Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja
KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja käytetään? 2. PPP-asetuksen sisältö ja Suomen kanta (PPP=Purchasing Power Parities) 3. ECP-ryhmänvetäjyys (ECP=European Comparison Programme) 4. PPP-perusaineisto 5. Tuloksia 6. Lähteet 4.12.2009 2
1. MIHIN OSTOVOIMAPARITEETTEJA KÄYTETÄÄN? Tarkoituksena tuottaa ostovoimapariteetit (Purchasing Power Parities) eli hintasuhteet, joita käyttämällä päästään reaalisiin BKT-vertailuihin. BKT ja sen aggregaatit ovat olennaisia indikaattoreita A) taloustieteellisissä ja tilastollisissa tarkasteluissa ja analyyseissa sekä B) poliittisessa päätöksenteossa 4.12.2009 3
1.1. BRUTTOKANSANTUOTE BKT:n käyttö on jaettu 6 pääryhmään: 1) kotitalouksien kulutusmenot 2) VTY:jen (=voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen) kulutusmenot 3) julkiset kulutusmenot (yksilölliset ja kollektiiviset) 4) kiinteän pääoman bruttomuodostus 5) varastojen lisäys 6) tavaroiden ja palvelujen vienti miinus tuonti 4.12.2009 4
1.2. MITEN OSTOVOIMAPARITEETIT LASKETAAN (PPP)? Esim. kuvitteellinen Brandy maksaa Helsingissä 26 ja Tukholmassa 300 kr Brandypullon pariteetiksi saadaan: 26 /300kr = 0,086 /kr Jakamalla PPP=OVP vaihtokursseilla saadaan hintatasoindeksiksi: (0,086/0,095) x 100= 91 Ruotsi=100, Suomi 91 Toisinpäin: 300 kr/26 =11,538 kr/ (11,538/10,5) x 100= 110 Suomi=100, Ruotsi 110 4.12.2009 5
1.3. BRUTTOKANSANTUOTE JA OSTOVOIMAPARITEETIT Bruttokansantuotteeseen sisältyvät kulutusmenot jaetaan eritasoisiin alaluokkiin, ja alimman tason muodostavat hyödykeryhmät, joita kutsutaan perusnimikkeiksi (basic heading). PPP:t lasketaan aivan perusnimiketasolle saakka. Kukin perusnimike muodostuu ryhmästä samantapaisia tuotteita ja palveluita. Perusnimikkeitä ovat esimerkiksi tuore leipä, juusto, miesten jalkineet, kirjat, dieselautot tai ravintolapalvelut. 4.12.2009 6
1.4. OSTOVOIMAPARITEETTIEN KÄYTTÖ KOMISSIOSSA 1) Rakennerahastot: alueet, joiden ostovoimapariteettina mitattu bruttokansantuote asukasta kohti on vähemmän kuin 75 prosenttia EU:n keskiarvosta, voivat saada tukea rakennerahastoista. 2) Koheesiorahastot: jäsenvaltiot, joiden BKT per capita on alle 90 prosenttia EU:n keskitasosta voivat saada rahoitustukea ympäristöä ja verkkojen liikenteen infrastruktuuria koskeviin hankkeisiin. 4.12.2009 7
1.4. OSTOVOIMAPARITEETTIEN KÄYTTÖ KOMISSIOSSA 3) Korjauskertoimet: liittyvät henkilöstösääntöjen 64 artiklaan Ostovoimapariteettitutkimuksen yhteydessä kerättyjä hintoja tarvitaan myös korjauskertoimiin, joita käytetään Euroopan yhteisöjen virkamiesten ja muun henkilöstön palkkojen ja eläkkeiden laskentaan. 4.12.2009 8
1.4. OSTOVOIMAPARITEETTIEN KÄYTTÖ KOMISSIOSSA 4) Hintavertailut: erityisen tärkeitä useille yhteisön politiikan aloille, kuten sisämarkkinoiden kehitykselle ja EMUn seurannalle hintojen lähentymisen ja hintaerojen tunnistamiseen liittyvän kuluttajansuojan kannalta. Muu käyttö: turistinäkökulma palkkojen ostovoimavertailu 4.12.2009 9
2. PPP-ASETUS Komissiolla oli pitkään lainsäädäntöön perustuva tehtävä laskea BKT ostovoima huomioon ottaen, mutta jäsenvaltioilla ei ole ollut lainsäädäntöön perustuvaa velvoitetta osallistua siihen. Työn monenvälisen luonteen vuoksi yhden ainoan maan vetäytyessä PPP-tutkimuksesta koko työn validiteetti saattoi kärsiä. Tarvittavien tietojen oikea-aikaisen saatavuuden takaamiseksi tarvitaan sen vuoksi vakaata, sitovaa ja luotettavaa oikeudellista kehystä. 4.12.2009 10
