ESITYSLISTA LAPIN YLIOPISTON HALLITUS 9.5.2011 Kokous 5/11 ASIALISTA 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Taiteiden tiedekunnan esittely 3 Lapin yliopiston raportti opetus- ja kulttuuriministeriölle kaudelle 2010 2012 sovittujen kehittämistoimenpiteiden etenemisestä 4 Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisointi 5 Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö ja Lapin yliopiston hallintojohtosääntö 6 Ilmoitusasiat 7 Muut asiat
LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA 29.4.2011 Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 05/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 9.5.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston hallintojohtosäännön 59 :n toisen momentin mukaan kutsu monijäseniseen hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään kolme arkipäivää ennen kokousta, jollei hallintoelin toisin ole päättänyt. Uuden hallituksen 24.8.2009 tekemän päätöksen mukaan kutsu hallintoelimen kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän vuorokautta ennen kokousta ja kokouksen asialista on lähetettävä viimeistään viisi vuorokautta ennen kokousta. Johtosäännön 61 :n mukaan yliopiston hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja mukaan luettuna vähintään puolet jäsenistä on läsnä. Esitys Todettaneen kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA 29.4.2011 Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 Kokous 05/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 9.5.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 2 Taiteiden tiedekunnan esittely Taiteiden tiedekunnan dekaani Timo Jokela esittelee tiedekuntaa.
LAPIN YLIOPISTO ESITYSLISTA 29.4.2011 Hallitus Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 valmistelija: Tarja Särkkä 040 7322 778 Kokous 05/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 9.5.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 3 Lapin yliopiston raportti opetus- ja kulttuuriministeriölle kaudelle 2010 2012 sovittujen kehittämistoimenpiteiden etenemisestä Opetus- ja kulttuuriministeriö on palautteessaan Lapin yliopistolle 12.11.2010 pyytänyt yliopistoa raportoimaan sopimuskaudelle 2010 2012 sovittujen tärkeimpien kehittämistoimenpiteiden etenemisestä 13.5.2011 mennessä. Lapin yliopiston sopimukseen on kirjattu yliopiston kolme tärkeintä kehittämiskohdetta seuraavasti: 1) Yliopisto määrittää tarkemmin painoalansa, selkeyttää taiteellisen toiminnan ja muotoilun roolia yliopiston tulevaisuuden visiossa sekä kytkee konserniyhteistyön tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan. 2) Yliopisto määrittää arktisen ja pohjoisen tutkimuksen kansainväliset kumppanuutensa sekä Arktisen keskuksen ja University of Arcticin roolin yliopiston kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. 3) Yliopisto kehittää saamelaisalueen yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen tutkimusta. Edellä mainitut kehittämiskohteet on otettu huomioon määriteltäessä yliopiston painoaloja (profiilin strategisia kärkiä), strategisia toimenpiteitä vuosille 2011 2012 ja vuoden 2011 strategisen rahoituksen kohteita, liite 1. Liitteeseen 2 on koottu luonnos Lapin yliopiston raportiksi opetus- ja kulttuuriministeriölle. Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston raportti sopimuskauden 2010 2012 tärkeimpien kehittämiskohteiden etenemisestä liitteen mukaisena.
LIITE 2 LAPIN YLIOPISTON RAPORTTI OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE KAUDELLE 2010 2012 SOVITTUJEN TÄRKEIMPIEN KEHITTÄMISKOHTEIDEN ETENEMISESTÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö on palautteessaan Lapin yliopistolle 12.11.2010 pyytänyt yliopistoa raportoimaan sopimuskaudelle 2010 2012 sovittujen tärkeimpien kehittämistoimenpiteiden etenemisestä 13.5.2011 mennessä. Raporttiin on koottu myös yliopiston koulutusalakohtainen analyysi yliopiston tiedekuntien asemoitumisesta osana edustamaansa koulutusalaa. Analyysit käsiteltiin yliopiston tulosneuvotteluiden yhteydessä ja niiden perusteella on sovittu yksikkökohtaiset kehittämistoimenpiteet. LAPIN YLIOPISTON TOIMENPITEET SOPIMUSKAUDELLE 2010 2012 SOVITTUJEN KEHITTÄMISTAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISEKSI Lapin yliopiston sopimukseen on kirjattu seuraavat kolme kehittämiskohdetta: 1) Yliopisto määrittää tarkemmin painoalansa, selkeyttää taiteellisen toiminnan ja muotoilun roolia yliopiston tulevaisuuden visiossa sekä kytkee konserniyhteistyön tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan. 2) Yliopisto määrittää arktisen ja pohjoisen tutkimuksen kansainväliset kumppanuutensa sekä Arktisen keskuksen ja University of Arcticin roolin yliopiston kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. 3) Yliopisto kehittää saamelaisalueen yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen tutkimusta. Seuraavassa on esitetty toimenpiteitä, joiden avulla yliopisto on itse pyrkinyt edistämään sovittujen kehittämiskohteiden etenemistä. Koska kehittämiskohteet pitävät sisällään eritasoisia toimenpiteitä, niitä on käsitelty erillisinä. Yliopisto määrittää tarkemmin painoalansa Lapin yliopisto on määritellyt strategiset painoalansa (profiilin strategiset kärjet) osana strategiansa uudistamisprosessia. Strategisia kärkiä ovat pohjoinen hyvinvointi ja muuttuva työ, kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus ja palvelumuotoilu. Yliopiston hallitus hyväksyi strategisten kärkien kehittämissuunnitelman kokouksessaan 14.2.2011 (liite 1). Strategisten kärkien vahvistamiseksi yliopisto on nimennyt strategisten kärkien vastuuprofessorit. Palvelumuotoilun vastuuprofessoriksi on nimetty professori Minna Uotila, kestävän kehityksen, oikeuden ja oikeudenmukaisuuden strategisen kärjen vastuuprofessoriksi professori Juha Karhu ja pohjoisen hyvinvoinnin ja muuttuvan työn vastuuprofessoriksi Asko Suikkanen. Lisäksi yliopisto on vakinaistanut Arktisen keskuksen tutkimusprofessorien tehtävät. Arktisen globaalimuutoksen alueelle Bruce Forbes, arktisen kestävän kehityksen alueelle Monica Tennberg ja pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden alueelle Timo Koivurova. Yliopisto on myös julistanut haettavaksi 500 000 :n suuruisen tutkimusmäärärahan strategisten kärkien tutkimustoiminnan vahvistamiseksi ja tukee strategisten kärkien tutkijakoulutusta viimeistelyapurahoin. Lisäksi yliopisto tekee strategisten kärkien tutkimuksen ja taiteellisen toiminnan itsearvioinnin vuoden 2011 loppuun mennessä ja suuntaa uusien tohtoriohjelmien valmistelua strategisille kärkialoilleen.
