RASKAUDEN VAIKUTUKSET SUUN TERVEYTEEN Jemina Lesonen ja Pauliina Pääkkönen 2015 Opinnäytetyö
RASKAUSHORMONIEN VAIKUTUKSET SUUHUN Hormonitoiminnan muutokset raskauden aikana Suun ph laskee, suu happamoituu Syljen puskurointikyky heikkenee Mikrobien määrä suussa kasvaa Raskauden jälkeen tilanne normalisoituu Hampaiden reikiintymisalttius ja ientulehdusriski kasvavat, sillä suun olosuhteet muuttuvat epäedullisemmiksi
SYLKI Sylki koostuu vedestä, epäorgaanisista suoloista, lipideistä ja proteiineista. Sylkeä erittävät isot sylkirauhaset (vaativat stimulointia) ja pienet sylkirauhaset (erittävät jatkuvasti). Sylkeä erittyy päivän aikana noin 0,5 1 litraa. Syljen normaali ph-arvo on 6.2 7.4. Syljen tärkeimpiä tehtäviä Suun huuhtelu ja liukastaminen Hampaiden remineralisaatio (hampaan pinnan uudelleen kovettaminen) Osallistuminen nestetasapainon säätelyyn Hormonien eritys Suun suojelu bakteereilta, viruksilta ja sieniltä Puskurointi (kyky pitää syljen ph tasaisena)
RASKAUSGINGIVIITTI Raskauden aikainen ientulehdus, jonka oireet tavallista ientulehdusta vahvemmat Punoitus Turvotus Runsas verenvuoto ikenistä Voi laueta jo hyvin pienestä määrästä plakkia, sillä hormonit vaikuttavat raskauden aikana elimistön tulehdusvasteeseen Erityisesti progesteronin on todettu vaikuttavan raskausgingiviitin syntyyn Ei johda hampaiden kiinnityskudoksia tuhoavaan parodontiittiin toisin kuin ei-raskaana olevilla, sillä tulehdusmekanismi on eri Esiintyvyys suurinta raskauden puolivälissä Tulehdus laantuu viimeistään imetyksen loppuessa Ientulehdus erityisesti ylähampaissa (Lähde: Hammaslääkäriliitto)
PARODONTIITTI Parodontiitti on hampaan kiinnityskudosten tulehdus. Yhteydessä muuhun yleisterveyteen Tulehdus tulee hoitaa viipymättä, ja se vaatii ylläpitohoitoa. Parodontiitti voi lisätä keskossynnytysten vaaraa sekä raskauskomplikaatioita, sillä mikrobit voivat kulkeutuvat verenkierron mukana istukkaan. Hormonipitoisuuksien muutokset raskauden aikana voivat vaikuttaa parodontiitin syntyyn tai sen pitkittymiseen. Raskaus ei itsessään aiheuta parodontiittia, mutta voi pahentaa jo olemassa olevaa. Parodontiitti. (Lähde: Hammaslääkäriliitto)
PARODONTIITIN OIREET JA SILLE ALTISTAVAT TEKIJÄT Parodontiitin oireet Ienverenvuoto Syventyneet ientaskut Märkävuoto ientaskusta Hampaiden liikkuvuus Hammasrakojen syntyminen Pahanhajuinen hengitys Parodontiitille altistavat tekijät Huono suuhygienia Tupakointi Diabetes Iän tuomat sairaudet ja lääkitykset Anatomiset poikkeavuudet Hammasplakkia retentoivat tekijät Perinnöllisyys
RASKAUSEPULIS Ikenen reaktiivinen ja hyvälaatuinen liikakasvu pienellä alueella Kasvaa yleensä nopeasti, noin muutaman viikon aikana Haavautuu ja vuotaa herkästi, mutta on yleensä kivuton Runsaan suonituksen vuoksi väriltään tummanpunainen Pehmeähkö Johtuu raskauden aikaisista hormonaalisista muutoksista Hoitona muutoksen poistaminen Epulis uusiutuu kuitenkin herkästi. Raskausepulis voi vaikeuttaa hammasvälien puhdistamista. Raskausepulista esiintyy 5 %:lla raskaana olevista. Epulis häviää yleensä synnytyksen jälkeen. Kuva ja lisätietoa raskausepuliksesta: http://www.terveysportti.fi/dtk/ tod/koti?p_artikkeli=tod24018& p_haku=raskausepulis
