Yhtiökokous 2010 1 (8) Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat osakkeenomistajat, hyvät naiset ja herrat Ärade ordförande, bästa aktieägare, mina damer och herrar Tänä vuonna minulla on ilo toivottaa tervetulleeksi ennätysmäärä osallistujia yhtiökokoukseemme. Ennakkoilmoittautuneita oli 1 300 osakkeenomistajaa - lähes puolet enemmän kun viime vuonna. Vuosi sitten Fortumin yhtiökokousta vietettiin hyvin erilaisissa tunnelmissa. Yhtiö oli julkisuuskohun pyörteissä. Pian yhtiökokouksen jälkeen kohu kuitenkin laantui ja Fortumille annettiin työrauha. Sen turvin saimme palata normaaliin päiväjärjestykseen ja jatkaa Fortumin kehittämistä kohti entistä parempaa sähkö- ja lämpöyhtiötä. Mennyt vuosi 2009 oli monella muullakin tavalla haastava. Maailmanlaajuisen taantuman myötä muun muassa Suomen ja Venäjän taloudet kutistuivat lähes 8 prosenttia. Myös muilla kotimarkkinoillamme talouden lasku oli huomattavaa. Teollisen tuotannon romahduksen myötä myös sähkönkulutuksessa nähtiin ennätyksellisiä laskuprosentteja. Pohjoismaissa ja Venäjällä sähkön kokonaiskysyntä supistui 5 %. Pohjoismaissa teollisuuden sähkönkulutus laski lähes 15 %. Haastavista olosuhteista huolimatta Fortum saavutti kuluneena vuonna hyvän tuloksen. Fortumin edelleen jatkunut taloudellinen vakaus antaa yhtiölle hyvän pohjan vastata tulevaisuuden energiatoimialan haasteisiin. Ilmastonmuutos, rajalliset luonnonvarat ja kasvava kysyntä ovat asioita, joihin Fortum vastuullisena toimijana etsii aktiivisesti ratkaisuja. Sähkön kysyntä tulee jatkamaan kasvuaan viime vuoden taantumasta huolimatta. Lyhyellä aikavälillä sähkön kulutuksen kasvuun vaikuttaa talouden elpyminen. Pitkällä aikavälillä kasvua vauhdittaa sähkön suhteellisen osuuden lisääntyminen kokonaisenergian kulutuksesta. Tällä hetkellä arvioimme, että pohjoismainen sähkön kysyntä elpyy vuoden 2008 tasolle vuosina 2012-2014. Kysynnän kattamiseksi tarvitaan uusiutuvien energiamuotojen lisäksi myös muuta vähäpäästöistä sähköntuotantoa, kuten ydinvoimaa. Suomesta poistuu arviolta kolmen uuden ydinvoimalaitoksen verran sähköntuotantoa vuoteen 2030 mennessä. Sähköä tuodaan vuosittain Suomeen yhden ydinvoimalaitoksen kapasiteettia vastaava määrä. Suomi on asettanut
Yhtiökokous 2010 2 (8) energiapoliittiseksi tavoitteekseen olla sähköntuotannon suhteen omavarainen myös huippukulutustilanteissa. Lisäksi valtioneuvosto on asettanut tavoitteeksi 80-90 prosentin päästövähennysten aikaansaamisen vuoteen 2050 mennessä. Loviisa 3 tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden hiilidioksidipäästöttömän sähkön ja kaukolämmön tehokkaaseen yhteistuotantoon pääkaupunkiseudulle. Loviisa 3:n kautta Suomen vuotuiset hiilidioksidipäästöt vähenisivät 4 miljoonalla tonnilla, eli 6 prosentilla. Mielestäni tätä mahdollisuutta ei tule jättää hyödyntämättä. Uskomme tähän niin paljon, että jos lupa myönnetään, olemme valmiita 100 miljoonan euron lisäkustannukseen, joka vaaditaan laitoksen toteuttamiseksi sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitoksena. Julkisuudessa on käyty keskustelua, jonka mukaan Loviisan nykyisten ydinvoimalaitosyksiköiden korvaamisesta ei tarvitsisi vielä päättää. Nykyiset käyttöluvat päättyvät vuonna 2027 ja 2030. Tällöin alun perin 25 vuodeksi suunnitellut laitokset ovat toimineet jo 50 vuotta. Käytännössä lupa tarvitaan nyt, jotta laitostoimittajat pitävät meitä uskottavana kumppanina, ja jotta nykyisten laitosten jatkuvuus ja ydinvoimaosaamisemme voidaan turvata. Fortum on myös valmis aikatauluttamaan oman hankkeensa niin, että se valmistuu markkinoiden sähköntarpeen ja resurssitarpeen kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tämä tarkoittaa, että uusi laitos otettaisiin käyttöön vuosina 2022-23. Uskon, että kun poliittisilla päättäjillä on käytössään kaikki tarvitsemansa tieto, on lopputulos yhteiskunnan kokonaisedun mukainen, ja harkinta Fortumin hakemuksen osalta on positiivinen. Loviisa 3:n toteuttamiseksi on kaikki valmiina. Vain lupa puuttuu. Ydinvoimaan panostamisen lisäksi Fortum toteuttaa määrätietoisesti investointeja, jotka huomioivat yhtä lailla kapasiteetin tarpeen, ilmastonäkökohdat ja taloudelliset realiteetit. Kestävä kehitys on tärkeä osa Fortumin strategiaa ja visiota, ja uskon vahvasti sen olevan yksi liiketoiminnan menestystekijöistä myös tulevaisuudessa. Koko Fortumin nykyisestä sähköntuotannosta 69 % on hiilidioksidipäästötöntä. EU:n alueella sähköntuotannostamme 91 prosenttia on hiilidioksidipäästötöntä ja meneillään oleva investointiohjelmamme on 95-prosenttisesti hiilidioksidipäästötön. Investoimme jatkuvasti päästöjen vähentämiseen myös Venäjällä.
Yhtiökokous 2010 3 (8) Merkittävä osa investoinneistamme Pohjoismaissa ja Baltian alueella kohdistuu uuteen sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteettiin. Sähkön- ja lämmön yhteistuotanto on energiatehokas vaihtoehto, sillä sen avulla polttoaineen sisältämästä energiasta hyödynnetään yli 90 prosenttia. Vuonna 2009 Fortum otti käyttöön kaksi uutta yhteistuotantolaitosta, toisen Suomenojalla Espoossa ja toisen Tartossa Virossa. Tänä vuonna kaupalliseen käyttöön otetaan Puolan Częstochowaan ja Viron Pärnuun rakennettavat sähkön- ja lämmön yhteistuotantolaitokset. Fortumin investointiohjelmaan sisältyy myös perusparannusinvestointeja useisiin vesivoimalaitoksiin. Näillä toimenpiteillä kasvatetaan laitosten tuotantokapasiteettia, parannetaan turvallisuutta ja varmistetaan hyvä käytettävyys. Vesivoimalaitosten perusparannusohjelma lisää Fortumin sähköntuotantokapasiteettia vuosittain keskimäärin 20 30 MW vuoteen 2015 mennessä. Lisäksi Fortum investoi automaattiseen mittarinhallintaan sähkönjakeluasiakkaille. Ruotsissa yhteensä 844 000 asiakkaallamme on nyt etäluettavat mittarit, joista viimeiset saatiin asennettua kesällä 2009. Suomessa mittarien asennukset alkavat tänä vuonna. Uusien etäluettavien mittarien myötä kuluttajat pystyvät helpommin seuraamaan sekä ohjaamaan energiankäyttöään ja siten parantamaan energiatehokkuutta. Energia-alalla tehtävät investointipäätökset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Voimalaitosten keskimääräinen käyttöikä on 40 60 vuotta. Naantalin voimalaitoksemme täyttää tulevana kesänä 50 vuotta. Laitos on erinomainen esimerkki siitä, miten osaava käyttö ja kunnossapito lisäävät voimalaitoksen elinikää merkittävästi ja varmistavat jatkuvan, erinomaisen käytettävyyden. Nyt on kuitenkin oikea aika katsoa Naantalin osalta tulevaisuuden ratkaisuja. Uusi voimalaitosyksikkö tarvitaan ja uskon, että alueen yhteistyökumppaneiden kanssa löydämme erinomaisen, kestävän kehityksen mukaisen ratkaisun alueelle. Biopolttoaineisiin pohjautuva tuotanto on päällimmäinen vaihtoehto suunnitelmissamme. Teimme merkittävän yrityskaupan helmikuussa 2008 Venäjälle ja olemme vahvasti sitoutuneita tekemään toiminnoistamme siellä menestyksen. Venäjä on kasvumarkkina. Sen talous kasvaa taantuman jälkeen muita kotimarkkinoitamme nopeammin. Venäjän sähköreformi on edennyt maan hallituksen tekemien päätösten mukaisesti. Kilpailluilla markkinoilla myydyn sähkön osuus nostettiin Venäjällä 60 prosenttiin vuoden 2010 alusta lähtien. Reformin mukaisesti kaikki sähkö tukkumarkkinoilla hinnoitellaan markkinaperusteisesti vuoden 2011 alusta alkaen.