Yliopisto selkeyttää taiteellisen toiminnan ja muotoilun roolia yliopiston tulevaisuuden visiossa Osana strategiapäivitystä yliopisto määritteli visionsa, jonka mukaan Lapin yliopisto on vuonna 2020 kansainvälisesti selkeästi profiloitunut tiede- ja taideyliopisto. Muotoiluosaaminen on keskeinen osa-alue palvelumuotoilun strategisen kärjen osaamisaluetta. Palvelumuotoilu hyödyntää taiteiden tiedekunnan taideteollisen muotoiluosaamisen ja, yliopiston muiden tiedekuntien ja Arktisen keskuksen yhteistyömahdollisuuksia mm. matkailuja muiden elämystuotteiden, sähköisten palveluiden, hyvinvointipalveluiden sekä esteettömien ja turvallisten ympäristöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä. Alan tutkimuksen kohteina ovat käyttäjälähtöisen tuote- ja konseptimuotoilun lisäksi myös koulutus- ja hyvinvointipalvelut, kulttuuri- ja palvelutyö sekä erilaiset ihmiset ja toimintaa ohjaavat ympäristöt. Tutkimus nojaa viitekehykseen, joka pyrkii käsitteellistämään ja jäsentämään palveluprosessin kulun ja siihen kuuluvat sosiaaliset, semioottiset ja taloudelliset elementit. Yliopisto kytkee konserniyhteistyön tiiviimmin yliopiston omaan toimintaan. Konsernin osapuolet selvittivät yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa mahdollisuuden säädösperusteiseen konsernihallintoon. Selvityksen tuloksena konserni uudistaa yhteisiä asioitaan koskevaa päätöksentekoa sopimusperusteisen mallin pohjalta ja valmistelee Lapin korkeakoulukonsernin yhteisen johtosäännön. Tavoitteena on, että johtosääntö hyväksytään kevään 2011 aikana. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin (MTI) johtosääntö ja sopimus uudistettiin, siten, että 2.aste (Lapin Matkailuopisto) tuli mukaan instituutin toimintaan. Samalla lisättiin johtajan toimivaltaa yksikön henkilöstöhallintoon liittyvissä asioissa. Lapin yliopiston matkailututkimuksen oppiaine henkilöstöineen ja opiskelijoineen on osa MTI:n toimintakokonaisuutta. Pohjoisen kulttuuri-instituutin (PKI) organisoitumista ja tulevaa toimintamallia on valmisteltu osana instituutin valmisteluhanketta (EAKR). Yksikön johtosääntö ja sopimus valmistuu vuoden 2011 aikana. Valmistelussa on toimintamalli, jossa taiteiden tiedekunta on kokonaisuudessaan osa PKI:n kokonaisuutta. Lapin yliopiston sosiaalityön oppiainepoolin (sosiaalityö, kuntoutus, julkisoikeus) ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelman yhteistyötä syvennetään suunnittelutyöryhmän esitysten pohjalta. Tavoitteena on, että yhteistyösopimus allekirjoitetaan kevään 2011 aikana. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksen johtosääntö ja sopimus hyväksyttiin 20.4.2010. Yksikölle valittiin johtaja joulukuussa 2010 ja yksikön toiminta käynnistyi 1.1.2011. Konsernin kielikeskuksen johtaja toimii myös Lapin yliopiston kielikeskuksen johtajana. Lapin korkeakoulukonsernin kirjasto aloitti toimintansa 1.1.2010. Toiminta kehittyi vuoden aikana suunnitellusti. Konsernin kirjastonjohtaja toimii samalla Lapin yliopiston kirjaston johtajana. Lapin korkeakoulukonsernin osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet Lapin korkeakoulukonsernin tukipalvelukeskuksen johtosäännön ja sopimuksen ja tavoitteena on sopimuspohjaisen tukipalvelukeskuksen toiminnan käynnistäminen syksyllä 2011. Johtosäännön mukaan tukipalvelukeskus tarjoaa ensi vaiheessa TKI-tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita, avoimen korkeakouluopetuksen tukipalveluita, konsernin yhteisiä kvtoiminnan tukipalveluita, IT-palveluita, konserniviestinnän palveluita, ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi ja muita palvelusopimusmenettelyssä erikseen sovittuja palveluita. Lapin yliopistolta konsernin yhteiseen palvelukeskukseen siirtyy alustavien suunnitelmien
mukaan noin 55 henkilöä. Tukipalvelukeskuksen ulkopuolelle jäävät mm. taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon palvelut. Lapin yliopiston irrottautuminen Certian kanssa tehdystä puitesopimuksesta aiheuttaisi tässä vaiheessa yliopistolle huomattavat lisäkustannukset. Puitesopimuksen voimassaolo päättyy 31.12.2015, jota ennen taloushallinnon palveluiden siirtyminen osaksi palvelukeskusta arvioidaan uudelleen. Lapin yliopisto on ollut mukana toteuttamassa Lapin korkeakoulujen yhteistä innovaatioohjelmaa ja koordinoi sen toteutuksessa Hyvinvoinnin Lapin -hanketoimintaa. Yliopisto oli aktiivisesti mukana innovaatio-ohjelman hankkeen toteutuksessa. Yliopisto määrittää arktisen ja pohjoisen tutkimuksen kansainväliset kumppanuutensa sekä Arktisen keskuksen ja University of Arcticin roolin yliopiston kansainvälisen toiminnan kehittämisessä. Osana strategiatyötään Lapin yliopisto määritti University of the Arctic verkoston tärkeimmäksi kansainväliseksi kumppanikseen. Yliopiston yksiköt ja niiden henkilökunta ovat sen myötä toimineet entistä aktiivisemmin ko.verkostoissa ja myös tehnyt ehdotuksia uusiksi Lapin yliopiston koordinoimiksi temaattisiksi verkostoiksi (mm. Thematic Network of Arctic Arts and Visual Culture Education ja Thematic Network of Arctic Sustainable Design). Yliopisto kehittää saamelaisalueen yhteiskuntatieteen ja oikeustieteen tutkimusta. Saamelaistutkimusta vahvistettiin yhteistyöverkostojen kautta. Yhteistyötahoja olivat Sàmi Allaskuvla Kautokeinossa, Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja University of the Arcticin temaattiset verkostot. Vuonna 2010 perustettiin Lapin yliopiston oma saamelaistutkimuksen työryhmä ja yliopisto suuntasi voimavarojaan saamelaistutkimuksen vahvistamiseen. Yliopisto koordinoi valtakunnallista saamelaistutkimuksen ryhmää, joka teki Suomen Akatemialle aloitteen Saamen tutkimusohjelman käynnistämisestä. Saamelaisuuteen liittyvä tutkimus ja koulutus ovat edelleen myös Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston yhteistyön kehittämisen kohteina. Koulutussektorilla vuonna 2011 jatkuvat yliopistojen yhteiset DAVVI-opinnot. Yliopisto valmistelee vuoden 2012 sopimusneuvotteluihin suunnitelman saamelaisoikeuden ja saamelaisuuteen liittyvän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen vahvistamisesta yliopiston valtakunnalliseksi tehtäväksi. LAPIN YLIOPISTON TIEDEKUNNAT OSANA EDUSTAMAANSA KOULUTUSALAA Opetus- ja kulttuuriministeriön palaute sisältää kuvion yliopistojen määrällisten tavoitteiden toteutumasta suhteessa tavoitteisiin (s. 4/7). Kuviossa Lapin yliopistoa verrattiin yliopistolaitoksen kokonaisuuteen. Yliopistotasoinen tarkastelu ei ota huomioon eri yliopistojen edustamien koulutusalojen erilaisuutta, toimintakulttuureja, mahdollisuuksia ja historiaa. Mikäli vastaava vertailu tehdään koulutusalakohtaisesti, kuviot muodostuvat erilaisiksi. Koulutusalakohtainen tarkastelu kertoo yliopiston suhteellisen onnistuneisuuden suhteessa edustamiensa alojen tunnuslukuihin. Seuraavissa kuvioissa on esitetty koulutusaloittain yliopiston tunnuslukujen suhde valtakunnalliseen koulutusalankohtaiseen keskiarvoon. Koulutusalan keskiarvo on indeksoitu lukuun 1 ja kuviossa yliopiston onnistumista on verrattu siihen. Tunnusluvut koskevat vuotta 2009, koska vuoden 2010 vertailutietoa ei ole vielä saatavissa.
