Sisällysluettelo MH, 20.11.2017 10:00, Pöytäkirja -2 Pöytäkirjan kansilehti (sisällysluettelo)... 1-1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)... 2 166 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä työjärjestyksen hyväksyminen... 5 167 Pöytäkirjan tarkastaminen... 6 168 Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus... 7 169 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa... 9 170 Sote- ja maakuntauudistuksen projektiorganisaation henkilöstövalintoja koskevan päätösvallan siirtäminen maakuntajohtajalle... 25 171 Maakuntauudistusta valmistelevan muutosorganisaation tilivastaavan määrääminen... 26 172 Lausunto koskien arviointikertomuksessa 2016 esitettyjä toimenpiteitä... 27 173 Luettelo toimivallan siirtämispäätöksistä... 31 174 Viranomaistoimintojen turvaaminen Turun lentokentällä... 32 175 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.9.2017 sekä talousarvion 2017 tarkistus... 33 176 Varsinais-Suomen maakuntaohjelman 2018-2021 hyväksyminen... 34 177 Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien 2018-2019 taloussuunnitelma... 36 178 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville... 38 179 Ajankohtainen katsaus maakuntavaltuustolle... 42 180 Maakunnan tila syksy 2017 -katsaus... 43 181 Maakuntavaltuutettujen aloite: Nuoret mukaan maakuntahallinnon valmisteluun ja toteutukseen... 44 182 Maakuntajohtajan palkan tarkistus... 46 183 Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan jäsenten nimeäminen... 47 184 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, myönteiset päätökset... 48 185 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitus, kielteiset päätökset... 51 186 Innoaura - luovaa innovoimaa Varsinais-Suomesta kilpailu... 55 187 Vuoden 2017 Aurora-mitalin myöntäminen... 56 188 Lausunto luonnokseen hallituksen esityksestä laiksi ruokavirastosta ja eräistä siihen liittyvistä laeista... 57 189 Viranhaltijapäätökset... 59 190 Tiedoksi annettavat asiat... 60 191 Lausunto hallituksen esityksestä laiksi pelastuslain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräiden muiden lakien muuttamisesta... 69 192 Varsinaisen jäsenen ja varajäsenen vaihtaminen Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksen poliittisessa ohjausryhmässä... 73 193 Kokouksen päättäminen... 74 9998 Oikaisuvaatimussivu... 75
-2, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 1 Virhe. Sisällysluettelon hakusanoja ei löytynyt.
-1, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 2
-1, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 3 Maakuntahallitus Pöytäkirja 9/2017 KOKOUSAIKA 20.11.2017 klo 10.00-12.15 KOKOUSPAIKKA Maakuntatalo PYKÄLÄT 166-193 Sivut 259 - SAAPUVILLA Kanerva Ilkka, pj. Achrén Ulla Alatalo Juuso, 1. vpj. Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani, 2. vpj. Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Vanhanen Juha esteellinen 184 poistui 170 klo 11.30- ESITTELIJÄ Häkämies Kari, esteellinen 182 Maakuntajohtaja PÖYTÄKIRJANPITÄJÄ Määttänen Petra Hallintojohtaja MUUT SAAPUVILLA OLLEET KUTSUTTUINA ASIANTUNTIJOINA LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUSTAPA ALLEKIRJOITUKSET Myllymäki Pekka Sjölund Janne Leppänen Laura Leskinen Riikka Nuotio Tarja Saarento Heikki Stjernberg Kirsi Virtanen Janne Ålgars-Åkerholm Jessica 166 167 Mv:n puheenjohtaja Mv:n I varapuheenjohtaja Muutosjohtaja Toimialapäällikkö Aluekehitysjohtaja Suunnittelujohtaja Viestintäpäällikkö Edunvalvontajohtaja Viestintäpäällikkö Ilkka Kanerva puheenjohtaja Petra Määttänen sihteeri PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Janina Andersson Teija Ek-Marjamäki PÖYTÄKIRJA ON OLLUT YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ LIITON VERKKOSIVUILLA Todistaa Maakuntavirasto Hallintojohtaja
-1, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 4
166, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 5 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS SEKÄ TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Asia Kutsu ja esityslista maakuntahallituksen kokoukseen on toimitettu 10.10.2017. Maakuntahallituksen jäsenten lisäksi kutsu ja esityslista on toimitettu maakuntahallituksen varajäsenille, jotka osallistuvat kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estynyt ja varsinaisen jäsenen kutsuttua varajäsenen sijaansa, sekä maakuntavaltuuston puheenjohtajille. Kuntalain 103 :n 2. momentin mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalain 64 :n mukaan kuntayhtymästä on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnasta on säädetty mainitussa kuntalain pykälässä. Valmistelija PM/mk Maakuntajohtajan ehdotus Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi jäsenille toimitettu esityslista. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
167, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 6 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 18 mukaan: Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjantekijä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Maakuntahallitus (mh 23.1.2009 31) päätti ottaa käyttöön menettelytavan, jossa pöytäkirja kiireellisiksi arvioitujen pykälien osalta tarkastetaan kokouksessa ja tarkastusmenettely merkitään pöytäkirjaan kyseisen pykälän kohdalle. Maakuntahallitus päätti kokouksessaan 31.3.2014 37, että pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti seuraavasti: 1. Pöytäkirjanpitäjän varmentama pöytäkirja lähetetään sähköpostitse maakuntahallituksen kokouksen puheenjohtajalle hyväksymistä varten. 2. Puheenjohtaja ilmoittaa sähköpostilla hallintojohtajalle ja hallintosihteerille pöytäkirjan hyväksymisestään. 3. Puheenjohtajan hyväksymisilmoituksen jälkeen pöytäkirja lähetetään sähköpostilla pöytäkirjan tarkastajille, jotka ilmoittavat sähköpostilla pöytäkirjan tarkastuksestaan hallintojohtajalle ja hallintosihteerille. 4. Pöytäkirjan hyväksymistä koskevat sähköposti-ilmoitukset liitetään pöytäkirjaan ja puheenjohtaja allekirjoittaa tarkastetun pöytäkirjan hallintosäännön 18 :n mukaisesti. Valmistelija PM/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Janina Andersson ja Teija Ek-Marjamäki. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
168, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 7 MAAKUNTAJOHTAJAN AJANKOHTAINEN KATSAUS Asia Valmistelija Maakuntajohtajan ajankohtainen katsaus. KH/ml Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus merkitsee ajankohtaisen katsauksen tiedoksi. Päätös Maakuntajohtaja Kari Häkämies Työllisyysaste kasvaa tasaisesti Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työllisyysasteen kasvu on jatkunut kesän aikana. Työllisyysasteen kehitystrendi on kasvanut vuoden 2016 alusta noin neljällä prosenttiyksiköllä ja ohitti koko maan kehitystrendin vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä. Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, saavuttaa maakunnan työllisyysaste valtakunnallisesti asetetun 72 prosentin tavoitteen ensi vuoden alkupuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön marraskuun alussa julkaiseman työmarkkinaennusteen mukaan työllisyyden kasvu vahvistuu ensi vuonna koko maassa. Ennusteen mukaan työllisyys kasvaa ensi vuonna 25 000 hengellä, kun kuluvan vuoden aikana työllisten määrä kasvaa noin 15 000:lla. Varsinais-Suomen myönteisen taloussuhdanteen huomioiden ei ole syytä olettaa, etteikö työllisyyden vahva kasvuvauhti näkyisi myös Varsinais-Suomen työttömyysasteessa. Neljännesvuosittainen työllisyysaste laaditaan Tilastokeskuksen tekemän haastattelututkimuksen pohjalta. Tämä lisää jonkin verran etenkin maakunnallisten lukujen epävarmuutta. Esimerkiksi tämän vuoden toukokuussa ja elokuussa haastattelujen perusteella arvioitu työllisten määrä Varsinais-Suomessa oli epäuskottavan alhainen, minkä vuoksi näiden kuukausien tiedot on korvattu naapurikuukausien lukuihin perustuvilla estimaateilla. Lisätietoja: tietopalvelupäällikkö Antti Vasanen, puh. 050 410 2294 Lounaispaikka palkittiin laadukkaista paikkatiedon rajapintapalveluista Spatineo Oy palkitsi Paikkatietomarkkinoilla laadukkaita paikkatiedon rajapintapalveluita tarjoavia julkishallinnon organisaatioita Quality Award Sertificate -kunniakirjoillaan. Lounaispaikka sijoittui toiseksi kuntien ja alueellisten organisaatioiden luokassa, jossa ensimmäinen palkinto meni Hyvinkään kaupungille. Valtionhallinnon organisaatioista palkittiin Tilastokeskus ja Museovirasto. Kriteereinä olivat rajapintapalvelun saatavuus sekä kuvauksen laatu. Lounaispaikka tarjoaa INSPIRE-direktiivin mukaisia rajapintapalveluita 17 maakunnan liitolle sekä alueensa kunnille. Keskitetyn palvelun myötä toimijat välttyvät erityisosaamista vaativien rajapintojen toteutukselta, mikä helpottaa erityisesti pienten kuntien työtä. Rajapintatekniikat mahdollistavat ajantasaisten tietoaineistojen siirron eri palveluihin, ja avoimesti saatavilla olevat aineistot ovat
168, MH 20.11.2017 10:00 Sivu 8 kaikkien käytettävissä. Lounaispaikan rajapintapalveluihin sisältyy esimerkiksi maakuntakaavoja ja asemakaavoja. Paikkatietopalveluiden laadunvarmentamiseen liittyviä palveluita toteuttava Spatineo Oy jakaa palkintoja vuosittain. Palkinnot jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Lisätietoja: verkostokoordinaattori Sara Tamsaari, p. 040 5077 109 Ehdotus hyväksyttiin.
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 9 LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA LAIKSI ASIAKKAAN VALINNANVAPAUDESTA SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Asia Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Varsinais-Suomen liiton lausuntoa perustuslakivaliokunnan lausunnon pohjalta muokatusta luonnoksesta valinnanvapauslainsäädännöstä annettavaksi hallituksen esitykseksi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelman sekä hallituksen tekemien linjausten mukaan Suomessa toteutetaan maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Lausuntopyynnön kohteena olevalla lakiluonnoksella on tarkoitus edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Lakia sovelletaan maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Lausuntoaika on viikot 44/2017-50/2017. Lausuntoaika on poikkeuksellisesti kuusi viikkoa, koska hallituksen esitysluonnoksen runkona on hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain 2 :n muuttamisesta (HE 47/2017vp). Lausunnoille lähtevään hallituksen esitysluonnokseen on tehty eduskunnan perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja muut välttämättömät muutokset. Lisäksi valmistelun yhteydessä on laadittu uusi vaikutusarviointi yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Lausuntopyyntöön vastataan sähköisellä kyselyllä, jossa on kohdennettuja kysymyksiä luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausunnot pyydetään toimittamaan sosiaali- ja terveysministeriöön 15.12.2017 klo 16.15 mennessä. Lausuntoyhteenvedossa otetaan huomioon vain määräaikaan mennessä saapuneet lausunnot. Lausuntopyynnön materiaalit löytyvät Intemet-osoitteesta: http://alueuudistus.fi/lausuntopyynto-3-11-2017 Valmistelija KH/TN/PP/kk Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon: Kysymyksiä valinnanvapauslain tavoitteista Kokonaisuudessaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen tavoitteena on kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä hillitä palveluista aiheutuvien kustannuksien kasvua 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Valinnanvapauslain tarkoituksena on edistää sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden mahdollisuuksia valita palveluntuottaja, parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä vahvistaa palvelujärjestelmän kannusteita kustannusvaikuttavaan toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. 1. Voidaanko ehdotetulla valinnanvapauslailla osaltaan kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 10 Lakiehdotus periaatteessa mahdollistaa ja antaa puitteet kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palveluiden yhdenvertaista saatavuutta. Viime kädessä kuitenkin suunnitellun järjestelmän ja valinnanvapauslain käytännön toimeenpano ja siihen allokoidut resurssit ratkaisevat onnistutaanko tavoitteissa. Maakuntien erot (mm. koko, palvelujen tuottajien määrä, väestöpohja ja ikärakenne sekä etäisyydet) pysyvät kuitenkin suurina, joten täysin tasavertaista palvelujen saatavuutta maan kaikissa osissa ei tälläkään järjestelmällä pystytä luomaan. 2. Edistääkö valinnanvapauslakiluonnos tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihin? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Periaatteessa kyllä erityisesti palveluntuottajan valinnan suhteen, mutta se edellyttää asiakkaalta vahvaa tietoa palvelujen valintamahdollisuuksista ja se on riippuvainen osin myös asiakkaan omasta aktiivisuudesta. Palvelun järjestäjän vastuu tasapuolisesta, kattavasta ja ymmärrettävästä informaatiosta valinnanvapauden suhteen on ensisijaisen tärkeää. 3. Antaako lakiluonnos asiakkaalle riittävät mahdollisuudet hakeutua asiakkaan omaan tilanteeseen sopivaan palveluun? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Ks. Edellä. Reunaehtona on, että tarjolla on riittävän kattavasti eri palvelun tuottajien tuottamia palveluja. Muussa tapauksessa valinnanvapaus jää teoreettiseksi ja käytännössä asiakas hakeutuu alueellaan olevaan lähimmän (ainoan?) palveluntuottajan asiakkaaksi ilman todellista valinnanvapauden mahdollisuutta. Tämä saattaa realisoitua erityisesti pitkien välimatkojen ja harvaan asuttujen alueiden kohdalla. 4. Jos asiakkaalla on laaja-alaisia palveluntarpeita, toteutuuko lakiluonnoksen perusteella asiakkaan mahdollisuus saada tarpeen mukaisella tavalla yhteen sovitettuja palveluja? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Mikäli asiakkaalla on laaja-alaisia palvelutarpeita korostuu palvelutarpeen (ml. Terveydenhuollon hoidon tarpeen arviointi) arviointiprosessin merkitys ja asiantuntemus sekä asiakassuunnitelman asianmukaisuus. Eri palvelujen välinen tiedonkulku sekä esim sosiaali- ja terveyspalvelujen välinen intergraatio ovat keskiössä, jotta varmistetaan eri palvelujen saumaton toiminta ja toisaalta vältytään päällekkäisiltä/turhilta palveluilta, jotka osaltaan lisäävät kustannuksia. Tietojärjestelmien toi-
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 11 mivuus ja asiakastiedon kattavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta varmistetaan kustannustehokas ja saumaton asiakkaan hoito- ja palveluketju. 5. Turvaako lakiluonnos palvelujen horisontaalisen ja vertikaalisen integraation? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Lakiluonnoksessa ei selkeästi ole kuvattu vertikaalisen integraation (siirtyminen palvelutasolta toiselle?) prosesseja, joten katvealueet ovat mahdollisia. Asiakassetelijärjestelmän käyttöönotto edellyttää selkeää asiakastiedon hallintaa, jotta varmistutaan kustannustehokkaasta integraatiosta. Horisontaalinen siirtyminen palvelusta toiseen esim. sosiaalipalveluista terveydenhoitopalveluihin on periaatteessa varmistettu asiakassuunnitelman/palvelutarpeen arviointiprosessin yhteydessä. Tämäkin hyvin toimiakseen vaatii saumattoman tiedon siirtymisen asiakkaan mukana palveluntuottajalta toiselle. 6. Antaako esitys maakunnille riittävät edellytykset järjestämisvastuun toteuttamiseen? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Lainsäädännölliset puitteet järjestämistehtävän asianmukaiselle hoitamiselle ovat olemassa, mutta sen tosiasiallinen toteutuminen/onnistuminen riippuu käytettävissä olevista resursseista sekä maakuntastrategiaan kirjattavasta palvelustrategiasta. 7. Edistääkö lakiluonnos toimintatapojen muutosta ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Ainakin lakiluonnostasolla on aito pyrkimys valinnanvapauden toteuttamiseen, sote-järjestelmän kokonaisvaltaiseen uudistamiseen ja uusien palveluinnovaatioiden käyttöönottoon. Käytännön toimeenpano ja osin myös uskallus uusien toimintamallien kokeiluihin pitkälti ratkaisevat onnistutaanko tässä. 8. Antaako valinnanvapauslakiluonnos yhdessä muun maakunta- ja sote-uudistuksen kanssa riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 12 Vapaamuotoiset huomiot e. ei kantaa Kuten jo lakiluonnoksen vaikutusarviointiosassa todetaan, on kustannusten hillintätavoitteen toteutumista vaikea ennustaa luotettavasti. On kuitenkin selvää, että järjestelmän rakentamisessa lyhyellä aikavälillä kustannukset kasvavat ja säästöjen/kustannusten hillintä realisoitunee vasta pidemmällä aikavälillä. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että sote-palvelujen toiminta tehostuu, integraation mahdollisuudet käytetään hyväksi, digitaaliset ratkaisut otetaan laaja-alaisesti käyttöön ja kilpailu palvelujen tuottamisesta aidosti pienentävät kustannuksia. Osin myös esim. kasvupalveluiden (erityisesti työvoimapalveluiden) integraatio sosiaalipalveluiden kanssa mahdollistaa onnistuessaan myös kustannussäästöjä niin sote- kuin kasvupalvelujen osalta. Kysymyksiä lakiluonnoksen yksityiskohdista 9. Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapauslakiluonnoksen 3 luvussa säädettäisiin asiakkaan suoran valinnan sosiaali- ja terveyspalveluista. 9a. Turvaavatko maakunnan liikelaitoksen suoran valinnan palvelujen tuotantoa koskevat säännökset (mm. 16 ) palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden kaikissa olosuhteissa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Laissa on kohtuullisen selkeästi kirjattu maakunnan järjestämisvelvoitteet ja sitä kautta yhdenvertaisuus toteutuu. Se ei kuitenkaan määrittele sitä, kuinka laajasti valinnanvapauden piirissä olevat palvelut ovat tosiasiallisesti käytettävissä/valittavissa. Tässä maakuntien kesken tulee olemaan suuriakin eroja. 9b. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty sote-keskuksen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea Vapaamuotoiset huomiot Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 9c. Onko lakiluonnoksen 18 :ssä säädetty suunhoidon yksikköjen lakisääteinen palveluvalikoima sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? Vapaamuotoiset huomiot a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea Lakisääteinen palveluvalikoima on kattava, jopa liian laaja käytettävissä oleviin resursseihin suhteutettuna. Tällä hetkellähän merkittävä osa suunhoidon palveluista hankitaan yksityiseltä sektorilta ja asiakkaalta perittäviin kustannuksiin saadaan pienehkö Kela-korvaus. Jatkossa kaikki lakiin kirjatut suunhoidon perustehtävät kuuluvat palveluvalikoimaan ja asiakkailta peritään kiinteä asia-
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 13 kasmaksu palvelun tuottajasta riippumatta. Suunhoidon osalta valinnanvapaus tulee voimaan 1.1.2022, joten siihen mennessä ainakin perusterveydenhuollon valinnanvapauden piiriin kuuluvien palveluiden kustannusvaikutus on tiedossa. Tämä tulisi huomioida ennen kuin lopullinen suunhoidon palveluvalikoima määritellään. 9d. Onko lakiluonnoksen 18 sote-keskuksen suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin sote-keskuksissa tuotettavat palvelut? 9e. Onko lakiluonnoksen 18 suunhoidon suoran valinnan palveluista riittävän selkeä siltä osin, mitkä palvelut kuuluvat suoran valinnan palvelujen piiriin ja mitkä kuuluvat maakunnan liikelaitoksen tuottamiin muihin kuin suoran valinnan palveluihin? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Jos ei, niin miten olisi tarkoituksenmukaista määritellä ne perusteet, joilla määritellään tarkemmin suunhoidon yksiköissä tuotettavat palvelut? 9f. Ovatko säännökset (mm. 18 ja 37 ) sosiaalihuollon osalta tarkoituksenmukaisia ja riittäviä? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Määrittelyt ovat riittäviä ja kohtuullisen selkeitä. Oleellista on palvelujen välinen integraatio ja asiakasta koskevan tiedon kulku palveluntuottajien välillä. 10. Lakiluonnoksen 4 luvussa säädettäisiin asiakkaan mahdollisuuksista valita maakunnan liikelaitos. 10a. Antaako lakiluonnoksen 21 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitos? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 14 Asiakkaan oikeus valita maakunnan liikelaitos on selkeästi määritelty. Toimintaa vakauttaa rajaus, jonka mukaan maakunnan liikelaitosta saa vaihtaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä valinnasta. 10b. Entä antaako lakiluonnoksen 22 ja 23 asiakkaalle tarkoituksenmukaiset mahdollisuudet valita liikelaitoksen palveluyksikkö/yksiköt? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Asiakkaan mahdollisuus valita maakunnan liikelaitoksen palveluyksiköt on selkeästi määritelty. Toimintaa vakauttaa rajaus, jonka mukaan maakunnan liikelaitoksen määrittelemissä samaan palvelukokonaisuuteen kuuluvissa palveluissa palveluyksikköä saa vaihtaa aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua edellisestä valinnasta. 11. Lakiluonnoksen 5 luvussa säädettäisiin asiakassetelin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. 11a. Onko lakiluonnoksen 24 :ssä säädetty asiakasseteli sisällöltään ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen? Vapaamuotoiset huomiot a. liian laaja b. sopiva c. liian suppea Asiakassetelin käyttökohteet kattavat laajan kirjon eri palveluja. Maakunnalla on velvollisuus tarjota asiakkaalle asiakasseteliä, jolla voi saada palvelun yksityiseltä palvelun tuottajalta. Lähtökohtana pidetään sitä, että valinnanvapauden toteuttamiseksi asiakasseteleitä tulisi antaa mahdollisimman laajasti niissä palveluissa, joita on saatavilla maakunnassa. Maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönottoa. Asiakassetelin käyttöönoton laajuutta voidaan rajoittaa, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden ja palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen näkökulmasta. Rajaus on kuitenkin tulkinnanvarainen ja se vaikeuttanee rajauksen käyttöä. Erikoissairaanhoidossa asiakasseteli mahdollistaa laajan valinnanvapauden, sillä kaikki leikkaustoiminta, joka ei ole kiireellistä ja jota ei ole keskitetty valtakunnallisesti tai alueellisesti yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön on alistettava asiakassetelituotantoon. Erikoissairaanhoidon osalta asiakassetelin käyttöä olisi hyvä rajata suppeammaksi, jotta julkiselle liikelaitokselle jää riittävät resurssit suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Taustalla on myös huoli siitä, että siirtyvätkö julkishallinnossa työskentelevät lääkärit yksityiselle puolelle. 11b. Onko maakunnan liikelaitoksella 24 :n 2 ja 3 momentissa säädettyjen rajausten perusteella edellytykset turvata riittävät palvelut kustannustehokkaalla tavalla? a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 15 Vapaamuotoiset huomiot d. ei e. ei kantaa Rajaus on osittain tulkinnanvarainen, mutta se antaa mahdollisuuden asiakassetelin käyttöönoton rajoittamiseen. 11c. Onko lakiluonnoksen 24 :n sääntely riittävä erikoissairaanhoidon valtakunnallisen ja alueellisen palvelujärjestelmän turvaamisen näkökulmasta? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Erikoissairaanhoidossa asiakasseteli mahdollistaa laajan valinnanvapauden, sillä kaikki leikkaustoiminta, joka ei ole kiireellistä ja jota ei ole keskitetty valtakunnallisesti tai alueellisesti yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön on alistettava asiakassetelituotantoon. Erikoissairaanhoidon osalta asiakassetelin käyttöä olisi hyvä rajata suppeammaksi, jotta julkiselle liikelaitokselle jää riittävät resurssit suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. 11d. Ovatko asiakasseteliä koskevat säännökset asiakkaan aseman ja oikeuksien näkökulmasta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Asiakkaalla on myös mahdollisuus kieltäytyä asiakassetelin käytöstä. Jos maakunnat käyttävät asiakassetelin käytön rajauksia hyvin eri tavalla, niin se asettaa eri alueilla asuvat asukkaat eriarvoiseen asemaan. 11e. Turvaako asiakassetelijärjestelmä maakunnalle riittävät ohjaus- ja vaikutusmahdollisuudet järjestämisvastuun toteuttamisen näkökulmasta? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Maakunnalle on annettu oikeus tarvittaessa rajata asiakasetelin käyttöönottoa. 12. Lakiluonnoksen 6 luvussa säädettäisiin henkilökohtaisen budjetin käytöstä asiakkaan valinnanvapauden lisäämisessä. Mahdollistavatko säännökset asiakkaalle riittävät mahdollisuudet vaikuttaa tarvitsemiensa palvelujen toteutukseen?
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 16 Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Maakunnan liikelaitoksen on huolehdittava asiakkaan neuvonnasta, ohjauksesta palvelujen suunnittelussa ja annettava asiakkaalle selvitys palvelujen saatavuudesta, laadusta ja kustannuksista. Henkilökohtaisen budjetin päätöksen ja asiakassuunnitelman perusteella asiakas voi valita palvelujen sisällön ja niiden tuottajat tai palvelut toteuttavat henkilöt. 13. Lakiluonnoksen 7 luvussa säädettäisiin asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta sekä palvelutarpeen arvioinnista. Lisäksi lakiluonnoksen 5 :ssä säädettäisiin asiakkaalle tehtävästä yhdestä asiakassuunnitelmasta. Turvaavatko säännökset riittävän hyvin asiakkaan oikeudet sekä palvelujen toteuttamisen asiakkaan tarpeita vastaavasti? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Säännökset ovat kattavat ja turvaavat asiakkaan oikeudet. Lain mukaan ohjausta, neuvontaa ja tukea annettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteen sovitettavia palveluja, paljon palveluja tai ovat erityisen tuen tarpeessa, 14. Lakiluonnoksen 8 luvussa säädettäisiin palveluntuottajien hyväksymis- ja sopimusmenettelyistä. 14a. Ovatko säännökset hyväksymismenettelyistä lakiluonnoksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Palveluntuottajien on oltava palveluntuottajalain 10 :n mukaisessa rekisterissä. Palveluntuottajien on myös oltava liittyneenä asiakastietolain mukaisiin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, 14b. Varmistaako hallintopäätöstä ja ehtojen asettamista koskeva sääntely (42 ) riittävät mahdollisuudet maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseen. a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 17 Vapaamuotoiset huomiot Maakunta voi asettaa palveluntuottajille ehtoja mm. palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta sekä palveluketjuja ja palvelujen yhteensovittamista sekä muita palvelujen tuottamiseen liittyviä ehtoja. Tämä edesauttaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta maakunnan alueella. 14c. Ovatko säännökset sopimusmenettelyistä lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Sopimusmenettelyt ovat selkeästi kirjatut. Palveluntuottaja voi irtisanoa sopimuksen, mutta irtisanominen tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun irtisanominen on ilmoitettu maakunnalle. Tämä antaa maakunnalle aikaa huolehtia siitä, että asiakkaat saavat keskeytyksettä tarvitsemansa palvelut. 15. Lakiluonnoksen 9 luvussa säädettäisiin palvelujen tuottamisesta ja palveluntuottajien velvoitteista. Ovatko säännökset lakiluonnoksentavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Palvelujentuottajia velvoitetaan eriyttämään palveluntuotanto omassa kirjanpidossaan. Tällä tuodaan palveluntuotantoon läpinäkyvyyttä ja kustannusten sekä voittojen vertailtavuutta. 16. Lakiluonnoksen 10 luvussa säädettäisiin palveluntuottajalle suoritettavista korvauksista. 16a. Ottavatko sote-keskuksen kiinteän maksun osuus ja sen määräytymistä koskevat tekijät riittävästi huomioon asiakkaiden erilaiset palvelutarpeet ja niiden aiheuttamat kustannukset? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Kiinteän korvauksen suuruutta määritettäessä maakuntien on noudatettava kansallisia tarvetekijöitä. Suun terveydenhuollossa tarvetekijöinä käytetään asiakkaiden ikää, sukupuolta, sairastavuutta ja sosio-ekonomisia tekijöitä. Muissa suoran valinnan palveluissa tarvetekijöitä ovat asiakkaan ikä, sukupuoli, sairastavuus, työssäkäynti ja muut sosio-ekonomiset tekijät. Kansalliset tarvetekijät eivät huomioi mahdollisia maakunnallisia eroja. Näitä voi huomioida kiinteän korvauksen lisäksi maksettavissa muissa korvauksissa.
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 18 16b. Ovatko säännökset muista korvauksista uudistuksen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Muissa korvauksissa voidaan huomioida alueiden mahdolliset erityispiirteet. 16c. Turvaavatko säännökset maakunnan liikelaitoksen sote-keskukselle ja yksityisen sotekeskukselle yhdenvertaiset toimintaedellytykset? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Onko vaatimus kirjanpidon eriyttämisestä riittävät tuomaan läpinäkyvyyttä ja vertailtavuutta liikelaitoksen sote-keskuksen ja yksityisen sote-keskuksen välille, 17. Lakiluonnoksen 12 luvussa säädettäisiin lain voimaantulosta. 17a. Turvaavatko 85 :n mukaiset asiakasseteliä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Asiakassetelin käyttöönotolle on asetettu selkeät takarajat. Asiakasseteliä voidaan käyttää aikaisemminkin maakunnan päättämissä palveluissa ja maakunnan päättämässä laajuudessa. Lain pykälä on selkeä, mutta siirtymävaiheen palvelujen saatavuudesta käytännössä ei ole takeita. 17b. Turvaavatko 86 ja 88 :n mukaiset sote-keskusta koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 19 Siirtymäsäännökset on asetettu selkeästi ja niissä on mukana realismia siitä, etteivät kaikki palvelut voi olla heti saatavissa. Käytännössä palvelujen saatavuudessa todennäköisesti on haasteita siirtymävaiheen aikana. 17c. Turvaavatko 87 ja 89 :n mukaiset suunhoidon yksiköitä koskevat siirtymäsäännökset palvelujen saatavuuden siirtymävaiheessa? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Siirtymäsäännökset on asetettu selkeästi ja niissä on mukana realismia siitä, etteivät kaikki palvelut voi olla heti saatavissa. Käytännössä palvelujen saatavuudessa todennäköisesti on haasteita siirtymävaiheen aikana. 17d. Turvaako esitys sosiaali- ja terveyspalveluiden yksityisten tuottajien toimintaedellytykset? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Maakunnan on tehtävä päätökset palveluntuottajista hyvissä ajoin ennen varsinaisen toiminnan aloittamista. Tämä lisää yksityisten tuottajien toiminnan ennustettavuutta. 17e. Antaako esitys riittävät edellytykset pienten toimijoiden toimimiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajina? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa Esitys sinänsä antaa riittävät edellytykset pienille toimijoille. Pienten toimijoiden mukaan saaminen asettaa haasteita tilaan kilpailuttamisosaamiselle. 18. Onko uudistuksen vaikutukset arvioitu näkemyksenne mukaan oikein ja riittävästi? Vapaamuotoiset huomiot a. kyllä b. kyllä pääosin c. ei pääosin d. ei e. ei kantaa
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 20 Vaikutukset on arvioitu todella laajasti. Valinnanvapauslain toteutumisen edellytykset on arvioitu maakuntakohtaisesti. Varsinais-Suomi kuuluu neljän muun maakunnan mukana maakuntiin, joilla on todennäköisesti hyvät edellytykset valinnanvapausjärjestelmän edellyttämän monipuolisen tuottajaverkon muotoutumiseen ja valinnanvapauden toteuttamiseen. 19. Miten arvioisitte uudistuksen vaikuttavan oman organisaationne tai jäsenorganisaatioidenne asemaan? Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 20. Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. 21. Yksilöidyt muutosehdotukset lakiluonnokseen Kirjoita tekstiä napsauttamalla tätä. Päätös Kohta 3. Tomi Nieminen ehdotti kohtaan uutta vastausta: Muutosesitys: c. ei pääosin Vapaamuotoiset huomiot Yritysten kilpailutilnteesta johtuen asiakkailla on huomattavan erilaiset kyvyt arvioida sitä, minkälainen palvelu parhaiten vastaa omaan tilanteeseen. Lisäksi alueelliset erot saattavat hyvinkin pitkälle määrittää sitä, onko sopivia palveluita ylipäänsä saatavilla tai onko niissä valinnanvaraa. Reunaehtona on, että tarjolla on riittävän kattavasti eri palvelun tuottajien tuottamia palveluja. Tämä kuitenkin toteutuu vain suurimmissa kaupungeissa. Muualla valinnanvapaus jää teoreettiseksi ja käytännössä asiakas hakeutuu alueellaan olevaan lähimmän (ainoan?) palveluntuottajan asiakkaaksi ilman todellista valinnanvapauden mahdollisuutta. Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Niemisen muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Kanerva Ilkka Achrén Ulla Alatalo Juuso Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Vanhanen Juha EI EI EI EI EI EI EI EI EI
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 21 Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun kymmenen (10) -ääntä ja yhdeksän (9) EI-ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi. Kohta 8. Tomi Nieminen ehdotti kohtaan uutta vastausta: Muutosesitys: d. ei Vapaamuotoiset huomiot Kuten jo lakiluonnoksen vaikutusarviointiosassa todetaan, on kustannusten hillintätavoitteen toteutumista vaikea ennustaa luotettavasti. Se on jo nyt kuitenkin selvää, että järjestelmän rakentamisessa lyhyellä aikavälillä kustannukset kasvavat. Tavoitteen toteutuminen pitkällä aikavälillä edellyttäisi, että sote-palvelujen toiminta tehostuu, integraation mahdollisuudet käytetään hyväksi, digitaaliset ratkaisut otetaan laaja-alaisesti käyttöön ja kilpailu palvelujen tuottamisesta aidosti pienentävät kustannuksia. Tähän lakiluonnos ei kuitenkaan anna riittävästi mahdollisuuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen itegraatio on vaikea toteuttaa esitetyllä tavalla, tämä puolestaan tulee lisäämään kustannuksia entisestään. Hannu Rautanen kannatti. Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Nieminen/Rautasen muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Kanerva Ilkka Achrén Ulla Alatalo Juuso Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Vanhanen Juha EI EI EI EI EI EI EI EI EI Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun kymmenen (10) -ääntä ja yhdeksän (9) EI-ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi Kohta 11 b. Tomi Nieminen ehdotti kohtaan uutta vastausta: Muutosesitys: d. ei Vapaamuotoiset huomiot:
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 22 Lakiluonnoksen lähtökohta on, että asiakasseteli on ensisijainen ja siitä poikkeamisesta edellyttää erillisiä perusteita. Toimivan erikoissairaanhoidon varmistamiseksi asetelma pitäisi olla päinvastainen: maakunnan oma tuotanto on ensisijainen ja asiakasseteliä voidaan käyttää silloin kun oma palvelukapasiteetti ei ole riittävä tai rajatulla ulkoistamisella saavutetaan parempi laatu/hinta. Juuso Alatalo ilmoitti demariryhmän kannattavan ehdotusta. Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Nieminen/sdp-ryhmän muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Kanerva Ilkka Achrén Ulla Alatalo Juuso Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Vanhanen Juha EI EI EI EI EI EI Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun kolmetoista (13) -ääntä ja kuusi (6) EI-ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi Kohta 12. Tomi Nieminen ehdotti kohtaan uutta vastausta: Muutosesitys: c. ei pääosin Vapaamuotoiset huomiot: Henkilökohtainen budjetti tarkoittaa esityksen mukaan vain yksityisten palvelutuottajien käyttöä koskevaa budjettia ja kuitenkin budjetti olisi esityksen mukaan ensisijainen suhteessa maakunnan omien palvelujen käyttöön. Henkilökohtainen budjetti pitäisi säätää koskemaan asiakkaan palvelujen tarvetta riippumatta siitä, ovatko palvelut yksityisten vai julkisen puolen tuottamia ja säädöksessä pitäisi julkisten palvelujen olla ensisijaisia. Juuso Alatalo kannatti ehdotusta. Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Nieminen/Alatalon muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin.
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 23 Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Kanerva Ilkka Achrén Ulla Alatalo Juuso Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Vanhanen Juha EI EI EI EI EI EI Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun kolmetoista (13) -ääntä ja kuusi (6) EI-ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi Kohta 17 e. Tomi Nieminen ehdotti kohtaan uutta vastausta: Muutosesitys: b. kyllä pääosin Vapaamuotoiset huomiot: On kuitenkin otettava huomionpienten toimijoiden mukaan saaminen asettaa haasteita tilaajan kilpailuttamisosaamiselle. Haasteita tulee olemaan myös pienten toimijoiden osaamisessa vastata tarjouspyyntöihin. Yksityisten sote-keskusten palveluvalikoiman on oltava lain mukaan niin laaja, että se sulkee pois pienet yritykset. Riskinä on, että uudistuksen jälkeen monet pienet toimijat joutuvat lopettamaan toimintansa, tai myymään ne suuremmille. Tämä taas puolestaan lisää entistä enemmän mahdollisuutta alueellisten monopolien syntymiselle. Esimerkiksi hyvin suuri osa mm. yksityisistä fysioterapian ja hammashoidon tuottajista on tällä hetkellä pieniä toimijoita. Useissa yrityksissä työskentelee vain yksi tai korkeintaan muutama henkilö. Jatkossa nämä toimijat tullaan lainsäädännön palveluvalikoiman laajuuden vuoksi rajaamaan ulos kilpailutuksista. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kohta 18. Tomi Nieminen ehdotti kohtaan uutta vastausta: Muutosesitys: d. ei Vapaamuotoiset huomiot: Vaikutusarviot ovat hyvin puutteellisia, erityisesti mitä tulee kustannusriskeihin sekä uudistuksen vaikutuksiin terveys- ja hyvinvointierojen kaventumiseen. Juuso Alatalo kannatti ehdotusta.
169, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 97/2017 Sivu 24 Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi, että keskustelussa on tehty kannatettu muutosehdotus ja teki seuraavan äänestysehdotuksen. Ne, jotka kannattavat pohjaehdotusta äänestävät. Ne, jotka kannattavat Nieminen/Alatalon muutosehdotusta äänestävät EI. Ehdotus hyväksyttiin. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä ääniä annettiin seuraavasti: Kanerva Ilkka Achrén Ulla Alatalo Juuso Andersson Janina Ek-Marjamäki Teija Eloranta Eeva-Johanna Heinonen Marko Rantasaari Juha Kiviranta Esko Kurvinen Jani Lang Eija Lehtinen Riitta Lindqvist Emma Nieminen Tomi Nummentalo Juhani Perho Tiina Pilpola Juhani Rautanen Hannu Vanhanen Juha EI EI EI EI EI EI EI EI Puheenjohtaja Ilkka Kanerva totesi suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annetun yksitoista (11) -ääntä ja kahdeksan (8) EI-ääntä, jolloin pohjaehdotus on tullut maakuntahallituksen päätökseksi Lisätietoja Maakuntajohtaja Kari Häkämies, p. 044 201 3204, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
170, MH 20.11.2017 10:00 EDUNV: 95/2017 Sivu 25 SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN PROJEKTIORGANISAATION HENKILÖSTÖVALINTOJA KOSKEVAN PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMINEN MAAKUNTAJOHTAJALLE Asia Varsinais-Suomen liiton hallintosäännön 12 :n mukaan maakuntahallitus ottaa vakinaiset viranhaltijat ja työsopimussuhteessa olevat työntekijät, lukuun ottamatta maakuntajohtajaa. Maakuntajohtaja päättää talousarvion puitteissa enintään vuodeksi palkattavien määräaikaisten viran- ja toimenhaltijoiden ottamisesta sekä näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Tätä pidemmistä määräaikaisista virka- ja työsuhteisiin ottamisesta on päättänyt maakuntahallitus. Hallintosäännön 2 :ssä todetaan, että maakuntahallitus voi siirtää toimivaltaansa kuntayhtymän muulle toimielimelle, luottamushenkilölle, maakuntajohtajalle tai viranhaltijalle. Sote- ja maakuntauudistuksen projektiorganisaatio kasvaa nopeasti. Uudistusta valmistelevan projektiorganisaation määräaikaisiin henkilöstöpäätöksiin liittyvän päätösvallan siirtäminen maakuntajohtajalle sujuvoittaisi rekrytointiprosessia. Päätösvalta siirrettäisiin maakuntajohtajalle määräajaksi siihen asti, että uusi väliaikaishallinto aloittaa työnsä, kuitenkin enintään vuoden 2018 loppuun asti. Vastaava käytäntö on käytössä myös Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. Valmistelija PM/pp Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus päättää valtuuttaa määräajaksi maakuntajohtajan tekemään määräaikaiset päätökset sote- ja maakuntauudistuksen projektiorganisaation virka- ja työsuhteisiin ottamisesta sekä päättämään näiden palkkausehdoista virka- ja työehtosopimusta noudattaen. Valtuutus kestää siihen asti, että uusi väliaikaishallinto aloittaa työnsä, kuitenkin enintään vuoden 2018 loppuun asti. Päätös Muutosjohtaja Laura Leppänen esitteli valmistelun organisoitumista ja tilannetta. Ehdotus hyväksyttiin. Maakuntahallitus totesi, että maakuntajohtajan asiaa koskevista päätöksistä tiedotetaan maakuntahallituksen puheenjohtajistolle. Lisätietoja Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
171, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 170/2017 Sivu 26 MAAKUNTAUUDISTUSTA VALMISTELEVAN MUUTOSORGANISAATION TILIVASTAAVAN MÄÄRÄÄMINEN Asia Maakuntahallitus päätti 22.5.2017 80 perustaa kustannuspaikan maakuntauudistuksen valmistelulle. Kustannuspaikan tilivastaavaksi määrättiin edunvalvontajohtaja Janne Virtanen. Maakuntauudistusta valmistelevan organisaation kasvaessa ja sen toiminnan eriytyessä on luontevaa määrätä sen kustannuspaikan uudeksi tilivastaavaksi maakuntajohtaja. Valmistelija PM/mk Maakuntahallituksen puheenjohtajan ehdotus Maakuntahallitus määrää maakuntauudistuksen kustannuspaikan tilivastaavaksi maakuntajohtaja Kari Häkämiehen. Päätös Lisätietoja Ehdotus hyväksyttiin. Hallintojohtaja Petra Määttänen, p. 041 502 5246, etunimi.sukunimi@varsinais-suomi.fi
172, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 33/2017 Sivu 27 LAUSUNTO KOSKIEN ARVIOINTIKERTOMUKSESSA 2016 ESITETTYJÄ TOIMENPITEITÄ Asia Uuden kuntalain 121 mukaan Kunnanhallitus antaa valtuustolle lausunnon toimienpiteistä, joihin arviointikertomus antaa aihetta. Varsinais-Suomen liiton tarkastuslautakunta esittää arviointikertomuksessaan 2016 (mv 12.6.2017 12) toimenpiteitä, jotka antavat aihetta maakuntahallituksen lausuntoon. Lausunto viedään tiedoksi maakuntavaltuustolle. (Tarkastuslautakunnan esittämät toimenpiteet merkitty kursiivilla.) Valmistelija KH/PM/TN/JV/HS/MK Maakuntajohtajan ehdotus Maakuntahallitus 1. antaa lausunnon arviointikertomuksessa 2016 esitettyihin kehittämistarpeisiin. 2. vie lausunnon tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vuoden 2016 arviointikertomuksen käsittely ja siitä johdetut toimenpiteet Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että Central Baltic Interreg 2007 2013 ohjelmaan liittyvät teknisen tuen ja arvonlisäveron käsittelyä koskevat asiat on liitossa loppuunkäsitelty. Tarkastuslautakunta toteaa, että saadut maakuntahallituksen selvitykset ja niissä johdetut toimet vastaavat vuoden 2015 esitettyihin kehittämis- ja parantamisehdotuksiin Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen ja talousarvion sitovuus maakuntavaltuustoon nähden Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntien jäsenmaksuosuudet ovat säilyneet muuttumattomina budjetoidulla tasolla. Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota hyvään taloussuunnitteluun ja riittävään ennakointiin. Tarkastuslautakunta pitää saavutettua taloudellista tulosta erittäin hyvänä. Ylijäämiä on kertynyt vajaat 0,8 milj. euroa ja rahat- ja pankkisaamiset ovat vajaat 1,4 milj. euroa. Kertynyt ylijäämä tukee liittoa tarvittaessa tulevan maakuntauudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä kasvavan hanketoiminnan turvaamisessa. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Toiminnalliset tavoitteet tehtäväalueittain Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa, että kuntayhtymän tehtävät ovat alueellisesti merkittäviä. Tarkastuslautakunta edellyttää huomion kiinnittämisen strategian tavoitteista johdettujen toiminnan painopisteiden priorisointiin, konkretisointiin ja vaikuttavuuden lisäämiseen. Tavoitteiden asettamisessa konkreettisia mittareita on vähän. Tavoitteet on asetettava niin, että ne ovat mitattavia. Lisäksi tar-
172, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 33/2017 Sivu 28 kastuslautakunta kiinnittää huomiota toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuuteen, johdonmukaisuuteen ja luettavuuteen. Maakuntahallituksen lausunto Alustava talousarviossa 2018 ja taloussuunnitelmaluonnoksessa 2018 2019 (mh 28.8.2017 23) on edelleen tiivistetty tavoitteiden ja toimenpiteiden esitystapaa ja lisätty vaikuttavuusmittarien konkreettisuutta. Myös toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 1.1. - 30.6.2017 (mh 16.10.2017 156) -asiakirjassa on parannettu taulukoiden esitystavan yhdenmukaisuutta ja luettavuutta. Kuntarahoitteinen toiminta Tarkastuslautakunta toteaa, että liiton omarahoitusosuus kuntarahoitteisesta hanketoiminnasta on 187 000 euroa. Tarkastuslautakunta merkitsi tiedoksi hanketoiminnan esittelyn. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Yhteiset toiminnot ja hallinto Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta on saanut Parempi työyhteisö -kyselyn tulokset ja kehittämisehdotukset tiedoksi. Tarkastuslautakunta toteaa, että henkilöstön työterveyden hyvinvoinnista on pidetty huolta ja sairaspoissaolot ovat säilyneet alhaisella tasolla. Maakuntahallituksen lausunto Syyskuussa 2016 toteutettiin Parempi työympäristö -kysely. Kyselyn tulokset käsiteltiin työyhteisöpäivillä 18.10.2016 ja saatuja kehittämisehdotuksia hyödynnetään viraston toiminnan kehittämisessä. Järjestettiin henkilöstölle kolme koulutustilaisuutta Menestys syntyy ihmisistä. Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osalta, että liiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Hallintosääntöön tulee kirjata tarvittavat lain edellyttämät muutokset riskienvalvonnan osalta. Maakuntajohtajan päättämiä päivityksiä tai täydennyksiä Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnon -asiakirjaan ei ole ollut vuonna 2016. Käytännön riskienhallintatyötä tehdään ja dokumentoidaan viikottain esim. vastuualueiden kokouksissa. Tarkastuslautakunta on saanut tiedoksi Sisäisen tarkastuksen asiakirjan ja toteaa sisäisessä tarkastustoimessa tapahtuneen positiivisen kehityksen. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus (mh 14.12.2015 195) hyväksyi Varsinais-Suomen liiton sisäinen valvonta ja riskienhallinta -asiakirjan ja valtuutti maakuntajohtajan päättämään siihen jatkossa tarvittavat päivitykset ja täydennykset sekä edellytti, että se saa tiedoksi sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan päivityksiä ja seurantaa koskevat asiakohdat.
172, MH 20.11.2017 10:00 HALL: 33/2017 Sivu 29 Varsinais-Suomen hallintosääntö hyväksyttiin mv 12.6.2017 15 ja se tuli voimaan 1.7.2017 alkaen. Hallintosääntö sisältää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan muuttuneet säännökset. Aluekehittäminen Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että jäsenkuntia osallistetaan liiton kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Tarkastuslautakunta toteaa, että Varsinais-Suomen liiton alueella tulee aktiivisesti panostaa tarpeenmukaisiin EU-hankerahoituksen hankehakuihin. Vuoden 2016 aikana ei ole tehty hanketarkistuksia. Suomessa valtion kansallista vastinrahaa myöntää Varsinais-Suomen liitto, joka edustaa kaikkia muita ohjelma-alueen maakuntaliittoja ja valtion alueviranomaisia (ELY) vastinrahaasioissa. Liiton vastinrahapäätökset tekee maakuntajohtaja. Vuonna 2016 on tehty 23 päätöstä, 2,7 milj. euroa. Tarkastuslautakunta toteaa aluekehittämisestä, että asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tarkastuslautakunta kehottaa, että kumppanuusbarometrissä esille tulleisiin kehittämiskohteisiin kiinnitetään erityistä huomiota. Liitto on laatinut kattavan asiakirjan jossa kuvataan kansainvälisten toimien nykytilaa. Asiakirja lähetettiin jokaiseen kuntaan kommenteille tammikuussa 2016 ja vastauksia saatiin muutamasta kunnasta. Maakuntahallitus käsitteli asiakirjan kommentteineen keväällä 2016. Syksyllä 2016 järjestettiin keskustelutilaisuus kuntien edustajien kanssa tiedonkulun parantamiseksi ja kansainvälistymistarpeiden kartoittamiseksi. Tiedotusta EU-rahoitusmahdollisuuksista on lisätty ja kuntia on aktivoitu osallistumaan EU-hankehakuihin. Liiton tavoitteena on aktivoida kattavasti maakunnan toimijoita osallistumaan EU-hankerahoitushakuihin perimmäisenä tavoitteena ulkoisen hankerahoituksen maksimaalinen kotiuttaminen maakuntaan. Syksyllä 206 toteutettiin Kumppanuusbarometri, jonka tuloksia käytettiin hyväksi syksyllä 2017 hyväksyttävän maakuntaohjelman 2018-2021 päivityksessä. Lisäksi maakuntaohjelman päivitystyön yhteydessä arvioitiin voimassa olevan maakuntaohjelman toimenpiteiden toteutumistilanne sekä lisäpanostus- tai uudelleen suuntaamistarpeet. Maankäyttö ja ympäristö Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta toteaa maakuntakaavoitukselle asetettujen tavoitteiden toteutuneen ja että kaavoituksella on suuri vaikuttavuus jäsenkunnille. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi. Edunvalvonta ja kuntapalvelut Tarkastuslautakunnan esitys Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että liitto onnistuu edunvalvonnassa ja on aktiivinen kuntayhteistyössä. Maakuntahallituksen lausunto Maakuntahallitus merkitsee esityksen tiedoksi.