LIITTEET. asiakirjaan. Komission tiedonanto. Vuoden 2018 alustavien talousarvosuunnitelmien kokonaisarviointi

EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.11.2017 COM(2017) 800 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET asiakirjaan Komission tiedonanto Vuoden 2018 alustavien talousarvosuunnitelmien kokonaisarviointi FI FI

LIITE I. Alustavien talousarviosuunnitelmien maakohtainen arviointi Vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot Vaatimusten mukaiset suunnitelmat Saksa kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Saksaan sovelletaan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Komissio arvioi, että Saksan alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Saksan julkisen talouden suotuisa tilanne mahdollistaa potentiaalista kasvua vauhdittavien lisämenojen kattamisen muun muassa julkisilla investoinneilla infrastruktuuriin, koulutukseen, tutkimukseen ja innovointiin, kuten neuvosto on suositellut talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä, sekä kasaantuneiden investointitarpeiden purkamisen etenkin kuntatasolla. Komissio katsoo myös, että Saksa on edistynyt vain vähän vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Liettua kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komissio arvioi, että Liettuan alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan vuoden 2018 talousarvion. Komissio katsoo myös, että Liettua on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Latvia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komissio arvioi, että Latvian alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan vuoden 2018 talousarvion. Komissio katsoo myös, että Latvia on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Luxemburg kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komissio arvioi, että Luxemburgin alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan vuoden 2018 talousarvion. Komissio katsoo myös, että Luxemburg on edistynyt vain vähän vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Alankomaat kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komissio arvioi, että Alankomaiden alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan vuoden 2018 talousarvion. Komissio katsoo myös, että Alankomaat on edistynyt jonkin 1

verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Suomi kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Suomeen sovelletaan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Komissio arvioi, että Suomen alustava talousarviosuunnitelma on vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan vuoden 2018 talousarvion. Komissio katsoo myös, että Suomi on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Pitkälti vaatimusten mukaiset suunnitelmat Viro kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komissio arvioi, että Viron alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn talousennusteen mukaan on vaarana, että keskipitkän aikavälin tavoitteeseen tähtäävältä sopeutusuralta poiketaan jonkin verran vuonna 2018. Komissio kehottaa viranomaisia olemaan valmiina toteuttamaan talousarvioprosessissa lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Irlanti kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja siihen sovelletaan siirtymävaihetta, jotta saavutetaan riittävää edistystä kohti velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamista. Komissio katsoo, että Irlannin alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia olemaan valmiina toteuttamaan talousarvioprosessissa lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Irlanti on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Kypros kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Kyprokseen sovelletaan siirtymävaihetta, jotta saavutetaan riittävää edistystä kohti velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamista. Komissio katsoo, että Kyproksen alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2017 talousennusteen mukaan on vaarana, että keskipitkän aikavälin tavoitteesta poiketaan jonkin verran vuosina 2017 ja 2018. Kyproksen odotetaan noudattavan velkakriteeriä vuosina 2017 ja 2018. Komissio kehottaa viranomaisia olemaan valmiina toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen, ja seuraamaan tarkasti menokehitystä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, koska on olemassa riski, että satunnaistuloja käytetään menojen kasvun rahoittamiseen. Komissio katsoo myös, että Kypros on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen 2

ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Malta kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komissio arvioi, että Maltan alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Vaikka julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman odotetaan pysyvän nimellismääräisesti ylijäämäisenä vuonna 2018, komission ennusteen mukaan julkisten menojen dynamiikkaan näyttää liittyvän riskejä. Komissio kehottaa viranomaisia olemaan valmiina toteuttamaan talousarvioprosessissa lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Malta on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Slovakia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin. Komissio arvioi, että Slovakian alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia olemaan valmiina toteuttamaan talousarvioprosessissa lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Slovakia on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Suunnitelmat, joihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Belgia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Belgiaan sovelletaan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Komissio on tarkastellut tarvetta tasapainottaa kaksi tavoitetta, jotka ovat talouden elpymisen vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen. Komission arvion mukaan on vaarana, että Belgian alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Erityisesti komissio arvioi olevan vaarana, että vaaditulta sopeutusuralta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan merkittävästi vuosina 2017 ja 2018. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarviomenettelyssä tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen mukainen, ja käyttämään satunnaistulot julkisen talouden velkasuhteen supistamisen nopeuttamiseen. Velkakriteerin täyttymistä arvioitaessa keskeinen merkityksellinen tekijä on ennalta ehkäisevän osion vaatimusten noudattaminen. Komissio katsoo myös, että Belgia on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Italia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Italiaan sovelletaan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Komissio on tarkastellut tarvetta tasapainottaa kaksi tavoitetta, jotka ovat talouden elpymisen vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen. Komission arvion mukaan on vaarana, että 3

