NÄYTTELYKOKOELMAN SYNOPSIKSEN LAATIMINEN Nordia 2011 Filateelinen seminaari Jyväskylä 3.4.2011 Jukka Mäkinen jukka.makinen@24.fi
MIKÄ ON SYNOPSIS? synopsis (engl.): yleiskatsaus, tiivistelmä, yhteenveto filateliassa synopsis on uusi käsite, 2000-luvun mittaan erityisesti Ruotsissa kehitetty uutuus: NÄYTTELYKOKOELMAN KIRJALLINEN (JA KUVALLINEN) YLEISKATSAUS, TIIVISTELMÄ, YHTEENVETO synopsiksen laatiminen on vapaaehtoista suositeltava muoto: A4, kuvallinen (värillinen) suositeltava laajuus: 1-4 sivua (täysimittaiset kokoelmat), yhden kehyksen kokoelmalle 1-2 sivua on riittävä kieli: kokoelmassa käytetty kieli synopsis ei ole osa kokoelmaa - sitä ei sijoiteta näyttelykehyksiin eikä sitä arvostella
MIHIN SYNOPSISTA TARVITAAN? 1) KOKOELMIEN VALINTAPROSESSI Kansainvälisiin näyttelyihin (FIP, FEPA) ilmoittautuu yleensä runsaasti enemmän kokoelmia kuin näyttelyssä on tilaa > hyvä synopsis parantaa mahdollisuutta tulla valituksi osallistumaan näyttelyyn 2) KOKOELMAN ARVOSTELU Näyttelyiden tuomaristoilla ei voi olla käytössään kaikkien keräilyalojen täydellistä yksityiskohtaista tietoutta > synopsis antaa tilaisuuden tuoda kokoelman ansiot esiin tavalla, joka ei itse kokoelmassa ole mahdollista > hyvä synopsis auttaa tuomaristoa arvostelussa ja voi parantaa kokoelman menestystä 3) KOKOELMAN KEHITTÄMINEN Näytteilleasettaja voi helposti sokeutua omalle kokoelmalleen > synopsis pakottaa perehtymään sääntöihin > synopsis voi uudella tavalla avata silmät kokoelman puutteille, kehittämistarpeille ja parannusideoille
KENELLE SYNOPSIS LÄHETETÄÄN? synopsis lähetetään näyttelyn sääntöjen mukaisesti näyttelyorganisaatiolle yleensä ilmoittauduttaessa yhdessä ilmoittautumislomakkeen ja etusivun kanssa myös jakelu myöhemmin voi olla mahdollista: Tavastex 2012:n säännöt: Näytteilleasettajalla on mahdollisuus toimittaa tuomaristoa varten kokoelmansa synopsis (yhdestä neljään sivua) viimeistään 15.3.2012 mennessä. näyttelyorganisaatio jakelee etusivut ja synopsikset näyttelyn tuomaristolle sähköisesti (CD-ROM) tai valokopioina, yleensä 1-2 kk ennen näyttelyä
MILLOIN KANNATTAA TEHDÄ SYNOPSIS? 1) Synopsiksen tekeminen voi auttaa näytteilleasettajaa itseään jo alkuvaiheessa synopsiksen voi tehdä aluksi omaan käyttöön pääenergia kuitenkin kokoelmaan ja sen etusivuun! 2) Käytännössä synopsiksesta on apua näyttelyyn pääsemisessä ja arvostelussa, kun kokoelma on kehittynyt vähintään keskitasoiseksi (75-80 p) kokoelman idea, rajaus ja käsittely ovat kirkastuneet kokoelmassa alkaa olla keskimääräistä enemmän tietoa, tutkimusta, harvinaisuutta, laatua jne. pyrkiminen FIP- tai FEPA-näyttelyyn tulee ajankohtaiseksi (pisteraja 75 p) 3) Kun alue, aihe tai käsittelytapa on poikkeava 4) Tavoiteltaessa huippukokoelmalla kulta- tai isoa kultamitalia tai mestariluokan suurta palkintoa
OHJEITA JA VINKKEJÄ Handbok för utställare, SFF, 2007, luku 5.4.: Att skriva en Synopsis (Jan Berg) - viisi esimerkkiä (tr, ph, ps) SFT Filatelisten, 4/2007, s. 40-45: Att skriva en synopsis (Jan Berg) esimerkki (tr) FIP:n perinteisen filatelian komission internet-sivut http://www.traditionalphilately.com/ - synopsiksen laatimisen ohjeet englanniksi (Jan Berg) - kolme esimerkkiä (tr, ph) Aihefilatelisti 2/2008 s. 18-22 ja Filatelisti 9-10/2008 s. 68-69: Aihekokoelman synopsis eli tiivistelmä (Jari Majander) - esimerkki (th) DFT (Dansk Filatelistisk Tidsskrift) 3/2010 s. 14-22: Synopsissiden (Christian Jantzen) - kaksi esimerkkiä (tr)
