Pintamojärvi
Pintamojärvi Vesihehtaareja noin 250. Rantaviivaa noin 10 kilometriä. Yksi suurimmista ja syvimmistä järvistä Pudasjärven alueella. (Syvin luotaamalla löydetty paikka 23 metriä) Luonnontilassaan ollut karu ja vähähumuksinen, kirkasvetinen muikkujärvi. Rannat pääosin hiekkarantoja. Rannan tuntumassa kymmenkunta vakituista taloutta, puolenkymmentä puolittain vakinaista. Satakunta kesätai vapaa ajan asuntoa. Valuma alueella ei toimi yhtään karjatilaa. Viimeinen lopetti vuosituhannen vaihteen jälkeen. Peltoa viljelyksessä kymmenkunta hehtaaria. Säännöstelty. Pintamon voimalaitos, rakennettu 1955. Teho 500 (kwh). Vuosituotanto 1,4 gwh. Yläpuolisen Pirinojan vedet padottu ja käännetty laskemaan Pintamoon.
3. Rannan asukkaiden huoli kotijärvensä tilasta: Rehevöityminen? Asutus? Maatalous? Metsäojitus? Säännöstely? * Sisäinen ja ulkoinen kuormitus! Pintamosta on otettu vesinäytteitä 1960 luvulta saakka, jolloin vedestä mitattiin fosforia 10 mikrogrammaa litrasta. 2000 luvulla on mitattu jopa yli kymmenkertaisia pitoisuuksia. Syvänteistä on hapen määrää mitattu 1990 luvulta saakka. Viime vuosisadalla tilanne oli vielä normaali, mutta 2000 luvulla happikatoa syvänteissä on tilastoitu muutamana vuonna. 2000 luvun alusta havaittu kesäisin sinileväkukintoja, joinakin talvina mitattu syvänteissä happikatoa. 2013 kesän valtakunnallisessa leväseurannassa Pintamo todettiin maan ainoaksi sisävedeksi, jossa myrkyllistä sinilevää esiintyi heinäkuussa erittäin paljon. 2014 kesällä sinileväkukintoja havaittiin vain kahtena päivänä kesäkuun lopulla. Kuva Jari Jokinen 2013
4. Kalastomuutokset? 1980 90 luvuilla 17 20 mm verkoilla pyydetty muikku on pienentynyt 10 12 mm silmäkoolla pyydettävään. Vuosittaiset siikaistutukset eivät ole tehonneet. Eivät kasva ja katoavat jonnekin. Samoja poikasia istutettu läheisiin lampiin: menestyneet ja kasvaneet niissä erinomaisesti. Norssin kutunousu Latvaojaan on lakannut. Särki ja hauki nousevat yhä. Onki ja varsinkin pilkkivetenä oikukas. Saalista vähänlaisesti. Sama tilanne vetouistelussa. Keväällä haukisaaliit verkolla ja ahvensaaliit katiskalla kohtalaiset. Talviverkkosaaliit hyviä 50 60 millin verkoilla. Talvisin pyytää 3 4 verkkokuntaa. Toisistaan riippumattomat kalatalousasiantuntijat epäilleet häiriöitä järven ekosysteemin ravintoketjussa.
5. Kuha menestyy 1990 luvun lopulla järveen istutettu kuha on menestynyt erinomaisesti. 15 vuodessa kasvaneet jopa yli kuusikiloisiksi. Lisääntyy nykyään luontaisesti. Helmikuussa 2014 nostettiin jään päälle kuha, jolla oli painoa 6350 grammaa. Pituus 80 cm, ympärysmitta 52 cm. (Kuvassa) 2013 syksyllä saadulla kuhalla oli painoa 5690 g. Ikä määriteltiin: peräisin vuosina 1996 1998 suoritetuista ensimmäisistä istutuksista. Vuonna 2011 suurin saatu kuha painoi 5870 g. Kuva Terttu Holappa
6. Rantojen syöpyminen? Koillispohjan sähkön ja Fortumin aikana säännöstely yritettiin pitää kipurajoilla rannanomistajien kanssa neuvottelemalla. Rantoja osittain riviteerattu voimayhtiöiden toimesta maanomistajien suostumuksella ja vaatimuksesta. Joiltain osin onnistuneet, joiltain osin rantojen kiveämiset valuneet vuosien saatossa järveen. Rantojen syöpyminen pahimmillaan rantaluhdilla, joista kuvassa sauvoimen kohdalla veden alla on rajapyyki 10 metriä rantaviivasta. Latvaojan suun rantaluhdan poikki uiton tarpeisiin kaivettu väylä on laajentunut. Rantaa suojaava pensaikko on kevätjäiden matkassa hävinnyt. Ajoittain irronnut rannasta turvelauttoja. Norssi ei enää nouse suojattomaksi jääneeseen Latvaojaan kudulle.
