosuunnittelussa myös pääteiden ja raskaan teollisuuden läheisyyttä vältetään, ja lähimmät näytepisteet pyritään sijoittamaan vähintään 100 metrin etäisyydelle vilkkaasti liikennöidyistä teistä ja suurista teollisuuslaitoksista. Tavanomaista liikenteestä, teollisuudesta ja asutuksesta aiheutuvaa taajamien nuhraantumista ei rajata tutkimuksen ulkopuolelle. Osa näytteenottopisteistä voidaan sijoittaa täyttömaille, mutta aivan tuoreita täyttömaita tulee välttää näytteenotossa. Laajoilla täyttömaa-alueilla täyttömaista valitaan näytepisteeksi ensisijaisesti runsaasti hienoainesta sisältävä täyttö. Kaikkea paikallista pistemäistä maaperän pilaantumista vältetään, mutta näytteessä saa olla pintamaan tavanomaista hajakuormitusta. Jos alueella on nurmikkoa, näyte otetaan ensisijaisesti sellaisesta paikasta, josta nurmikko on kulunut pois. Mikäli tällaista paikkaa ei löydy, nurmikerros poistettiin ensin, ja näyte otetaan paljastuneesta kohdasta. Näytteenottopisteen sijainnissa on huomioitava seuraavat seikat: Älä ota näytettä ihan tien vierestä (> 5m), voimalinjan alta tai liian läheltä muita rakenteita (aita, puistonpenkki, liikennemerkki ym.) Älä ota näytettä leikkikentän tms. seulotusta ja pestystä hiekasta Etsi hyvä paikka piikillä tai lapiolla tehdyillä koekuopilla Suosi paikkaa, josta nurmi on kulunut pois Tarvittaessa poista nurmi ja aloita näytteenotto sen alta Jos näytteenottoalueella on erilaisia täyttömaita, ota näyte hienojakoisimmasta täyttömaasta Merkittävimmät virhelähteet Näyte on otettu pilaantuneelta alueelta, ja siten se ei edusta taustapitoisuutta
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 3 Näyte on otettu läheltä pistemäistä päästölähdettä liikennemerkit, roskikset, muuntajat, hiekkalaatikko, ym. Leikkipuistot hiekka tms. tuotu paikalle (seulottu ja pesty, ei edusta taustapitoisuutta) Täyttömaat vaihteleva näytemateriaali, sisältää usein kaikkea ylimääräistä, joka ei välttämättä kuvaa taustapitoisuutta (esim. asfaltin kappaleet) 4 VALMISTAUTUMINEN NÄYTTEENOTTOON 4.1 Varusteet Kokoa näytekorttikansio, jossa on valmiina seuraavat asiat: Näytteenotto-ohje Tyhjät kenttäkortit (kts. s. 11) ja/tai maastotietokone Maapeli-ohjelmineen Valmiit näytetunnustarrat, jos sellaiset on tehty Valmiit havaintonumerolaput valokuvia varten: lappu laitetaan kuvattaessa näytekuopan reunalle Tiedote maanomistajille ja muille kenttätöistä kiinnostuneille Vähintään 5 % havaintopaikoista valitaan rinnakkaisnäytteiden ottoa varten. Rinnakkaisnäytteitä varten tarvitaan erilliset näytetarrat Näytteenottoon tarvittavat välineet hankitaan ja kerätään kokoon hyvissä ajoin ennen näytteenottomatkaa. Laitteiden ja mittarien toimivuus varmistetaan, ja pidetään huoli, että niiden mukana seuraa myös riittävä määrä laitteiden paristoja ja/tai laturit. Näytteenottaja vastaa siitä, että laitteet ovat toimintakuntoiset näytteenottopaikalla. Näytteenotossa tarvitaan ainakin seuraavia tarvikkeita: Rilsan -näytepussit ja sulkijat näytteille, joista tehdään epäorgaaniset määritykset Muoviset näytepussit näytteille, joista määritetään raesuuruus (jos raesuuruus on tarkoitus määrittää) Kertakäyttöhansikkaita vinyylisiä, ei puuteroituja (talkiton) Muovikauhoja Lusikoita Lapio (hiekkapuhallettu) Kartoituspiikki Ruskeaa paperia, muovi tai pressu kuopasta kaivettavalle maa-ainekselle