SYNOPSIKSEN SISÄLTÖ Sisällölle ei ole sääntöjä eikä ehdottomia ohjeita Jokainen voi toteuttaa synopsiksen omalla tavallaan Erilaiset kokoelmat vaativat myös erilaisen synopsiksen Mieluimmin lyhyt 1-2 sivua kuin pitkä 3-4 sivua SUOSITELTAVA RAKENNE: 1) Lyhyt johdanto 2) Kokoelman kehitys ja aikaisemmat palkinnot 3) Ko. näyttelyluokan arvostelukriteerien mukainen esittely (vrt. ko. luokan arvostelusäännöt) - käsittely - filateelinen merkitys - filateeliset tiedot ja tutkimus - laatu - harvinaisuus - esitystapa 4) Kirjallisuuslähteet ja -viitteet
ESIMERKKI 1 Jukka Mäkinen: The First Swedish Revenue Stamp Issue of 1811-1844 - 4 sivun synopsis 8 kehyksen leimamerkkikokoelmalle - suosituksen mukainen rakenne: johdanto + arvostelukohtien mukaiset luvut + kirjallisuus - kokoelma yhdestä julkaisusta: kuvituksen yksipuolisuutta vältetty esittämällä merkkien lisäksi asiakirjoja, leimaverokuulutus sekä majesteetit, joille oli oma leimaverotaksansa (kokoelmassa 8 kpl signeerauksin) - kaksipalstaisuus helpottaa synopsiksen laatimista ja lukemista
ESIMERKKI 2 Jan Berg: Samoa 1836-1895 - 4 sivun synopsis 8 kehyksen perinteiselle kokoelmalle - selkeä rakenne ja otsikointi sekä värilliset kuvat - eri tyyppiset, muotoiset ja -kokoiset kohteet tuovat visuaalista monipuolisuutta - poikkeava rakenne: johdanto ja kokoelman kuusi aikaperiodia esitelty sivuilla 1-3, arvostelun osa-alueiden mukainen esittely lopuksi sivulla 4 - sopii kokoelmalle, jonka alue on komplikentti tai muodostuu useista erilaisista osista, jaksoista, alueista tai julkaisutyypeistä
ESIMERKKI 3 Richard Bodin: Swedish Militaries And Volunteers in Campaigns or in Active Service Abroad 1630-1945 - 4 sivun synopsis 8 kehyksen postihistorialliselle kokoelmalle - selkeä otsikointi (tehosteväri) ja värilliset kuvat - poikkeava rakenne: 2 ½ sivulla (sivut 2-4) esitelty kokoelman rakenne pää- ja alaluvuittain sekä kunkin luvun tärkeimmät kohteet (= yhdistetty käsittely + harvinaisuus + laatu)
ESIMERKKI 4 Jari Majander: Mahdollisuuksien pyörät Pyöräilevä yhteiskunta - 4 sivun synopsis 8 kehyksen aihekokoelmalle selkeä rakenne, otsikointi ja värilliset kuvat rakenteessa korostuu aiheen kehittely, kokoelman kertomus, joka käydään läpi luvuittain (sivun 1 lopusta sivun 4 loppupuolelle) valitut avainkohteet kuvittavat tämän tarinan aihekokoelmalle sopiva synopsis
YLEISTÄ - synopsiksen voi laatia esim. word-ohjelmalla, kuvat skannattuina jpegmuodossa, tallennus yhdeksi pdf-tiedostoksi - kokoelman nimi selkeästi esiin - samoin päiväys tai näyttely, jota varten synopsis on laadittu - näytteilleasettajan nimi alkuun tai loppuun - sivunumerointi esimerkiksi muodossa 1/4, 2/4, 3/4, 4/4