KARIES Karies eli hampaiden reikiintyminen on infektiosairaus. Yleisimmät reikiintymistä aiheuttavat bakteerit ovat mutans streptokokkeja. Mutans streptokokki -tartunta saadaan hyvin usein varhaisessa lapsuudessa hoitavalta henkilöltä syljen välityksellä. Kariesleesio (Lähde: Hammaslääkäriliitto) Kariesbakteerit tuottavat ravinnon hiilihydraateista aineenvaihduntatuotteenaan happoja, jolloin syntyy happohyökkäys. Kiilteen mineraaleja liukenee niin kauan, että syljen puskurointikyky kumoaa happamuuden. Jos syljen puolustustekijät riittämättömät hammas reikiintyy
Mukailtu Keyesin ympyrämalli karieksen synnystä KARIEKSEN SYNTY Ravinto Bakteerit Hammas Karies Karieksen syntyyn vaikuttavat: Happoa tuottavien bakteerien määrä hampaan pinnalla plakissa eli biofilmissä Sokeripitoinen ravinto ja sen nauttimistiheys (napostelu) Hampaan ja syljen ominaisuudet Suun mikrobiston koostumus
KARIES JA RASKAUS Raskaus altistaa kariekselle: Raskaushormonien pitoisuuksien muutokset lisäävät reikiintymistä aiheuttavien bakteerien määrää suussa. Raskauden aikana syljen puskurointikyky voi heikentyä. Hiilihydraattipitoisen ravinnon tiheä napostelu ja mahdolliset mieliteot Hampaat kestävät 5-6 happohyökkäystä päivässä. Karies takahampaan purupinnalla. (Lähde: Hammaslääkäriliitto)
NAPOSTELU JA MIELITEOT Ravitsemussuositusten mukaan syöminen myös raskaana ollessa edistää suun terveyttä. Raskauden aikana mieliteot ja tarve napostella voivat suurentuneen energiantarpeen seurauksena lisääntyä. Mieliteot voivat olla esim. hiilihydraattipitoisia juomia ja ruokia, kuten suklaata. Napostelu on suurin syy hampaiden reikiintymiselle. Janojuomaksi suositellaan vettä. Naposteltavaksi suositellaan pähkinöitä (eivät aiheuta happohyökkäystä) Pica-oireet, eli ravinnoksi kelpaamattoman (esim. savi tai hiekka) syöminen raskaana ollessa mahdollista, mutta harvinaista Aiheuttaa erityisesti hampaiden kulumista
RASKAUSPAHOINVOINTI JA EROOSIO Raskauspahoinvointiin liittyvä toistuva oksentelu tai happamien ruokien napostelu voi liuottaa hampaan kiillettä kemiallisesti eli aiheuttaa eroosiota Laskevat suun ph-arvon alle 5,5:n Mikäli oksentelu kestää vain osan raskaudesta, vaurioita ei välttämättä ehdi syntyä Eroosion syntymiseen vaikuttaa myös syljen erityksen väheneminen (yleistä raskauden aikana) Eroosion merkit Hampaiden mattamaisuus Hampaiden lyheneminen Hampaiden purupinnan uurteiden häviäminen Hampaiden lohkeilu Eroosioon liittyvää kipua ja vihlontaa aiheuttavat: Lämpötilan vaihtelut Eräät ruoka-aineet (esim. happamat hedelmät) Kosketus Ilmavirta