Italian alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission syksyn 2017 talousennusteessa vuodelle 2018 ennustettu julkisen talouden sopeutus ei riitä, kun otetaan huomioon Italian kestävyyshaasteet. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen, ja käyttämään satunnaistuloja nopeuttaakseen julkisen talouden velkasuhteen supistumista. Ennaltaehkäisevän osion vaatimusten noudattaminen on keskeinen tekijä arvioitaessa velkakriteerin noudattamista. Komissio katsoo myös, että Italia on edistynyt jonkin verran 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Itävalta kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Itävaltaan sovelletaan velan supistamista koskevaa vertailuarvoa. Itävallan alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisältyvät ennusteet perustuvat oletukseen, että politiikka pysyy ennallaan. Komission arvion mukaan on vaarana, että Itävallan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Itävalta on edistynyt jonkin verran talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Portugali kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Portugaliin sovelletaan siirtymävaiheen järjestelyjä velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamisen osalta. Komissio on tarkastellut tarvetta tasapainottaa kaksi tavoitetta, jotka ovat talouden elpymisen vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen. Komission arvion mukaan on vaarana, että Portugalin alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Erityisesti komissio arvioi olevan vaarana, että vaaditusta sopeutuksesta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan merkittävästi vuosina 2017 ja 2018. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Portugali on edistynyt vain vähän vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa sen vuoksi viranomaisia nopeuttamaan edistymistä. Slovenia kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen ennaltaehkäisevän osion piiriin, ja Sloveniaan sovelletaan siirtymävaihetta, jotta saavutetaan riittävää edistystä kohti velan supistamista koskevan vertailuarvon noudattamista. Komissio on tarkastellut tarvetta tasapainottaa tavoitteet, jotka ovat talouden elpymisen vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen. Komission arvion mukaan on vaarana, että Slovenian alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Komission talousennusteessa vuodelle 2018 ennustettu julkisen talouden sopeutus ei riitä, kun otetaan huomioon Slovenian keskipitkän aikavälin kestävyyshaasteet. Julkisen talouden alijäämän ja velkasuhteen kohenemista selittää osaltaan talouden suotuisa toimintaympäristö. Vahvistuvan elpymisen ansiosta Slovenialla on edellytykset palauttaa riittävät finanssipoliittiset puskurit, joita tarvitaan tulevien taantumien varalle. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia 4

toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen. Komissio katsoo myös, että Slovenia on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. Vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin kuuluvat jäsenvaltiot Pitkälti vaatimusten mukaiset suunnitelmat Espanja kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin. Komission arvion mukaan Espanjan alustava talousarviosuunnitelma on pitkälti vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen, sillä komission syksyn 2017 talousennusteen mukaan liiallinen alijäämä korjataan oikea-aikaisesti. Alustavaan talousarviosuunnitelmaan sisältyvät ennusteet on laadittu olettaen, että politiikka säilyy muuttumattomana. Sekä komission ennusteessa että alustavassa talousarviosuunnitelmassa arvioidaan, että neuvoston päätöksessä asetettua julkisen talouden alijäämätavoitetta ei saavuteta vuonna 2018. Ennusteiden mukaan jäädään selvästi jälkeen myös julkisen talouden sopeuttamistavoitteesta. Komissio katsoo myös, että Espanja on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 8. elokuuta 2016 annettuun neuvoston päätökseen ja 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa Espanjaa lujittamaan finanssipolitiikkansa ja hankintapolitiikkansa kehyksiä. Suunnitelmat, joihin liittyy riski vaatimusten noudattamatta jättämisestä Ranska kuuluu tällä hetkellä vakaus- ja kasvusopimuksen korjaavan osion piiriin, mutta se saattaa siirtyä ennaltaehkäisevän osion ja väliaikaisen velkasäännön piiriin vuodesta 2018 alkaen. Komissio on tarkastellut tarvetta tasapainottaa kaksi tavoitetta, jotka ovat talouden elpymisen vahvistaminen ja julkisen talouden kestävyyden varmistaminen. Komission arvion mukaan on vaarana, että Ranskan alustava talousarviosuunnitelma ei ole vakaus- ja kasvusopimuksen säännösten mukainen. Erityisesti komissio arvioi olevan vaarana, että vaaditulta sopeutusuralta kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta poiketaan merkittävästi vuonna 2018. Sen vuoksi komissio kehottaa viranomaisia toteuttamaan talousarvioprosessissa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että vuoden 2018 talousarvio on vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimusten mukainen, ja käyttämään satunnaistuloja nopeuttaakseen julkisen talouden velkasuhteen supistumista. Ennaltaehkäisevän osion vaatimusten noudattaminen on keskeinen tekijä arvioitaessa velkakriteerin noudattamista. Komissio katsoo myös, että Ranska on edistynyt jonkin verran vuoden 2017 talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä 11. heinäkuuta 2017 annettuun neuvoston suositukseen sisältyvien julkista taloutta koskevien suositusten rakenteellisen osan suhteen, ja kehottaa viranomaisia huolehtimaan siitä, että edistyminen jatkuu. 5