1. JOHDANTO - johdatus aiheeseen, joka lukijalle mahdollisesti tuntematon - johdanto voi olla vapaamuotoinen: Mäkinen (leimamerkit): JOHDANTO Tämä leimamerkkikokoelma esittää Ruotsin varhaisimman leimamerkkijulkaisun 1811-1844. Tämä ensimmäinen Charta Sigillata-julkaisu on juuri nyt ajankohtainen, sillä se täyttää 200 vuotta 1. heinäkuuta tänä vuonna. Kokoelma on ensimmäinen erikoiskokoelma alallaan ja on rakennettu esittämään tämän vaikean ja monimuotoisen julkaisun mahdollisimman kattavalla tavalla. Se on toistaiseksi täydellisin tästä julkaisusta kerätty ja esitetty kokoelma. Bodin (postihistoria): JOHDANTO Tämän postihistoriallisen kokoelman päätarkoituksena on esittää Ruotsin sotilaallisten operaatioiden ja aktiivipalveluksen postaalinen toiminta ja postaaliset erityisjärjestelyt ulkomailla. Kaikki merkittävät Ruotsin sodat ja kiinnostavat ruotsalaiset vapaaehtoisoperaatiot esitetään, sisältäen laajan määrän erilaisia viestinkuljetustapoja eri sodissa ja paikoissa. Tämä kokoelma on ensimmäinen näyttelykokoelma tästä alueesta. Majander (aihefilatelia): JOHDANTO Pyöräilyn edut tunnetaan laajalti, mutta yhteiskunnassa niitä ei aina silti pidetä tärkeinä. Tämä aihefilateelinen kokoelma kuvaa polkupyörien käytön eri näkökulmia sekä jokaiselle pyöräilevälle yksilölle että koko yhteiskunnalle koituvan hyödyn kannalta. IBRA 2009 näyttelyssä tämä kokoelma käsittää 99 sivua 11 kehyksessä. Kokoelma on ensimmäistä kertaa montteerattu 297x297 mm kokoelmalehdille.
2. KOKOELMAN KEHITYS JA PALKINNOT - johdannossa on mahdollista kertoa kokoelman tähän astisesta kehityksestä ja palkinnoista eri näyttelyissä - samassa yhteydessä voi kertoa, kuinka kokoelma on kehittynyt edellisen näyttelyn jälkeen Mäkinen (leimamerkit): Kokoelma oli esillä ensimmäisen kerran Nordia 2006 -näyttelyssä, jossa se palkittiin kultamitalilla (90 p + kp). St Petersbug 2007 näyttelyssä se saavutti FIP-kultamitalin (90 p) 5 kehyksellä. Tämän jälkeen kokoelma laajentui 5:stä 8 kehykseen, ja saavutti FIP:n ison kultamitalin (95 p) ja luokan parhaan kokoelman palkinnon London 2010:ssä. Portugal 2010:ssä se palkittiin toisen kerran FIP:n isolla kultamitalilla (95 p) ja leimamerkkiluokan parhaan kokoelman kunniapalkinnolla. Berg (perinteinen): Kokoelma on täydentynyt edellisen kansainvälisen (FIP) näyttelyosallistumisen jälkeen mm. seuraavilla uusilla kohteilla: Samoa Express Post Office - useita uusia kuvaketyyppejä - ainut tunnettu kuori joka on frankeerattu julkaisun 1878 1/- yksittäispostitteella The Municipal Post Office - Saksaan lähetty kuori postitettuna ajanjaksona jolloin John Daviw toimi postimestarina - yhdysvaltalainen merkki leimattuna APIA päivämääräleimalla The John Davis Post Office - useita Samoan ja Yhdysvaltain merkein frankeerattuja yhdistelmäpostitteita
3. KOKOELMAN KÄSITTELY - lue aluksi arvostelusääntöjen ja tulkintaohjeiden kohdat käsittely ja pyri vastaamaan niissä esitettyihin haasteisiin - TASAPAINOISUUS - LOOGINEN ETENEMINEN - SELKEYS Engelbrecht (ehiöt): Tämän kokoelman tarkoituksena on esittää Tanskan ehiöiden Kaksivärisen julkaisun tyypit ja alalajit. Kokoelman käsittely on kronologinen ja perustuu ehiöiden arvoleimojen, tekstin, kehyksen, paperin jne. eroavaisuuksiin. Yksityiskohtainen suunnitelma on esitetty kokoelman johdantosivulla. Mäkinen (leimamerkit): Kokoelma esittää kaikki julkaisun 33 arvoa 1 killingistä 100 riikintaaleriin - ml. kaikki tunnetut uudelleen arvoleimatut merkit - nimellisarvojen mukaisessa järjestyksessä. Käsittelyä tasapainottavat käyttämättömät ja käytetyt merkit, paperilajit, vesileimatyypit, kohopainetut ja mustalla painetut arvomerkinnät, virhepainokset, mitätöinnit sekä ryhmät (parit ja kolmirivilöt) ja alkuperäiset leimaveroasetukset. Ehdotteita, koepainoksia tai mallimerkkejä ei tunneta. Kokonaisuutta täydentää laaja valikoima julkaisun merkeillä varustettuja asiakirjoja vuosilta 1811-1844. Yksi niistä on kuningas Kaarle Kustaa XII:n ja seitsemän Kaarle XIV Juhanan allekirjoittamia. Kokoelma edustaa uutta tapaa rakentaa leimamerkkikokoelma: se kertoo merkkien tarinan niiden julkaisemisesta mahdolliseen uudelleen arvoleimaukseen ja poisvetämiseen. Kertomusta tukee jokaiselle sivulle sijoitettu kertova tekstitys.
4. FILATEELINEN MERKITYS - lue aluksi arvostelusääntöjen ja tulkintaohjeiden kohdat filateelinen merkitys ja pyri vastaamaan niissä esitettyihin haasteisiin - ONKO MUKANA ALAN AVAINAINEISTOA? - AIHEEN MERKITYS ESITETTÄVÄN MAAN TAI ALUEEN FILATELIASSA - AIHEEN MERKITYS MAAILMANLAAJUISESTI Mäkinen (leimamerkit): Ruotsin ensimmäinen julkaisu 1811 kuuluu maailman vanhimpiin leimamerkkijulkaisuihin. Johtuen sen varhaisesta roolista prosessissa, jossa siirryttiin leimapapereista leimamerkkeihin, tämä julkaisu on tärkeä maailmanlaajuisesti. Voidaan perustellusti sanoa että julkaisu ei ole merkittävä vain fiskaalisen filatelian, vaan myös postaalisen filatelian kannalta: nämä merkit ovat kaikkien merkkien edeltäjiä, joka ilmestyivät 29 vuotta ennen maailman ensimmäisiä postimerkkejä 1840. Kokoelma on kaikessa suhteessa erittäin kattava ja esittää kaikki päätyypit jotka on mahdollista löytää (museoiden ulkopuolella) sekä valikoiman harvinaisimpia alalajeja.
5. FILATEELISET TIEDOT JA TUTKIMUS - lue aluksi arvostelusääntöjen ja tulkintaohjeiden kohdat filateeliset tiedot ja tutkimus ja pyri vastaamaan niissä esitettyihin haasteisiin - tärkein osa-alue, koska osapisteet 35/100 Bodin (postihistoria): - OLEMASSA OLEVIEN TIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN (PALJON TUTKITUT ALUEET) - UUSIEN MERKITTÄVIEN TIETOJEN JA LÖYTÖJEN ESITTÄMINEN (VÄHÄN TUTKITUT ALUEET) Ruotsin varhaista sotapostia ennen I maailmansotaa (1918) koskevaa filateelista tietoutta on julkaistu erittäin vähän. Näytteilleasettaja on tehnyt omakohtaista tutkimusta tältä alueelta koko sen laajuudelta sekä julkaissut uutta filateelista tutkimusta (katso viitteet viimeisellä sivulla). Berg (perinteinen): Useimmat harvinaisuusmääritelmät perustuvat monien vuosien henkilökohtaiseen tutkimukseen, joka viime vuosina on tehty yhteistyöhössä Robert P. Odenwellerin kanssa ja sisällytetty hänen uuteen kirjaansa. Mouritzen (postihistoria): Suurta osaa kokoelmassa esitetystä postihistoriallisesta tiedosta ei löydy kirjallisuudesta. Näytteilleasettaja on huolellisesti etsinyt tiedot tuhansista postin ohjeista ja asiakirjoista. Näytteilleasettajan useat lehtiartikkelit ja tämän kokoelman käsittely esittävät tämän uuden tiedon, joka myös auttoi näytteilleasettajaa löytämään useita harvinaisia ja epätavallisia kohteita, jotka esitetään kokoelmassa.