Yhtiökokous 2010 4 (8) OAO Fortumin meneillään oleva investointiohjelma nostaa sähköntuotantokapasiteettimme nykyisestä noin 2 800 MW:sta hieman yli 5 000 MW:iin. Ohjelman sisältämästä seitsemästä uudesta yksiköstä kolme valmistuu vuonna 2010. Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta Venäjällä merkittävästi. Tästä on esimerkkinä Fortumin ja Tšeljabinskin aluehallinnon sopimus laajan energiatehokkuusyhteistyön käynnistämisestä. Ohjelman mittavin toimenpide on Tšeljabinskin kaukolämpöjärjestelmän automaatio- ja perusparannusprojekti. Tämän tuloksena energiatehokkuus alueella paranee yli 30 prosenttia ja polttoaineen käyttö sekä päästöt vähenevät merkittävästi. Harva ehkä tietää, että OAO Fortumin hankinnan myötä Fortumista tuli maailman neljänneksi suurin lämmöntuottaja. Lämmöntuotantomme nojaa tehokkaaseen sähkön- ja lämmön yhteistuotantoon. Venäjällä energiamarkkinoita on kehitetty markkinalähtöisesti. Uskon markkinaehtoisen kehityksen etenevän myös Euroopassa. Vaikka Pohjoismaisella sähkömarkkinallakin on vielä kehitettävää, on se toiminut edelläkävijänä muille sähkömarkkina-alueille. Suunta on oikea ja olen varma siitä, että tulevaisuudessa markkinaehtoinen, Euroopan laajuinen sähkön tukkumarkkina on kaikkien etu. Se lisää kilpailua, parantaa toimitusvarmuutta ja mahdollistaa ilmastotavoitteiden saavuttamisen alhaisimmin mahdollisin kustannuksin koko yhteiskunnan kannalta. Euroopan unioni panostaa vahvasti energiamarkkinoiden kehittämiseen ja jäsenmaat, Suomi mukaan lukien, ovat sitoutuneet toimivien Euroopan-laajuisten sähkön sisämarkkinoiden muodostamiseen. Tästä osoituksena on EU:n panostus sähkön ja kaasun siirtoyhteyksien rakentamiseen. Sähkön siirtoyhteyksien määrän Pohjoismaiden ja Keski-Euroopan välillä on suunniteltu kaksinkertaistuvan tällä vuosikymmenellä. Energiamarkkinoiden tehokkuuden lisäämisessä ja ilmastonmuutoshaasteisiin vastaamisessa keskeistä olisi myös harmonisoida erilaiset kansalliset tukijärjestelmät. Näin investointeja syntyy sinne missä se on järkevintä. Pelkästään siirtymällä Pohjoismaissa kansallisista tukijärjestelmistä yhteisiin mekanismeihin voisimme säästää Pohjoismaissa yhteensä jopa 950 miljoonaa euroa vuodessa, kun pyrimme kohti sovittuja uusiutuvan energian tavoitteita vuoteen 2020 mennessä.