LIITE II. Komission syksyn 2017 talousennusteen laadintamenetelmä ja taustaoletukset Asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan 4 kohdan mukaan kokonaisarviointiin on liitettävä komission yksiköiden kustakin jäsenvaltiosta laatimien uusimpien talousennusteiden laadinnassa käyttämät menetelmät (myös mallit) ja oletukset, mukaan lukien arviot talousarviotoimien vaikutuksista talouskasvuun. Komission asiantuntijat laativat riippumattomasti komission syksyn 2017 talousennusteen, jonka pohjana olevat oletukset on selitetty varsinaisessa ennusteasiakirjassa. 1 Julkista taloutta koskevat tiedot vuoteen 2016 saakka perustuvat tietoihin, jotka jäsenvaltiot toimittivat komissiolle ennen 1. lokakuuta 2017 ja jotka Eurostat vahvisti 23. lokakuuta 2017. Eurostat ei ole tehnyt muutoksia jäsenvaltioiden syksyllä 2017 toimittamiin tietoihin. Eurostat on peruuttanut Luxemburgin toimittamien tietojen laatua koskevan varaumansa, joka liittyy sairaaloiden sektoriluokitukseen sekä erilaisiin teknisiin kysymyksiin, kuten saatavien ja velkojen kirjaamiseen, liiallista alijäämää koskevaan menettelyyn liittyvissä taulukoissa esiintyviin tilastollisiin poikkeamiin ja paikallishallintoa koskevien tietojen puuttumiseen. Lisäksi Eurostat on esittänyt varauman, joka koskee Ranskan toimittamien tietojen laatua. Se liittyy joidenkin Ranskan kehitysviraston (Agence Française de Développement) toimien kirjaamiseen. Eurostat on pitänyt voimassa Belgian toimittamien tietojen laatua koskevan varaumansa, joka liittyy sairaaloiden sektoriluokitukseen. Eurostat on pitänyt voimassa myös Unkarin toimittamien tietojen laatua koskevan varaumansa, joka liittyy Eximbankin sektoriluokitukseen. Sen sijaan Eurostat on peruuttanut Unkarin toimittamien tietojen laatua koskevan varaumansa, joka liittyy lakisääteisten eläkerahastojen ja Hungarian Restructuring and Debt Management -yhtiön sektoriluokitukseen. Rahoitusvakautta edistävät toimet on kirjattu ennustetta varten Eurostatin 15. heinäkuuta 2009 tekemän päätöksen 2 mukaisesti. Sellaiset pääomitustoimet, joista on riittävän tarkat tiedot, on otettu mukaan ennusteeseen rahoitustaloustoimina (jotka lisäävät velkaa mutta eivät alijäämää), elleivät jäsenvaltiot ole ilmoittaneet toisin. Pankkien veloille ja talletuksille annettuja valtiontakauksia ei ole otettu mukaan valtion menoihin, ellei ennusteen valmistumiseen mennessä ole saatu näyttöä siitä, että kyseisiin takauksiin on turvauduttu. Sen sijaan valtion (tai muiden julkisyhteisöjen sektoriin luettavien tahojen) pankeille myöntämät lainat yleensä kasvattavat julkisen talouden velkaa. Vuotta 2018 koskevassa ennusteessa on otettu huomioon jo vahvistetut tai kansalliselle parlamentille esitetyt talousarviot sekä kaikki muut riittävän yksityiskohtaisesti tiedossa olevat toimet. Syksyn ennusteessa on etenkin otettu huomioon kaikki tiedot, jotka sisältyvät lokakuun puoliväliin mennessä toimitettuihin alustaviin talousarviosuunnitelmiin. Ennusteiden perustana oleva oletus politiikan muuttumattomuudesta merkitsee vuoden 2019 osalta käytännössä sitä, että nykyinen tulo- ja menokehitys on ekstrapoloitu vuoteen 2018 ja lisäksi on otettu huomioon sellaiset toimet, joista on riittävän tarkat tiedot. Julkisen talouden velkaa koskevat EU:n aggregaatit ennustevuosille 2017 2019 julkaistaan konsolidoimattomina (valtioiden välisten lainojen vaikutusta ei ole poistettu). Aikasarjojen yhtenäisyyden varmistamiseksi aiempien vuosien tietoja käsitellään samalla tavalla. 1 2 Komission syksyn 2017 talousennusteen pohjana olevat menetelmäoletukset ovat saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/economy_finance/publications/eeip/forecasts_en.htm ). Saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/eurostat/documents/1015035/2041337/ft-eurostat-decision-9- July-2009-3--final-.pdf. 6

Jäsenvaltiokohtaista julkisen talouden velkasuhdetta koskevissa vuosille 2017 2019 laadituissa ennusteissa on otettu huomioon ERVV:lle annettujen takausten, muille jäsenvaltioille myönnettyjen kahdenvälisten lainojen sekä ennusteen tiedonkoontipäivänä suunnitteilla olleen EVM-pääomaosuuden vaikutus. 3 Komission syksyn 2017 talousennusteen mukaan vuoden 2018 alustavissa talousarviosuunnitelmissa esitetyt julkisen talouden toimenpiteet ovat kokonaisvaikutukseltaan hieman alijäämää pienentäviä (vaikutus alle 0,1 % suhteessa BKT:hen). Tämä perustuu täysin menopuolen toimenpiteiden yhteisvaikutukseen, kun taas tuloja koskevien toimenpiteiden yhteisvaikutus on neutraali. Kaikkien toimenpiteiden mekaanisen vaikutuksen BKT:n kasvuun odotetaan olevan lyhyellä aikavälillä hyvin vähäinen. Arvion tulkitsemisessa on kuitenkin syytä varovaisuuteen seuraavassa esitetyistä syistä. Jos julkisen talouden epätasapainoon ei puututa, rahoitusvaratilanteeseen liittyvät epävarmuustekijät korostuvat. Tämä saattaa johtaa suurempiin korkoeroihin ja korkeampiin antolainauskorkoihin, millä olisi puolestaan negatiivinen vaikutus kasvuun. Asetuksessa säädetään alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvien toimenpiteiden vaikutusten arvioinnista, joten ennen talousarviosuunnitelmien laatimista hyväksytyt ja voimaan tulleet toimenpiteet eivät ole mukana arvioissa (vaikka niillä voi olla lisävaikutus vuotta 2018 koskeviin julkisen talouden ennusteisiin). Jo hyväksytyt toimenpiteet, joiden vaikutus toteutuu vuonna 2018, voivat myös kompensoida vuonna 2017 kertaluonteisesti vaikuttavien toimenpiteiden vaikutusta sekä joidenkin menoerien trendikasvua. Edellä mainittujen menopuolen toimenpiteiden taustalla oleva perusskenaario viittaa jo sinänsä elvyttävään finanssipolitiikan viritykseen. Tästä on osoituksena se, että vaikka alustaviin talousarviosuunnitelmiin sisältyvillä toimenpiteillä on alijäämää hieman pienentävä vaikutus, finanssipolitiikan kokonaisviritys on lievästi elvyttävä. 3 Euroopan rahoitusvakausvälineen operaatioiden tilastollisesta kirjaamisesta 27. tammikuuta 2011 tehdyn Eurostatin päätöksen mukaisesti, ks. http://ec.europa.eu/eurostat/documents/2995521/5034386/2-27012011- AP-EN.PDF. 7