Kasvatustieteellinen koulutusala Kasvatustieteen tiedekunnan peittoalue on alan keskiarvoa suurempi. Kv.tutkimusrahoitus on huomattavasti alan keskiarvoa suurempi. On kuitenkin otettava huomioon, että vuonna 2009 tutkimusrahoitukseen luettiin myös interreg-rahoitus, joka ei ole mukana vuoden 2010 kv.tutkimusrahoituksessa.
Oikeustieteellinen koulutusala Oikeustieteellisen tiedekunnan kuvio on monimutkaisempi. Positiivisia tunnuslukuja ovat opettajien ja tutkijoiden kv.liikkuvuus, maisteritutkintojen määrä, 45 op suorittaneiden osuus ja työllistyminen. Negatiivisina näkyvät tohtorituotanto, täydentävä rahoitus ja erityisesti kansallisesti kilpailtu tutkimusrahoitus.
Yhteiskuntatieteellinen koulutusala Myös yhteiskuntatieteissä peittoalue on suurempi kuin koulutusalalla keskimäärin. Alue kasvaa kv. tutkimusrahoituksen (Interreg), maisteritutkintojen, FTE-opiskelijoiden ja tieteellisten julkaisujen määrän perusteella. Ongelmakohtia ovat myös yhteiskuntatieteissä kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus, kv-refereet ja henkilökunnan liikkumattomuus.
Taideteollinen koulutusala Taiteiden tiedekunnan peittoalue on oikeustieteiden tiedekunnan tapaan särmikäs. Vahvoja alueita ovat kv.tutkimusrahoitus, 45 opintopistettä suorittaneiden osuus, tohtoritutkinnot ja FTE-opiskelijat. Sen sijaan referee-artikkelit, kansallinen kilpailtu tutkimusrahoitus, henkilökunnan liikkuvuus ja tieteelliset julkaisut kokonaisuutena eivät kuulu yksikön vahvuuksiin.
LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA 29.4.2011 Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 valmistelija: Tarja Särkkä 040 7322 778/ Suvi Ronkainen 0400 673 482 Kokous 05/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 9.5.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 4 Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoituminen Lapin yliopisto on määritellyt osana strategiaprosessiaan yliopiston tutkijakoulutuksen strategiset tavoitteet vuoteen 2020, tärkeimmät kehittämiskohteet, kehittämistä tukevat toimenpiteet ja määrälliset ja tunnuslukutavoitteet. Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan Lapin yliopiston tieteellisen ja taiteellisen tutkijakoulutuksen tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat strategisten kärkien vahvistaminen tohtoriohjelmien avulla, yliopiston tutkijakoulun ja tiedekuntien tohtoriohjelmien yhteistyön lisääminen ja tohtorikoulutuksen kansainvälistäminen. Konkreettisia toimenpiteitä ovat mm. jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin ja jatko-opiskeluoikeuksien myöntämisen menettelyjen yhdenmukaistaminen yliopistotasolla, kansainvälisen opettajavaihdon kytkeminen tutkijakoulutukseen entistä systemaattisemmin ja kansainvälisten kaksoistutkintojen määrän lisääminen. Palautteessaan Lapin yliopiston toiminnasta vuodelta 2009 ministeriö toteaa, että yliopiston tulee harkita jatko-opiskelijoiden tarkoituksenmukainen määrä eri aloilla ottaen huomioon yliopiston strategiset tavoitteet, laadulliset näkökohdat ja taloudelliset voimavarat. Pienemmillä aloilla yliopiston on palautteen mukaan tarkoituksenmukaista toteuttaa jatkokoulutusta verkostoyhteistyönä muiden yliopistojen kanssa. Yliopiston omat tutkijakoulutuksen tavoitteet ja toiminnan tavoiteltu volyymi tarjoavat pohjan myös tutkijakoulutuksen organisoitumiselle. Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmä on esittänyt muutoksia tutkijakoulujärjestelmään, valtakunnalliseen tutkijakouluhakuun ja tapaan, jolla tutkijakoulutus yliopistoissa järjestetään. Ehdotuksen mukaan yliopistoissa olisi vuonna 2012 yksi tai muutama tutkijakoulu, jotka muodostuvat useista tieteenalakohtaisista tohtoriohjelmista. Ohjelmat voivat olla yliopiston omia, kansallisia tai kansainväli-
siä. Ehdotuksen mukaan yliopiston tutkijakoulu(t) järjestävät systemaattisen tohtorikoulutuksen, tohtoriohjelmat ja tutkimusryhmät vastaavat tieteenala- ja tutkimusalakohtaisista opinnoista. Yliopiston hallitus keskusteli kokouksessaan 24.1.2011 yliopiston tutkijakoulutuksesta sen organisoinnista ja rakenteista Lapin yliopistossa. Liitteenä on päivitetty luonnos yliopiston tutkijakoulutuksen organisoinnista ja vastuiden jaosta. Esitys Päätettäneen hyväksyä Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoituminen ja vastuunjaot liitteen mukaisena.
Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisoituminen Liite JOHDANTO Tutkijakoulutusjärjestelmä on ollut ja on edelleen voimakkaassa muutoksessa. Tutkijakoulutus on siirtymässä yksittäisten yliopistojen omasta väitöskirjatuotannosta osaksi suomalaista ja eurooppalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää. Yksilötasoisen tutkijakoulutuksen rinnalle ovat tulleet valtakunnalliset, yliopistojen yhteiset tutkijakoulutusohjelmat ja aiempaa ammatillisempi tutkijakoulutus sekä asteittain vakiintumassa oleva tutkijan urapolkujärjestelmä (tenure track). Kehitys on johtanut siihen, että tohtoriohjelmista on muodostunut väylä yliopisto- ja ammattitutkijauralle. Uusi yliopistolaki ja sen mukanaan tuomat uudet toimintatavat ovat toisaalta lisänneet yliopistojen itsenäisyyttä, toisaalta johtaneet yhä vahvempaan tiede- ja innovaatiopoliittiseen ohjaukseen, profiloitumiseen ja yhä voimakkaammin tavoitteeseen resurssien käytön tehokkuudesta. Kehityshistorian tuloksena Suomen Akatemian tutkijakoulutukiryhmä ehdotti (29.1.2010) muutoksia koko tutkijakoulutusjärjestelmään, valtakunnallisiin tutkijakouluhakuihin ja tapaan, jolla tutkijakoulutus yliopistoissa järjestetään. Ehdotuksen mukaan vuoteen 2012 mennessä suomalaisissa yliopistoissa on yksi (tai muutama tutkijakoulu), jotka muodostuvat useista tohtorikoulutusohjelmista. Yliopiston tutkijakoulu järjestää systemaattisen tohtorikoulutuksen. Yliopiston tohtoriohjelmat ja niihin mahdollisesti linkittyvät tutkimusryhmät vastaavat tieteenala- ja tutkimusalakohtaisista opinnoista. Tohtoriohjelmien rahoitus voi tulla eri lähteistä ja ne voivat olla paikallisia, kansallisia tai kansainvälisiä. Käytännössä työryhmän ehdotus tarkoittaa tutkijakoulutuksen organisoimista yliopistotasolla yhteiseksi tutkijakouluksi sekä tiedekuntien haku-, ohjaus- ja tutkijakoulutuskäytäntöjen harmonisointia. Ehdotusta perustellaan sekä valtakunnallisten tutkijakoulujen hyvien käytäntöjen ulottamisella myös yliopistojen muihin jatko-opiskelijoihin, yliopistojen tutkimuksen profiloinnilla että resurssien tarkoituksenmukaisella käytöllä. Lapin yliopisto on määritellyt omat tutkijakoulutuksen strategiset tavoitteet, tärkeimmät kehittämiskohteet, toimenpiteet niiden kehittämiseksi ja keskeiset tutkijakoulutuksen määrälliset ja tunnuslukutavoitteet, joita tulee tarkastella Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen tulevan organisoitumisen pohjaksi. 1. Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen nykytila ja tavoitteet 1.1. Tutkijakoulutuksen nykytila Yliopistossa oli vuonna 2010 yhteensä 160 FTE -jatko-opiskelijaa. Heistä 23 suoritti lisensiaatin tutkintoa ja 137 tohtorin tutkintoa. Tohtori-opiskelijoista kirjautui kasvatustieteiden tiedekuntaan 40, oikeustieteiden tiedekuntaan 18, yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan 46 ja taideteolliselle alalle 30,5 FTE jatko-opiskelijaa. Lisäksi yliopiston kirjoilla oli edelleen kaksi kauppatieteen FTE-opiskelijaa. Lapin yliopiston tieteellinen ja taiteellinen jatkokoulutus on kehittynyt hyvin viime vuosina ja yliopisto on saavuttanut sille sovitut tohtoritavoitteet. Tohtoritavoitteet on kuitenkin edelleen alimitoitetut suhteessa yliopiston koulutusalojen professorien lukumäärään. Yliopistossa on käynnistetty kansainvälisiä tohtoriopintoja, meneillään on kolmen kansainvälisen tohtoriohjelman valmistelu. Yliopiston yhteinen tutkijakoulu tuottaa jatkotutkintoihin sisältyviä tutkijavalmiuksiin ja tutkimusmenetelmiin liittyviä opintoja.