6. LAATU - lue aluksi arvostelusääntöjen ja tulkintaohjeiden kohdat laatu ja pyri vastaamaan niissä esitettyihin haasteisiin - laatu ja harvinaisuus liittyvät aina toisiinsa ja arvostellaan yhdessä Mouritzen (postihistoria): - TAVALLISEN AINEISTON TULEE OLLA LAADULTAAN ENSILUOKKAISTA - AINUTKERTAISELTA JA ERITTÄIN HARVINAISELTA AINEISTOLTA EI VOIDA VAATIA HUIPPULAATUA Esitetty materiaali edustaa laadultaan parasta saatavilla olevaa kokoelman kattamalta ajanjaksolta 1875-1906. Silloin kuin vain yksi muutamasta tunnetusta lähetyksestä on hyväkuntoinen, vain tämä virheetön kohde on hyväksytty kokoelmaan. Tämä periaate nostaa hankinnan vaikeutta dramaattisesti. Vain muutamia vähempilaatuisia avainkohteita on sisällytetty kokoelmaan koska ainuttakaan virheetöntä ei tunneta. Bodin (postihistoria): Valittu materiaali edustaa kauttaaltaan parasta mahdollista laatua, joka on löydettävissä filateelisilta markkinoilta, erityisesti kohteet Ruotsin sodista. Johtuen sota-aikojen huonoista olosuhteista, kohteet eivät aina edusta samaa parasta laatua kuin muut saman ajanjakson kohteet. Esimerkiksi lähetykset sotilaille usein taitettiin, jotta ne saatiin mahtumaan taskuun, tai heitettiin kokonaan pois jotta marsseilla ja taisteluissa vältyttiin kuljettamasta tarpeetonta materiaalia.
7. HARVINAISUUS - lue aluksi arvostelusääntöjen ja tulkintaohjeiden kohdat harvinaisuus ja pyri vastaamaan niissä esitettyihin haasteisiin Bodin (postihistoria): - ALAN HYVÄ AINEISTO TULEE ESITTÄÄ MAHDOLLISIMMAN SYVÄLLISESTI - VÄHEMMÄN MERKITYKSELLINEN AINEISTO VOIDAAN ESITTÄÄ VALIKOIDEN TAI JÄTTÄÄ POIS Kokoelman aineiston harvinaisuus vaihtelee epätavallisesta hyvin harvinaiseen. Yli 90% kohteista on vaikesti löydettäviä (alle 9 tunnetaan yksityiskokoelmissa), 61% on hyvin vaikeita (alle 5 tunnetaan) ja 20% tunnetaan vain 1-2 kappaleena. Monet niistä ovat ainoita tunnettuja. Eräs syy tähän on se, että käytännössä vain upseereilla oli varaa kirjoittaa ja kirjoitustaito, sotajoukot eivät vastaanottaneet postia samoja määriä kuin muut ja useimmiten niillä oli vähän aikaa kirjeiden kirjoittamiseen. Mäkinen (leimamerkit): Näytteilleasettaja on yhdessä ruotsalaisen Per Sundbergin kanssa tutkinut yhteensä 21.741 julkaisun 1811 merkkiä. Huomattavaa on, että vain pieni osa (10%) niistä on yksityisissä kokoelmissa ja suurin osa (90%) ruotsalaisissa museoissa. Kokoelmassa esitetty materiaali on poikkeuksellinen, käytännössä kauttaaltaan epätavallista tai harvinaista. Hyvin tavallista aineistoa ei esitetä. Joitakin harvinaisimpia kohteita on mainittu kokoelman johdantosivulla. Harvinaisuusviittaukset perustuvat tehtyyn tutkimukseen. Kaikki kohteet joita tunnetaan alle 10 kappaletta on merkitty tekstillä. Niiden lisäksi kokoelmaan kuuluu kymmeniä harvinaisia kohteita (yli 10 tunnettua) ilman harvinaisuusmerkintää.