LIITE III: Herkkyysanalyysi Asetuksen (EU) N:o 473/2013 7 artiklan mukaan kokonaisarviointiin on sisällyttävä herkkyysanalyysejä, joista saadaan käsitys haitallisen taloudellisen kehityksen tai finanssi- tai talousarviokehityksen julkisen talouden kestävyydelle aiheuttamista riskeistä. Tässä liitteessä analysoidaan sen vuoksi julkisen velan kehityksen herkkyyttä mahdollisille makrotalouden (talouskasvun, korkojen tai julkisen talouden perusjäämän) häiriöille stokastisten velkaarvioiden pohjalta. 4 Analyysin avulla on mahdollista mitata, millä tavoin julkisen velan kehitykseen saattavat vaikuttaa nimellisen BKT:n odotettua hitaamman tai nopeamman kasvun riskit, myönteisen tai kielteisen kehityksen vaikutus rahoitusmarkkinoihin ja sen myötä valtioiden lainanottokustannusten supistumiseen tai kasvuun sekä julkisen talouden tilanteeseen vaikuttavat finanssipolitiikan häiriöt. Stokastisia arvioita käytettäessä tulevaan makrotaloustilanteeseen liittyvää epävarmuutta kuvataan julkisen velan kehityksen analyysissa etäisyytenä ennustetun velkauran keskiskenaariosta, joka jäljempänä olevan kuvion vasemmassa puoliskossa vastaa komission syksyn 2017 ennusteeseen pohjautuvaa velkaskenaariota ja oikeassa puoliskossa alustavien talousarviosuunnitelmien mukaista velkaskenaariota EA-18-alueella (kummassakin tapauksessa oletetaan, että finanssipolitiikka ei muutu ennustejakson päättymisen jälkeen). 5 Kun keskiskenaariossa oletettuun makrotaloustilanteeseen (lyhyiden ja pitkien valtion joukkovelkakirjojen korot, kasvuvauhti, julkisen talouden perusjäämä) kohdistetaan häiriöitä, saadaan kuviossa näkyvä viuhkamainen mahdollisten velkakehitysurien jakauma. Jakauma sisältää laajan joukon mahdollisia makrotalouden olosuhteita, joita simuloitaessa oli mukana runsaat 2 000 talouskasvuun, korkoihin ja perusjäämään kohdistettua häiriötä. Häiriöiden suuruus ja korrelaatio vastaavat näiden muuttujien pitkän aikavälin kehityskaavaa. 6 Tämä merkitsee, ettei menetelmällä voida ottaa huomioon tosiaikaista epävarmuutta, joka saattaa nykytilanteessa olla oletettua suurempi etenkin tuotantokuilun osalta. Oheisen kuvion viuhkajakaumasta saadaan tietoa EA-18-alueen velan erilaisten kehityskulkujen todennäköisyydestä, kun otetaan huomioon sellaisten talouskasvuun, korkoihin ja perusjäämään kohdistuvien häiriöiden mahdollisuus, joiden suuruus ja korrelaatio mukailevat aikaisempia malleja. Viuhkakuvioissa keskiskenaarion mukainen velkaurakehitys (johon kohdistetaan makrotalouden häiriöitä) on kuvattu katkoviivalla ja viuhkakuvion keskiosassa oleva mediaanikehitysura yhtäjaksoisella mustalla viivalla, joka jakaa häiriöiden avulla simuloitujen mahdollisten kehityskulkujen jakauman kahteen yhtä suureen puolikkaaseen. Viuhkakuvio kattaa 80 prosenttia kaikista 2 000:n talouskasvu-, korko- tai perusjäämähäiriösimulaation avulla saaduista mahdollisista velkakehitysurista (viuhkan alaraja kulkee 10. prosenttipisteen ja yläraja 90. prosenttipisteen kohdalla). Varjostetun alueen ulkopuolelle on jätetty ääritapauksiksi katsotut kehityskulut (kaikkiaan 20 prosenttia), jotka on saatu simuloimalla epätodennäköisempiä voimakkaita häiriöitä. Erityyppiset 4 5 6 Tässä käytettyä julkisen talouden velan stokastista arviointimenetelmää on kuvattu julkisen talouden vakautta koskevassa Euroopan komission raportissa Fiscal Sustainability Report 2012, kohta 1.3.2., sekä julkaisussa Berti, K., Stochastic public debt projections using the historical variance-covariance matrix approach for EU countries, 2013, European Economy Economic Paper No. 480. EA-18-alueen rakenteellisen perusjäämän oletetaan siis pysyvän ennustejakson loppuun saakka muuttumattomana kulloisenkin ennusteen viimeisissä lukemissa (alustaviin talousarviosuunnitelmiin perustuvassa skenaariossa 0,8 prosentin ylijäämä vuonna 2018 ja komission ennusteeseen perustuvassa skenaariossa 0,6 prosentin ylijäämä vuonna 2019). Häiriöiden oletetaan noudattavan yhdistettyä normaalijakaumaa. 8

varjostukset kuvaavat erilaisia osuuksia mahdollisten velkakehitysurien kokonaisjakaumasta. Tummansinisellä varjostettu (40. ja 60. prosenttipisteen välinen) alue kattaa ne 20 prosenttia kaikista kehitysurista, jotka ovat lähimpänä keskiskenaariota. Kuvio III.1. Julkisen talouden velkaa koskevat stokastiset arviot komission ennusteeseen pohjautuva skenaario ja alustaviin talousarviosuunnitelmiin (ATS) pohjautuva skenaario 100 (% suhteessa BKT:hen) Komission skenaario 95 90 85 80 75 70 65 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 p10 p10_p20 p20_p40 p40_p60 p60_p80 p80_p90 p50 komission skenaario 100 (% suhteessa BKT:hen) ATS-skenaario 95 90 85 80 75 70 65 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 p10 p10_p20 p20_p40 p40_p60 p60_p80 p80_p90 p50 ATS-skenaario 9