Yhtiökokous 2010 5 (8) Energiayhtiöillä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, koska suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy energian tuotannossa ja kulutuksessa. Fortum kehittää ja soveltaa aktiivisesti uusia teknologioita, jotka tukevat kehitystä kohti hiilidioksiditonta energiajärjestelmää. Vuonna 2009 Fortumin T&K-toiminta painottui voimakkaasti jo aiemmin mainitsemani ydinvoima-kaukolämpökonseptin kehittämiseen sekä älykkäisiin sähköverkkoihin ja sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuriin. Viime vuonna älykkäistä sähköverkoista tuli Fortumin T&K-toiminnan keskeinen uusi osa-alue. Kehitystyössä testataan ratkaisuja, joiden avulla esimerkiksi uusiutuvista energianlähteistä, kuten aurinkopaneeleista, tuotettu ylijäämäenergia voidaan syöttää sähköverkkoon. Älykkäitä sähköverkkoja koskevaan kehitystoimintaan liittyvät läheisesti myös sähköautot. Uskomme, että sähköautot ovat olennainen osa tulevaisuuden liikennettä. Fortum edistää ladattavien sähköautojen käyttöönottoa kehittämällä niiden tarvitsemaa infrastruktuuria. Vuonna 2009 Fortum jatkoi aktiivisesti sähköajoneuvoihin liittyviä hankkeita. Olemme muun muassa olleet mukana kehittämässä Valmet-Automotiven kanssa Eva-konseptisähköautoa. Se esiteltiin ensikertaa Geneven automessuilla tämän kuun alussa ja siihen voitte tutustua tänään täällä Finlandia-talolla. Fortum on myös jatkanut yhdessä TVO:n kanssa hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin kehittämistä Meri-Porin voimalaitokselle. Hankkeen tavoitteena on talteenottaa, kuljettaa ja varastoida yli 1,2 miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuosittain. Tämä vastaa noin 1,5 % Suomen kaikista CO 2 -päästöistä. Tavoittelemme Meri-Porin hankkeelle paikkaa EU:n ohjelmaan, jossa tuetaan vuoteen 2015 mennessä rakennettavia hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sekä uusiutuvan energian demonstraatioprojekteja. Pääsy EU:n demonstraatio-ohjelmaan on edellytys tämän mittaluokan hankkeen toteuttamiselle Suomessa. Hankkeen toteutukseen tarvitaankin nyt toteuttajaosapuolten sitoutumisen lisäksi vahvaa poliittista tahtoa ja kansallista rahoitusta. Toteutuessaan sillä olisi merkittävä kansantaloudellinen vaikutus. Hanke lisäisi myös suomalaista tietotaitoa yhdessä merkittävimmistä ilmastoteknologioista ja loisi parhaimmillaan mahdollisuuden kehittää tästä teknologiasta menestyvä suomalainen vientituote.
Yhtiökokous 2010 6 (8) Fortumin T&K-toiminnan perustana on aina ollut verkostojen ja kumppanuussuhteiden rakentaminen johtavien tutkimusorganisaatioiden, suunnittelualan yritysten sekä laitteiden ja laitosten toimittajien kanssa. Yksi merkittävimmistä, viimeaikaisista kumppanuuksistamme on viimeistelyvaiheessa oleva uusi yhteistyö Aalto-yliopiston kanssa. Tässä Fortumin hallituksen hyväksymässä ohjelmassa on kyse monivuotisesta hankkeesta, jossa tutkitaan energiantuotantoa ja -käyttöä sekä energiamarkkinoita. Hanke on arvoltaan noin 3 miljoonaa euroa, joka sijoitetaan Aalto-yliopiston peruspääomaan. Kumppanuus on jatkoa Fortumin yhteistyölle Aalto-yliopiston muodostavien korkeakoulujen kanssa Fortumin liiketoimintojen edistämiseksi. Eri alojen yhdistäminen Aalto-yliopiston tutkimuksessa ja opetuksessa auttaa Fortumia kehittämään aiempaa monipuolisempaa tutkimusyhteistyötä. Yhtiömme määrätietoinen kehitystyö tulevaisuuden haasteita varten on edennyt hyvin tuloksin. Olemme kehittäneet organisaatiotamme yksinkertaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Uusi organisaatiomme astui voimaan lokakuun alussa. Sen myötä meillä on paremmat lähtökohdat kohdata toimintaympäristössämme tapahtuvat muutokset. Uudessa liiketoimintarakenteessa meillä on neljä divisioonaa: Power, Heat, Electricity Solutions and Distribution ja Russia. Konsernin esikuntatoimintoihin kuuluvat Talous-, Henkilöstöyksikkö-, Yhteiskuntasuhteet ja kestävä kehitys- sekä Strategia ja T&K. Tämä rakenne antaa eväät tehokkaampaan päätöksentekoon ja liiketoiminnan ohjaukseen. Tässä yhteydessä haluaisin esitellä Fortumin johtoryhmän. Anne Brunila toimii konsernin yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen johtajana. Alexander Chuvaev on Russia-divisioonan johtaja ja toimii myös OAO Fortumin toimitusjohtaja sekä Venäjän maavastaavana. Mikael Frisk on konsernin henkilöstöjohtaja. Timo Karttinen vastaa Electricity Solutions and Distribution -divisioonan johtamisesta ja toimii myös Suomen ja Norjan maavastaavana. Juha Laaksonen on konsernin talousjohtaja ja vastaa myös konsernin IT- ja ostotoiminnoista. Per Langer toimii Heat-divisioonan johtajana ja on lisäksi Ruotsin, Puolan ja Baltian maiden maavastaava. Maria Paatero-Kaarnakari on konsernin strategia- ja T&K -johtaja. Matti Ruotsala toimii Power-divisioonan johtajana.