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 4 Puhdasta vettä näytteenottokauhojen ja -lusikoiden puhdistamiseen Alkoholia näytteenottokauhojen ja -lusikoiden desinfioimiseen Paperipyyhettä näytteenottovälineiden puhdistamiseen Roskapusseja GPS ja sen paristot tai laturi Kamera ja sen paristot tai laturi Kartat Mittanauha tai rullamitta Kenttä-XRF-mittari tarvikkeineen tarvittaessa Muut kenttämittarit tarvikkeineen tarvittaessa Muovilaatikoita näytteiden kuljettamiseen ja säilyttämiseen Kyniä (permanent-tusseja, kuulakärkikyniä, lyijykynä) Huomioliivit Tiedote näytteenotosta auton ikkunaan Ruskeat lasipurkit (50 ml tai 100 ml) tai Rilsan -näytepussit PCB- ja PAH-näytteille (jos niitä otetaan) Teflon-tiiviste lasipurkkeihin tai alumiinifoliota (jos otetaan PCB- ja PAH-näytteitä) Kylmälaukku PCB- ja PAH-näytteille, jos niitä otetaan Kylmävaraajia kylmälaukkuun PCB- ja PAH-näytteille, jos niitä otetaan Alumiinifoliota tarvittaessa PCB- ja PAH-näytepusseille, jos näytteet otetaan Rilsan - näytepusseihin Näytepisteiden alustavat paikat merkitään karttoihin ja niiden koordinaatit voidaan syöttää etukäteen GPS:lle. 4.2 Luvat ja tiedottaminen Maaperänäytteiden ottaminen taajama-alueilla vaatii luvan maanomistajalta. Useimmiten GTK on ottanut taajamakartoituksen näytteet kaupungin tai kunnan omistamilta mailta, jolloin näytteenottoluvista on sovittu etukäteen jo näytteenottokohteita suunniteltaessa.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 5 Näytteenotosta laaditaan A4 tiedote, jossa on myös tutkimuksesta ja näytteenotosta vastaavien henkilöiden yhteystiedot. Näytteenotosta on hyvä tiedottaa etukäteen tutkimusalueen väestöä. Lisäksi on hyvä varautua kertomaan näytteenoton yhteydessä ulkopuolisille, mistä ollaan, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Mukana voisi olla myös GTK:sta kertovia esitteitä. 4.3 Näytteenotto Taajama-alueilta näytteitä otettaessa täytyy kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuteen ja siisteyteen. Usein näytepisteet sijaitsevat alueilla, joissa liikkuu paljon ihmisiä esim. puistoissa. Tavoitteena on, etteivät näytteenoton jälkeen paikalla liikkujat pysty havaitsemaan, että paikalla maata on kaivettu. Kuoppia kaivettaessa maa-aines kasataan alustalle (ruskeaa paperia, muovi tai pressu), ettei se sotke nurmea. Kuoppa tulee peittää huolellisesti, ja on huolehdittava, ettei paikalle jää mitään roskia. Taajama-alueilla käytetään heijastinliivejä, ja auto tulee pysäköidä paikkaan, jossa siitä ei ole haittaa muulle liikenteelle. Näytteet otetaan taajama-alueiden pintamaasta aina 10 cm:n syvyyteen asti. Valittuun pisteeseen kaivetaan lapiolla vähintään 10 cm syvyinen kuoppa, jonka seinämästä otetaan maaperänäyte muovikauhalla Rilsan -pussiin. Sovitun suunnitelman mukaisesti otetaan myös rinnakkaisnäyte kuopan vastakkaiselta seinämältä. Näytteenottopaikasta otetaan vähintään kaksi valokuvaa: yksi lähikuva kuopasta näytenumeroineen ja ainakin yksi yleiskuva, jossa myös kuoppa näkyy. Lähikuva, jossa näkyy näytenumero, otetaan aina ensin. Näytteenottopaikalla täytetään kenttähavaintokortti tai tiedot tallennetaan