Venäjä maailmantaloudessa Taustaesityksen rakenne: 1) Talous 2) Ulkomaankauppa 3) Ulkomaiset investoinnit 4) Energiahuolto 5) Sotilasmenot 6) Suomen riippuvuus Venäjästä Kari Liuhto, professori, Turun kauppakorkeakoulu Helsinki, 19.12.218, sähköposti: Kari.Liuhto@utu.fi
1) Venäjän osuus maailmantaloudesta vuonna 217 (%) 1 8 6 4 35 2 19 16 18 15 15 15 11 11 13 7 2 4 3 2 4 Väestö Kansantuote (ostovoimakorjattu) Maailmankauppa Maailman sotilasmenot Venäjä EU USA Kiina 22 prosentin osuudella Venäjä oli maailman toiseksi suurin aseiden viejä USA:n jälkeen (34%) vuosina 213-217. Sotilaallisen voiman näytön ja käytön takia Venäjä näyttäytyy suurempana toimijana maailmanpolitiikassa kuin se todellisuudessa on. Sotilaallinen pullistelu ja sapelinkalistelu ajavat Venäjän ennen pitkää yhteiskunnalliseen umpikujaan, josta sillä voi olla vaikea päästä pois ilman sisäistä kriisiä tai sotaa. Lähteet: CIA, WTO, SIPRI
1) Maailmantalouden ja Venäjän talouden vuosimuutos (%) 1 8 6 4 2-2 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 218 219 22 Venäjä Maailma -4-6 -8-1 Tällä vuosituhannella Venäjän kansantuote kasvoi nopeammin kuin maailmantalous vuoteen 213 saakka, pl. maailman talouskriisiä seurannut vuosi (29). Venäjän rakenteellisiin kasvuongelmiin viittaa se, että EU:n uskotaan kasvavan lähivuosina nopeammin kuin Venäjän. Venäjä BKT asukasta kohden on korkeampi kuin EU-maa Romaniassa. Noustakseen tältä tasolta Venäjän talous kaipaisi reformeja ja modernisaatiota. Lähteet: Maailmanpankki, WTO
2) Osuus keskinäisestä kaupasta Venäjän osuus ao maiden ulkomaankaupasta vuonna 217 (%) Ao maiden osuus Venäjän ulkomaankaupasta vuonna 217 (%) USA,6 USA 4,1 Kiina (216) 1,9 Kiina 14,9 EU 6,2 EU 42,2 2 4 6 8 1 1 2 3 4 5 Ennen Ukrainan kriisiä (vuonna 213) Kiinan osuus Venäjän ulkomaankaupasta oli 1,9% ja EU:n 49,6%. Suomi muodosti Venäjän ulkomaankaupasta 2,1% vuonna 217 (vrt. USA:n osuuteen). Lähteet: EU, United States Census Bureau, National Bureau of Statistics of China, Venäjän tulli
2) Venäjän osuus EU-maiden viennistä vuosina 213 ja 216 (%) 213 216 Värien selite: -3.9% 4.-7.% 7.1-1% 1.1% -> Lähde: Maailmanpankki
2) Venäjän osuus EU-maiden tuonnista vuosina 213 ja 216 (%) 213 216 Värien selite: -3.9% 4.-7.% 7.1-1% 1.1% -> Lähde: Maailmanpankki
2) Entisten neuvostotasavaltojen ulkomaankauppa Venäjän, EU:n ja Kiinan kanssa vuonna 217 Armenia 27% 24% 9% Azerbaidzan 11% 36% 7% Georgia 11% 27% 9% Kazakstan 2% 39% 14% Kirgisia 23% 9% 25% Latvia 8% 74% 2% Liettua 14% 65% 2% Moldova 12% 55% 7% Tadzikistan 31% 7% 11% Turkmenistan 4% 11% 54% Ukraina 12% 42% 8% Uzbekistan 18% 11% 19% Valko-Venäjä 51% 23% 5% Viro 7% 77% 3% Mongolia 12% 11% 63% Venäjä on Armenian, Tadzikistanin ja Valko-Venäjän suurin kauppakumppani. EU dominoi muualla, pl. Keski-Aasiassa, jossa Kiina on pääkauppakumppani. Kiinan osuus tulee jatkamaan nopeata kasvuaan. Lähteet: EU, Baltian maiden tilastokeskukset
3) Venäjän osuus ulkomaisista investoinneista vuonna 216 (%) Venäjän osuus EU-maiden saamista ulkomaisista investoinneista on erittäin vähäinen. Venäjän rooli korostuu entisissä neuvostotasavalloissa ja eräissä yksittäisissä maissa, ml. Irak ja Pohjois-Korea. Lähde: Eurasian Development Bank