7. Säännöstely Fortum möi Pintamon huonokuntoisen voimalaitoksen Koskienergialle kevättalvella 2012. Samana keväänä vesi nousi yli tulvarajojen syynä oli ylemmän säännöstelypadon rikkoutuminen. Patoluukku oli talven jäljiltä jäätynyt kiinni ja vesi virtasi koskena alemman padonkin yli. Muitakin ongelmia ilmeni
8.Rannat vyöryivät Pintamojärven syysvettä nostettiin syksyllä 2012 erittäin korkealle ja se jäätyi. Talvella 2013 vesi laski ja rantapenkkoihin kiinnittynyt jää mursi rantoja keväällä ja liuotti humusta veteen. Kuvat ennen juhannusta kevätkesän myrskyn jäljiltä järven etelärannalta. Piikki koettiin myös levätilanteessa: 2013 kesän valtakunnallisessa Järviwiki leväseurannassa Pintamo todettiin maan ainoaksi sisävedeksi, jossa sinilevää esiintyi heinäkuussa erittäin paljon.
9. Sama ranta syyskuussa 2014
1960 luvulta saakka järven veteen on kulkeutunut metsämaiden muokkauksista ja soiden ojituksista kiintoainesta. Joidenkin arvioiden mukaan jopa 100 000 kuutiota. 10. Metsäojitus Pahin tilanne on järven eteläpuolella, jossa maaperä on savensekaista silttiä. Entiset hiekkarannat ovat ojitusalueiden tuntumassa pahoin liettyneet ja mataloituneet. Suurin osa syöpymistä on ajan saatossa lakannut kuljettamasta kiintoainetta. Joillain paikoin ilmiö on jatkunut näihin päiviin saakka. Metsähallituksen mukaan Pintamon yläpuoliset ojitukset eivät enää vaikuta järveen laskevan Latvaojan veden laatuun osa rannanomistajista ja Latvaojassa kalastaneista on ollut asiasta eri mieltä.
11. Sama paikka kunnostuksen jälkeen Pintamojärven kunnostus hankkeeseen kuuluva Otso metsäpalveluiden suunnittelema ja toteuttama metsäojan kunnostustyömaa. Kuvat: Hannu Ihme
12. Tutkimuksia järven tilasta Päättymässä olevalla Iijoen vesistön vesienhoitosuunnitelmakaudella Pintamo on luokiteltu tyydyttävään tilaan 88 prosenttia Iijoen vesistöalueen vesistä oli luokiteltu hyväksi tai sitä paremmaksi. Pintamon säännöstelyä tulisi uuden suunnitelmakauden ehdotuksen mukaan kehittää ekologisempaan suuntaan. Lisäksi suositeltiin rehevöityneen järven kunnostusta. Syyskesällä 2013 Ely keskuksen toimesta suoritettujen koekalastusksissa todettiin, että kalaston aiheuttamaa kuormitusta järvessä ei näyttäisi olevan. Biomassa näytti olevan normaali. Koekalastusverkkojen silmäkoon pienemmässä päässäkään ei kalaa ollut köytenään kuten joissain rehevöittyneissä järvissä tapaa olla. Koekalastuksen näppituntuma oli, että Pintamon petokalakanta on kunnossa ja kalastuspainetta arveltiin sopivaksi. Monet järvet ovat tutkijoiden mukaan alikalastettuja.
Keväällä 2014 Vyyhti hankkeen vesistökunnostusasiantuntija Eero Hiltunen kiersi Pintamojärviyhdistyksen ja kalaveden osakaskunnan edustajien kanssa ja totesi kunnostustarpeita olevan. 13. Nopean toiminnan joukot Pian tämän jälkeen Pohjois Pohjanmaan Elyn asiantuntijat ja säännöstelyluvan haltija tekivät paikallisten kanssa katselmuksen rannoilla. Suosituksena oli hankesuunnitelman laadinta järven tilan parantamiseksi. Kalaveden osakaskunta päätti välittömästi hakea avustusta kunnostustöihin Ely keskukselta. Vyyhti hanke avusti hankesuunnitelman laadinnassa. Mukaan hoitosuunnitelmaan otettiin hoitokalastuksen, vesikasvien niiton ja rantojen puhdistuksen lisäksi Metsäkeskuksen Otso palvelujen suunnittelema vyöryvän metsäojan kunnostus. Kuva Vyyhti hankkeen katselmuksesta Latvaojan suusta: Aikaa katselmuksista päätöksentekoon ja avustus hakemuksen laadintaan meni vajaat kaksi viikkoa.