Kun otetaan huomioon sekä positiiviset että negatiiviset julkisen talouden perusjäämään, kasvuun ja rahoitusmarkkinatilanteeseen kohdistuvat riskit, EA-18-alueen velkasuhde vuonna 2018 on tässä tarkastelluissa kahdessa skenaariossa 80 prosentin todennäköisyydellä 83 89 prosenttia suhteessa BKT:hen (viuhka kattaa 80 prosenttia kaikista simulaatioissa saaduista mahdollisista velkakehitysurista). Velkasuhdetta kuvaavan viuhkan ala- ja yläraja ovat komission ennusteen pohjalta vuonna 2018 siten melko samanlaiset kuin alustavissa talousarviosuunnitelmissa, sillä häiriösimulaatioiden kohteena olevien keskiskenaarioiden välinen ero on hyvin pieni (velkasuhde on noin 86 prosenttia sekä komission ennusteen että alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan). Alustavat talousarviosuunnitelmat koskevat vuotta 2018. Sen jälkeen häiriösimulaatioiden tuloksena saatujen velkasuhteiden ero komission ennusteeseen ja alustaviin talousarviosuunnitelmiin pohjautuvien skenaarioiden välillä pysyy melko vähäisenä. Viuhkakuvioiden kattaman jakson lopussa (vuonna 2022) on talousarviosuunnitelmien pohjalta 50 prosentin todennäköisyys, että velkasuhde ylittää 79 prosenttia. Komission ennusteen pohjalta velkasuhde ylittää 50 prosentin todennäköisyydellä 80 prosenttia. Tämä pieni ero johtuu pääasiassa siitä, että rakenteellisen perusjäämän viimeinen ennustettu arvo (joka pidetään vakiona) on talousarviosuunnitelmiin pohjautuvassa skenaariossa hieman suurempi kuin komission ennusteeseen pohjautuvassa skenaariossa. Koska häiriöiden suuruus ja korrelaatio vastaavat muuttujien pitkän aikavälin kehitystä, menetelmällä ei voida ottaa huomioon tosiaikaista epävarmuutta, jota saattaa esiintyä etenkin tuotantokuilua arvioitaessa. Koska tuotantokuilua koskeviin arvioihin on aikaisemmin tehty merkittäviä tarkistuksia, joissa on usein korjattu potentiaalista tuotantoa tosiaikaista arviota pienemmäksi, tuleviin velkauriin voi liittyä tällaisten tarkistusten aiheuttama lisäriski, jota ei ole otettu huomioon edellä kuvatussa analyysissa. 10

LIITE IV. Kuviot ja taulukot Taulukko IV.1. EA-18-maiden reaalisen BKT:n kasvu (%) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) mukaan 2017 2018 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 1,4 1,7 1,7 1,5 1,7 1,8 DE 1,4 2,0 2,2 1,6 1,9 2,1 EE 2,4 4,3 4,4 3,1 3,3 3,2 IE 4,3 4,3 4,8 3,7 3,5 3,9 ES 2,7 3,1 3,1 2,5 2,3 2,5 FR 1,5 1,7 1,6 1,5 1,7 1,7 IT 1,1 1,5 1,5 1,0 1,5 1,3 CY 2,9 3,6 3,5 2,9 3,0 2,9 LV 3,2 3,7 4,2 4,3 3,4 3,5 LT 2,7 3,6 3,8 2,6 2,9 2,9 LU 4,4 3,4 3,4 5,2 4,4 3,5 MT 4,3 5,9 5,6 3,7 5,6 4,9 NL 2,1 3,3 3,2 1,8 2,5 2,7 AT 2,0 2,8 2,6 1,8 2,8 2,4 PT 1,8 2,6 2,6 1,9 2,2 2,1 SI 3,6 4,4 4,7 3,2 3,9 4,0 SK 3,3 3,3 3,3 4,0 4,2 3,8 FI 1,2 2,9 3,3 1,8 2,1 2,7 EA-18 1,7 2,2 2,2 1,7 2,0 2,1 11

Taulukko IV.2. EA-18-maiden rahoitusasematavoitteet (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) mukaan 2017 2018 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE -1,6-1,5-1,5-0,7-1,1-1,4 DE ½ ¾ 0,9 ¼ ½ 1,0 EE -0,5 0,0-0,2-0,8-0,1-0,4 IE -0,4-0,3-0,4-0,1-0,2-0,2 ES -3,1-3,1-3,1-2,2-2,3-2,4 FR -2,8-2,9-2,9-2,3-2,6-2,9 IT -2,1-2,1-2,1-1,2-1,6-1,8 CY 0,2 1,0 1,1 0,4 1,3 1,4 LV -0,8-0,9-0,9-1,6-1,0-1,0 LT -0,4 0,1 0,1 0,4 0,6 0,2 LU 0,2 0,6 0,5 0,3 0,6 0,3 MT 0,5 0,8 0,9 0,5 0,5 0,5 NL 0,5 0,6 0,7 0,8 0,8 0,5 AT -1,0-0,9-1,0-0,8-0,8-0,9 PT -1,5-1,4-1,4-1,0-1,0-1,4 SI -0,8-0,8-0,8-0,2 0,4 0,0 SK -1,2-1,6-1,6-0,5-0,8-1,0 FI -2,3-1,2-1,4-1,6-1,4-1,2 EA-18-1,3-1,2-1,1-0,9-0,9-0,9 12