Vuonna 2010 jatko-opiskelijoiden opintopistesuorituksista (4 364 op) kirjautui kasvatustieteiden tiedekuntaan 435 op, oikeustieteiden tiedekuntaan 495 op, taiteiden tiedekuntaan 779 op ja yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan 2 647 op, joista yliopiston yhteiseen tutkijakouluun 145 ja muuhun yhteiseen menetelmäopetukseen (tutkimusmenetelmät, kulttuurihistoria, filosofia) 137 op. Tiedekunnat järjestävät tohtorikoulutusta sekä valtakunnallisissa tohtoriohjelmissa että yksittäisille henkilöille tarjottavina jatko-opintoina ja ohjauksena. Lisäksi yliopiston jatko-opiskelijoita on mukana muiden yliopistojen koordinoimissa tohtoriohjelmissa, joissa myös Lapin yliopiston professoreja toimii väitöskirjojen ohjaajina. Yliopisto koordinoi kolmea valtakunnallista Suomen Akatemian rahoittamaa tohtoriohjelmaa, joita ovat: Arktis-tohtoriohjelma, valtakunnallinen tohtoriohjelma Arktis-tutkijakoulu on monitieteinen, yhteiskuntatieteitä ja luonnontieteitä yhdistävä Arktisen alueen tutkimukseen suuntautuva tohtoriohjelma, joka keskittyy arktisen ja pohjoisen ihmisen, yhteiskunnan ja ympäristön sekä näiden vuorovaikutuksen tutkimukseen. Ohjelman vahva teema on modernisaation ja ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset ja ympäristöllisistä vaikutukset arktisella alueella. Ohjelmaa koordinoi Arktinen keskus. Ohjelmassa on kahdeksan tutkijakoulupaikkaa. Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden valtakunnallinen tohtoriohjelma Tohtoriohjelma on kohdistunut sosiaalityön tieteenalaan ja sen taustalla on sosiaalityön valtakunnallinen koulutusohjelma SOSNET. Temaattisesti sosiaalityön ammatillisen toimintakentän ohella tohtoriohjelma sisältää hyvinvointiin, erityisesti hyvinvointipalveluihin liittyviä tutkimusteemoja. Ohjelmaa koordinoi yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön oppiaine. Ohjelmassa on kymmenen tutkijakoulupaikkaa. Oikeuskulttuurien tohtoriohjelma Tohtoriohjelman teemoja ovat erilaiset oikeudenmukaisuuskäsitykset ja niiden törmääminen institutionaalisissa käytännöissä ja kulttuurisissa kohtaamisissa (esim. matkailu, maanomistus, saamelaisoikeus, monikulttuurisuus), sosiaalisten ja oikeudellisten instituutioiden rajapinnat (esim. huoltajuus, vanhusoikeus, kansalaisuuden kysymykset), poliittisen ja oikeudellisen vallan välinen suhde sekä poliittis-oikeudellisten kysymysten globalisoituminen ja politiikan oikeudellistumisen eri muodot. Ohjelmaa koordinoi oikeustieteiden tiedekunta. Tohtoriohjelmalle on myönnetty 5 paikkaa, jotka kaikki suuntautuvat Lapin yliopiston opiskelijoille. Tohtoriohjelmaa kehitetään asteittain kansainväliseksi ohjelmaksi taustanaan Lapin yliopiston Erasmus-rahoitteinen kansainvälisen tohtoriohjelman suunnitteluprojekti RUCHIN: Creation of a Cross-Diciplinary Doctoral Programme in Contemporary Russian and Chinese Economic Law. Tohtoriohjelmien lisäksi yliopiston tiedekunnissa järjestetään yhden tai useamman professorin yhdessä toteuttamia jatkokoulutusseminaareja, joiden opiskelijoiden väitöskirjojen tematiikka lähtee opiskelijoiden henkilökohtaisista intresseistä. Oikeustieteiden tiedekunnalla on tiedekunnan yhteiset jatkokoulutusseminaarit. Yliopiston jatko-opiskelijoilla on erilaisia lähtökohtia tohtoritutkinnon suorittamiseen. Osa opiskelijoista hakee akateemislähtöistä tutkijakoulutusta tavoitteenaan joko ammattitutkijan ura tai toiveet akateemiselle uralle. Osan intressinä on oman työn ja työuran kehittämiseen tähtäävä tutkijakoulutus. Pääosa Lapin yliopiston tohtoreista on valmistunut vuosittain tohtoriohjelmien ulkopuolella. 1.2. Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen tavoitteet Yliopiston strategia määrittelee yliopiston tutkijakoulutuksen tavoitetilan vuodelle 2020. Sen mukaan yliopistolla on systemaattinen jatkokoulutusohjelma, joka ottaa huomioon tieteen, taiteen, kansain-
välisen toiminnan ja työelämän haasteet. Yliopiston yhteinen tutkijakoulutus ja tieteenalakohtaiset tohtoriohjelmat muodostavat koordinoidun kokonaisuuden. Osa tutkijakoulukoulutuksesta järjestetään kansainvälisissä tohtoriohjelmissa. Jatkotutkintokoulutuksen suunnittelussa otetaan huomioon tohtorikoulutuksen jälkeisten urapolkujen erilaisuus ja niiden tukeminen. Yliopiston strategian toimeenpanosuunnitelman mukaan Lapin yliopiston tieteellisen ja taiteellisen tutkijakoulutuksen tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat strategisten kärkien vahvistaminen tohtoriohjelmien avulla, yliopiston tutkijakoulun ja tiedekuntien tohtoriohjelmien yhteistyön lisääminen ja tohtorikoulutuksen kansainvälistäminen. Konkreettisia kehittämistoimenpiteitä ovat mm. jatko-opiskelijoiden rekrytoinnin ja jatkoopiskeluoikeuksien käsittelyyn liittyvien menettelytapojen yhdenmukaistaminen yliopistotasolla, kansainvälisen opettajavaihdon kytkeminen tutkijakoulutukseen entistä systemaattisemmin ja kansainvälisten kaksoistutkintojen määrän lisääminen ja opintopolun sisällyttäminen kansainvälisistä maisteriohjelmista kansainvälisiin tohtoriopintoihin. Tohtorikoulutukseen haetaan aktiivisesti täydentävää rahoitusta ja väitöskirjojen viimeistelyyn, käännöksiin ja kielentarkastukseen varataan rehtorin apurahaa. Määrälliset ja tunnuslukutavoitteet: Tot./Tavoite Tavoite Tavoite 2010 2014 2020 FTE- jatko-opiskelijat 160/140 220 250 Tohtoritutkinnot 