8. ESITYSTAPA - lue aluksi arvostelusääntöjen ja tulkintaohjeiden kohdat esitystapa ja pyri vastaamaan niissä esitettyihin haasteisiin Majander (aihefilatelia): Aiheenmukainen ja filateelinen teksti on selvästi erotettu toisistaan. Aiheenmukainen teksti on kahdella eri kirjasinkoolla; isompaa käytetään kehyskertomuksen ja pienempään aiheenmukaisten yksityiskohtien esilletuomiseen. Filateeliset tekstit on kirjoitettu kursiivilla ja ne on pääsääntöisesti sijoitettu kunkin kohteen alle. 9. KIRJALLISUUS - eri näyttelyluokkien säännöt edellyttävät kirjallisuuden mainitsemista etusivulla - kirjallisuus tulisi esittää myös synopsiksessa - on myös mahdollista viitata etusivun kirjallisuuteen, jolloin ei synny toistoa
MITÄ PAINOTAN SYNOPSIKSESSA? erilaiset kokoelmat vaativat erilaisen synopsiksen kaikkia osa-alueita ei tarvitse käsitellä samalla painoarvolla keskity niihin, joissa ovat kokoelman vahvuudet, älä niihin, jotka kaipaavat ehkä runsaastikin kehittämistä mieti kuinka kerrot aiheen sitä täysin tuntemattomalle! ESIMERKKI 1: Klassinen aihe, josta ei voi tehdä uutta tutkimusta Keskity materiaaliin ja siihen kuinka kokoelma hyödyntää olemassa olevaa tietoa kenties uudella tavalla ESIMERKKI 2: Kokoelma joka on tehty yleisestä materiaalista Älä keskity materiaaliin, vaan panosta kokoelman ehkä aivan uudentyyppiseen - käsittelyyn ja omaan uuteen tutkimukseen ESIMERKKI 3: Kokoelma hyvin vähän tai ei lainkaan kerätystä / tunnetusta alueesta Tuo selkeästi esille alueen perustiedot, materiaalin harvinaisuus ja kokoelman merkitys uuden alan ensimmäisenä kokoelmana
1) on selkeä, tiivis ja ytimekäs 2) heijastaa persoonallisella tavalla kokoelman sisältöä ja kokoelman alueen tai aiheen hallintaa 3) nostaa esiin kokoelman ansiot arvostelun eri osa-alueissa ja auttaa siten kokoelman arvostelussa 4) antaa totuudenmukaisen ja faktoihin perustuvan kuvan kokoelmasta ilman liioittelua; kaiken informaation tulee olla täsmällistä ja oikeaa 5) ei toista etusivulla esiintuotuja asioita 6) kannustaa lukemaan loppuun saakka (jako kappaleisiin, värit, fontit, kuvat, kaaviot, taulukot) 7) on kieliasultaan huoliteltu HYVÄ SYNOPSIS 8) kestää valokopioinnin (ei liian pientä informaatiota)
1) on sekava, jäsentymätön tai liian pitkä 2) kertoo ettei keräilijä hallitse kokoelmaansa eikä sen aluetta tai aihetta: painotukset ovat vääriä tai oleellista informaatiota puuttuu 3) sekavuudellaan ei tue kokoelman arvostelua 4) antaa vääristyneen ja faktoihin perustumattoman kuvan kokoelmasta tai sisältää räikeitä ylilyöntejä; annettu informaatio on epätäsmällistä tai virheellistä 5) toistaa etusivulla jo esitettyjä asioita 6) ei ulkoasultaan kannusta lukemaan loppuun saakka 7) on kieliasultaan horjuva HUONO SYNOPSIS 8) sisältää pientä liian tekstiä tai kuvia, jotka puuroutuvat valokopioidessa
SYNOPSIKSEN YLLÄPITÄMINEN kokoelman kehittyessä ja muuttuessa myös synopsis kaipaa ylläpitoa ja päivitystä erityisen tärkeää tämä on, jos kokoelman otsikko, rajaus tai käsittely muuttuu kokoelma, etusivu, osien etusivut (secondary introductory pages) ja synopsis ovat kokonaisuus, jonka osat antavat impulsseja toistensa parantamiseen! TULEVAISUUS synopsiksen käyttö yleistyy kansallisella tasolla synopsiksen merkitys kasvaa kansainvälisissä näyttelyissä (Nordia, FIP, FEPA)