14. Vauhti hidastui Mikä onnistui ja mikä ei + Pohjois Pohjanmaan Ely keskus on myönsi heinäkuun lopulla Pintamon yhteisen kalaveden osakaskunnalle 8600 euron avustuksen Pintamojärven kunnostuksiin. + 50 prosentin omarahoitusosuutta, 310 tuntia alettiin talkoilla vesikasveja niittämällä, omatoimisella hoitokalastuksella ja rannoille ajautuneen humuksen poistolla. + 15.7. mennessä oli kasassa tunteja jo 160 ja vähempiarvoista kalaa pyydetty n. 1250 kiloa. Hanke saatiin haettua ja käyntiin niin myöhään, että aktiiviseen kevätkalastukseen ei hankkeen puitteissa ehditty. Osakaskunnan paunetti jäi toukokuun parhaaseen sesonkipyyntiin laittamatta. + Pitkälliset neuvottelut vyöryvän metsäojan kunnostuksesta saatiin maanomistajan kanssa käytyä ja Otso metsäpalveluiden suunnittelemat ja Metsäkeskuksen rahoittamat kunnostukset saatiin hyvälle mallille. + Tutkimustuloksia saatiin veden laadusta, järven kalastosta ja pohjavesieliöistä Ammattiopisto Lappian kalatalouden opintolinjan suorittamana. +/ Ammattikalastajien kanssa käytiin neuvotteluja, mutta sopimuksia ei uskallettu tehdä eikä nuottausta aloittaa ennen kuin avustuspäätös oli Ely keskuksesta saatu. Seurauksena varovaisuudesta oli, että nuottaukseen budjetoitua avustusta ei saatu käytettyä täysimääräisesti. Kalastajat olivat ehtineet omat aikataulunsa laatia ja oletettu paras sesonki (?) jäi hyödyntämättä.
15. Nuottausta syyskuun alussa
16. Hoitokalastustuloksia: * Kesä heinäkuussa kalastus osakaskunnan toimesta 1250 kg vähempiarvoista kalaa. * Heinä elokuussa osakaskunnan suorittamissa kaikuluotauksissa suuria kalaparvia havaittiin välivedessä 5 8 metrin syvyydessä syvänteiden päällä. * Nuottaus aloitettiin syyskuun alkupuolella: 2 päivää; 3 apajaa: saalis 1150 kg, josta n. 90 kg muikkua. Kalastus keskeytettiin, koska kalaparvia ei enää löydetty. * Syyskuun lopulle sijoittunut hirvenmetsästyksen aloitus esti nuottauksen rannalla ei ollut ketään mahdollista saalista vastaanottamassa ja käsittelemässä. * Lokakuun alussa etsittiin luotaamalla kalaparvia, mutta niitä ei löytynyt. Nuottaamaan ei ryhdytty. * Kalastajat kuukauden etelän rahakkaimmilla vesillä. * Viimein lokakuun lopussa nuotattiin 2 apajaa: saalis 730 kg, josta n. 10 % neulamuikkua. Parvia ei luotauksella löydetty. * Marraskuun 1. päivä järvi oli jo jäässä.
Ammattiopisto Lappian kalatalouden opintolinja kävi hankkeen aikana ottamassa järvestä kalasto ja pohjavesieliönäytteitä. 17. Tutkimustuloksia Eläinplanktonin määrän ja rakenteen tarkastelu osoitti kalatalouden opettaja Vesa Niemitalon mukaan yllättävän niukkaa pieneliöstöä. Vesikirppujen määrä oli yllättävän pieni, eikä ns. lepomuotoja muodostaneita yksilöitä juuri havaittu. Nekin jotka havaittiin, olivat pieniä. Vesi on kirkasta ja näkösyvyys yli kolme metriä, mutta järven pohja on kauttaaltaan hienorakenteisen liejun peitossa. Pohjakasvillisuutta ei juurikaan ole, eikä siten pieneliöstölle piilopaikkoja. Kasviplanktonin osalta pintaveden ph luku osoitti Niemitalon mukaan normaalia suurempaa määrää. Silmiinpistävää oli Anabaena sinilevärihmojen sekä piilevien suuri määrä. Ei kuitenkaan niin suurta määrää, että leväsamentumia olisi havaittu. Kalastonäytteistä todettiin, mm. että muikun kasvun pysähtyminen ensimmäisen vuoden jälkeen voi johtua kalojen määrästä johtuvasta ravintokilpailusta, joskin myös sukukypsyyden saavuttamisesta. Särjen kasvun hitaus saattaa viitata ravinnon vähyyteen. Isoja särkiä ei nuottasaaliista satunnaisesti sankolla kaapaistujen näytekalojen joukossa ollut, ahvenia vain muutama. Tutkimustuloksista Niemitalo totesi yhteenvetona, että kalaston rakenteen selvittäminen onnistuisi jatkossa paremmin koeverkkokalastuksella j Pieneliöstön kokonaistilanteen selvittämiseksi tarvittaisiin useampi kuin yksi näytteenottokerta kesässä. Ammattikalastajien kommentti kokemuksistaan oli, että syvä Pintamojärvi on hankala kalastaa: Liian suurta kalabiomassaa Pintamojärvessä ei ole taikka kala ei syksyllä parveudu tai sitä ei löydy kaikuluotaamalla.