YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 136/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/533/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.9.2012 ASIA HAKIJA Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon toimintaa koskeva ympäristölupa, Viitasaari Panvest Oy Keskitie 8 44500 VIITASAARI LAITOS JA SEN SIJAINTI Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Viitasaaren kaupungin (931) Keihärinkosken kylässä (406) kiinteistöllä Ruuponsaari, RN:o 7:25, osoitteessa Ruuponsaarentie 234. Jätevedet käsitellään jälkisaostusprosessilla. Puhdistetut jätevedet johdetaan Ylä-Keitele -järveen Kellarisaaren pohjoispuolelle noin 750 metriä pitkällä viemäriputkella. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 14.12.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti sekä ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti, kohta 13 a. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti, kohta 13 a. VALVONTAVIRANOMAINEN Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jäljempänä Keski-Suomen ELY-keskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Vesihallituksen päätös ennakkoilmoituksesta, nro 36/500 VH 1972. Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon alueella on voimassa Ylä-Keiteleen rantayleiskaava.
LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ 2 Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Viitasaaren kaupungin Keihärinkosken kylässä noin 10 km etäisyydellä Viitasaaren keskustasta länteen. Jätevedenpuhdistamo on osa Ruuponsaaren koulutus-, kuntoutus- ja matkailutoimintaa. Alueella on tilat hotellimajoitukseen ja ravintolatoimintaan sekä loma-asunto-, uimala-, liikunta- ja koulutustiloja. Jätevedenpuhdistamo sijoittuu saaren kaakkoiskulmaan noin 35 metrin etäisyydelle Ylä-Keitele -järven rantaviivasta. Puhdistamoalueen lähiympäristö on metsää. Jätevedenpuhdistamon läheisyydessä ei sijaitse muita pistekuormittajia. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 310 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta länteen. Seuraavaksi lähimmät kolme naapureiden asuinrakennusta sijaitsevat noin 400 470 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta itä-kaakkoon. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, luonnonsuojelualueella tai Natura 2000 -verkostoon kuuluvalla alueella. Lähin I-luokan pohjavesialue, Huopana (0993120), sijaitsee noin 3,8 km etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta lounaaseen. Lähin Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue, Ylä-Keitele (FI0900119), sijaitsee noin 1,4 km etäisyydellä jätevedenpuhdistamosta ja noin 800 m etäisyydellä purkuputken suusta koilliseen. PURKUVESISTÖ JA SEN TILA Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan noin 750 metrin pituisella viemäriputkella Ylä-Keitele -järveen Kellarisaaren pohjoisen puoleiselle selälle (koordinaatit x = 3432610; y = 6997781). Putken materiaalina on PEH-muovi, läpimitta (d) 200 mm ja hankintavuosiarvio 1965. Putki on painotettu betonipainoin. Putken pään purkuaukko lepää A-pukin päällä noin metrin etäisyydellä pohjasta. Putkea ei ole merkitty rannalla. Viemäriputken sijoittamisesta vesialueelle ei hakijan mukaan löydy käyttöoikeuden osoittavaa sopimusta. Ylä-Keitele on suuri vähähumuksinen järvi. Alueellisessa vesienhoitosuunnitelmassa sen tila on arvioitu erinomaiseksi sekä biologisten tekijöiden (kasviplankton, kalat) että kemiallisen ja hydromorfologisen tilan perusteella. Keiteleen alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Ylä-Keitele on merkittävä virkistys- ja ammattikalastusvesi. Alueella on myös runsaasti loma-asutusta. Näytteenottopaikasta Keitele Ruuponsaari 3 vuosina 1977, 1978 ja 2010 otetuissa näytteissä veden kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 6-13 µg/l ja kokonaistyppipitoisuudet välillä 360 450 µg/l. Veden ph-arvo on vaihdellut välillä 6,4 7,1 ja veden happipitoisuus välillä 7,6 13,3 mg/l. Näytteenottopaikasta Keitele Ruuponsaari 4 19.1.2010 otetussa näytteessä veden kokonaisfosforipitoisuus vaihteli välillä 7-12 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus välillä 370 420 µg/l. Veden ph-arvo vaihteli välillä 6,6 6,8 ja veden happipitoisuus välillä 8,9 12,6 mg/l. Hakijan 30.5.2011 Kellarisaaren pohjoiskärjestä ottaman näytteen veden kokonaisfosforipitoisuus oli 8 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 360 µg/l. Veden pharvo oli 6,9.
ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA 3 Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Ylä-Keitele kuuluu Viitasaaren reitin valuma-alueeseen. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Ylä-Keiteleen ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi. Toimenpideohjelman tavoitteena on, ettei pintavesien tila heikkene ja että pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan. Viitasaaren reitin fosfori- ja typpikuormituksesta noin 60 % tulee hajakuormituksesta. Maatalous on reitin suurin kuormittaja sekä fosforin että typen osalta. Reitin fosforikuormituksesta sen osuus on runsas kolmannes ja typen osalta vajaa viidennes. Pistekuormituksen osuus on noin 2 % reitin fosfori- ja typpikuormituksesta. Yhdyskuntien jätevesien osuus reitin typpikuormituksesta on noin 2 % ja fosforikuormituksesta alle 1 %. Toimenpideohjelman mukaan pintavesien tilan heikkeneminen estetään mm. tehostamalla ravinteiden poistoa jätevesistä ja parantamalla puhdistamoiden toimintaedellytyksiä. Toimenpideohjelmassa esitetään lisäksi riskienhallinnan tehostamista, häiriötilanteisiin varautumisen tehostamista sekä hulevesien käsittelyn tehostamista. Jätevesilietteestä huolehtiminen, puhdistamolietteen esikäsittelyn tehostaminen ja käsitellyn lietteen asianmukainen hyödyntäminen ovat myös tärkeä osa vesiensuojelua. TOIMINNAN KUVAUS Yleiskuvaus toiminnasta sekä puhdistamon prosessit ja mitoitus Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamo on jälkisaostusperiaatteella toimiva aktiivilietelaitos. Puhdistamo on saneerattu vuonna 2004. Laitos käsittää jäteveden virtaussuunnassa seuraavat toiminnot: tulopumppaamo (varustettu näytteenottimella sekä repijällä, joka tuottaa 10 mm partikkelikoon), ilmastus (tilavuus 42 m 3 ), selkeytys (pinta-ala 3,9 m 2, välitaso huomioiden 6,6 m 2 ) ja lietteen palautus, lietteen sakeutustila, kemikaalien syöttö- ja pikasekoitustila, jälkiselkeytys, näytteenottokaivo ja purkuputki. Puhdistamon mitoitusarvot ovat: Parametri Mitoitus AVL 300 Q kesk, m 3 /d 60 Q mit, m 3 /h 8 BOD 7, kg/d 20 Kok. P, kg/d 0,9 Jätevedenpuhdistamolla käsitellään Ruuponsaaren koulutus-, kuntoutus- ja matkailukeskuksen jätevedet. Viemäriverkoston pituus on noin 1 200 metriä ja materiaalina on muovi. Puhdistamo on hakemuksen mukaan mitoitettu asukasvastineluvulle (AVL) 400 (BOD 7ATU -kuorma 50 g/as/d). Valtioneuvoston yhdyskuntajätevesistä antaman asetuksen (888/2006) mukaisesti laskettu asukasvastineluku on 300 (BOD 7ATU -kuorma 70 g/as/d).
4 Keskuksen talousveden käyttö on 1.1.2005 31.8.2010 ollut yhteensä 3 954 m 3. Vuositasolla tämä on keskimäärin 700 m 3 /a ollen noin 3 % mitoituksen mukaisesta arviosta, joka on 21 600 m 3 /a. Vuosina 2010 2011 vedenkulutus oli yhteensä 1793 m 3 eli 897 m 3 /a. Tästä laskettu vuorokausikulutus oli 2,36 m 3 /d. Vähäinen jätevesimäärä on johdettu puhdistamon kautta. Biologista osaa ei ole voitu vähäisen kuormituksen vuoksi pitää käytössä. Kiinteistön tämänhetkinen käyttö ei muodosta merkittäviä kausivaihtelueroja. Vuorokautinen virtaama ajoittunee nykyisessä tilanteessa klo 8.00 17.00 välille. Hakemuksen mukaisen täyden kapasiteetin käyttöaste voi merkitä havaittavaa eroa kesä-/ talvikuukausina. Vuorokautinen virtaama täyden kapasiteetin tilanteessa ajoittuu klo 6.00 22.00 väliselle ajalle. Keskimääräistä vuorokautista jätevesivirtaa puhdistamolle seurataan Ruuponsaaren puhdasvesimittarin lukemia seuraamalla. Mahdollisessa puhdistamon laajemmassa käyttötilanteessa jätevesimäärää puhdistamolle seurataan toiminta-alueen vesimittarilukemilla sekä tulopumppaamon pumppujen käyntituntimittarilukemista ja pumppujen tehosta laskemalla. Näitä kahta tapaa vertailemalla varmistetaan tulovirtaama m 3 /d ja m 3 /a. Puhdistamon tulokuormitus ja kuormitusennuste Puhdistamon keskimääräinen tulokuormitus: BOD 7ATU, kg/d 20 Kok. P, kg/d 0,9 Kok. N, kg/d 5,6 Kiintoaine, kg/d 32 Tulokuormituksen arvot perustuvat mitoituslaskelmiin. Puhdistamolla ei ole suoritettu käyttötarkkailua sen käytössä olon aikana. Jätevedenpuhdistamon lähialueelle Soliskylän (Keihärinkosken) hajaasutusalueelle on valmistunut jätevesien johtamista ja käsittelyä koskeva yleissuunnitelma. Suunnitelman mukaiset jätevedet vastaavat AVL 110 mukaista kuormitusta. Suunnitelman yhtenä vaihtoehtona on johtaa nämä jätevedet käsiteltäväksi Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolla. Tästä ei kuitenkaan ole olemassa sopimuksia tai vahvistettua aikataulua. Ylijäämälietteen käsittely Hakemuksen mukaan puhdistamolietettä on vallitsevassa kuormitustilanteessa muodostunut varsin vähän. Sakeutetun lietteen arvioitu määrä on 1,4 m 3 /d. Puhdistamon ylijäämäliete kuljetetaan imutankkiautolla käsiteltäväksi Viitasaaren jätevedenpuhdistamolle. Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolle ei vastaanoteta sako- ja umpisäiliölietteitä eikä alueella harjoiteta lietteen kompostointitoimintaa. Kemikaalien käyttö ja energian kulutus Fosforin saostamiseen käytetään polyalumiinikloridia (PAX-XL60 tai PAX-18). Laitoksen alueella ei säilytetä suuria määriä kemikaaleja, vaan tar-
5 vittavat kemikaalit noudetaan Viitasaaren jätevedenpuhdistamolta. Valmiit prosessiin syötettävät kemikaalit säilytetään puhdistamon teknisessä tilassa 100 l muoviastioissa. Fosforin saostuskemikaalin syöttöä ohjataan prosessipumpun käyntijaksojen mukaan. ph:n säätöön käytettävä natriumbikarbonaatti (sooda) säilytetään säkeissä puhdistamon teknisessä tilassa. Soodan sekoitin kytketään käsikäyttöisesti päälle, kun soodajauhe lisätään veteen. Kertavalmistuksessa liuotetaan 200 litraan n. 40 kg natriumbikarbonaattijauhetta. Tasalaatuisuuden varmistamiseksi sekoituspumppu käynnistyy aina, kun soodan annostuspumppu käynnistyy. Soodan annostuspumpun käyntiä ohjaa ph-mittauksen tieto. Mittauspiste sijoittuu ilmastusvaiheen loppuun. Lisäksi puhdistetun jäteveden desinfiointiin käytetään tarvittaessa natriumhypokloriittia. Laitostoimittajan takuuarvojen mukaan jätevedenpuhdistamon saostuskemikaalin ja soodan kulutus on yhteensä noin 0,3 g/m 3. Prosessin vaatima sähköenergia ilman tulopumppaamoa on noin 1,2 kwh/m 3. Jätevesipumput (2 kpl) ovat 1,5 kwh/kpl. PÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Jätevesien käsittelytulos ja päästöt vesistöön Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei ole suoritettu päästötarkkailua. Mitoituslaskelmien mukaiset vesistöön johdetun jäteveden BOD 7ATU -arvo sekä fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuuksien ja päästöjen vuosikeskiarvot ovat seuraavat: mg/l kg/d BOD 7ATU 25 1,5 Kok. P 1 0,06 Kok. N 56 3,36 Kiintoaine 20 1,2 Jätevedenpuhdistamon takuuarvot kuukausikeskiarvona ovat seuraavat: Jäännöspitoisuus Reduktio BOD 7ATU < 20 mg/l > 90 % Kok.P < 1,0 mg/l > 95 % < 0,5 mg/l > 95-98 % Kok. N 56 mg/l 40 % Kiintoaine < 20 mg/l > 90 % Hakemuksen mukaan typen reduktioon voidaan vaikuttaa lietteen kierrätystä lisäämällä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamon toiminnasta ei hakemuksen mukaan aiheudu päästöjä maaperään eikä pohjaveteen. Kemikaaleja käsitellään vain sisätiloissa. Jäteveden kanssa kosketuksissa olevat rakenteet ovat vesitiivistä materiaalia.
Varastointi ja jätteet 6 Toiminnasta syntyvät tavanomaiset jätteet toimitetaan Hyötykolmio Oy:lle. Toiminnasta ei synny merkittäviä määriä ongelmajätettä. Kompressorin öljynvaihdon yhteydessä syntyvä jäteöljy (n. 0,5 l) toimitetaan Hyötykolmio Oy:lle. Prosessikemikaaliastioiden pohjalle aika ajoin muodostuva vähäinen sakka poistetaan ja kuljetetaan käsittelyä varten asiaan hyväksytyn yrittäjän toimesta. Päästöt ilmaan, haju ja melu Puhdistamon toiminnasta ei aiheudu päästöjä ilmaan taikka hajua tai melua, koska puhdistamotoiminnot on sijoitettu sisätiloihin. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Hakemuksen mukaan jälkisaostuslaitokseksi saneerattu puhdistamo edustaa olosuhteisiin nähden parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja ympäristön kannalta parasta käytäntöä. Puhdistamolla on lisäksi mahdollista käsitellä ympäröivän haja-asutuksen jätevedet. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, esim. ISO 14001, otetaan käyttöön myöhemmin toiminnan laajentuessa. Jätevedenpuhdistamon prosessia ylläpidetään lähtökohtaisesti perussuunnitelman ohjauksen mukaan. Parametrit tarkastuksiin saadaan käyttökokemuksen myötä. Päivittäiset/viikoittaiset kirjaukset prosessista suoritetaan erillisen käyttö- ja huolto-ohjeen mukaan. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei katsota aiheutuvan erityisiä vaikutuksia ympäristöön. Prosessissa kuvatulla tavalla käsitellyllä jätevedellä ei ole sanottavaa vaikutusta purkualueen vesistön tilaan. Fosforipäästö 22 kg/a ei aiheuta mainittavaa rehevöitymistä purkualueella. Vesialueen hygieeniseen tilaan jätevesien vaikutukset ovat vähäiset. Kevättalvella ennen kevään täyskiertoa pohjan läheisessä vesikerroksessa saattaa esiintyä happivajetta, mitä tarkkailuohjelman mukaisilla tutkimuksilla tullaan seuraamaan. Puhdistamon toiminta parantaa yleistä viihtyisyyttä. Puhdistamon toiminnan vaikutus ihmisten terveyteen on positiivinen verrattuna ympäröivän alueen kiinteistökohtaisiin jäteveden käsittelyjärjestelmiin. Ylä-Keiteleen Natura 2000-alueen (FI0900119) Pihkurinselkä on karu, valtakunnallisesti merkittävä selkävesi, jonka rannat ovat huomattavalta osin rakentamattomia. Luontodirektiivin liitteen I luontotyypit ovat: hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (91 %), vaihettumissuot ja rantasuot (0 %), kasvipeitteiset silikaattikalliot (0 %), kallioiden pioneerikasvillisuus (1 %), *boreaaliset luonnonmetsät (1 %), boreaaliset lehdot (0 %) ja *Alnus glutinosa ja Fraxinus excelsior-tulvametsät (0 %). Natura-alueen rannat ovat vaihtelevia ja maisemallisesti edustavia. Pihkurinselän alueella linnustollisesti ja maisemallisesti arvokkaita saaria ovat mm. Kaunissaari, Paskosaari ja Kalakivi. Lintudirektiivin liitteen I linnut ovat ampuhaukka, kalatiira, kuikka, pikkulokki, teeri ja viirupöllö. Alueella esiintyy myös lukuisia muita lintulajeja.
7 Hakemuksen mukaan Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolla ei ole vaikutusta Ylä-Keiteleen Natura 2000 -verkostoon kuuluvaan alueeseen. TYPENPOISTOTARPEEN ARVIOINTI Asukasvastineluku Yleisesti ottaen valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä velvoittaa tehostettuun typenpoistoon, kun puhdistamon asukasvastineluku on yli 10 000. Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon asetuksen perustein laskettu asukasvastineluku on AVL 300 (mitoitusasukasvastineluku 400), mikä ei velvoita tehostettuun typenpoistoon. Purkuvesialueen minimiravinne Perustuottajien ja erityisesti kasviplanktonin kasvua rajoittava minimiravinne tässä hakemuksessa perustellaan tarkastelemalla vesialueen ravinnepitoisuuksia ja ravinnesuhteita. Tiedot on saatu ympäristöhallinnon vedenlaaturekisteristä ja Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon vesistötarkkailusta. Mineraaliravinnesuhde kuvaa leville välittömästi käyttökelpoisten liuenneiden ravinteiden suhdetta. Mineraaliravinnesuhteen (NH 4 -N + NO 2+3 -N):PO 4 -P ollessa säännöllisesti yli 12, fosforin katsotaan rajoittavan leväntuotantoa. Tutkimustuloksista laskettu pienin mineraaliravinnesuhde on 22,8 > 12 eli fosfori on minimitekijä. Kokonaisravinnesuhde N kok :P kok kuvaa kaikkia veden typpi- ja fosforivaroja välittämättä siitä, ovatko ne kiinteässä, kolloidisessa tai liuenneessa muodossa. Kokonaisravinnesuhteen ollessa yli 17 fosforin arvioidaan rajoittavan levänkasvua. Tutkimustuloksista laskettu pienin kokonaisravinnesuhde (pvm 29.3.1977) on saatu arvoon 33,6 > 17 eli myös tässä tarkastelussa fosfori on minimitekijä. Yhteenvetona hakija toteaa, ettei Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolla ole tarvetta tehostettuun typenpoistoon. ARVIO PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMISTA HAITOISTA Jätevedenpuhdistamon toiminnasta ei arvioida aiheutuvan vesistöön kohdistuvia vahinkoja edellyttäen, että laitosta hoidetaan asiaan kuuluvalla ohjeistuksen mukaisella tavalla. Laitoksen prosessia ajetaan perusohjeistuksen ja laitoksen ylösajossa annettujen lisäohjeiden mukaisesti vesistöön kohdistuvien vahinkojen ehkäisemiseksi. Hakija katsoo, että toiminnasta ei aiheudu ennalta arvaten vahinkoja, joista olisi määrättävä korvausta. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttötarkkailu Puhdistamon biologisen osan käyttöönotto edellyttää säiliöiden ja laitteiden kaikinpuolista käyttökelpoisuuden tarkistamista. Purkuputki on paikannettu ja tarkistettu.
8 Kun puhdistamon biologinen osa on otettu käyttöön, kirjataan alkutilanteessa päivittäin tuleva jätevesimäärä, käytetyt kemikaalimäärät, pumppujen käyntiajat eriteltyinä, selkeytysaltaiden näkösyvyydet ja sähköenergian käyttö kwh/d ym. prosessikirjaukset. Prosessin vakiinnuttua kirjaukset ja havainnot tehdään viikoittain. Tarkemmat ohjeet kirjauskäytännöistä annetaan prosessin ylösajon yhteydessä. Päästötarkkailu Puhdistamon kapasiteetin vähintään 25 % käyttöönoton yhteydessä prosessiin tulevasta ja lähtevästä vedestä otetaan kokoomanäytteet ensimmäisen vuoden aikana neljä kertaa. Prosessin vakiinnuttua vastaavia näytteitä otetaan kerran vuodessa. Muutoin prosessin toimivuutta arvioidaan aistihavainnoin kerran viikossa. Kokoomanäytteet ottaa laitos ja ne tutkitutetaan auktorisoidussa vesilaboratoriossa. Vesistötarkkailu Purkuvesistön vaikutustarkkailu määritellään tarkemmin hyväksytyn vesistötarkkailuohjelman mukaan. Purkualueen vesistön laadullinen lähtötilanne selvitetään kattavasti ympäristöviranomaisen toimesta. Käyttötilanteessa purkualueen vedenlaatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä esitetään tutkittavaksi kerran vuodessa kuitenkin niin, että happitilannetta koskevat näytteet otetaan huhti-toukokuussa ja klorofylli-a elokuussa, kuitenkin hyväksytyn vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Näytteenotto vesistöstä ja näytteiden tutkiminen annetaan auktorisoidun vesilaboratorion tehtäväksi. Kalastotarkkailu Kalastotarkkailua ei esitetä tehtäväksi. Tarkkailutulosten käsittely ja toimittaminen Vuosittainen raportti toimitetaan paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Käyttöpäiväkirjan ja vesistötarkkailuohjelman tulosten perusteella annettu lausunto saatetaan ympäristölautakunnan tiedoksi. Tässä mitassa toimitaan siitä alkaen, kun jätevedenpuhdistamon kapasiteetista on otettu käyttöön 25 %. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Sähkökatkokset voivat muodostaa tilanteen, jossa jätevesi ohjautuu käsittelemättömänä purkuputkeen ja vesistöön. Toiminnanharjoittajalla on poikkeustilanteita varten hankittuna varavoimakone. Jätevedenpuhdistamon osaavalla hoidolla minimoidaan käyttötilanteen prosessivirheet. Lietteen poisto ja siirto toteutuu hyväksytyn jätehuoltoyrittäjän toimesta kaupungin keskuspuhdistamolle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 10.6.2011, 20.6.2012 (selvitys purkuvesistön tilasta ja puhdistamon vaikutuksesta Ylä-Keiteleen Natura 2000
9 -verkostoon kuuluvaan alueeseen), 11.7.2012 (hakijan 30.5.2011 ottaman vesistövesinäytteen tutkimustulos) ja 11.9.2012 (tarkentavia tietoja jätehuollon järjestämisestä ja vedenkulutuksesta). Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Viitasaaren kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 28.7. 29.8.2011 välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Viitasaaren kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksesta on tiedotettu Viitasaaren Seutu -lehdessä 28.7.2011 sekä lähetetty kuulutus jätevedenpuhdistamon lähinaapureille ja vaikutusalueen kiinteistönomistajille. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Viitasaaren kaupunginhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta ja kalatalousviranomaiselta. Lausunnot 1. Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta (29.8.2011, 72) Ympäristölautakunta puoltaa Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan myöntämistä. Lupaehdoissa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota puhdistamon hoitoon ja huoltoon sekä puhdistamolta vesistöön johdettavan käsitellyn veden laaduntarkkailuun. Lisäksi purkuputken painotus järven pohjaan tulee tarkastaa ja mahdollisesti korjata. 2. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kalatalousviranomainen (23.8.2011) Lupa voidaan myöntää, mutta puhdistamon kuormitusta tulisi pyrkiä vähentämään ja puhdistamattomien jätevesien pääsy vesistöön tulisi estää. Puhdistamon toiminta ei ennalta arvioiden aiheuta merkittävää haittaa yleiselle kalatalousedulle tai kalakannoille, minkä vuoksi hakijalle ei ole välttämätöntä määrätä erillistä kalataloudellista tarkkailua tai kalatalousmaksua. Kalastovaikutusten seuraamisen kannalta tarpeelliset tiedot saadaan hakijan esittämästä vesistötarkkailusta. Ylä-Keitele on ekologiselta tilaltaan erinomainen, kirkasvetinen ja ravinnepitoisuuksien perusteella lähes karu. Veden laadun suhteen vaateliaitten pelagisten siikakalojen (muikku, siika) lisääntyminen onnistuu järvessä hyvin. Järvessä on vahva kuhakanta ja suuret selkävesialueet ovat järvitaimenten keskeisiä syönnös- ja vaellusalueita. Kuha, muikku, siika ja taimen ovat vapaa-ajankalastajien haluttuja pyyntilajeja, mutta saaliissa näkyvät myös ns. yleislajit, kuten ahven, hauki ja särki. Pohjois-Keitele on Päijänteen ohella yksi keskeisistä ammattikalastusvesistä Keski-Suomessa. Keiteleellä veden laadun heikentyminen on näkynyt osalla lahtialueista, joiden ekologinen tilaluokka on laskenut luokkaan hyvä. Ylä-Keiteleellä Pihku-
10 rinselän allasvedessä on ajoittain esiintynyt lievää hapen vajausta. Ruuponsaaren jätevedet purkautuvat Pihkurinselän lounaisosaan syvännealueen reunaan, missä pohjavirtausten ja aallokon aiheuttama veden liike edesauttaa niiden laimentumista etenkin avovesikaudella. Kerrostuneisuuskuukausien aikana jätevedet voivat osaltaan vaikuttaa heikentävästi purkupaikan lähisyvänteiden happipitoisuuteen. Käsittelemättömien jätevesien happea kuluttava ja rehevöittävä vaikutus on käsiteltyjä huomattavasti suurempi, joten puhdistamon toiminnan varmistaminen myös poikkeusoloissa, kuten sähkökatkosten aikana, tulee varmistaa. 3. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (18.10.2011) Jätevedenpuhdistamon purkuputken suu on lähimmillään noin 800 m etäisyydellä Ylä-Keiteleen Natura 2000 -kohteesta (Natura-koodi FI0900119). Kohde käsittää valtakunnallisesti merkittävän selkävesialueen, seitsemän kilometriä mannerrantaa ja useita kookkaita saaria, pieniä saaria sekä luotoja. Kohde on liitetty Natura 2000 -verkostoon kohteella esiintyvien luontodirektiivin luontotyyppien ja lintudirektiivin lajien perusteella. Kohteella esiintyviin luontotyyppeihin kuuluu muun muassa hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet -luontotyyppi (l. karut kirkasvetiset järvet), johon Ylä- Keitele on luokiteltu kuuluvaksi. Kyseisen luontotyypin edustavuus on Naturatietokantalomakkeen mukaan luokiteltu kohteella hyväksi (luokka B) ja luonnontila hyväksi (luokka B). Yleisarvioinnin perusteella Natura-kohde on luontotyypin suojelun kannalta tärkeä alue. Natura-kohteen suojelu toteutetaan vesialueella vesilain keinoin. Hakemuksessa ei ole esitetty arviota hankkeen vaikutuksista Natura 2000 -kohteen valinnan perusteena oleville luontoarvoille. Luonnonsuojelulain 66 :n mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 -verkostoon. Hankkeesta voisi aiheutua haitallisia vaikutuksia lähinnä hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet -luontotyypille. Hakemuksessa esitettyjen päästömäärien perusteella ei hankkeen toteuttamisesta todennäköisesti aiheudu merkittäviä vaikutuksia Ylä-Keiteleen Natura-kohteen luontoarvoille. Näin ollen erillistä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei ole tarpeen tehdä. Jätevedenpuhdistamon päästöille tulee asettaa seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 15 90 Kok. P 1,5 90 COD Cr 125 75 Kiintoaine 35 90
11 Päästörajat tulee saavuttaa puolivuosikeskiarvoina tarkasteltuna. Tarkkailujakson tulosta laskettaessa tulee laskelmiin ottaa mukaan jätevedenpuhdistamolla suoritetut ohijuoksutukset, vesihuoltolaitosten viemäriverkostoissa tapahtuneet ylivuodot sekä muut poikkeukselliset tilanteet, millä on saattanut olla vaikutusta jäteveden käsittelyyn. Puhdistamon päästöjen seurantaan liittyvää tarkkailua tulee suorittaa 24 tunnin kokoomanäytteiden avulla. Vuoden aikana päästötarkkailuun liittyviä näytteiden analysointikertoja tulee olla vähintään 4 kappaletta. Jätevesinäytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Tuleva ja lähtevä jätevesinäyte tulee johtaa näytteenottimesta suoraan jääkaapeissa oleviin kokoomanäytteiden keräykseen hankittuihin riittävän kokoisiin astioihin. Kokoomanäytteistä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet ja muuttujat: kiintoaine, sähkönjohtavuus, alkaliteetti, ph, BOD 7ATU, COD Cr, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2+3 -N, kokonaisfosfori. Lisäksi jätevedenpuhdistamolta lähtevästä jätevedestä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet: liukoinen fosfaatti fosforina, liukoinen rauta, rauta. Edellä esitetyn jäteveden analysoinnin lisäksi tulee ottaa ilmastusaltaasta jokaisen päästötarkkailun yhteydessä kertanäyte, mistä tulee analysoida ainakin kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. Päästötarkkailu tulee aloittaa, kun jätevedenpuhdistamo on otettu käyttöön varsinaisen jätevesien käsittelyyn tarkoitetun prosessin osalta ja jätevedet johdetaan purkuputken avulla vesistöön. Ylä-Keitele -järven eteläpäässä sijaitsevasta havaintopaikka Ruuponsaari 4 (YK-Pohjoinen 6998193; YK-Itä 3432531) tulee ottaa vesinäytteet vähintään kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Vesinäytteiden ottoajankohdat tulee sijoittaa talvikerrostuneen vesipatsaan ajankohtaan ennen kevättäyskiertoa (maaliskuun loppuun tai huhtikuun alkuun) ja kesäkerrostuneen veden ajankohtaan ennen syystäyskiertoa (heinäkuun loppuun tai elokuun alkuun). Näytteidenottosyvyyden tulee olla metri vedenpinnasta, jonka jälkeen vertikaalisesti 5 metrin välein siten, että alusveden näyte otetaan metrin etäisyydeltä pohjasta. Poikkeuksen edellä olevasta tekee ainoastaan kesällä päällysvedestä (0-2 m) analysoitava a-klorofyllipitoisuus. Seuraavassa luettelossa on ELY-keskuksen esitys vesistövaikutusten tarkkailtavista aineista ja muuttujista hyväksyttäväksi lupakäsittelyn yhteydessä: kokonaisfosfori, liukoinen fosfaatti fosforina, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitriitti- ja nitraattitypen summa, lämpötila, happipitoisuus (liukoinen), hapen kyllästysprosentti, ph, sameus, väri, kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ), sähkönjohtavuus. Päästö- ja vesistötarkkailun osalta ympäristölupaan tulee kirjata maininta, että tarvittaessa ELY-keskus voi muuttaa kyseisiä tarkkailuita, jos siihen syntyy perusteltua tarvetta. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee laittaa vireille viimeistään 31.12.2019.
Muistutukset 12 Hakemuksen johdosta on esitetty kaksi muistutusta. Soliskylän osakaskunta toteaa muistutuksessaan 22.8.2011, että Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon jätevedet lasketaan (purkuputken pää sijaitsee) nykyisin Soliskylän osakaskunnan omistamalle vesialueelle. Lupahakemusta käsiteltäessä ja lupaa myönnettäessä tulisi ottaa huomioon seuraavaa: Hakemuksen kohta 11: Muistuttaja on antanut ajantasaiset osakaskunnan puheenjohtajan yhteystiedot. Hakemuksen kohta 14: Mahdollisten sähkökatkosten aiheuttaman uhkatilanteen eliminoimiseksi edellytämme varavoimalaitoksen hankintaa. Emme näe myöskään mahdollisena kompostointialueen sijoittamista Ruuponsaareen tai lähialueelle hajuhaittojen ja valumavesien takia. Hakemuksen kohta 19: Jätehuoltoyrittäjän selvitys pois toimitetusta lietteestä (aika, määrät ja minne) tulisi saattaa raportoinnin piiriin. Hakemuksen kohta 25 A: Säiliöiden ja laitteiden tarkkailun yhteydessä tulee erityisesti varmistaa, ettei ns. hulevesiä pääse ohi prosessin, koska lähivuosilta on näyttöä öljyn joutumisesta vesistöön. Hakemuksen kohta 25 C: Olisi ehkä syytä tarkistaa purkuputken suulta vesistön tila, koska putki on ollut toiminnassa 1960-luvulta asti. Hakemuksen kohta 25 E: Osakaskunta edellyttää saavansa vuosittaiset raportit käyttöönsä ilman erillistä pyyntöä. Lähistön silmät ja nenät saattavat olla tehokkaat apurit virastoissa toimiville. Hakemuksen kohta 26 C: Mikäli laitoksen toiminta aiheuttaa vesistölle ja kalakannalle vahinkoja, on laitoksen ylläpitäjälle voitava esittää korvausvaatimus kulloinkin syntyneen vahingon suuruus huomioon ottaen. Koska ei ole näköpiirissä, milloin jätevedenpuhdistamon kuormitus nousee niin suureksi (25 % kapasiteetista), että prosessi voidaan ottaa käyttöön, tulisi myös nykytilannetta tarkkailla. Hotelli-ravintolassa pidetään tilaisuuksia, joissa osallistujien määrä saattaa olla useita satoja. Miten tällaisten kuormituspiikkien aikana puhdistus toimii ja tarkkailu pelaa? Esitämme, että ympäristölupa myönnetään määräaikaisena viideksi (5) vuodeksi. Määräaikaisuutta perustelemme, että tällöin ote puhdistamon toimintaan ja vaikutusten seurantaan olisi tiiviimpi ja tarkempi. AA toteaa muistutuksessaan 30.8.2011 omistavansa puhdistamon läheisen kiinteistön. Kyseisestä jätevedenpuhdistamosta on puhuttu ennenkin ja kaikilla naapuruston asukkailla on ollut epäselvyyttä siitä, miten kyseinen laitos tulee toimimaan ja miten Keitele-järven puhtaus taataan? Tähän laitokseen on suunniteltu liitettäväksi myös läheiset asuinkiinteistöt. Tämä on periaatteessa hyvä ajatus, mutta miten taataan laitokseen liittyjien
13 maksut/kustannukset/vastuu laitoksen hoidosta ja toiminnasta ja pysyvyys laitoksessa? Mainituista epäkohdista ei muistuttaja ole saanut selvityksiä hakijalta. Muistuttaja toivoo näihin epäkohtiin tarkennusta, jotta asiaa voidaan hoitaa ja päätöksiä tehdä suuntaansa. Hakijan vastine (2.1.2012) Hakijalla ei ole huomautettavaa Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta. Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnosta hakija toteaa, että jätevedenpuhdistamon päästöille esitetyt raja-arvot hyväksytään sellaisenaan. Hakija pitää ELYkeskuksen esittämää neljää (4) näytteiden analysointikertaa vuodessa jatkuvana velvoitteena liiallisena. Analysointikerrat tulisi suhteuttaa puhdistamon käyttöasteeseen ja sen kehittymiseen, kuten hakija on esittänyt. Tämä on erityisen tärkeää nykyisessä tilanteessa, jossa puhdistamon käyttöaste on prosentin (1 %) luokkaa koko kapasiteetista, eikä käyttöasteen merkittävää kasvua ole lähiaikoina odotettavissa. VE1: Nykytilanteessa hakija ei näe tarpeelliseksi mitään erityistä tarkkailua veden kulutusseurantaa lukuun ottamatta. VE2: Puhdistamon < 25 % alhaisemmalla käyttöasteen alueella puhdistamon toimintaa arvioidaan analysoimalla kokoomanäyte lähtevästä jätevedestä kerran vuodessa päästöjen, BOD 7ATU, kokonaisfosfori, COD Cr ja kiintoaine, raja-arvojen saavuttamisen todentamiseksi. Tässä viitataan myös puhdistamon vakiintuneen prosessitilanteen mukaisen viikoittaisen käyttötarkkailun suorittamiseen ja havaintojen kirjaamiseen. VE3: Erityiseen päästötarkkailuun siirrytään hakemuksen mukaisesti vasta puhdistamon käyttöasteen ollessa > 25 %. Vastaavat raja-arvot ovat jätevesimäärä > 15 m 3 tai AVL 100. Erityisellä päästötarkkailulla tässä tarkoitetaan kokoomanäytteitä puhdistamolle tulevasta ja sieltä lähtevästä jätevedestä sekä kertanäytteitä ilmastusaltaasta. Analysoitavat yhdisteet toteutetaan ELY-keskuksen esittämällä tavalla kuitenkin niin, että ympäristölupaan kirjataan maininta ELY-keskuksen oikeudesta tarkentaa perustelluista syistä asiakohtaa. Hakija esittää, että erityiseen päästötarkkailuun liittyvät analysoitavat näytteet otetaan kerran vuodessa. Hakija katsoo perustelluksi vesistövaikutusten tarkkailuun sisällytetyt toimenpiteet kuitenkin niin, että vesistövaikutusten tarkkailu koko laajuudessaan aloitetaan VE3 mukaisessa tilanteessa. VE2-vaiheessa vesistövaikutusten tarkkailemiseksi analysoidaan ainoastaan kesällä päällysvedestä (0-2 m) a- klorofyllipitoisuus. VE1-vaiheessa ei hakijan toimesta vesistövaikutusten tarkkailuun ryhdytä. Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunnon johdosta hakija toteaa, että ohijuoksutustilanteet ovat poikkeuksellisia. Hakija varaa ympäristölupaan maininnan mahdollisuudesta ohijuoksutukseen poik-
14 keustilanteessa, esim. sähkökatko. Hakijalla on kuitenkin poikkeustilanteita varten hankittuna varavoimakone. Soliskylän osakaskunnan muistutuksesta hakija toteaa seuraavaa: Hakemuksen kohta 11: perusteltu tarkennus. Hakemuksen kohta 14: Kompostointikenttää Ruuponsaaren alueelle ei ole suunnitelmissa. Liete siirretään Viitasaaren kaupungin jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Sähkökatkostilanteita varten hakijalla on varavoimakone. Hakemuksen kohta 19: Lietteen kuljetus Viitasaaren kaupungin jätevedenpuhdistamolle sisältyy Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon toiminnan raportointiin. Hakemuksen kohta 25 A: Hakija on jo toiminut hulevesien pienentämiseksi ja tehnyt varmistuksia öljyturvallisuuden parantamiseksi (öljynerotuskaivo ja siitä hälytys). Hakemuksen kohta 25 C: Hakija toimii vesistötarkkailua koskevien päätösten ja ohjeiden mukaan. Keiteleen vesistön tilaa seurataan Ruuponsaari 4 -havaintopisteestä. Pisteestä saatujen tutkimustietojen valossa Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon vaikutusta ei voi vesinäyteanalyyseistä todeta. Hakemuksen kohta 25 E: Hakija toimii hyväksyttyjen ohjelmien mukaisesti. Raportit puhdistamon toiminnasta välitetään jakeluna suoraan ympäristölautakunnalle ja Soliskylän osakaskunnalle. Hakemuksen kohta 26 C: Suunnitelman mukainen jätevedenpuhdistamo ja ohjeen mukainen käyttö ei aiheuta vesistölle eikä kalakannoille korvattavaa vahinkoa. Hakemuksen mukaisen uusitun Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon hydraulinen tilavuus ilman tulopumppaamoa on 116 m 3. Puhdistamon hydraulinen tilavuus muodostaa hyvän puskuritilavuuden käyttöpiikeille erityistilanteissa. Minimikäyttöasteissa, kuten nyt 1 %, vesistöön johdettavat jätevedet voidaan aina käsitellä kemiallisesti fosforikuormituksen pienentämiseksi. Puhdistamoa ei saada toimimaan aktiivilietelaitoksena nyt vallitsevassa kuormitustilanteessa eikä BOD 7ATU -reduktiotavoitetta saavuteta. Purkuvesistön kannalta tämä ei ole olennaista. Tärkeää on eri tilanteissa poistaa fosfori mahdollisimman tehokkaasti fosforin ollessa minimiravinne. Tämä tarkoittaa, että jokainen lisäys fosforia osaltaan lisää biologisten prosessien kautta rehevöitymistä vesistössä. Ruuponsaaren uusi jätevedenpuhdistamo on hyvin varustettu poistamaan fosforia myös minimikäyttöasteissa ja sen hetkellisissä kuormituspiikeissä. Hakija esittää, että lupa on voimassa toistaiseksi ja ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen saatetaan vireille viimeistään 31.12.2019. AA:n muistutuksen osalta hakija katsoo puhdistamon toiminnallisiin kysymyksiin tulleen vastatuksi lupahakemuksen eri kohdissa sekä edellä esitetyllä vastineella. Mitä tulee ympäristöasutuksen liittämiseen puhdistamoon, asia
15 on avoin, eikä taloudellisiin kysymyksiin ole hakijalla nyt mahdollisuutta ottaa kantaa. Hakija katsoo hakemuksen ja sen liitteiden sekä tämän vastineen muodostavan kokonaisuuden, jonka perusteella aluehallintovirasto voi myöntää Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolle ympäristöluvan. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Panvest Oy:lle ympäristöluvan Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon toimintaan Viitasaaren kaupungin Keihärinkosken kylässä kiinteistölle Ruuponsaari, RN:o 7:25, lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Lupapäätös koskee Ruuponsaaren koulutus-, kuntoutus- ja matkailukeskuksen jätevesien käsittelyä Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolla sekä käsitellyn jäteveden johtamista viemäriputkella Ylä-Keitele -järveen. LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI Viemäriputki ja viemäriksi määrääminen 1. Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesi on johdettava viemäriputken kautta Ylä-Keiteleen Kellarisaaren pohjoispuolelle päätöksen liitekartan (liite 2) osoittamassa purkukohdassa. 2. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Panvest Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden viemäriputken sijoittamiseen tarvittavaan osaan Viitasaaren kaupungin Keihärinkosken kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:6. 3. Luvan saajan on pidettävä viemäriputki ja siihen liittyvät rakenteet kunnossa. Viemäriputken tarkastus esim. sukeltamalla on tehtävä ainakin silloin, jos havaitaan poikkeavia veden laadun muutoksia tai putken painotuksen irtoamista. Viemäriputken sijainti on osoitettava rannalle asetettavalla taululla asianmukaisesti 30.6.2013 mennessä. Merkitsemisessä on lisäksi noudatettava Liikenneviraston ohjeita ja määräyksiä. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 4. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti hakemuksessa esitetyllä tavalla siten, että puhdistamon puhdistustulos täyttää ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien vuosikeskiarvona laskettuna seuraavat raja-arvot: Pitoisuusarvo enintään, mg/l Käsittelyteho vähintään, % BOD 7ATU 15 90 Kok. P 1,5 90 COD Cr 125 75 Kiintoaine 35 90
16 Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 käsittelyn vähimmäisvaatimukset pitoisuuden ja puhdistustehon osalta sekä taulukon 2 mukaiset vähimmäisvaatimukset kokonaisfosforin pitoisuuden ja poistotehon osalta määriteltynä siten kuin asetuksessa ja tämän päätöksen tarkkailumääräyksissä on edellytetty. Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä mainitun asetuksen liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisina aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot. Jos jätevesissä on liitteen 1 A mukaisia aineita, toiminnanharjoittajan on osoitettava, että jätevesi sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. 5. Sako- ja umpisäiliölietteiden vastaanotto puhdistamolla käsiteltäväksi on kielletty. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 6. Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että puhdistustulos pysyy tasaisena puhdistamon käyttöasteesta riippumatta. Viemäriverkosto on pidettävä kunnossa sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Viemäriverkostosta jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on pyrittävä pitämään tasaisena rajoittamalla hule- ja vuotovesien määrä mahdollisimman vähäiseksi Päästöt ilmaan, haju ja melu Puhdistamolla on oltava riittävän asiantunteva vastaava hoitaja, jonka nimen ja yhteystietojen on oltava Keski-Suomen ELY-keskuksen ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Hoitajan vaihtuessa muuttuneet yhteystiedot tulee ilmoittaa viipymättä sekä Keski- Suomen ELY-keskukselle että Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7. Toiminnasta ei saa aiheutua lähiasutukselle kohtuutonta hajuhaittaa. Toiminta on, lietteiden kuormaus ja kuljetukset sekä toimintaan liittyvä muu liikenne mukaan lukien, toteutettava siten, että haitallisia haju-, pölyja muita päästöjä ilmaan aiheutuu mahdollisimman vähän. 8. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa lähiympäristölle.
17 Jätteet ja niiden käsittely 9. Puhdistamoliete on toimitettava säännöllisesti käsiteltäväksi Viitasaaren kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muuhun paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Liete ja muu toiminnassa syntyvä jäte tulee luovuttaa ainoastaan sellaisen yrityksen kuljetettavaksi, jolla on asianmukainen jätteen ammattimaista kuljettamista koskeva hyväksyntä tai vastaava päätös. Kemikaalien varastointi Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 10. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolla on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 11. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on myös viipymättä ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskukselle sekä Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos edellä tarkoitetuista päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava myös Viitasaaren kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös hätäkeskukselle. Luvansaajalla on lisäksi oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriötapausten varalle. Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla. Toimintaan liittyvät varo- ja hälytysjärjestelmät on pidettävä ajan tasalla ja niitä käyttävän henkilöstön tulee olla riittävästi perehtynyt niiden käyt-
18 töön. Hälytykset on ohjattava ammattitaitoisen henkilön hoidettaviksi ympäri vuorokauden. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 12. Päästötarkkailuun sisältyviä 24 h kokoomanäytteitä on otettava vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Jätevesinäytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna automaattisilla näytteenottimilla tulevasta ja lähtevästä jätevedestä. Jätevesinäytteet tulee ottaa jätevesivirtaamaan suhteutettuna, mikäli mahdollista. Tuleva ja lähtevä jätevesinäyte tulee johtaa näytteenottimesta suoraan jääkaapeissa oleviin kokoomanäytteiden keräykseen hankittuihin riittävän kokoisiin astioihin. Kokoomanäytteistä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet ja muuttujat: - kiintoaine - sähkönjohtavuus - alkaliteetti - ph - BOD 7ATU - COD Cr - kokonaistyppi - NH 4 -N - NO 2+3 -N - kokonaisfosfori Lisäksi jätevedenpuhdistamolta lähtevästä vedestä tulee analysoida ainakin seuraavat aineet: - liukoinen fosfaatti fosforina - liukoinen rauta - rauta Ilmastusaltaista tulee ottaa päästötarkkailun yhteydessä kertanäyte, josta analysoidaan vähintään kiintoainepitoisuus ja hehkutushäviö. Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen laatu tulee tutkia voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ensimmäiset päästötarkkailunäytteet on otettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Vesistövaikutusten tarkkailu 13. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava joka toinen vuosi tehtävällä vesistötarkkailulla. Mittaukset, kalibroinnit, näytteenotot ja näytteiden
19 analysoinnit on suoritettava standardimenetelmien mukaisesti. Ensimmäiset näytteet tulee ottaa vuonna 2013. Näytteenottopaikkana tulee käyttää havaintopaikkaa Ruuponsaari 4 (YK Pohj 6998193; YK Itä 3432531). Havaintopaikan sijaintikartta on tämän päätöksen liitteenä 3. Näytteet tulee ottaa kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella (talvikerrostuneisuuden loppu) ja loppukesällä (kesäkerrostuneisuuden loppu). Näytteenottosyvyydet ovat 1, 5, 10 metriä jne. sekä 1 metri pohjan yläpuolelta. Näytteenottosyvyydet suhteutetaan näytteenottopaikan olosuhteisiin. Kaikista vesistönäytteistä tulee määrittää seuraavat parametrit: - Kokonaisfosfori - Liukoinen fosfaattifosfori - Kokonaistyppi - Ammoniumtyppi - Nitriitti- ja nitraattitypen summa - Happi, liukoinen - Hapen kyllästysaste - ph - Sameus - Väri - Kemiallinen hapenkulutus, COD Mn - Sähkönjohtavuus - Lämpötila Lisäksi kesäaikana on otettava 0-2 m pintanäytteet, joista tulee analysoida a-klorofylli. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun tarkkailuohjelma ja sen muuttaminen 14. Luvan saajan on koottava jätevedenpuhdistamon toiminnan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailua koskevat tiedot tarkkailuohjelmaksi, jossa otetaan huomioon tässä luparatkaisussa annetut tarkkailua koskevat määräykset. Tarkkailuohjelma on toimitettava Keski-Suomen ELYkeskukselle kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 15. Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa on muutettava Keski-Suomen ELYkeskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailuohjelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa Keski-Suomen ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Kirjanpito 16. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa.
20 Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä ylivuodot viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden määrät ja varastointi, - energiankulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä tositteet kuljetuksista, - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 17. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Keski-Suomen ELY-keskukselle sen edellyttämällä tavalla (ensisijaisesti ItellaTYVI -järjestelmä (www.tyvi.fi) tai vastaava järjestelmä) sekä Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutulokset on toimitettava tiedoksi viipymättä niiden valmistuttua. Päästötarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava asianomaisille valvontaviranomaisille viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen täyttymisestä sekä lupamääräyksen 16 mukaiset asiat. Toiminnan muuttaminen, lopettaminen ja jälkihoito 18. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa jätevedenpuhdistamon toiminnassa tapahtuvista merkittävistä, esimerkiksi liittyjämääriin tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan toimitettava suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta Keski-Suomen ELYkeskukselle ja Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista.
21 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset toiminnan sijainti- ja vaikutusalueen olosuhteissa. Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamon asukasvastineluku on 300. Mitoitus on yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) mukainen. Sen las-
22 kennassa on käytetty biokemiallisen hapenkulutuksen vuorokausikuormituksena asetuksessa säädettyä BOD 7ATU -arvoa 70 g/as/d. Ottaen huomioon jätevedenpuhdistamon lähiympäristö ja vaikutusalueen tila ja käyttö ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätevedenpuhdistamon toiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteistä 1.5.2012 annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä. Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella. Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmassa vuoteen 2015 Ylä-Keiteleen ekologinen tila on arvioitu erinomaiseksi. Toimenpideohjelman tavoitteena on, ettei pintavesien tila heikkene ja että pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan. Ruuponsaaren matkailu- ja koulutuskeskuksessa syntyvien jätevesien käsittely nykyaikaisessa jätevedenpuhdistamossa sekä puhdistamolietteen asianmukainen hyödyntäminen vastaavat toimenpideohjelmassa esitettyjä vesiensuojelun kannalta tarpeellisia toimenpiteitä, jotka edistävät toimenpideohjelman tavoitteiden toteutumista. Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolta johdettavien käsiteltyjen jätevesien seurauksena ei ole odotettavissa veden laatuluokan muuttumista heikompaan luokkaan toiminnan laajuuden perusteella. Kuitenkaan jätevedenpuhdistamon vaikutuksia vastaanottavaan vesistöön ei ole tarkkailtu laitoksen käytössä olon aikana, minkä vuoksi aluehallintovirasto on määrännyt vesistövaikutusten tarkkailun aloittamisen vuodesta 2013. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Lisäksi ELY-keskuksen valvontaviranomaisen mukaan hakemuksessa esitettyjen päästömäärien perusteella ei hankkeen toteuttamisesta todennäköisesti aiheudu merkittäviä vaikutuksia Ylä-Keiteleen Natura-kohteen luontoarvoille. Näin ollen erillistä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia ei ole tarpeen tehdä.
23 Lupamääräysten perustelut Viemäriputki ja viemäriksi määräämistä koskevat lupamääräykset 1-3 Luvassa on annettava määräykset viemäriputkesta ja sen kunnossapidosta. Oikeus viemäriputken sijoittamiseen toisen alueelle annetaan YSL 49 :n mukaisesti ja VL 2:7.2 nojalla. Viemäriputki on vesilain 2 luvun 7 :n tarkoittama vähäinen rakennelma eikä sen sijoittaminen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta ja myönnetystä vähäisestä pysyvästä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesialueen omistajalle vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Viemäriputki on noin vuonna 1965 sijoitettu nykyiselle paikalleen, mutta tuolloin ei silloiselle toiminnanharjoittajalle ole myönnetty pysyvää käyttöoikeutta Soliskylän osakaskunnan vesialueeseen. Kunnossapitovelvoitteella varmistetaan viemäriputken toiminta. Merkintävelvoitteella varmistetaan, että alueella liikkuvat saavat tiedon uoman poikkeavasta käytöstä. Jätevesien käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 4 ja 5 Tehokas orgaanisen aineksen, fosforin ja kiintoaineksen poisto ovat purkualueen vedenlaadun kannalta tärkeää. Raja-arvot ja käsittelytehovaatimukset on tarpeen saavuttaa vuosikeskiarvona laskettuna, kun otetaan huomioon jätevedenpuhdistamon käyttöaste. Purkuvesistön rehevyystason määrää kaikkina vuodenaikoina fosfori, joten typpikuorman vähentämisellä ei tässä tapauksessa voida valtioneuvoston asetuksen 888/2006 4 2 momentissa edellytetyin tavoin parantaa vesien tilaa eikä typenpoistolle ole katsottu tarpeelliseksi asettaa vaatimusta. Käsittelemättömien jätevesien johtaminen vesistöön ei ole sallittua. Valtioneuvoston asetuksessa yhdyskuntajätevesistä on annettu vähimmäisvaatimukset jätevesien biologiselle ja vähimmäisvaatimukset kokonaisfosforin poistolle. Päästöraja-arvoja koskevat määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 43 :n ja valtioneuvoston asetusten 888/2006 ja 1022/2006 perusteella. Lupamääräysten mukaisesti käsitellystä jätevedestä ei aiheudu vesistössä sellaista haittaa, jonka estämiseksi jätevesi olisi desinfioitava. Vesistöön johdettaville käsitellyille jätevesille asetetut lupaehdot ovat tämän kokoluokan puhdistamoille tyypillisiä. Jätevedenpuhdistamoa ei ole suunniteltu eikä mitoitettu sako- ja umpisäiliölietteiden käsittelyä varten. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston käyttöä ja hoitoa koskeva lupamääräys 6 Määräys on tarpeen ympäristön kannalta parhaan käytännön noudattamista koskevan vaatimuksen täyttämiseksi sekä jätevedenpuhdistamon asianmukaisen toiminnan turvaamiseksi.
24 Päästöjä ilmaan sekä hajua ja melua koskevat lupamääräykset 7 ja 8 Lietteiden käsittelystä ja kuljetuksista voi aiheutua haju- ja pölyhaittaa sekä lähialueen likaantumista. Lupamääräykset on annettu naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Jätteitä ja niiden käsittelyä koskeva lupamääräys 9 Puhdistamolietteen säännöllisellä poistoimittamisella vähennetään mm. hajuhaittoja ja estetään mahdollisten valumavesien pääsy ympäristöön. Puhdistamoliete voidaan luovuttaa ainoastaan sellaiselle vastaanottajalle, jolla on ympäristölupa tai muutoin riittävät edellytykset huolehtia jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Kemikaalien varastointia sekä häiriö- ja poikkeustilanteita koskevat lupamääräykset 10 ja 11 Toimintaan, kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn, poikkeavien jätevesien johtamiseen viemäriverkostoon ja puhdistamolle sekä puhdistamon ja viemäristön mahdollisiin toimintahäiriöihin liittyy onnettomuuden ja ympäristövahingon vaara. Määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Poikkeustilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä valvonnallisista syistä. Häiriötilanteisiin varautuminen on tärkeää haittojen ennaltaehkäisyn kannalta. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristöriskeistä ja häiriötilanteissa ryhdyttävä viipymättä tarpeellisiin toimiin pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tarkkailua koskevat lupamääräykset 12 15 Tarkkailumääräykset ovat tarpeen päästöraja-arvojen noudattamisen valvomiseksi sekä toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Käyttötarkkailulla tarkoitetaan puhdistamohenkilökunnan tekemää päivittäistä puhdistusprosessin seurantaa ja prosessinohjausta. Päästötarkkailulla tarkoitetaan kuormitustarkkailua, jolla seurataan jätevedenpuhdistamon lupaehtojen toteutumista. Luvassa on määrätty, että päästötarkkailua on toteutettava hakijan esittämästä poiketen kaksi kertaa vuodessa. Luvan saaja on vastuussa jätevedenpuhdistamon toiminnasta, luparajojen toteutumisesta ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä puhdistamon kaikissa kuormitustilanteissa. Tästä johtuen aluehallintovirasto katsoo, ettei hakijan esittämää tarkkailun aloittamista vasta alkaen 25 % kuormitustilanteesta voida hyväksyä. Asetetut näytteenottokertojen määrät sekä analysoitavat aineet ja muuttujat ovat tarpeen, kun otetaan huomioon laitoksen kokonaiskapasiteetti (AVL 300). Puhdistamolla syntyvän ylijäämälietteen tarkkailu perustuu valtioneuvoston jätteistä annetun asetuksen (179/2012) 18 :ään.
25 Vesistövaikutusten näytteenotto on määrätty tehtävän kaksi kertaa vuodessa kahden vuoden välein, jotta voidaan arvioida jätevesien vaikutuksia purkupaikalla ja sen lähiympäristössä. Vesistövaikutusten tarkkailun aloittaminen vuonna 2013 on katsottu tarpeelliseksi, koska toiminnan vaikutuksia vesistöön ei ole aiemmin tutkittu. Jätevesien talviaikaisesta sekoittumisesta vesistöstä tai niiden mahdollisesta kulkeutumisesta läheisiin syvänteisiin on tarpeen saada lisätietoa ottamalla näytteitä eri vesisyvyyksistä. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvia vaikutuksia pidetään vähäisinä, joten toiminnalle ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa kalaston hoito- tai tarkkailuvelvoitetta Lupamääräyksen 15 perusteella Keski-Suomen ELY -keskuksella on tarvittaessa mahdollisuus muuttaa käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelmaa, mikäli tarkkailutulokset osoittavat, että jätevedenpuhdistamolla saavutetaan lupamääräysten mukainen puhdistustavoite. Kirjanpitoa ja raportointia koskevat lupamääräykset 16 ja 17 Kirjanpitoa ja raportointia koskevat määräykset on annettu valvonnallisista syistä. Puhdistamon toimintaa on tarkkailtava ja siitä on raportoitava siten, että tarkkailu tuottaa tarvittavan tiedon myös yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Raportoinnissa on tarpeen antaa tiedot sekä päätöksen että asetuksen mukaisten raja-arvojen noudattamisesta. Toiminnan muuttamista, lopettamista ja jälkihoitoa koskeva määräys 18 Lupamääräys on tarpeen ympäristön, maaperän ja pohjaveden pilaantumisen ja muiden ympäristöön ja sen käyttöön kohdistuvien haittojen välttämiseksi. Toiminnan muutoksia koskevalla ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle, minkä perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on ottanut huomioon Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kalatalousviranomaisen lausunnoissa esitetyt vaatimukset lupamääräyksistä 3, 4, 6, 11, 12, 13 ja 15 sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Keski-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen lausunnon johdosta aluehallintovirasto toteaa lisäksi, että päästörajat on määrätty saavutettavaksi vuositasolla tarkasteltuna ja päästötarkkailunäytteet otettavaksi kaksi kertaa vuodessa. Tarkkailujaksoa ja analysointikertoja voidaan pitää riittävinä, kun otetaan huomioon jätevedenpuhdistamon kuormitus ja kokonaiskapasiteetti. Vastaanottavan vesistön tarkkailunäytteet on määrätty otettavaksi joka toinen vuosi, kulloinkin kaksi kertaa kalenterivuoden aikana. Määrättyä tarkkailuohjelmaa voidaan pitää riittävänä toiminnan laajuus ja vastaanottavan vesistön ekologinen tila huomioon ottaen.
26 Aluehallintovirasto on tutkinut hakemuksen johdosta jätetyt muistutukset ja toteaa muistutuksissa esitettyihin asioihin edellä lupaharkinnan, ratkaisun ja lupamääräysten perusteluissa esitetyn lisäksi seuraavaa: Soliskylän osakaskunnan muistutus Luvan saaja on vastineessaan todennut hankkineensa puhdistamoalueelle varavoimalaitteen. Toiminnasta syntyvä puhdistamoliete on velvoitettu toimittamaan ympäristöluvalliseen laitokseen ja tiedot lietteen toimituksista on määrätty sisällytettäväksi laitoksen vuosiraporttiin. Käsittelemättömien jätevesien johtaminen puhdistamon ohi ei ole sallittua. Luvassa on annettu määräyksiä puhdistamon päästötarkkailusta sekä vesistön tarkkailusta. Tarkkailu on määrätty suoritettavaksi puhdistamon käyttöasteesta riippumatta. Luvan saaja on vastineessaan suostunut toimittamaan tarkkailutulokset tiedoksi osakaskunnalle. Osakaskunnalla on lisäksi oikeus saada tietoja viranomaisille toimitetuista tarkkailutiedoista pyydettäessä. Aluehallintovirasto on katsonut, ettei lupamääräysten mukaisesta toiminnasta aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Toiminnan aiheuttamista vahingoista haetaan korvausta vesilain (587/2011) 13 luvussa säädetyllä tavalla. Ympäristölupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevaksi. Jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset edellyttäen, että annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Näin ollen luvan määräaikaisuudelle ei ole perusteita. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on jätettävä viimeistään 31.10.2020, mitä on hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdistamon kohdalla pidettävä kohtuullisena. AA:n muistutus Luvassa on annettu määräyksiä puhdistamon puhdistustuloksesta, päästötarkkailusta ja vesistön tarkkailusta. Tarkkailu on määrätty suoritettavaksi puhdistamon käyttöasteesta riippumatta. Luvassa on lisäksi annettu määräyksiä puhdistamon käytöstä ja hoidosta sekä toiminnan tarkkailun raportoinnista. Luvan ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus. Ruuponsaaren lähialueen asutuksen jätevesien viemäröinnille Ruuponsaaren jätevedenpuhdistamolle ei ole nyt käsitellyn hakemuksen yhteydessä haettu lupaa, eikä asiaa näin ollen ole käsitelty tässä yhteydessä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa.
Lupamääräysten tarkistaminen 27 Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 31.10.2020 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä yhteenveto toiminnan tarkkailun tuloksista vuosina 2015 2019, selvitys jätevedenpuhdistamon käyttöasteesta ja tulevan veden virtaamasta vuosina 2015 2019, vesistötarkkailun tulokset ja yhteenvetoraportit vuosilta 2013 2019, arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta, selvitys jäteveden käsittelyn tehostamistarpeesta sekä soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 9-11 :n mukaiset selvitykset. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan päätyttyä, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 4-8, 41 43, 45 47,49, 50, 55, 56 ja 62 Ympäristönsuojeluasetus 5, 19, 30, 36, 36a ja 37 Vesilaki (264/1961) 2 luku 7, 13 luku 1 Jätelaki (1072/1993) 6, 12, 51 ja 52 Jätelaki (646/2011) 148 ja 149 Jäteasetus (1390/1993) 5-8 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 8, 9, 18, 24 ja 37, liite 5 Valtioneuvoston asetus yhdyskuntajätevesistä (888/2006) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 480 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009). Asetuksen liitteen maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen jätevedenpuhdistamon lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 3 480 euroa.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU 28 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Viitasaaren kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Viitasaaren Seutu -lehdessä. Päätös Hakija Tiedoksi Viitasaaren kaupungin kaupunginhallitus Viitasaaren kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Viitasaaren kaupungin terveydensuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.
29 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Sijaintikartta 3. Kartta havaintopaikan sijainnista 4. Lista muistutuksen jättäneistä (ei verkkoversiossa) Katriina Koivisto Jenni Huttula Asian on ratkaissut ympäristöylitarkastaja Katriina Koivisto ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Huttula.
VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 24.10.2012. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 020 6361 060 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
SIJAINTIKARTTA LIITE 2
KARTTA HAVAINTOPAIKAN SIJAINNISTA LIITE 3