4) Venäjä rooli maailmantaloudessa: energian ja muiden raaka-aineiden viejä Saudi-Arabia 12 % Venäjä 13 % Maailman öljyn vienti vuonna 217 (raakaöljy ja öljytuotteet) Irak 6 % 3319 miljoonaa tonnia Arabiemiraatit 6 % Kuwait 4 % Muu Lähi-itä 8 % Afrikka 1 % Venäjä 2 % Maailman maakaasun vienti vuonna 217 (putkikaasu ja nesteytetty kaasu LNG) Qatar 11 % Norja 1 % 1134 miljardia kuutiota USA 7 % Kanada 7 % Muut 35 % Etelä- ja Keski- Amerikka 6 % Venäjä on maailman suurin energian viejä. Venäjä on enemmän riippuvainen globaalista energiakaupasta kuin yleisesti tunnetaan. Venäjä vie ulkomaille ¾ öljyn tuotannostaan ja 1/3 maakaasun tuotannostaan. Puolet Venäjän budjettituloista on peräisin öljystä ja maakaasusta. Vuonna 217 USA:n LNG-vienti oli kokonaisuudessaan vain 17 miljardia kuutiometriä, josta alle 3 miljardia kuutiometriä toimitettiin Eurooppaan. USA:n ja EU:n LNG-satamakapasiteetti ei rajoita USA:n ja EU:n välisen LNG-kaupan kasvua, vaan kaasun hinta EU:ssa. EU:n maakaasun kokonaiskulutus on lähes 5 miljardia kuutiometriä. Muut 33 % Algeria 5 % Australia 7 % Lähde: BP
4) Venäjän rooli energiahuollossa vuonna 217 (%) Venäjän osuus öljyn tuonnista ja kulutuksesta (raakaöljy ja öljytuotteet - %) Venäjän osuus maakaasun tuonnista ja kulutuksesta (putkikaasu ja LNG - %) USA 2 4 USA Kiina 1 12 Kiina 1 Eurooppa 36 37 Eurooppa 36 39 1 2 3 4 5 1 2 3 4 5 Kulutus Tuonti Kulutus Tuonti Öljy- ja kaasuputket yhdistävät Euroopan Venäjän öljy- ja kaasukenttiin. Venäjän osuus Kiinan energiahuollossa tulee kasvamaan, kun Sila Sibiri-kaasuputki Venäjältä Kiinaan valmistunee ensi vuoden lopulla. Lokakuussa 218 noin 95% putkesta oli valmiina. Kun Sila Sibiri-maakaasuputki toimii täydellä kapasiteetilla (4 miljardia kuutiota kenties 22-luvun puolivälissä?), Venäjän osuus Kiinan maakaasun kulutuksesta nousee noin 15 prosenttiin. Lähde: BP
4) Venäjän osuus EU-maiden maakaasun tuonnista vuosina 213 ja 216 (%) 213 216 Värien selite: -1% 1.1-25% 25.1-5% 5.1-75% 75.1-1% Lähde: EU
4) Venäjän osuus EU-maiden raakaöljyn tuonnista vuosina 213 ja 216 (%) 213 216 Värien selite: -1% 1.1-25% 25.1-5% 5.1-75% 75.1-1% Lähde: EU
4) Venäjän osuus EU-maiden hiilen tuonnista vuosina 213 ja 216 (%) 213 216 Värien selite: -1% 1.1-25% 25.1-5% 5.1-75% 75.1-1% Lähde: EU
4) Venäjän rooli EU:n uraanitoimituksista vuonna 217 Uraanin toimittajamaat Euroopan unioniin vuonna 217 (%) Ydinenergian osuus sähkön tuotannosta (lukuarvo) ja Venäjän osuus uraanin toimituksista (punainen palkki) vuonna 217 Uzbekistan 2 % USA 1 % Muut 3 % Namibia 6 % Kanada 29 % Kazakstan 14 % Australia 15 % Venäjä 15 % Niger 15 % Vuonna 217 EU:ssa toimi 127 ydinreaktoria ja 4 reaktoria oli rakenteilla. Venäläiset omistavat uraanialan yrityksiä mm. Kanadassa ja Kazakstanissa eli Venäjän osuus Euroopan unionin uraanitoimituksista on merkittävämpi kuin yllä olevat kaaviot antavat ymmärtää. Fennovoiman ydinvoimalahankkeen eteneminen? Lähde: Euratom
5) Julkiset sotilasmenot vuosina 213 ja 217 (miljardia dollaria) 7 659 6 597 5 4 3 228 238 254 2 177 1 56 55 Venäjä Kiina USA EU 213 217 USA:n sotilasmenot ovat ylivoimaisesti maailman suurimmat. Presidentti Trump on kannustanut Eurooppaa lisäämään sotilasmenojaan. EU-maiden kohdalla näin onkin käynyt. Samaan aikaan USA:n omat sotilasmenot ovat laskeneet sekä dollareissa mitattuna että suhteessa BKT:hen (213: 3,8% -> 217: 3,1%). Iso-Britannian sotilasmenot olivat liki $ 5 miljardia vuonna 217 eli viidennes kaikkien EU-maiden sotilasmenoista. Kiinan sotilasmenot kasvavat erittäin nopeasti. Tällä vuosikymmenellä sen sotilasmenot ovat kaksinkertaistuneet. Lähde: SIPRI
5) Sotilasmenojen osuus EU-maiden ja Venäjän kansantuotteesta (BKT:sta) vuosina 213 ja 217 (%) 213 (EU-maiden keskiarvo 1.3%) 217 (EU-maiden keskiarvo 1.4%) 4.2% 4.3% Suhteutettuna kansantuotteen kokoon Venäjä panostaa armeijaansa kolme kertaa enemmän kuin EU. Värien selite: Alle.5%.5-.9% 1.-1.4% 1.5-1.9% 2% -> Lähde: SIPRI