24/24 27 30 Tohtoritutkinnot/professorit 0,45/0,5 0,5 0,5 Koordinoidut kansalliset tohtoriohjelmat 2/2 5 6 Koordinoidut kansainväliset tohtoriohjelmat -/1 3 3 Opiskelijat valtakunnallisissa tohtoriohjelmissa täyd. 50 70 Opiskelijat kv.tohtoriohjelmissa täyd. 15 25 Ulkomaalaisten jatko-opiskelijoiden osuus, % 7 15 20 Palautteessaan Lapin yliopiston toiminnasta vuodelta 2009 ministeriö toteaa, että yliopiston tulee harkita jatko-opiskelijoiden tarkoituksenmukainen määrä eri aloilla ottaen huomioon yliopiston strategiset tavoitteet, laadulliset näkökohdat ja taloudelliset voimavarat. OKM:n koulutustarvetta selvittänyt työryhmä piti tohtorikoulutuksen mitoituksen yhtenä lähtökohtana, että 10 % yliopistollisen perustutkinnon suorittaneista siirtyy tieteellisiin jatko-opintoihin. Käytännössä tämä tarkoittaisi Lapin yliopistolla vuosittain noin 40 tohtoriopiskelijan rekrytointia jatkoopintoihin. Yliopistolaitoksessa alakohtainen tavoitteenasettelu lähtee siitä, että Lapin yliopiston edustamilla aloilla, kuten kasvatusalalla, kulttuurialalla, yhteiskuntatieteissä ja liiketalouden ja hallinnon alalla tohtoritavoitteiden tulisi kasvaa, sosiaalialalla hieman pienentyä. 2. Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen organisointi ja vastuut 2.1. Organisoitumisen tavoitteet Jatko-opiskelijoiden moninaisista lähtökohdista johtuen yliopiston valitseman tutkijakoulutuksen toimintamallin tulee tukea moninaisesti erilaisia tutkijakoulutustarpeita. Lapin yliopiston tavoitteena on luoda tutkijakoulutuksen organisaatio, joka vahvistaa yliopiston strategisia kärkiä ja mahdollistaa aiempaa suurempien osaamiskeskittymien muodostumista. Organisoi-
tumisen tulee tukee tiedekuntien tohtorikoulutusta ja motivoida tiedekuntien ja Arktisen keskuksen professoreita tohtorikoulutuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Samalla sen tulee varmistaa tutkijakoulutuksen laatua ja mahdollistaa eri lähtökohdista ja erilaisin tavoittein tutkijakoulutukseen hakeutuville parhaan mahdollisen ohjauksen ja tuen. Lapin yliopiston tutkijakoulutusta harjoittavia yksiköitä ovat tiedekunnat, Arktinen keskus ja yliopiston yhteinen tutkijakoulu. Yksiköillä on erilainen rooli tutkijankoulutettavien rekrytoinnin, ohjauksen, hallinnon, toiminnan koordinaation ja väitöskirjojen arvioinnin näkökulmasta. Myös valtakunnallisilla tohtoriohjelmilla (entiset tutkijakoulut) on omat erityiset tehtävänsä. 2.2. Tiedekunnat tutkijakouluttajina Tohtorikoulutuksen keskeisimpiä toimijoita ovat tiedekuntien professorit. He integroivat yliopiston perusopiskelijoita jatko-opintoihin, innostavat potentiaaleja jatkokoulutettavia työelämästä oppiaineensa jatkokoulutuksensa piiriin, osallistuvat valtakunnallisten ja kansainvälisten tohtoriohjelmien valmisteluun sekä yliopiston koordinoimien strategisten kärkien alueille rakennettavien tohtoriohjelmien suunnitteluun. Professorit huolehtivat väitöskirjojen ohjauksesta ja työn etenemisestä. Yliopiston johtosäännön mukaan tiedekuntaneuvosto päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista sekä opiskelijoiden valintaperusteista. Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjojen ja lisensiaatin tutkimusten esitarkastajat, tarkastajat ja vastaväittäjät ja arvostelee nämä opintosuoritukset. Jatko-opiskeluoikeutta haetaan tiedekunnilta lomakkeella, tutkintotodistuksella, tutkimussuunnitelmalla sekä jatko-opintosuunnitelmalla. Jatko-opiskeluoikeudet myönnetään pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa. Käytännöstä voidaan poiketa perustellusta syystä. Jatko-opinto-oikeuden saanut opiskelija kuuluu automaattisesti yliopiston tutkijakouluun. Jatko-opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä tiedekunta huomioi myös tohtoriohjelmiin ohjaamisen. Dekaani ottaa jatko-opiskelijat. Ennen valintaa jokaiselta hakijalta edellytetään joko alustava tai lopullinen jatkokoulutussuunnitelma. Lapin yliopiston hyväksymien hyvän ohjauksen periaatteiden mukaan jokaiselle jatko-opiskelijalle nimetään vähintään kaksi ohjaajaa. Ohjaussuhteet virallistetaan tiedekuntaneuvostossa. Kun dekaani ottaa jatko-opiskelijan, opiskelija kirjautuu sekä tiedekunnan jatko-opiskelijaksi (koulutusalakohtainen seuranta) että yliopiston yhteiseen tutkijakouluun (yliopistotasoinen koordinaatio). 2.3. Valtakunnalliset/kansainväliset tohtoriohjelmat tutkijakouluttajina Valtakunnallisiin tohtoriohjelmiin on nimetty johtaja ja varajohtaja, pääsääntöisesti eri yliopistojen ohjaajista koostuva johtoryhmä sekä ohjelman koordinaattori. Tohtoriohjelmiin on erillinen haku. Tohtoriohjelmien johtoryhmän jäsenet päättävät yhteisessä kokouksessa tohtoriohjelmaan sijoittamisesta omien hakukriteeriensä perusteella. Tohtoriohjelman johtajan tehtävänä on ohjelman strateginen suunnittelu ja tulevaisuuden visiointi, tutkijankoulutuskurssien aikataulullinen koordinointi ja tohtorikoulun ohjelman laatiminen johtoryhmän periaatteiden pohjalta ym. johtoryhmän johtajalle delegoimat tehtävät. Johtoryhmän tehtävänä on ohjelman suunnittelu, tutkijakoulutuskurssien valinta ja suunnittelu, kansainväliseen vaihtoon varatun määrärahankäytön suunnittelu, uusien opiskelijoiden hyväksyminen tohtoriohjelman piiriin, tutkimuksen ja opetuksen seuranta, opetukseen varatun rahan jakaminen tutkijakoulun johtajan esityksen perusteella.