Julkisen talouden rahoitusasema KOM:n mukaan Kuvio IV.1. Julkisen talouden rahoitusasema (% suhteessa BKT:hen) vuonna 2018: komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) ja alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) vertailu 1,5 CY 1,0 DE 0,0 SI -3,0-2,5-2,0-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 IE EE H -0,5 Julkisen talouden rahoitusasema ATS:ien mukaan EA-18 IT FI BE LV SK AT PT 0,5-1,0-1,5-2,0 MT NL LT LU ES -2,5 FR -3,0 Huom. Kuviossa on verrattu alustavien talousarviosuunnitelmien mukaisia julkisen talouden rahoitusasemia vuonna 2018 (vaaka-akseli) komission syksyn 2017 ennusteen mukaisiin julkisen talouden rahoitusasemiin (pystyakseli). Puolittajan yläpuolella (alapuolella) ovat sellaiset jäsenvaltiot, joiden osalta komission ennusteen mukainen arvo on pienempi (suurempi) kuin alustavien talousarviosuunnitelmien mukainen arvo. Kuvio IV.2. Vuoden 2018 rahoitusasematavoitteiden erot (% suhteessa BKT:hen) komission syksyn 2017 talousennusteen ja alustavien talousarviosuunnitelmien välillä, erittely osatekijöittäin 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0-0,2-0,4-0,6-0,8-1,0-1,2 2017 vertailuajankohdan vaikutus 2018 kasvun ero 2018 jäännös, mm. politiikkakuilu 2018 kokonaisero BE DE EE IE ES FR IT CY LV LT LU MT NL AT PT SI SK FI EA-18 Huom. Alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission ennusteen väliset erot vuoden 2018 rahoitusasemaa koskevissa tavoitteissa on jaettu kuviossa seuraaviin osatekijöihin: vertailuajankohdan (vuosi 2017) vaikutus, erilaisten kasvuoletusten vaikutus (nimelliskasvun vaikutus) ja jäännös, johon sisältyy muun muassa ns. politiikkakuilu eli ero toimenpiteiden vaikutuksia koskevissa jäsenvaltioiden ja komission odotuksissa. Kokonaisvaikutuksen tai sen osatekijän sijoittuminen vaaka-akselin yläpuolelle tarkoittaa, että komission sitä koskeva ennuste on optimistisempi. 13

Taulukko IV.3. EA-18-maiden rakenteellisen rahoitusaseman muutokset (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) mukaan 2017 2018 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 1,0 0,6 0,7 0,6 0,3-0,1 DE -0,2 0,2 0,0-0,3-0,5 0,0 EE -0,4 0,0-0,6-0,8-0,6-0,4 IE 0,3 0,8 0,6 0,6 0,5 0,8 ES 0,9 0,5 0,2 0,2 0,3 0,0 FR 0,4 0,2 0,2 0,4 0,0-0,4 IT -0,3-0,4-0,4 0,8 0,2 0,1 CY -0,9-0,7-0,7-0,3-0,6-0,4 LV -1,1-1,2-1,1-0,4-0,1 0,0 LT -0,4-0,6-0,7 0,5 0,4 0,1 LU -1,5-1,0-1,4-0,5-0,4-0,3 MT 0,0-0,3-0,2 0,1-0,4-0,5 NL -0,4-0,8-0,6 0,3-0,1-0,5 AT 0,2 0,2 0,1 0,0-0,4-0,1 PT 0,3 0,1 0,1 0,6 0,4 0,0 SI 0,6 0,0-0,1 0,2 0,5 0,0 SK 0,3 0,4 0,3 0,6 0,6 0,4 FI -0,4-0,2-0,7 0,3-0,5-0,3 EA-18 0,1 0,1 0,0 0,2-0,1-0,1 14

Taulukko IV.4. EA-18-maiden rakenteellisen perusjäämän muutokset (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) mukaan 2017 2018 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 0,7 0,3 0,4 0,4 0,1-0,3 DE -0,3 0,0-0,1-0,4-0,6-0,1 EE -0,4 0,0-0,6-0,8-0,6-0,4 IE 0,1 0,6 0,4 0,5 0,4 0,6 ES 0,8 0,3-0,1 0,1 0,2-0,2 FR 0,3 0,1 0,2 0,4-0,1-0,4 IT -0,3-0,5-0,6 0,6 0,0-0,1 CY -1,0-0,8-0,8-0,3-0,6-0,6 LV -1,2-1,3-1,2-0,5-0,2-0,2 LT -0,5-0,7-0,9 0,3 0,1-0,2 LU -1,6-1,0-1,4-0,5-0,4-0,3 MT -0,2-0,6-0,5-0,1-0,6-0,6 NL -0,5-0,9-0,7 0,2-0,2-0,7 AT 0,1-0,1-0,1-0,2-0,6-0,2 PT 0,2-0,1-0,1 0,5 0,0-0,3 SI -0,2-0,4-0,5-0,1-0,2-0,7 SK 0,0 0,1 0,0 0,5 0,5 0,3 FI -0,6-0,3-0,7 0,3-0,6-0,4 EA-18 0,0-0,1-0,2 0,1-0,2-0,2 15

Kuvio IV.3. Rakenteellisen rahoitusaseman muutos vuonna 2018 (% suhteessa potentiaaliseen BKT:hen): alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) vertailu 1,0 KOM IE 0,6 SK 0,2 DE AT LV EA IT ESBE LT PT SI ATS -0,2-0,6 EE CY FI MT LU NL FR -1,0-1,0-0,6-0,2 0,2 0,6 1,0 Kuvio IV.4. Päätösperäiset finanssipoliittiset toimet (% suhteessa BKT:hen): alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) vertailu 1,5 KOM 1,0 SK 0,5 FI IE LT IT ATS 0,0-0,5-1,0 PT MT DE LV LU CY FR NL AT EA ES BE SI EE -1,5-1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 1,5 Huom. Kun lasketaan päätösperäisiä finanssipoliittisia toimia alustavan talousarviosuunnitelman perusteella, keskipitkän aikavälin talouskasvun vertailuarvona käytetään komission ennusteessa esitettyä potentiaalisen kasvun kymmenen vuoden keskiarvoa. 16