5) Maailman ydinasevaltiot vuonna 217 Ydinkärkien määrän osalta maailma on yhä varsin voimakkaasti kaksinapainen. DPRK = Pohjois-Korea Lähde: Arms Control Association
1917 1919 1921 1923 1925 1927 1929 1931 1933 1935 1937 1939 1941 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 21 23 25 27 29 211 213 215 217 6) Venäjän osuus Suomen ulkomaankaupasta (%) 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 18,7 14,3 11,6 5,1 Venäjän osuus Suomen viennistä (%) Venäjän osuus Suomen tuonnista (%) Venäjän osuus Suomen viennistä on puoliintunut tällä vuosikymmenellä. Tällä hetkellä 5% Suomen viennistä päätyy Venäjälle. Vastaavasti 14% maamme tuonnista on peräisin Venäjältä. Öljy muodostaa puolet idäntuontimme arvosta eli öljyn hinta määrittää pitkälti Venäjän tuontiprosenttiosuuden suuruuden. Lähteet: ETLA, Suomen tulli
22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 6) Venäjän osuus eräiden tuotteiden tuontimääristä (%) Puu (tonni-perustainen osuus SITC 24) Hiili (tonni-perustainen osuus SITC 32) 1 1 8 82 85 8 75 6 6 65 6 4 4 43 2 2 Venäjä on merkittävä puun toimittaja Suomeen. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että tuonnin osuus on alle 1% Suomessa kulutettavasta raakapuusta. Pääosa Suomessa kulutettavasta maakaasusta on peräisin Venäjältä. Tilanne voi oleellisesti muuttua, kun Balticconnector-kaasuputki Suomen ja Viron välillä valmistuu tulevan 12 kuukauden aikana. Balticconnectorista huolimatta Suomi ei ole yhteydessä Keski-Euroopan kaasuputkiverkostoon ennen kuin GIPL-kaasuputki Liettuan ja Puolan välillä valmistuu. Liettuan LNGterminaalin kapasiteetti ei riitä tyydyttämään Baltian maiden ja Suomen nykyistä kaasutarvetta kokonaan. Lähteet: Suomen tulli, Luke
22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 217 6) Venäjän osuus eräiden tuotteiden tuontimääristä (%) Raakaöljy ja öljytuotteet (tonni-perustainen osuus SITC 33) Sähkö (MWh-perustainen osuus SITC 35) 1 1 8 82 8 75 7 6 6 4 52 4 58 2 2 26 Koska puolet Suomen tuomasta öljystä viedään ulkomaille jalostuksen jälkeen, Suomen tuontiriippuvuus venäläisestä öljystä on vähemmän kriittinen kuin yleisesti luullaan. Venäjän osuus maamme sähkön tuonnista romahti jo ennen Ukrainan kriisin kärjistymistä vuonna 214. Romahduksen taustalla oli pohjoismaisen sähkön alhaisempi hinta (vedenalainen Fenno-Skan 2-sähkökaapeli Ruotsista Suomeen otettiin käyttöön 211). Merikaapelien haavoittuvuus lisää tarvetta kasvattaa sähkön tuotantokapasiteettia omalla maaperällämme. Vuonna 217 venäläisen sähkön osuus sähkön tuonnistamme oli 26%, mutta vain 7% sähkön kulutuksestamme. Lähteet: Suomen tulli, Energiateollisuus
6) Venäjän osuus ulkomaisista investoinneistamme ja matkailustamme 213 217 Venäjän osuus Suomeen tehdyistä ulkomaisista investoinneista (kumulatiivinen arvo vuoden lopussa) 1% 2% Venäjän osuus suomalaisyritysten investoinneista ulkomaille (kumulatiivinen arvo vuoden lopussa) 3% 2% Venäläisten turistien osuus Suomen saamista matkailutuloista 44% 22% Venäjän osuus suomalaisten matkoista ulkomaille 5% 4% Venäläisturistien kulutusjuhla Suomessa on hiipunut. Pääsyinä kulutuksen laskuun ovat ruplan arvon heikkeneminen ja palkkakasvun hidastuminen Venäjällä. Suomi on venäläisen ulkomaanmatkailun suurvalta. Viime vuonna lähes joka 1. venäläisten tekemä ulkomaanmatka kohdistui Suomeen (8%). Lähteet: Tilastokeskus, Venäjän turistivirasto