Tohtoriohjelman koordinaattorin tehtävänä on tutkijakoulun toiminnan operatiivinen kehittäminen, johtoryhmän sihteerin tehtävät, tohtoriohjelman talouden seuranta, tutkijakoulutuskursseista tiedottaminen, nettisivujen ylläpito, yhteydenpito muihin alan tutkijakouluihin ja tutkijakoulutettavien työn etenemisen kannalta oleellisten käytännöllisten ongelmien selvittäminen. Tohtoriohjelmiin on erillinen haku. Tohtoriohjelmien johtoryhmän jäsenet päättävät yhteisessä kokouksessa tohtoriohjelmaan sijoittamisesta omien hakukriteeriensä perusteella. Tohtoriohjelmiin hyväksytyillä jatko-opiskelijoilla on vähintään kaksi ohjaajaa, joista vähintään toinen tulee siitä tiedekunnasta, johon jatko-opiskelija väittelee. Tohtoriohjelmiin kuuluvien jatkoopiskelijoiden ohjaajista sovitaan yhteisesti tiedekunnan kanssa. Sekä tohtoriohjelma että tiedekunta voivat ehdottaa myös useampia ohjaajia. Yksi ohjaajista on työn pääohjaaja. Rahoittamattomilla paikoilla työn vastuuohjaaja tulee tiedekunnasta. 2.4. Lapin yliopiston tutkijakoulun rooli tutkijakoulutuksessa Lapin yliopiston tutkijakoulu: - kokoaa yliopiston yhteisen jatkokoulutuksen suunnittelua varten opetussuunnittelutyöryhmän ja järjestää yleisen metodologisen tutkijan valmiustaitoihin liittyvän koulutuksen - valmistelee yhdessä strategisten kärkien vastuuprofessorien kanssa strategisten kärkien tohtoriohjelmaesitykset - koordinoi strategisten kärkien tohtoriohjelmien toimintaa - koordinoi Lapin yliopiston tutkijakoulutuksen seurannan ja laadunvarmistuksen tietopohjaa. Tutkijakoulun johtaja: Tutkijakoulun johtajana toimii yliopiston tutkijakoulutuksesta vastaava vararehtori, joka toimii myös tutkijakoulun johtoryhmän puheenjohtajana ja esittelijänä. Tutkijakoulun johtoryhmä: Tutkijakoulun johtoryhmän muodostavat tiedekuntien tutkijakoulutuksesta vastaavat dekaanit/varadekaanit, yliopiston strategisten kärkien vastuuprofessorit ja yliopiston koordinoimien tohtoriohjelmien nimeämät edustajat sekä asiantuntijajäsenenä tutkimusmenetelmien professori. Johtoryhmän sihteerinä toimii tutkijakoulun käytännön hallinnoinnista vastaava tiedesihteeri. Johtoryhmä - suunnittelee yliopiston yhteisen tutkijakoulutuksen ja hyväksyy tutkijakoulun vuotuisen opetussuunnitelman - yhteen sovittaa tiedekuntien ja tohtoriohjelmien tarjoamaa koulutusta - edistää tutkijakoulutusta koskevien yhtenäisten käytäntöjen kehittymistä - tekee rehtorille esityksen tutkijakouluhakuihin liittyvistä priorisoinneista - tekee rehtorille esityksen tutkijakoulutusta koskeviksi lausunnoiksi - seuraa Lapin yliopiston strategisten kärkien tohtoriohjelmien etenemistä - seuraa yliopiston tasolla jatko-opintojen etenemistä, väitöskirjojen valmistumista, tutkijoiden kansainvälistymistä ja tutkimuksen laatua. tutkijakoulutuksen toimintatapojen yhtenäisyyttä. 2.5. Lapin yliopiston strategisiin kärkiin valmisteltavat tohtoriohjelmaesitykset
Seuraavat tohtoriohjelmat ovat ehdotuksia uusiksi temaattisiksi tohtoriohjelmiksi. Niitä pohtiessa on huomioitu tutkimuksen strategiset kärjet sekä hahmoteltu tieteenaloja yhdistäviä sisältöjä, joilla olisi luontevaa tehdä yhteistyötä. Sisältökuvaukset ovat alustavia. Yhteisölähtöisen palvelumuotoilun tohtoriohjelma Tohtoriohjelma-ehdotus perustuu monitieteiselle ihmis-, kulttuuri-, ja käyttäjälähtöisen palvelumuotoilun tutkimukselle. Sen (alustaviin) teemoihin kuuluvat mm. palvelumuotoilun metodologia, erilaiset tietotekniset ratkaisut, uudet oppimisympäristöt ja palvelumallit koulutuksessa, sosiaalityössä, visuaalinen viestintä ja sen suunnittelu, vuorovaikutuksellisuus ja moniaistinen viestintä, oppimisen ja opetuksen tutkimus, kuntoutuspalvelut. Suuri osa matkailuun liittyvästä tutkimuksesta ja kehittämistyöstä on palvelumuotoilua eri muodoissaan. Tohtoriohjelmassa korostuu muotoilun tutkimuksen ja taiteen vahva sidos yhteiskunnallisiin ilmiöihin, elämyksiin, ympäristöön ja luontoon. Tohtoriohjelma voi olla paikallinen tai valtakunnallinen ratkaisua tehtäessä on syytä huomioida Lapin yliopiston asema toisaalta Aalto-yliopiston ja toisaalta suunnitteilla olevan taideyliopiston välissä. Mahdollisuutta kansainväliseen tohtoriohjelmaan pohjustaa Erasmus-rahoitteinen European Mindtohtoriohjelman suunnitteluprojekti, jossa muodostetaan ehdotus semiotiikan kansainvälisestä tohtoriohjelmasta ja sen sisällöstä (SEMKNOW). Pohjoisten alueiden kestävän luonnonvarapolitiikan tohtoriohjelma Pohjoisen ja arktisen alueen kriittinen kysymys on riippuvuus luonnonoloista ja varoista sekä samalla näiden hyödyntämiseen kohdistuva globaali kiinnostus. Tohtoriohjelman alustavat teemat kohdistuvat luonnonvarojen käytön, hallinnan ja luonnonvarapolitiikan, elinkeinoelämän sekä kulttuuristen ja sosiaalisten kysymysten kohtaamiseen. Tutkimusalueena tämä on relevantti mm. matkailun, muotoilun ja taiteentutkimuksen, hyvinvointipolitiikan, saamentutkimuksen, elinkeinojen kehittämisen (esim. kaivosteollisuus), poliittisen ja taloudellisen päätöksenteon ja ympäristöön liittyvien konfliktien sekä erilaisten arviointien näkökulmasta. Lapin yliopiston profiilialueista erityisesti kansainvälinen kestävän matkailun ja matkailuliiketoiminnan tutkimus on tärkeä teema. Monitieteiseen tohtoriohjelmaan liittyy yhteistyö sektoritutkimuslaitosten kanssa, erityisesti Metlan ja Lynet-verkoston (Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä) sekä mahdollisesti myös ympäristökeskusten kanssa. Tohtoriohjelma toteutettaneen valtakunnallisena. Yhteistyömahdollisuudet mm. Itä-Suomen yliopiston ja Oulun yliopistojen kanssa selvitetään. Muuttuvan työn yhteiskunnat -tohtoriohjelma Monitieteisen tohtoriohjelmaehdotuksen taustalla on muutokset työelämässä sekä julkisen sektorin laajuudessa ja toiminnassa. Muutokset näkyvät mm. erilaisten epätyypillisen ja liikkuvan työn muotojen intensifioitumisena, mistä matkailutyö on konkreettinen