Taulukko IV.5. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoitteet (KAT) kevään vakausohjelmissa ja EA-18-maiden vähimmäisvertailuarvot (VVA) vuodelle 2018 KAT VVA Rakent. rahoitusasema 2018 ATS KOM BE 0,0-1,4-1,2-1,5 DE -0,5-1,4 0,5 0,9 EE -0,5-1,4-1,0-1,4 IE -0,5-1,0-0,6-0,5 ES 0,0-1,1-2,5-3,1 FR -0,4-1,1-2,4-2,7 IT 0,0-1,3-1,9-2,0 CY 0,0-1,3-0,2 0,0 LV -1,0-1,7-1,9-1,8 LT -1,0-1,4-0,5-0,9 LU -0,5-1,4 0,5 0,3 MT 0,0-1,7 0,2 0,1 NL -0,5-1,0 0,1-0,2 AT -0,5-1,6-1,2-1,0 PT 0,25-1,1-1,4-1,8 SI 0,25-1,0-1,0-1,6 SK -0,5-1,6-0,9-1,2 FI -0,5-0,6-1,2-1,4 17

Kuvio IV.5a. Jäsenvaltioiden asema suhteessa niiden keskipitkän aikavälin tavoitteisiin komission syksyn 2017 talousennusteen mukaan (% suhteessa BKT:hen) 1.5 1.0 0.5 0.0-0.5-1.0-1.5-2.0-2.5-3.0 BE DE EE IE ES FR IT CY LV LT LU MT NL AT PT SI SK FI Kuvio IV.5b. Jäsenvaltioiden asema suhteessa niiden keskipitkän aikavälin tavoitteisiin vuoden 2018 alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan (% suhteessa BKT:hen) 1.5 1.0 0.5 0.0-0.5-1.0-1.5-2.0-2.5-3.0 BE DE EE IE ES FR IT CY LV LT LU MT NL AT PT SI SK FI Huom. Kuviossa esitetään jäsenvaltioiden etenemistä kohti maakohtaisia keskipitkän aikavälin tavoitteitaan vuosina 2017 2018 komission ennusteen (ylempi kuvio) ja alustavien talousarviosuunnitelmien (alempi kuvio) mukaan. Nuolen kanta osoittaa rakenteellisen rahoitusaseman lähtötason vuonna 2017 ja nuolen kärki odotetun tai suunnitellun (uudelleenlasketun) rakenteellisen rahoitusaseman vuonna 2018. Vihreän (punaisen) nuolen koko vastaa siis rakenteellisen rahoitusaseman parantumista (heikentymistä) vuodesta 2017 vuoteen 2018. Mustat neliöt puolestaan edustavat kunkin jäsenvaltion keskipitkän aikavälin tavoitteita vuodelle 2018. 18

Taulukko IV.6. EA-18-maiden velkasuhteet (% suhteessa BKT:hen) vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) mukaan 2017 2018 Maa VO ATS KOM VO ATS KOM BE 105,2 104,1 103,8 103,4 102,7 102,5 DE 66 1/4 65¼ 64,8 64 63¼ 61,2 EE 9,4 9,0 9,2 9,9 8,6 9,1 IE 72,9 70,1 69,9 71,2 69,0 69,1 ES 98,8 98,1 98,4 97,6 96,8 96,9 FR 96,0 96,8 96,9 95,9 96,8 96,9 IT 132,5 131,6 132,1 131,0 130,0 130,8 CY 104,0 99,0 103,0 99,7 92,4 98,3 LV 39,2 38,7 39,0 38,2 37,3 35,5 LT 42,4 41,5 41,5 38,4 37,6 37,9 LU 22,2 23,5 23,7 22,4 22,7 23,0 MT 55,9 54,9 54,9 52,5 50,8 51,6 NL 58,5 57,5 57,7 55,5 54,4 54,9 AT 80,8 78,3 78,6 78,5 75,2 76,2 PT 127,9 126,2 126,4 124,2 123,5 124,1 SI 77,0 75,2 76,4 74,3 71,7 74,1 SK 51,8 51,1 50,6 49,9 49,9 49,9 FI 64,7 62,5 62,7 64,5 61,9 62,1 EA-18 88,7 87,9 87,8 87,1 86,3 85,8 19

Kuvio IV.6. Velkasuhteen muutostekijät vuosina 2017 2018 alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan (% suhteessa BKT:hen) 2,0 1,0 0,0-1,0-2,0-3,0-4,0-5,0-6,0-7,0 Perusjäämän vaikutus (vastakkainen etumerkki) Velkakannan korjauserät Lumipalloefekti Velan muutos 2017-2018 BE DE EE IE ES FR IT CY LV LT LU MT NL AT PT SI SK FI EA-18 Huom. Velkasuhteiden muutokset on kuviossa jaettu seuraaviin osatekijöihin: perusjäämän vaikutus, suunnitellut velkakannan korjauserät ja lumipalloefekti. Lumipalloefekti tarkoittaa ennustetun kasvuvauhdin ja korkojen välisen eron vaikutusta. 20

Taulukko IV.7. Julkisen talouden vakauttamistoimien koostumus EA-18-alueella vuosina 2017 ja 2018 vakausohjelmien (VO), alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) mukaan % suhteessa potentiaaliseen BKT:hen, ellei toisin mainita 2017 2018 VO ATS KOM VO ATS KOM Suhdannekorjatut tulot 46,2 46,1 46,1 46,1 45,8 45,8 muutos (%-yks.) edellisvuoteen verrattuna Suhdannekorjatut perusmenot muutos (%-yks.) edellisvuoteen verrattuna Korkomenot (% suhteessa BKT:hen) muutos (%-yks.) edellisvuoteen verrattuna Rakenteellisen rahoitusaseman muutos 0,1 0,1 0,0-0,1-0,3-0,2 45,2 45,2 45,0 45,0 45,1 45,1 0,1 0,3 0,2-0,2-0,1 0,1 2,1 2,0 2,0 2,0 1,9 1,9-0,1-0,2-0,1-0,1-0,1-0,1 0,1-0,2 0,0 0,2-0,1-0,1 21