maastotietokoneella Maapeli-ohjelmaan. Tarvittavia tietoja ovat mm. näytteen tunnus, koordinaatit, kaupunki/kunta, näytteenottopäivä, näytteenottaja, maalaji ja maankäyttömuoto. Näytteenotto teknisesti 1. Liimaa näytepusseihin ja astioihin näytetunnustarrat ja/tai merkitse tunnukset niihin tussilla. Merkitse samat asiat kuin tarroissa tussilla pussin toiselle puolelle pussin alalaitaan. Rilsan -näytepussi, merkintä 0 10 cm (kemiallisiin (metalli)analyyseihin). Jos pisteestä otetaan rinnakkaisnäyte, merkitse toinen Rilsan -näytepussi aloituskokouksessa ohjeistetulla rinnakkaisnäytteen tunnuksella. Ruskeat lasipurkit (50 ml tai 100 ml) tai Rilsan -näytepussi, joka kääritään näytteenoton jälkeen alumiinifolioon (PCB- ja PAH-näytteille, jos niitä otetaan). Tavallinen muovinen näytepussi, merkintä raesuuruus (raesuuruusanalyyseihin, jos se otetaan). 2. Kaiva vähintään 10 cm syvä kuoppa lapiolla. Jos päällä on nurmikkoa, se otetaan pois lapiolla leikkaamalla. Nurmikakku tai kakut nostetaan paperin tai pressun päälle, ja näyte otetaan nurmikon alta.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 6 3. Aseta kuopan reunalle näytenumeron valokuvalappu. 4. Aseta kuoppaan myös mittanauha. 5. Ota valokuva kuopasta niin että numero näkyy. 6. Ota toinen kuva kuopan ympäristöstä niin, että myös kuoppa näkyy. 7. Mittaa koordinaatit GPS:llä. 8. Täytä kenttäkortti (kts. s. 10) tai tallenna tiedot Maapeliin. 9. Suojaa kätesi kertakäyttöisillä hansikkailla. 10. Puhdista kuopan reuna muovikauhalla niin, että saadaan lapiosta mahdollisesti aiheutuva kontaminaatio eliminoitua. 11. Puhdista näytteenottokauha pyöräyttämällä sitä muutaman kerran näytekuopan maaaineksessa. 12. Ota seinämästä 0 10 cm syvyydeltä noin 300 g maa-ainesta muovikauhalla Rilsan - pussiin (kemialliset analyysit). Sulje pussi. 13. Jos pisteestä otetaan rinnakkaisnäyte, ota samasta kuopasta, vastakkaiselta kuopan sivulta kuin varsinainen näyte, seinämästä 0 10 cm syvyydeltä noin 300 g maa-ainesta muovikauhalla toiseen Rilsan -pussiin. Sulje pussi. 14. Tarvittaessa muut laadunvarmistusnäytteet otetaan aloituskokouksessa annettujen ohjeiden mukaisesti. 15. Ota tarvittaessa seinämästä 0 10 cm syvyydeltä noin 300 g maa-ainesta metallilusikalla ruskeaan lasipurkkiin. Laita purkin ja sen kannen väliin teflon-tiiviste ja sulje purkki (PAH+PCB-näyte). Vaihtoehtoisesti näyte voidaan ottaa Rilsan -pussiin, joka näytteenoton jälkeen kääritään alumiinifolioon siten, että näyte ei altistu valolle. 16. Ota tarvittaessa 0 10 cm syvyydeltä noin 1 kg maa-ainesta jommallakummalla työkalulla muovipussiin (raesuuruusnäyte). 17. Tee tarvittaessa maastomittaukset 18. Merkitse kenttäkorttiin (X) tai Maapeliin, mitä näytteitä pisteestä on otettu sekä mahdolliset mittaustulokset. 19. Puhdista kauha ja lusikka ensin kuivalla paperilla ja sitten alkoholilla kostutetulla paperilla. 20. Peitä kuoppa ja varmista, että näytepisteen ympäristö jää siistiksi ja kaikki näytteenottotarvikkeet on otettu mukaan. 21. Laita näytteet näytteiden kuljetuslaatikkoon ja ainakin PAH-PCB-näytteet kylmälaukkuun. Huomioitavaa:
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 7 Näytteenotossa ei saa käyttää kultasormuksia tai muita koruja. Näytteenottopaikalla ei saa tupakoida ennen kuin kaikki näytteet on kerätty. Käytä kertakäyttöhansikkaita ja puhdista työvälineet huolellisesti. Muista työtuvallisuus: Heijastinliivit! Turvallinen pysäköinti ja liikkuminen! Huolehdi, ettei ulkopuoliset pääse käsiksi näytteenottotarvikkeisiin esim. desinfioinnissa tarvittavaan alkoholiin tai muihin mahdollisiin kemikaaleihin. Näytepisteen ympäristön havainnointi: Kustakin näytepisteestä täytetään kenttäkortti (kts. s. 10) tai tiedot tallennetaan Maapeliin. Näytteistä kirjataan ainakin näytetunnus, päivämäärä, näytteenottajat, mitä näytteitä on otettu, koordinaatit, kaupunki, kaupunginosa ja mahdollinen osoite sekä valokuvien numerot. Näytepiste merkitään myös karttaan. Näytteistä määritetään silmämääräisesti ja näppituntumalla maalaji. Lisäksi kirjataan maankäyttömuoto, ja näytteen alkuainepitoisuuksiin mahdollisesti vaikuttava likaantumislähde. Maalajikoodit ovat: 1 = humus 2 = sora/hiekka/karkea hieta 3 = moreeni 4 = savi, siltti 5 = turve 6 = karkea täyttömaa 7 = täyttömaa jossa vaihteleva raekoko 8 = hienojakoinen täyttömaa 9 = multa, puistomulta Maankäyttömuodot ovat: Asuintontti kerrostalon tai rivitalon piha-alue Päiväkoti (piha-alue, jossa lapset liikkuvat ja leikkivät; ei näytettä vaihdetusta hiekasta!) Leikkipaikka (myös asuinpihojen ja puistojen leikkipaikat; ei näytettä vaihdetusta hiekasta!) Koulu (piha-alueelta, jossa koululaiset liikkuvat) Liikunta-alueet (mm. palloilukentät, uimaranta) Kaupunkipuisto (esim. hoidetut nurmialueet ja istutukset) Luonnonpuisto taajamassa (sisältää myös metsäiset ulkoilureitit, ei päällystetty)
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 8 Viheralue kadun reunassa (hoidettu nurmialue, pihakadut ja kevyen liikenteen väylät) Julkiset ja kaupalliset piha-alueet (useimmiten hoidetut nurmialueet) Vilkkaan tien varsi Teollisuustontti (ei silminnähden pilaantunutta aluetta, ei jätteitä, romuja ja roskia) Joutomaa Pelto, niitty Metsä (luonnontilainen) Muu Kenttäkorttiin kirjataan myös, jos näytteenotossa on ollut jotain poikkeavaa, esim. näytteenotossa on jostain syystä käytetty ohjeesta poiketen jotain muuta näytteenotinta tai maa-aineksessa on jotain tavanomaisesta poikkeavaa (mm. täyttömaissa saattaa löytyä kaikenlaista ). 5 MAASTOMITTAUKSET Maaperänäytteiden alkuainepitoisuuksia voidaan mitata näytteenoton yhteydessä kannettavilla maasto- XRF-mittareilla. Jos mittauksia näytteenoton yhteydessä on tarpeen tehdä, siitä sovitaan aloituskokouksessa. Maasto-XRF-mittareita saavat tehdä vain siihen koulutuksen saaneet henkilöt, joista lista löytyy GTK:n koulutusasioista vastaavalta henkilöltä. Tarvittaessa voidaan tehdä myös muita maastomittauksia kenttämittareilla. Mittalaitteilla on omat käyttöohjeensa, ja aloituskokouksessa käydään tarvittaessa läpi maaperänäytteiden mittausproseduuri. 6 NÄYTTEIDEN KULJETUS JA VARASTOINTI Näytteenottopaikalla näytteet pakataan laatikoihin kuljetusta varten. Orgaanisten yhdisteiden analysointia varten otetut näytteet on säilytettävä aina kylmässä ja valolta suojattuna. Myös muiden näytepussien (paitsi raesuuruus) pitkäaikaista säilyttämistä liian kuumassa tulisi välttää. Päivän näytteenoton päätyttyä tarkastetaan, että kaikki näytepussit ovat tallessa, ja että niiden määrä ja tiedot vastaavat kenttähavaintolomakkeeseen merkittyjä tietoja. Ennen laboratorioon toimittamista näytteet olisi hyvä säilyttää kuivassa, viileässä ja pimeässä paikassa. 