esimerkki. Myös työelämän ja yritystoiminnan johtaminen muuttuu organisaatioiden hajotessa verkostoiksi ja työyhteisöjen muuttuessa väliaikaisiksi ja monikulttuurisiksi. Muutokset näkyvät myös julkisen sektorin töissä esimerkiksi sosiaalityössä ja opetuksessa. Muita piirteitä ovat transnationaaliset työmarkkinnat, muuttoliikenne ja yhteisöjen väliaikaistuminen, mikä tuo haasteita koulutus-, sosiaali- ja terveyspolitiikalle. Tohtoriohjelmaehdotuksen alustavia kohteita ovat liikkuva työ ja koulutus, uuden työn organisointi, palvelutyö sekä julkisen ja yksityisen sektorin työn nivoutuminen toisiinsa (esim. hoivatyö). Laajat, julkisen sektorin suunnitteluun ja hallintoon liittyvät tutkimusteemat kohdistuvat mm. opetukseen ja sosiaalityöhön. Yhteisenä, yleisenä näkökulmana on kysymys yhteisöistä, niiden muotoutumisesta, murtumisesta ja merkityksestä hyvinvoinnin kannalta. Muuttuvan työn tutkimusteemat voivat kohdistua myös luoviin aloihin, sisältötuotantoihin. Tohtoriohjelmaehdotus pohjautuu Lapin yliopistossa tehtyyn työelämätutkimukseen sekä työelämän ja hallinnon kehittämistarpeisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tohtoriohjelma fokusoituu pohjoisen alueen erikoispiirteisiin, minkä johdosta se sopii luontevasti Uarctic-yhteistyön kautta toteutettavaksi, kansainväliseksi tohtoriohjelmaksi. Lapin yliopiston itsensä koordinoimien valtakunnallisten, paikallisten tai kansainvälisten tohtoriohjelmien ohella yliopisto on edelleen aktiivisesti mukana muiden yliopistojen koordinoimissa tohto-
riohjelmissa. Näin taataan oppiaineiden tarvitsema väitöskirjojen teemojen laaja-alaisuus, ohjaus ja vahva tutkimuskenttä. 3. Tutkijakoulutuksen resurssit Tohtoriohjelmien toteutukseen haetaan rahoitusta seuraavista rahoitusinstrumenteista (SA, TEKES, EU:n Erasmus Mundus, ENPI, EU:n tutkimusohjelmat). Ohjelmia rahoitetaan myös mahdollisuuksien mukaan tiedekuntien jatko-opiskelijapaikkojen (entiset assistentuurit) kautta. Yliopisto tukee (OKM/SA) rahoitettuja jatko-opiskelijapaikkoja rahoituksen ehdoissa sovitulla tavalla (yliopiston omarahoitusosuus) kuitenkin siten, että pääosin näiden tohtoriohjelmien edellyttämä koordinaatio tehdään keskitetysti osana tiedesihteerin työnkuvaa ja useamman tohtoriohjelman yhteisenä koordinaationa. Tutkijakoulun yleisohjelma ja tiedesihteerin palkka rahoitetaan perusvoimavaroista (osa koordinaatiorahoitusta). Tutkimusmenetelmien professorin työajasta osa suunnataan tutkijakoulutukseen. Tiedekuntien kautta tulevat opetussisällöt ja ohjaus kuuluvat perusrahoituksella tehtävään toimintaan. Tohtoriohjelmissa on sekä rahoitettuja opiskelupaikkoja (statuspaikkoja) että rahoittamattomia jatkoopiskelupaikkoja. Osa jatko-opiskelijoista rahoittaa opintonsa stipendirahoituksella, tekemällä väitöskirjaa oman työnsä ohella tai mahdollisella yleisillä opintotuilla. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman suuri osa niistäkin jatko-opiskelijoista, jotka tekevät väitöskirjaa oman työnsä ohella, stipendirahoituksella tai osana jotakin tutkimusprojektia, kuuluisivat johonkin temaattiseen tohtoriohjelmaan ottaen kuitenkin alakohtaiset erot ja jatko-opiskelijoiden moninaiset lähtökohdat. Väitöskirjojen ohjaajien henkilökohtainen panos jatko-opiskelijoiden rahoituksen hankinnassa korostuu erityisesti tohtoriohjelmien ulkopuolella jatko-opintojaan suorittavien opiskelijoiden osalta. Keskeisiä rahoituslähteitä ovat erilaiset kehittämishankkeet (ESR, EAKR, TEKES, ENPI), kunnat ja erilaiset säätiöt. Työelämässä toimivien jatko-opiskelijoiden rahoitukseen rakennetaan toimintamalli, joka edesauttaa työnantajien osallistumista omien työntekijöidensä tieteellisen/taiteellisen jatkokoulutuksen rahoitukseen.
LAPIN YLIOPISTO Hallitus ESITYSLISTA 29.4.2011 Mauri Ylä-Kotola 0400 276 288 valmistelija Markus Aarto 040 4844 000 Kokous 05/11 Paikka: Fellin Akvaariokabinetti Aika 9.5.2011 klo 12.00 Läsnä Jäsenet: Raimo Väyrynen, puheenjohtaja Markku Salomaa, varapuheenjohtaja Matti Hepola Juho Hinkkanen Tarmo Jomppanen Raija Kivilahti Rauno Korhonen Katri Kulmuni Mirva Lohiniva-Kerkelä Minna Uotila Marja Vaarama 5 Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosäännön hyväksyminen ja Lapin yliopiston hallintojohtosäännön muuttaminen Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) edellytti tulossopimuksen yhteydessä, että Lapin korkeakoulukonserni kehittää pitkäaikaiseen sopimukseen perustuvan päätöksentekorakenteen, joka on käytössä vuonna 2011. Lapin korkeakoulukonsernin johtoryhmä asetti 21.2.2011 valmisteluryhmän, jonka tehtävänä oli laatia esitys konsernin päätöksentekojärjestelmäksi, pohjautuen nykyisin käytössä olevaan päätöksentekojärjestelmään. Työryhmän puheenjohtajana toimi konsernijohtaja Markku Tarvainen ja jäseninä konsernin sihteeristö sekä Markus Aarto, Päivi Ervast ja Arvo Jäppinen Valmistelutyöryhmä on sai valmiiksi ensimmäisen version hallintojohtosäännöstä, joka käsiteltiin yliopiston hallituksen kokouksessa 4.4.2011. Tämän jälkeen esitystä muokattiin hallituksen esittämien näkökantojen pohjalta valmisteluryhmässä ja edelleen konsernin johtoryhmässä. Lapin korkeakoulukonsernin strategiaryhmä (19.4.2011) on osaltaan hyväksyneet liitteenä 1 olevan hallintojohtosäännön. Hallintojohtosääntö tulee voimaan, kun se on hyväksytty kaikkien konserniosapuolten hallituksissa. Korkeakoulukonsernin hallintojohtosäännön hyväksyminen edellyttää osaltaan myös Lapin yliopiston hallintojohtosäännön muuttamista siten, että siihen lisätään viittaussäännös korkeakoulukonsernin johtosääntöön. Tämän on tarkoituksenmukaista toteuttaa lisäämällä nykyisen hallintosäännön 5 :ään uusi toinen momentti (liite 2). Esitys 1: Päätettäneen hyväksyä Lapin korkeakoulukonsernin hallintojohtosääntö liitteen 1 mukaisena. Esitys 2: Päätettäneen muuttaa Lapin yliopiston hallintojohtosääntö liitteen 2 mukaiseksi.
Strategiaryhmän hyväksymä versio 19.4.2011 LIITE 1 LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN HALLINTOJOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU. YLEISET MÄÄRÄYKSET Konsernin osapuolet Lapin korkeakoulukonserni (jäljempänä konserni) on sopimukseen perustuva Lapin yliopiston, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun muodostama strateginen liittouma. Lisäksi konserniin kuuluvat ammattikorkeakoulujen ylläpitäjinä ja yhteisten yksiköiden osapuolina Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymä. 2 LUKU. KONSERNIN YHTEISET TOIMIELIMET JA TOIMIVALTA Konsernin toimielimet Konsernin toimielimiä ovat strategiaryhmä, johtoryhmä, sihteeristö ja neuvottelukunta. Strategiaryhmän kokoonpano ja toimikausi Strategiaryhmän muodostavat strategiaryhmän puheenjohtaja, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä kuntayhtymän johtaja, Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat sekä kuntayhtymän johtaja, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin ammattiopiston ja ammattiopisto Lappian rehtorit sekä kolme henkilöstöjärjestöjen ja kolme opiskelijajärjestöjen valitsemaa edustajaa. Henkilöstöjärjestöjen ja opiskelijajärjestöjen edustajat valitaan kahden vuoden määräajaksi. Heidän tulee edustaa tasapuolisesti eri korkeakouluja. Strategiaryhmän puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja Korkeakoulujen rehtorit, koulutuskuntayhtymien johtajat, kuntayhtymien hallituksien puheenjohtajat ja Lapin yliopiston hallituksen puheenjohtaja yhdessä kutsuvat puheenjohtajan, joka ei ole palvelussuhteessa osapuoliin eikä toimi näiden luottamushenkilönä. Strategiaryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Strategiaryhmän tehtävät ja toimintatapa Strategiaryhmän tehtävänä on edistää osapuolten välistä strategista yhteistyötä konsernin vahvistamiseksi. Ryhmä hyväksyy konsernin strategian ja käsittelee osapuolten strategisen tason suunnitelmat tavoitteena osapuolten suunnitelmien yhteensovittaminen, yhteisistä linjauksista sopiminen ja korkeakoulujen välisen työnjaon kehittäminen. Ryhmä käsittelee konsernin toiminta- ja taloussuunnitelman sekä toiminta- ja taloussuunnitelman toteumaraportin. Strategiaryhmä kutsuu neuvottelukunnan jäsenet ja puheenjohtajan. Strategiaryhmän päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Strategiaryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Johtoryhmän päätösten esittelystä strategiaryhmälle vastaa konsernin johtaja. Ryhmän sihteerinä toimii konsernin kehitysjohtaja. Strategiaryhmän päätökset sitoudutaan viemään viipymättä korkeakoulujen ja ylläpitäjien päätöksentekoelinten käsittelyyn siinä muodossa kuin ne on yksimielisesti hyväksytty.
Johtoryhmän kokoonpano Johtoryhmän muodostavat konsernin johtaja, korkeakoulujen rehtorit, kuntayhtymien johtajat, Lapin yliopiston I vararehtori ja konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmä kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita kokouksiinsa. Asiantuntijoiden kutsumisesta päättää puheenjohtaja tai johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii konsernin johtaja. Ryhmä valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Ryhmän sihteerinä toimii konsernin kehitysjohtaja. Johtoryhmän tehtävät ja toimintatapa Johtoryhmä johtaa konsernin toimintaa ja vastaa strategian toimeenpanosta. Johtoryhmä vastaa strategiaryhmän tehtäviin kuuluvien asioiden valmistelusta. Johtoryhmän päätösten toimeenpanosta vastaavat rehtorit, kuntayhtymien johtajat ja konsernin johtaja. Johtoryhmän päätökset edellyttävät yksimielisyyttä. Johtoryhmässä noudatetaan esittelymenettelyä. Sihteeristön esitysten esittelystä johtoryhmälle vastaa konsernin johtaja. Sihteeristön kokoonpano ja valinta Sihteeristön muodostavat konsernin johtaja, korkeakoulujen edustajat ja konsernin kehitysjohtaja, joka toimii myös toimielimen sihteerinä. Jokainen korkeakoulu nimeää sihteeristöön yhden jäsenen ja hänelle varajäsenen. Sihteeristön tehtävät ja toimintatapa Sihteeristön tehtävänä on valmistella konsernin johtoryhmän käsiteltäväksi tulevat asiat, tukea yksiköiden vastuuhenkilöitä osapuolten johdolla toimeenpantavien päätöksien toimeenpanossa, tukea konsernin johtajaa konsernin johdolla toimeenpantavien päätöksien toimeenpanossa sekä johtaa sihteeristölle raportoivien valmisteluryhmien toimintaa. Neuvottelukunnan kokoonpano ja tehtävät Konsernilla on neuvottelukunta, johon kuuluu konsernin ja sen korkeakoulujen toiminnan kannalta keskeisten sidosryhmien edustus. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää konsernin ja muun yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta, konsernin kokonaisuuden vahvistamista sekä siihen kuuluvien korkeakoulujen kehittämistä ja yhteistyötä. Konsernin johtajan tehtävät Konsernin johtaja vastaa konsernin strategian valmistelusta ja sen toimeenpanosta yhdessä johtoryhmän kanssa sekä johtaa konsernin operatiivista toimintaa. Johtajalla on konsernin osapuolten ja niiden luottamuselinten informointivelvollisuus. Johtaja vastaa konsernin toimielinten päätösten tiedottamisesta. 3 LUKU. KONSERNIN YHTEISET YKSIKÖT Lapin korkeakoulukirjasto Lapin korkeakoulukirjaston tehtävänä on tukea Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun opetusta, opiskelua, tutkimusta ja kehittämistoimintaa hankkimalla ja välittämällä kirjasto- ja tietoaineistot, tuottamalla kirjasto- ja tietopal-
velut, antamalla tiedonhankinnan opetusta sekä tuottamalla erikseen tulosneuvotteluissa sovittavia muita kirjasto- ja informaatiopalveluja. Opetuksen, opiskelun ja tutkimuksen lisäksi kirjaston tehtävänä on palvella ympäröivää yhteiskuntaa. Kirjasto on avoinna kaikille ja se kehittää omaa toimintaansa sekä konsernin että käyttäjien tarpeiden mukaan. Korkeakoulukirjaston ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskuksen tehtävänä on: 1) suunnitella ja toteuttaa tutkintoasetusten ja opetussuunnitelmien mukaista sekä muuta eri aloilla tarvittavaa kielten ja kulttuurin sekä viestinnän opetusta 2) myöntää opintosuoritusten hyväksiluvut ja lainmukaiset vapautukset 3) tarjota yhteisiä käännös- ja kielentarkastuspalveluita 4) laatia yhteisiä kieliä ja viestintää koskevia periaatteita sekä antaa lausuntoja kielten ja viestinnän opetusta koskevista asioista 5) toimia alueellisesti ja valtakunnallisesti kielten ja viestinnän opetuksen kehittämistyössä 6) tarjota ja järjestää yhteistä kielten ja viestinnän palvelu- ja hanketoimintaa 7) luoda edellytyksiä kielten ja viestinnän opettajien oman ammattitaidon ylläpitämiseen, työelämäyhteistyöhön sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan 8) tukea korkeakoulujen kansainvälistymistä. Kielikeskuksen ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskus Lapin korkeakoulukonsernin palvelukeskuksen tehtävänä on tuottaa Lapin yliopistolle, Rovaniemen koulutuskuntayhtymälle, Rovaniemen ammattikorkeakoululle, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappialle ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoululle näiden tarvitsemia laadukkaita tukipalveluita. Palvelukeskus tuottaa osapuolille seuraavia palveluita: (1) TKI- tukipalveluita ja hankkeiden tieto- ja taloushallinnon palveluita (2) Avoimen korkeakouluopetuksen koulutuksen tuki- ja asiakaspalveluita (3) Opetuksen ja opiskelun tukipalveluita (4) Konsernin yhteisiä kv-toiminnan tukipalveluita (5) IT-palveluita (6) Konserniviestintä (ml. yhteisten yksiköiden viestinnän koordinointi) (7) muut palvelusopimusmenettelyssä sovitut palvelut Palvelukeskuksen ohjauksesta, johtamisesta ja hallinnosta määrätään yksikön johtosäännössä. Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Instituutin tehtävänä on: (1) matkailualan tutkimus (2) tutkimukseen perustuva matkailun yliopistokoulutus (3) työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen perustuva matkailualan ammattikorkeakoulutus (4) työelämälähtöinen matkailu-, ravitsemis- ja talousalan toisen asteen ammatillinen koulutus (5) kehittämis-, palvelu- ja innovaatiotoiminta Instituutti tarjoaa yrityspuistomaisen ympäristön matkailu- ja elämysteollisuuden toimijoille.