Kuvio IV.7. Suhdannekorjattujen menosuhteiden ennustetut muutokset vuoden 2018 alustavien talousarviosuunnitelmien ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) mukaan EA-18 FI SK SI PT AT NL MT LU LT LV CY IT FR ES IE EE DE BE -1,5-1,0-0,5 0,0 0,5 1,0 Suhdannekorjatun rahoitusaseman muutos, ATS Suhdannekorjatun rahoitusaseman muutos, KOM 22

Kuvio IV.8. Tärkeimpien menoerien ennustetut muutokset (% suhteessa BKT:hen) EA- 18-alueella vuonna 2018: alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) vertailu 0,2 0,1 0,0 ATS KOM -0,1-0,2-0,3-0,4-0,5 sosiaaliset tulonsiirrot välituotekäyttö kiinteän pääoman bruttomuodostus -0,6 palkansaajakorvaukset korkomenot tukipalkkiot Huom. Kuviosta käy ilmi, miten tärkeimpien menoerien muutokset vaikuttavat menosuhteiden (menot suhteessa BKT:hen) ennustettuihin muutoksiin. 23

Kuvio IV.9. Investoinnit (% suhteessa BKT:hen) vuonna 2018 euroalueen jäsenvaltioiden alustavien talousarviosuunnitelmien mukaan Selitykset Ei tietoja 24

Kuvio IV.10. Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet ja muut tulosuhteen muutokset vuonna 2018: alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) vertailu 1,5 1,0 0,5 0,0-0,5-1,0-1,5-2,0 Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet (KOM) Tulojen muut muutokset (KOM) Päätösperäiset tulopuolen toimenpiteet (ATS) Tulojen muut muutokset (ATS) -2,5 BE DE EE IE ES FR IT CY LV LT LU MT NL AT PT SI SK FI EA-18 Kuvio IV.11. Tärkeimpien verotuloerien ennustetut muutokset (% suhteessa BKT:hen) EA-18-alueella vuonna 2018: alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS) ja komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) vertailu 0,10 0,05 0,00-0,05-0,10-0,15-0,20-0,25-0,30-0,35 ATS KOM Sosiaaliturvamaksut Välilliset verot Välittömät verot Muut tulot Huom. Kuviosta käy ilmi, miten tärkeimpien tuloerien muutokset vaikuttavat tulosuhteiden (tulot suhteessa BKT:hen) ennustettuihin muutoksiin. 25

Taulukko IV.8. EA-18-maiden vuotta 2018 koskevien tuloennusteiden perustana olevat lyhyen aikavälin joustot: alustavien talousarviosuunnitelmien (ATS), komission syksyn 2017 talousennusteen (KOM) ja OECD:n ennusteiden vertailu ATS KOM OECD 1,0 0,9 1,0 0,9 1,0 1,0 0,6 0,9 1,1 0,7 0,8 1,1 1,1 1,0 1,0 1,1 1,0 1,0 0,5 0,8 1,1 0,9 0,9 1,2 1,0 0,9 0,9 1,3 0,7 1,1 0,8 1,0 1,0 0,9 1,1 1,0 1,0 0,9 1,1 0,8 0,8 1,0 1,1 1,3 1,0 0,9 0,9 1,0 0,6 0,6 1,0 0,5 0,4 0,9 0,9 0,9 1,0 Huom. On syytä varovaisuuteen, kun alustaviin talousarviosuunnitelmiin ja komission ennusteisiin perustuvia joustoja verrataan OECD:n ennusteisiin perustuviin joustoihin. Kahdessa ensin mainitussa tapauksessa kyse on nettojoustoista suhteessa BKT:n kasvuun, kun taas OECD:n luvut on tarkkaan ottaen laskettu suhteessa tuotantokuiluun. Tästä johtuvat erot ovat kuitenkin yleensä pieniä. 26

Taulukko IV.9. Komission syksyn 2017 talousennusteeseen perustuvat kestävyysindikaattorit LYHYEN AIKAVÄLIN kokonaisriskiluokka Velkakestävyysanalyysi - kokonaisriskinarviointi S1-indikaattori - kokonaisriskinarviointi KESKIPITKÄN AIKAVÄLIN riskiluokka BE PIENI SUURI SUURI SUURI DE PIENI PIENI PIENI PIENI EE PIENI PIENI PIENI PIENI IE PIENI PIENI PIENI PIENI ES PIENI SUURI SUURI SUURI FR PIENI SUURI SUURI SUURI IT PIENI SUURI SUURI SUURI CY PIENI KESKISUURI KESKISUURI KESKISUURI LV PIENI PIENI PIENI PIENI LT PIENI PIENI KESKISUURI KESKISUURI LU PIENI PIENI PIENI PIENI MT PIENI PIENI PIENI PIENI NL PIENI PIENI PIENI PIENI AT PIENI KESKISUURI KESKISUURI KESKISUURI PT PIENI SUURI SUURI SUURI SI PIENI KESKISUURI KESKISUURI KESKISUURI SK PIENI PIENI PIENI PIENI FI PIENI SUURI KESKISUURI SUURI Huom. Perustuu komission asiakirjoissa Fiscal Sustainability Report 2015 ja Debt Sustainability Monitor 2016 käytettyihin menetelmiin. Nämä tarkistetut tulokset, jotka perustuvat komission syksyn 2017 talousennusteeseen, esitetään komission tulevassa vuoden 2017 Debt Sustainability Monitor -selvityksessä. 27