Hampaat tulisi pestä vasta vähintään tunnin kuluttua oksentamisen jälkeen (kiille vielä pehmeää ja helposti kuluvaa). Suun huuhtelu vedellä tai maidolla oksentamisen jälkeen suotavaa Happohyökkäyksen katkaisu ksylitolituotteella oksentamisen jälkeen Fluorin suositusten mukainen käyttö tärkeää Jos ruoka-aineen ph-arvo on alle 5.5 ja se sisältää kalsiumia (esim. maitorahka), se ei aiheuta eroosiota. Erosiivisimpia ruoka-aineita ovat sitruunahappo ja sitä sisältävät juomat. Tavallinen, maustamaton kivennäisvesi ja hiilihapot eivät aiheuta eroosiota. Lisätietoa ja kuvia: http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/suun-sairaudet-jatapaturmat/hampaiden-ja-suun-sairaudet/eroosio-hammaskiilteen Eroosio erityisesti yläetuhampaissa (Lähde: Hammaslääkäriliitto)
RASKAANA OLEVAN SUUHYGIENIA
HAMPAIDEN HARJAUS Hampaiden harjaus 2 kertaa päivässä 2 minuutin ajan Tavallinen hammasharja tai sähköhammasharja (tehokkaampi) Pieni ja pehmeä harjaspää vähintään 1450 ppm-yksikköä fluoria sisältävä hammastahna, jolla on mahdollisimman alhainen hankausarvo (RDA)
HAMMASVÄLIEN JA KIELEN PUHDISTUS Hammasvälien puhdistus vähintään kerran päivässä Lanka Lankain Hammasväliharja Hammastikku Kieli puhdistetaan, mikäli siinä on peitteitä tai jos hengitys on pahan hajuinen. Kielen puhdistus kielen tyvestä kärkeen suuntautuvin liikkein. Pehmeä hammasharja Kielenpuhdistin Lusikka
FLUORI Fluori on syljestä löytyvä epäorgaaninen aine, joka on usein yhdistyneenä muihin alkuaineisiin (esim. hammastahnojen natriumfluoridi). Fluoria sisältävät yhdisteet suojaavat hampaita reikiintymiseltä. Reagoidessaan fluori muodostaa hampaan pinnalle suojaavan kerroksen ja edesauttaa kiilteen uudelleenmineralisaatiota yhdessä kalsiumin ja fosfaatin kanssa. Liiallisesti käytettynä fluorilla on haitallisia vaikutuksia hampaan pintaosaan eli kiilteeseen.
FLUORIN KÄYTTÖ RASKAUDEN AIKANA Lisäfluorista voi olla hyötyä raskaana olevalle esimerkiksi silloin, jos hänen syljen erityksensä on vähentynyt, jolloin kariesriski kasvaa. Maksimaalinen hyöty lisäfluorista saadaan, kun sen käyttö ajoitetaan esim. ruokailujen eikä hampaiden pesun yhteyteen. Raskaana olevan suositusten mukaisella fluorin käytöllä ei ole todettu haittoja sikiölle. Epäselvissä tilanteissa on suotavaa konsultoida suun terveyden ammattilaista.
KSYLITOLI Ksylitoli on luonnon makeutusaine, jota valmistetaan teollisesti esimerkiksi maissista ja koivun kuituaineesta. Säännöllisesti käytettynä ksylitoli vähentää reikiintymistä aiheuttavien Streptococcus mutans -bakteerien määrää ja heikentää niiden tarttumisominaisuutta. Ksylitolin käyttösuositus on 5 g/päivä, mikä vastaa noin kuutta palaa täysksylitolipurukumia tai -pastillia. 5-10 minuutin pureskeluaika on riittävä.
KSYLITOLI JA RASKAUS Raskaana olevan säännöllisen ksylitolinkäytön on tutkittu estävän Streptococcus mutans -bakteerin tarttumisen lapselle. Ksylitolin käyttöön liittyvät haitat ovat liiallisesta pureskelusta johtuva leukanivelvaivojen paheneminen sekä mahdolliset vatsavaivat. Ksylitolin käytöstä ei ole haittaa sikiölle. Lisätietoa osoitteesta: http://www.xylitol.net/fi-fi/tutkimukset/fitilapsitutkimus/ http://www.xylitol.net/fi-fi/tutkimukset/korvatulehdustutkimus/.