2.1. SUOMEN KANTA Suomi piti asetuksen säätämistä tarpeellisena. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisten sääntöjen antamisesta ostovoimapariteetteja koskevan perusaineiston hankkimisesta, laskennasta ja levittämisestä (PPP) annettiin 11.12. 2007. Asetus ei tuonut mukanaan varsinaisesti uusia tehtäviä, vaan pikemminkin oli kysymys laadun parantamisesta. KODIFIOI AIEMMAN/NYKYISEN LAINSÄÄDÄNNÖN 4.12.2009 11
3. ECP-RYHMÄNVETÄJYYS Suomi on ollut Itävallan ohella kansainvälisen hintavertailututkimuksen ryhmänvetäjänä vuodesta 1999. Portugali astui remmiin uutena ryhmänvetäjämaana vuoden 2005 alussa. Italia toimi eteläisen ryhmän vetäjämaana aikaisemmat viisi vuotta. Suomi osallistuu hintakeruiden suunnitteluun ja hintatutkimusten ohjaukseen Pohjoismaissa, Baltian maissa, Isossa-Britanniassa, Irlannissa, Belgiassa ja Alankomaissa. Eurostat yhdistää vertailut laajemmiksi kokonaisuuksiksi. Tilastokeskus osallistuu myös tulosten arvioimiseen ja raportointiin. Muutos tulossa 2010. 4.12.2009 12
EU-25 Northern Group Central Group Western Balkan Group Southern Group Group leaders FINLAND AUSTRIA SLOVENIA PORTUGAL The Eurostat - OECD Denmark Czech Republic Cyprus PPP Programme: Belgium Germany France sub-groupings Estonia Hungary Greece Ireland Luxembourg Italy Latvia Poland Malta Lithuania Slovak Republic Spain Netherlands Sweden United Kingdom Candidate countries Croatia Bulgaria Former Yugoslav Republic of Macedonia Romania Turkey Note: Slovenia is both a member of Central group and a Group leader of Western Balkan Group Other European countries Iceland Norway Switzerland Albania Bosnia and Herzegovina Serbia Montenegro Kosovo 12 10 6 10 4.12.2009 13
4. PPP-PERUSAINEISTO Frekvenssi Deadline BKT:n loppukäyttöarvot Vuosittain Syyskuu Todelliset ja laskennalliset vuokrat Vuosittain Elokuu Palkansaajakorvaukset Vuosittain Kesäkuu Ajalliset korjauskertoimet (KHI) Vuosittain Maaliskuu Kulutustavaroiden ja palvelujen hinnat ja niihin liittyvät edustavuuden indikaattorit 3 vuotta Kesä- ja joulukuu Pääomahyödykkeiden hinnat 3 vuotta (2) Toukokuu Rakennushankkeiden hinnat 3 vuotta (2) Toukokuu Alueelliset korjauskertoimet 6 vuotta Heinä- ja tammikuu 4.12.2009 14
5. YKSITYISEN KULUTUKSEN KOKONAISHINTATASO SYYSKUUSSA 2009 Tanska 114 Sveitsi 109 Norja 107 Suomi 100 Irlanti 99 Japani 93 Luxembourg 91 Ruotsi 87 Belgia 86 Ranska 86 Italia 85 Australia 84 Alankomaat 83 Itävalta 82 Saksa 82 Espanja 75 Uusi-Seelanti 75 Kanada 74 Kreikka 74 Islanti 71 Iso-Britannia 70 Portugali 68 USA 65 Slovakia 60 Tsekinmaa 58 Turkki 54 Unkari 54 Puola 50 4.12.2009 15
6. LÄHTEET Tietoa yksityisen kulutuksen kokonaishintatasoista maittain, kuukausittain ja vuosittain sekä hintavertailutuloksia eri tuoteryhmittäin kuten "ruoka, juomat ja tupakka" tai "vaatteet ja jalkineet löytyy Tilastokeskuksen verkkopalvelusta (Tilastokeskus.fi-palvelu): Tilastot => Hinnat ja kustannukset => Kansainvälinen hintavertailu Eurostatin verkkopalvelu: -Ostovoimapariteetit ja hintatasoindeksit vuodesta 1995 lähtien -BKT, kotitalouksien yksilölliset kulutusmenot ja todellinen yksilöllinen kulutus sekä vastaavat luvut asukasta kohti ostovoimastandardina ilmaistuna -Statistics in Focus julkaisut Eurostat s data Maailman Pankin verkkopalvelu: Globaalia ICP-vertailua (ICP=International Comparison Programme) koskevaa tietoa World Bank s site 4.12.2009 16