Yhtiökokous 2010 7 (8) Tällä johtoryhmällä ja sen vahvalla, monipuolisella osaamisella meidän on hyvä jatkaa yhtiön kehittämistä. Edellä mainittujen asioiden lisäksi Fortumin vuoteen mahtuu myös monia muita positiivisia tapahtumia. Maineemme on kohentunut ja kestävän kehityksen panostuksemme ovat saaneet tunnustusta. Myös osakkaidemme lukumäärä nousi merkittävästi viime vuonna. Teitä osakkeenomistajia on yhteensä jo yli 90 000. Tämä on mielestäni osoitus yhtiön kiinnostavuudesta, ja teemmekin kaikkemme sen eteen, että Fortumin osake tulee olemaan ostamisen ja omistamisen arvoinen myös jatkossa. Fortumin visio on olla ensiluokkainen sähkö- ja lämpöyhtiö ja kestävän kehityksen edelläkävijä. Visio kuvastaa vahvaa sitoutumistamme erinomaisiin tuloksiin kaikessa toiminnassamme. Se kuvaa myös näkemystämme siitä, että kestävä kehitys jossa taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu ovat tasapainossa on yhtiölle menestystekijä. Osakkeenomistajamme voivat olla tyytyväisiä siitä, että ovat omistajana yhtiössä, jonka taloudellinen tulos on vahva, ja joka samalla huolehtii esimerkillisesti velvollisuuksistaan ympäristöä ja yhteiskuntaa kohtaan. Strategiamme mukaisesti olemme 2000-luvulla keskittyneet sähkö- ja lämpöliiketoimintaan Pohjoismaiden, Venäjän ja Itämeren alueella. Olemme myös kehittäneet määrätietoisesti hiilidioksidipäästötöntä ja joustavaa tuotantoportfoliotamme. Tänä vuonna tarkoituksenamme on arvioida, minkälaisia mahdollisuuksia ja haasteita energia-ala tarjoaa Fortumille tulevaisuudessa. Tämä on kuluvana vuonna oleellinen osa uuden johtoryhmämme työtä. Tulevaisuuden kasvavaan sähkönkysyntään ja ilmastonmuutoksen asettamiin vaatimuksiin valmistautumisessa Fortumia tukee sen vahva tase ja hyvä kannattavuus. Niiden avulla säilytämme liikkumavaramme ja varmistamme, että voimme toteuttaa strategiaamme joustavasti. Voimme tehdä suunnittelemamme investoinnit ja olemme valmiita myös tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin, kun niiden aika koittaa. Energia-alalla tulevaisuus on rakennettava tänään, ja nyt tehtävät päätökset vaikuttavat useiden sukupolvien elämään. Fortumin toiminnan tarkoituskin kertoo, että "energiamme edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Työni Fortumin toimitusjohtajana on varmasti vaativa, mutta olen voinut tarttua haasteisiin optimismilla, rohkeudella ja vahvalla sitoutumisella, ennen kaikkea siksi että voin luottaa Fortumin osaavaan ja ammattitaitoiseen henkilöstöön. Tämä on
Yhtiökokous 2010 8 (8) mahdollistanut yhtiön kehittymisen ja edistymisen tavoitteissaan. Jokapäiväisessä toiminnassamme meitä ohjaavat arvomme: tuloksellisuus, yhteishenki, eettisyys, luovuus ja uudistumisen halu. Näiden periaatteiden pohjalta meidän on hyvä jatkaa eteenpäin ja tehdä Fortumista yhä vahvempi ja kilpailukykyisempi yhtiö. Kiitos!