SUUVESIEN KÄYTTÖ RASKAUDEN AIKANA Jos käytössä suuvesi, raskaana olevan kannattaa suosia erityisesti alkoholittomia vaihtoehtoja, jotka sisältävät fluoria ja ksylitolia Suuvedet eivät ole välttämättömiä päivittäisessä käytössä Suun huuhtelu esimerkiksi oksentamisen jälkeen Raskauden aikana ei tule käyttää klooriheksidiiniä sisältäviä suunhoitotuotteita Voi mahdollisesti imeytyä äidinmaitoon ja istukan läpi sikiöön
HAMMASHOIDOLLISET TOIMENPITEET RASKAUDEN AIKANA Vältetään suuria, äitiä rasittavia toimenpiteitä koko raskauden ajan Lisäksi vältetään röntgenkuvaamista, amalgaamipaikkojen purkamista sekä puuduteaineiden käyttöä. Raskaana olevan hammashoidossa otetaan huomioon aina supiinisyndrooman riski. Raskaana oleva hammashoitolassa: 1. kolmannes Suun terveystarkastus Ehkäisevä hoito Hoitosuunnitelman teko 2. kolmannes Korjaava hammashoito 3. kolmannes Alkuvaiheessa korjaava hoito Loppuvaiheessa ei hammashoitotoimenpiteitä Kotihoidon ohjaus
LÄHTEET Anju, A. J., Asha, M. L., Atul, A. B., Naveen, S. & Shubha, G. 2013. Salivary Flow Rate, ph and Buffering Capacity in Pregnant and Non Pregnant Women - A Comparative Study. JMED Research. 2014. 1-8. Gürsoy, M. 2012a. Pregnancy and periodontium. A clinical, microbiological, and enzymological approach via a longitudinal study. Turun yliopisto. Lääketieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. http://urn.fi/urn:isbn:978-951-29-5241-0. Gürsoy, M. 2012b. Raskaus altistaa ientulehdukselle. Suomen Hammaslääkäri-lehti. 20 (2), 33. Hammaslääkäriliitto. 2013. Sylki hampaiston puolustaja. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoasuunterveydesta/suun-ja-hampaiden-rakenne-kehittyminen-ja-toiminta/sylki#.vhelkvmqpbc. Hausen, H. 2012. Hammaseroosio. Terveysportti. http://www.terveysportti.fi/dtk/oppi/koti?p_artikkeli=njs02806&p_haku=aamupahoinvointi. Hasunen, K., Kalavainen, M., Keinonen, H., Lagström, H., Lyytikäinen, A., Nurt-tila, A., Peltola, T. & Talvia, S. 2004. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. 2. painos. Helsinki: Edita. Keskinen, H. 2015. Ravinnon happamuus ja hampaiden eroosio. Terve suu. http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13007&p_haku=eroosio. Konttinen, Y., Scully, C. & Hietanen J. 2014. Raskausepulis, Epulis Gravidum (K06.80). Therapia Odontologica. http://www.terveysportti.fi/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod24018&p_haku=raskausepulis. Käypä hoito. 2014. Karies (hallinta). http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50078. Könönen, E. 2012. Karies (hampaiden reikiintyminen). Lääkärikirja Duodecim. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ykt00209&p_haku=karies. Meurman, J. & Murtomaa, H. 2009. Hampaiden eroosio. http://www.hammaslaakariliitto.fi/fi/suunterveys/yleistietoasuunterveydesta/suun-ja-hampaiden-rakenne-kehittyminen-ja-toiminta/sylki#.vhelkvmqpbc.
LÄHTEET Mäkinen, K. 2003. Ksylitoli ja sen käyttö suun terveyden edistämisessä. Forssa: Forssan Kirjapaino Oy. Sirviö, K. 2009. Raskaus ja suun terveys. Terveyskirjasto Duodecim. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trs00040. Sorsa, T. & Meurman J. 2007. Raskaus ja suun terveys. Duodecim. http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti?p_artikkeli=ykt00210&p_haku=parodontiitti. Tenovuo, J. 2014. Eroosiot. Therapia Odontologica. http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13007&p_haku=eroosio. Tenovuo, J 2014. Karieksen etiologia. Therapia Odontologica. http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13002&p_haku=ympyr%c3%a4malli. Tenovuo, J. 2014. Yleissairaudet, erityisruokavaliot ja karies. Therapia Odontologica. http://www.terveysportti.fi.ezp.oamk.fi:2048/dtk/tod/koti?p_artikkeli=tod13006&p_haku=tenovuo. Kuvat Jemina Lesonen, ellei toisin mainittu. Kuvien luvaton käyttö kielletty.