Pohjanlahden lohikantojen tila



Samankaltaiset tiedostot
Mitä kuuluu Itämeren lohelle? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

Itämeren luonnonlohikantojen tilasta

Itämeren lohikantojen tila

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Lohikalojen tilanne merialueella

Kiiminkijoen lohi ja meritaimen Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Entä jos olisi noudatettu toisenlaista lohipolitiikkaa?

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

Perämeren jokien lohi- ja meritaimenkannat miten niitä tulisi suojella ja hyödyntää? Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Itämeren lohi Kantojen tila ja hoito

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Pyydystä ja päästä -kalastus: Kalojen kokemuksia meiltä ja muualta

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2016

SIMOJOEN LOHIKANNAN KEHITYS. Vesiparlamentti, Tornio Erkki Jokikokko, LUKE

Lohen runsaudenarviointi, kalastuksen säätely, kantojen suojelu ja elvytys

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren lohikantojen elvytysohjelma SAP vuosina

Lohen avomerikalastus on loppunut -nykyiset tiukat rajoitukset eivät palvele kenenkään etuja

Ehdotus Itämerellä sovellettavien kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta vuodeksi näkökohtia

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET ONGELMAT JA NIIDEN KOMPENSOINTI

Simojoen lohitutkimukset vuosina

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2019

Eduskunnan Ympäristövaliokunnalle

Voimalaitosrakentamisesta kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja uudet arviot velvoitehoidon tarpeesta

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

ICES:in suositukset lohen silakan, kilohailin ja turskan kalastuskiintiöiksi vuodelle 2018

Eduskunnan ympäristövaliokunta

Asiantuntijalausunto maa- ja metsätalousministeriön selvityksestä hallituksen Itämeren lohenkalastusta koskevasta kansallisesta ja EUpolitiikasta

Asia: Kuulemisasiakirja Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Arvoisa ministeri. Lohenkalastus SEIS!

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA SUOMEN KANNAKSI ITÄMERELLÄ SOVELLETTAVISTA KALASTUSKIINTIÖISTÄ VUONNA 2018

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Suomenlahden taimen-ja lohitutkimuksista

Tenojoen ja Näätämöjoen lohikannat

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

LAPIN MAAKUNTAKALA LOHI. Tornio Lohiseminaari Kalervo Aska pj. Tornio Muoniojokiseura ry

Kesän 2014 lohikuolemat uhkaavatko kalataudit Tornionjoen lohikantoja? Perttu Koski, Tornio

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICESin suositukset vuoden 2018 TAC:sta Itämeren kalakannoille

Itämeren pääaltaan ja Pohjanlahden lohen TAC

Kansallinen Itämeren lohistrategia

Laskelmia ja tutkimuksiin perustuvia faktoja sosio-ekonomisista tekijöistä

Tornionjoen kesäsiika Erkki Jokikokko Suomen Kalakirjaston juhlaseminaari Olos

Luonnonvarakeskuksen asiantuntijana erikoistutkija Atso Romakkaniemi

Siika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

25 YEARS IN FAVOR OF THE PEOPLE AND THE

Suurelle valiokunnalle

TENON VESISTÖN LOHIKANTOJEN TILA Lohikantakohtainen arviointi Tutkimus- ja seurantatiedon kerääminen. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

RIISTA- JA KALATALOUDEN TUTKIMUSLAITOKSEN RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA ( )

LIITTEET Perusmuistio MMM , komission asetusehdotus COM(2013) 598 final, kommissionens förordningsförslag COM(2013) 598 final

LOHISAALIIN KIINTIÖINTIIN PERUSTUVAN KALASTUKSENSÄÄTELYJÄRJESTELMÄN SELVITYS TORNIONJOELLA JA TENOJOELLA

Suomi nostaa esiin Itämeren lohikantojen sekakantakalastukseen liittyvät ongelmat.

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kuulemistilaisuus Pello

LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELY TÄYSREMONTIN TARPEESSA? Jyrki Oikarinen, toiminnanjohtaja, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry

Luke 1942/ /2018

En överblick över fiskstammarnas tillstånd idag. Katsaus kalalakantojen tilaan

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Paljonko silakkaa kalastetaan, mikä on sen arvo ja mihin se menee?

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

Luonnonvarataloustieteen näkökulmiakansallisen lohistrategiansuunnitteluun

Pitkäaikainen lohikantojen seuranta perusta tutkimukselle ja hallintopäätöksille. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Lohi (Salmo salar), Unionin vedet osa-alueilla (Pääallas ja Pohjanlahti)

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

LOHI - MUISTIO POHJANLAHDEN TILANTEESTA ENNEN UUTTA ASETUSTA

Maa- ja metsätalousvaliokunta Turtola 18. syyskuuta Ympäristövaliokunta.

- tämänhetkinen Valtioneuvoston suunnitelma kaupallisen lohenkalastuksen säätelystä Pohjanlahdella

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Kalakantojen tila vuonna 2013 sekä ennuste vuosille 2014 ja 2015

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Lohikannan palauttaminen Ounasjoelle - skenaario eri vaiheissa toteutettavien hoitotoimenpiteiden vaikuttavuudesta

Istutustutkimusohjelman ( ) väliraportti

Sähkökoekalastukset vuonna 2016

Lohisaaliista laitosperäistä istutuslohta oli 80-90%. Laitoslohi oli tarkoitettu kalastettavaksi.

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Kymijoen lohikannan elvyttäminen populaatiomallinnus tuki- ja säätelytoimien vaikutuksesta

Eduskunnan ympäristövaliokunnan kokous

RIITTÄVÄTKÖ KALATIET LOHIKANTOJEN PALAUTTAMISEEN? Iijoen populaatiomallinnus. VAELLUSKALAFOORUMI Arktikum, Rovaniemi Aki Mäki-Petäys RKTL

Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat

ANKERIAS (Anguilla anguilla)

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

SELVITYS KIINTIÖÖN PERUSTUVASTA LOHEN KALASTUKSEN SÄÄTELYSTÄ TORNIONJOELLA. Pekka Keränen Lapin ELY-keskus

Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta

Sen johdosta, että minut kutsuttiin valtiosihteeri Jouni Lindin toimesta maa- ja metsätalousministeriön

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Transkriptio:

Pohjanlahden lohikantojen tila Rovaniemi 18.5.2005 Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Itämeren lohijoet Suomessa: - ennen 20-30 - nyt 2 (+)

Pohjanlahdella jäljellä 13 kutujokea 50:stä

Lohikantojen tuhoutumisen/heikentymisen syitä - Elinympäristön laatu jokien patoaminen jokien perkaus, pohjan liettyminen - Veden laatu rehevöityminen, happamoituminen, myrkyt Liikakalastus!

Poikastuotanto Miljoonaa vaelluspoikasta 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 Luonnontuotanto Viljelytuotanto 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 6 Saalis, tuhatta tonnia 5 4 Joki Rannikko Avomeri Lohisaaliit 3 2 1 0 1974 1976 1978 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002

Kuka ja missä lohta saa kalastaa? Lohen vaellusreitti meressä Migration route of salmon in the Baltic Sea N Venäjä Russia Napapiiri Arctic Circle Tornionjoki River Tornionjoki Virkistyskalastaja Kotitarvekalastaja Norja Norway Ruotsi Sweden Suomi Finland Sivuammattikalastaja Itämeri Baltic Sea Pääammattikalastaja 0 200 400 km

Enemmistö kalastetaan Pääaltaalla, esimerkkinä Tornionjoen lohi 1-10% 10% 10-50% 50-90%

Salmon Action Plan (SAP) Itämeren kansainvälisen kalastuskomission lohikantojen elvytysohjelma 1997 - Luonnontuotanto turvattava, kantojen tuhoutuminen estettävä - Tavoitteena saavuttaa 50% potentiaalisesta luonnon smolttituotannosta vuoteen 2010 mennessä - Kotiutetaan lohikantoja potentiaalisiin jokiin - Säilytetään lohenkalastus mahdollisimman tehokkaana, vain välttämättömät säätelytoimet

KT SR IT OT

Lohikantojen elvyttäminen/kotiuttaminen Istutukset Kalastuksen säätely Elinympäristön kunnostukset Seuranta

1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 LohisaaliitTo rnionjoki Tornionjoki Simojoki 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Ruotsi Suomi Lohisaalis, kg Lohisaalis, kg 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Poikastiheydet Poikastiheys (kpl/100 m 2 Vanhemmat 12 ) sähkökoekalastusalueilla Tornionjoki Tornionjoki 16 14 10 8 6 4 2 0 Kesänvanhat Simojoki 25 20 15 10 5 Kesänvanhat Vanhemmat 0 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Poikasia, yks./100 m2 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Poikasia, yks./100 m2

Vaellus- poikaset 1 000 000 900 000 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 Poikastiheys (kpl/100 m 2 ) 300 Tornionjoki sähkökoekalastusalueilla 000 200 000 Tornionjoki 100 000 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vaelluspoikasia 80 000 70 000 60 000 Simojoki 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 Vaelluspoikasia

Perämeren luonnonkantojen viimeaikainen kehitys Rannikkokalastuksen tiukka säätely 18 100 Poikastiheys 16 14 12 10 8 6 4 2 Pieni kuolevuus Aikainen vaellus 90 80 70 60 50 40 30 20 10 TAC ja M74 -kuolevuus 0 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 0 0+ tiheys (yks. per 100 m 2 ) TAC (*10 0000 yks.) M74 -kuolevuus (%)

Potentiaalisten lohijokien lohisaalis Lohisaalis (kg) 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Kiiminkijoki Pyhäjoki Kuivajoki 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003

Luonnonpoikaset Poikasia, yks. /100 m 2 4 3 2 1 Pyhäjoki Kiiminkijoki Kuivajoki 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004

Lohikannan palauttamisen tila potentiaalisissa lohijoissa - vähän jokeen nousevia ja kutevia emokaloja - vähän luonnonkudusta peräisin olevia poikasia + lohia on noussut jokeen ja kutemaan + mädistä kuoriutuu poikasia + luonnonpoikaset ja jokipoikasistukkaat kasvavat hyvin

Kaikki istukkaat eivät ole samanlaisia Luonnonlohi Istukaslohi Tuki-istukas Velvoiteistukas Kotiutusistukas Kalastusistukas

16 12 8 4 0 Istukkaista yhä vähemmän Istukkaista yhä vähemmän havaintoja Suomi Ruotsi 1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 Istutusvuosi % merkintämäärästä

Istukkaat menestyvät luonnon- kalaa heikommin Tornionjoen poikasvaelluksessa: Tornionjoen nousukaloissa: 100 % 100 % 80 % 80 % 60 % 60 % 40 % 40 % 20 % 20 % 0 % 0 % 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 1984 1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 Luonnonpoikaset Istukkaat Luonnonkala Tuki-istukas Eksykki

0.6 0.5 0.4 0.3 0.2 0.1 0 Post-smolttien eloonjäänti 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 Year Post-smolt survival rate for hatchery-reared salmon

Yksinkertaistettu Itämeren ekosysteemimalli 1970-1980 1990-2000 Lämpötila Suolaisuus Pseudocalanus Temora Acartia Kilohailikanta Silakan kuntokerroin Kilohailin kuntokerroin

Luonnonlohien osuus (%) Itämerellä ->96 1999 2000 2002 2003 2004 Etelä-Itämeri 10-20 47 61 70 Ahvenanmaa 10-20 43 69 76 70 Selkämeri 10-20 33 40 76 68 Perämeri 10-20 22 36 43 52 26 Kemijoen 53 63 terminaalialue

ISTUTUSTEN TULOKSELLISUUS Istutuskustannus /saaliskg Tuottajahinta /kg 1990 2 4 2000-l 10-15 <3 DIOKSIINI FIN & SWE, poikkeuslupa ainakin 2006 loppuun 2004 EU-päätös: max. 4.4 kg, 73 cm esim. Tanska kalasti 2004-05 isoja rehuksi!! Jatkossa?

Lohijokien tuotantopotentiaali? ICES 2002: Potentiaaliarviot todennäköisesti liian pieniä Potentiaalit arvioitava uudelleen Tavoitetasoa (50%) korotettava

Tavoitetasoa korotettava? Jokien tuotanto tehokkaampaan käyttöön Kalastuskuolevuus pienemmäksi! Enemmän luonnonlohta! Lohisaaliit kasvavat myös merellä

IBSFC 2002: Kalastuksen painopiste Sekakantakalastus avomerellä " Kanta- ja ryhmäkohtaisempi kalastus rannikolla Terminaalikalastus? Valikoiva kalastus?

Uusia kotiutusjokia Pohjanlahdelle? Valjastetut Alajuoksultaan valjastamattomat Kemijoki Perhonjoki Iijoki Merikarvianjoki Oulujoki...?...? Oulujoen Merikosken kalatie 2003 Toimii! Asennemuutos!? Mitä kaloilla tehdään? Seuraavat kalatiet?

Lohipolitiikan suunta? Hyödyntäminen - suojelu Elinkeinokalastus - matkailukalastuselinkeino Villi - viljelty Catch & Release Catch & Kill Ruoka elämys