7 LOPPUKOKOUS Näytteenotto raportoidaan loppukokouksessa. Keskustellaan yhdessä mm. siitä, miten näytteenotto on sujunut, onko ollut ongelmia, mitä asioita voitaisiin parantaa, mitä voitaisiin kehittää jne.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Maaperänäytteenotto taajama-alueilla 9 Jos näytteitä ei ole toimitettu laboratorioon analysoitaviksi, ne luovutetaan loppukokouksessa vastaavalle tutkijalle. Samoin näytteenottajat tuovat mukanaan kaiken näytteenottoon liittyvän muun materiaalin, mm. kartat, kenttäkortit ja valokuvat. KIRJALLISUUS Ottesen, R.T. 2009. Sampling protocol for Urban Geochemistry in Europe (URGE). Geological Survey of Norway. 3 s. Salminen, R., Tarvainen, T., Demetriades, A., Duris, M., Fordyce, F. M., Gregorauskiene, V., Kahelin, H., Kivisilla, J., Klaver, G., Klein, H., Larson, J. O., Lis, J., Locutura, J., Marsina, K., Mjartanova, H., Mouvet, C., O'Connor, P., Odor, L., Ottonello, G., Paukola, T., Plant, J. A., Reimann, C., Schermann, O., Siewers, U., Steenfelt, A., Van der Sluys, J., Vivo, B. de, Williams, L. 1998. FOREGS geochemical mapping field manual. Geologian tutkimuskeskus. Opas 47. 36 p. + 1 app. Salminen, R., Bogatyrev, I., Chekushin, V., Glavatskikh, S.P., Gregorauskiene, V., Niskavaara, H., Selenok, L., Tenhola, M. & Tomilina, O. 2003. Barents Ecogeochemistry - a large scale geochemical baseline study of heavy metals and other elements in surficial deposits, NW-Russia and Finland. In: S. Autio (ed.) Geological Survey of Finland, Current Research 2001-2002. Geological Survey of Finland, Special Paper 36, 45-52.
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS LIITE 1 1 (1) GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS PL 96 (V6.2 10.2.2015) 02151 ESPOO YMPÄRISTÖGEOKEMIA NÄYTEKORTTI Projekti: _Taajamageokemia Kuopio 2015 (Liimaa yksi tarroista tähän tai kirjoita näytepaikan tunnus) xxxx-2015- Rasti viivalle mitkä näytetyypit ja rinnakkaisnäytteet on otettu: Pintamaanäyte 0-10 cm otettu: Myös rinn: Pvm: PAH+PCB näyte 0-10 cm otettu: Myös rinn: Ottaja: Muu näyte: Organisaatio: GTK Rinnakkaisnäytteen tunnuksen lopussa on numero.2, normaali näyte on.1 Kaupunginosa: Osoite: Näyte on otettu etukäteen suunnitellulta paikalta: KYLLÄ / EI Koordinaatit X: Y: Z: Koordinaattijärjestelmä KKJ 3. kaista Oliko pintamaanäytteen päällä nurmikkoa joka otettiin pois ennen näytteenottoa? KYLLÄ / EI Maalaji (numero viivalle) Ensisijainen Muu vaikuttava maalaji Pintamaa 0 10 cm Pohjamaa Valitse numero: 1 = humus; 2 = sora/hiekka/karkea hieta; 3 = moreeni; 4 = savi, siltti; 5 = turve; 6 = karkea täyttömaa; 7 = täyttömaa jossa vaihteleva raekoko; 8 = hienojakoinen täyttömaa; 9 = multa, puistomulta Maankäyttö: _ Asuintontti _ Päiväkoti _ Koulu _ Teollisuustontti _ Puisto _ Luonnontilainen puistoalue _ Vilkkaan tien varsi _ Pelto, niitty _ Metsä _ Viheralue kadun reunassa (hoidettu nurmi) _ Julkiset ja kaupalliset piha-alueet _ Leikkipaikka _ Liikunta-alueet _ Joutomaa _ Muu: Valokuva kuopasta (kuvan numero): Alueesta: Mahdollinen likaantumislähde: