T I N A N P U I S T O Lähiympärisö- j rkenmispohje 33109 KIRKKONUMMEN KUNTA / 540
Sisällyslueelo: 1 Alkusn s.3 Rkenne j rkoius Tekijä 2 Yisä s.4 Kvhnke Sijini 3 Lähiympärisöohje s.5 3.1 Tori, puiso j lähivirkisysluee 3.2 Liikenneluee 3.3 Aluevlisime j -vrusee 3.4 Pysäköini 4 Rkenmispohje s.14 4.1 Rkennukse 4.2 Korelipih j ulkoluee LTTEET: pelsusiekvio jäehuolokvio lumenksuskvio hvinnekuv ympärisöide kvoiuksess kvkr kvmääräykse 2
1. Alkusn Tinnpuison semkvn lähiympärisö- j rkenmispohje koosuu khdes oss: julkisi ulkoiloj koskevs lähiympärisöohjees sekä rkennuksi j koreliluei koskevs rkenmispohjees. Lähiympärisö- j rkenmispohjeen rkoiuksen on määriellä lueen yinen luso j ne semkv äydenävä kupunkikuvllise j oiminnllise keino, joill vrmisen lueen oimivuus j korelilueiden järjeselyjen rkoiuksenmukisuus. Ohjeess esieään semkv äydenäviä yksiyiskohisi osrkisuj j -voiei. Se sisälää määräyksiä j ohjei rkennusvlvonnl, rkennushnkkeiden rkennujil, suunnielijoil j oeujil yksiäisen onien rkisuperieis sekä onien välisisä yheisjärjeselyisä. Ohjeen limiseen on osllisunu yöryhmä, johon kuuluv: Kunnnrkkiehi Tero Luomjärvi, Kirkkonummen kun Suunnieluvusj Irm Krjlinen, Kirkkonummen kun Arkkiehi Peri Rouhiinen, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Jni Jnsson, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Jnne Gordon, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Ern Mkos, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Vikor Virg, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy Arkkiehi Mirj Merikri, Arkkiehioimiso Peri Rouhiinen Oy 3
2. Yisä Suunnielulue, Tinnpuison semkv, sijisee noin seisemän kilomerin eäisyydellä Kirkkonummen kunkeskukses koilliseen Msln keskus-lueell. Rnr j Kehä I sijisev suunnielulueen unumss. Suunnielun voieen on muodos Msln liikelueel selkeä suinpinoeinen keskus. Smll monipuolisen lueen plvelurjon, virkisysmhdollisuuksi sekä prnnen joukkoliikeneen oiminedellyyksiä. Alueen sijini junseiskkeen väliömässä läheisyydessä ukee lueen ehoks rkenmis. Lähiympärisöohjeess on määriely julkisen ulkoilojen pinmerilien j ksvillisuuden käyöä, sde- j pinvesien hllin, huolo- j pelsusreiejä, vlisus sekä kdunvrsipikoius. Rkenmispohje n puosn ohjee mm. rkennusen meriis, väriyksesä, pihojen isuuksis j muiden yksiyiskohien suunnielus. Lähiympärisö- j rkenmispohje selvenää j äydenää ldiun semkvn määräyksiä. Alkuperäise kvmääräykse on koou mukn ohjeeseen j merkiy sinisellä huomiovärillä. Ldukkn oeuuksen kmiseksi on sekä semkvss eä lähiympärisö- j rkenmispohjeess nneu yksiyiskohisi ohjei j määräyksiä lueen rkennussuunnielul. Ohjeen limises on nneu siov määräys semkvn yismääräyksissä. 4
lähivirkisyslue: luonnonilinen ksviso, ulkoilureiejä, polkuj, yisilmeelään mesäinen 3. Lähiympärisöohje 3.1 Tori-, puiso- j lähivirkisysluee Tinnori on ulkomyynilue, sekä kv-lueen kupllisen oiminojen eupih. Torill sijisee myös lueen ekopise, eli jäeiden ljielusem. Ekopise sovien korelin rkennusen rkkiehuuriin j idn sien, eeivä jäesi näy Mslniel. Uudes oris ue Msln liikelueen yksi keskeisimmisä pikois. Pyssysepänniiy on lueen sisäinen puisolue, joss viherrkenminen on hrkiu. Puiso muodos luonisen jkeen rkennusen omil pihoil j oimii kikenikäisil sopivn oskelu- j kohmispikkn. Tinnpuison lähivirkisyslue säilyy pääosin luonnonilisen ulkoilulueen, osn koko Kirkkonummen viherlueiden verkoso. Omss ov purur, jok oimii lvell hiiholun, säilyy enisellä piklln j kevyenliikeneen verkko äydenneään sien, eä sinne on helppo spu sekä uusil, eä iemmin rkenneuil suinlue. puisolue: isuusen pik rkoin hrkiu, väylä j reii pinnoieu esim. kiviuhkll, sdevesien vlum, eseeömyys j urvllisuus huomioiu suunnieluss, yisilmeelään ruhllinen j hlliu Puisolue (VP) oeuen erikseen ldivn puisosuunnielmn mukisesi. 5
Mesien sulmisvede lääköiyvä ensisijisesi luonnonmuoojen mukn. Virkisyslueil s oeu huvesien hllinn liiyvää mnmuokkus. orilue: isuukse ruukuiss, liss i runkosuoju, väylä j reii pinnoieu kivi- i beoniloin, pinmerilien rjuksen luonnonkivi, sdevesiviemäröini esimerkiksi linjkuivuskouruin, kluseiden j vruseiden mellios ruosumomi Tori- j pih-lueil s oeu rkeneellisi knvi j kouruj. Tori on oeuev semkvn lähiympärisö j rkenmispohjeen mukisesi. Torin pinmerilien j muiden rkeneiden on olv korkeluokkisi (esim. klusee j vlisinyypi). Toril on oeuev riiäväsi polkupyöräpikkoj. Alueel s sijoi pyöräkoksi. Torin viherrkenminen sekä sen liiyminen ori rjviin rkennuksiin, ku- j kevyliikenneverkosoihin on oeuev korkeluokkisesi. Tori oeuen erikseen ldivn orisuunnielmn mukisesi. Esimerkkejä isuuslueen j orin pinmerilien rjukses. 6
Tinnori sijisee Msln liikelueell, näkyvällä pikll. Näkymä Mslnielä oril n monil ensivikuelmn koko luees. Merilivlinoihin j kurkenmiseen ue kiinniää eriyisä huomio. 3.2 Liikenneluee Mslnie oimii liikelueen kokoojkun j siä kehieään nykyisä kumiseen suunn. Kdunvrsipysäköini helpo sioini kdun vrrel rkenneviss kivijlkmyymälöissä. Ajoneuvoliikeneen ruhoiumis j iivisyvän kupunkirkeneen yhenäisä ilmeä uen kdun vrren kivijlkmyymälöissä, kulueiden rkemmss suunnieluss j oeumispojen j merilien vlinnoiss. Liikeneellisen oimivuuden edellyyksiä on rkselu erillisessä Mslnien kehiämisselviyksessä. Tonikdu oeuen kuin, joiss jonopeuksien rpeeon ksvmis rjoien koroeuin suojein j kvennuksin. Kevyväylän knss riseävä oniku oeuen sien, eä joneuvoväylä on kevyväyläl visulisesi liseinen. Kujmise kevyliikenneväylä jkv lueen koreihin j äydenävä kevyen liikeneen yheyksien verkon sien, eä kujen vrsill kulkevil reieilä pääsee sujuvsi kulkemn puiso- j viherlueill sijisevil kevyen liikeneen pääreieil. Kulue: huolielu rjus luonnonkivellä, reunkivi sflin soss mhdollis eseeömän kulun, selkeä muuos pinmeriliss helpo väylien hhmomis esim. näkövmmisil. 7
Kuminen ympärisö synyy kun kivijlkmyymälöiden rkkiehuuri j liikennesuunnielurkisu sovien oisiins. Ohikulkijoiden lisäksi huomioidn myös ne, jok spuv i vieriv kiineisöissä. Pyssysepänkrell jonopeus on lhinen koko mkll. Eriyise hidsusrpee kevyen liikeneen j korelipysäköinnin riseyskohdiss on merkiy kvkrn omll merkinnällään. Kulueiden j kevyen liikeneen väylien pääsillisen pinmerilin käyeään sfli. Ajord ue rj reunkiveyksellä, jonk merilin on luonnonkivi. Kulueell sijisev kevyen liikeneen väylä ue rj reunkiveyksellä, jonk merilin on luonnon- i beonikivi. Hidsku on siä oimivmpi, miä himpi jonopeude ov. Hidseöyssy, koroeu suojie j joväylän kvenminen helpov nopeuden hidsmis, mu ärkeinä on hiseen jmiseen knnusv yisilme. Kdun yliävän kevyen liikeneen väylän kohn ue rken hidse i muu rkeneellinen rkisu liikenneurvllisuuden vrmismiseksi. Hidse ue rken kdun perusso korkemml j sen pinmerilin ue käyää noppkiveä, beonikiveä i sfli. Mikäli pinmerilin on sfli, hidse ue ero joväyläsä luonnon- i beonikivisellä reunkiveysvyöhykkeellä. Kulueis ldin yksiyiskohise kusuunnielm kunnn oimes semkvn periei nouden. 8
PYSSYSEPÄNPOLKU 4 11 2065 pp 14 p j 2063 Kujmise kevyliikenneväylä: Puolijulkise il suosielln eroeviksi puoliyksiyisisä pih-lueis lue, puolijulkinen on kuil. 10 p j ikkipuiso vu 18.7 19 PYSSYSEPÄNKAARI BÖSSMEDSBÅGEN 18 17 2066 PYSSYSEPÄNNTTY BÖSSMEDSÄNGEN Piilukonkujll julkisen kulueen j yksiyisen pih-lueen välillä, mikäli 15 17.0 16.2 2:46 16 SEPPÄ-KALLEN POLKU mlien muurien, pyöräkosen i muiden rkennuksen rkkiehuuriin sopivien rkeneiden j isuusen vull. Tloyhiö hllinnoi puoliyksiyisä sellinen hlun oeu, sijisev 8 p puolijulkinen vyöhyke muodosuu pihrkennusen j isuusen vull oskeluun j npurien kohmiseen soveluvksi pikksi. 53 p 15.0 16.9 15 p SMED-KALLESSTIG 2059 15 p 16 p 15 p 2053 21 p 33 p BÖSSMEDSSTIGEN BÖSSMEDSSTIGEN 12 AP 2028 14 AP 7 AP k 14.7 10 AP 13 AP 17.0 SEPPÄ-KALLEN KUJA SMED-KALLES GRÄND 30 p 10 p 2:50 LÄHIYMPÄRISTÖ- JA RAKENTAMISTAPAOHJE 16 AP 52 p 8 AP PLUKONKUJA FLINTLÅSGRÄNDEN 14.1 15 13 17 pp V urheilulon ljennus YKSITYINEN PIHA 2061 PUOLIYKSITYINEN SISÄÄNKÄYNTIPIHA PUOLIJULKINEN KUJA bussiliikenne 15.8 5 Pumppmo V 7 14.9 43 MASALANTIE 3:12 14.4 JULKINEN KATUALUE 15.3 7 4 p 9 9 Mslnie 41 2:91 40 11 15.9 50 35 13 16.0 15.8 2:91 14
kun ulkoklusee oeuen kiineinä, on huomioiv huolo- j pelsusreii irrllinen penkki isuimen sopii esimerkiksi sunopihn vrusukseen 3.3 Rkennelm, luevlisime j -vrusee Vuonn 2015 ldin Msln lu- j ympärisösuunnielm, jok viku myös Tinnpuison semkvn oeumiseen. Tinnoris j rkenneuis puisois ldin rkemm suunnielm ennen oeumis. Alueiden yksiyiskohise suunnielm ldin viereisen onien j julkisen pih-lueiden knss. Yheensovimisess nouden ässä ohjeess esieyjä periei. Rkenneujen ulkoilojen suunnielmiin kuuluu vlisussuunnielm, hu- j sdevesien hllinsuunnielm j lueen käyörkoiukseen prhien sopivll vll ldiu suunnielm ulkolueen vruseis, kuen ikkivälineisä, isuimis, jäesiois jne. Alueen kuvlisus rkisn ku suunnielun yheydessä. Vlisuksen suunnieluss ue huomioid hjvlon minimoiminen. huollisess suunnielmss eri oiminno suluuv oisiins, isuusln reunmuuriin inegroiu isuin esimerkkinä Yisillä lueill (kdu, ukio, puiso, kevyen liikeneen väylä, pysäköiniluee) ue pääsäänönä käyää Kirkkonummen kunkeskuksen lu- j ympärisösuunnielmn lukäsikirjss miniuj i niiä lusoln vsvi vlisinmlj. Ldivss Msln lu- j ympärisösuunnielmss osoien mm. liikelueen vlisinmlli sekä kdunklusee. Pysäköinilueiden vlisimien ue oll hierrkisesi pienempiä j mlmpi kuin kulueill käyeävien vlisinen. iv suunnielij hyödynää kikki suunnielvi pinoj yhenä kokonisuuen Esimerkkivlisimi Kunkeskuksen lu- j ympärisösuunnielms: Kevyen liikeneen väylä, Liikennekdu, Puisoluee 10
Puisomuunmo, kokse, ukirkenee j muu rkennelm lueell sovien lähimpien koreiden rkennusen rkkiehuuriin. Teknisen ilojen j huolorkennusen seinien julkisivumerili vlin lähimmän kiineisön kvmääräyksiä vsvksi. Esimerkki puniilisen rkennuksen läheisyyeen oeuevs puisomuunmos j ukimuuris. Tiilijulkisivujen korelilueell myös luerkeneiden seinä j muuri ov iiliverhoiluj. Rpujen i mlujen rkennusen läheisyydessä käyeään sm väriä j rkennuksen julkisivu vsv pinkäsielyä. Yhdyskuneknisä huolo plvevien rkennusen j liosen kohdemerkinä. Merkinä sllii eninään 20 k-m2 suuruisen muunmon rkenmisen. Yhdyskuneknisä huolo plvevien rkennusen j liosen kohdemerkinä. Merkinä sllii vesisemn / ploposin rkenmisen. Rkennuksen julkisivukäsielyn on olv kupunkikuvllisesi j rkkiehuuriln korkesoinen. Rkennuksen julkisivukäsiely on oeuev semkvn lähiympärisö- j rkenmis-pohjeen mukisesi, mikäli ohje koskee korelilue. Esimerkki puisomuunmos vlkeiden julkisivujen läheisyydessä, kevyiden kieien j äydenävien melliosien väri vsv oisin. Rkennuksen julkisivu on ehävä korkeluokkisis meriis j yhenäisä rkenmisp nouden. Näkyviä emenisumoj rkennuksess ei slli. 11
3.4 Pysäköini Kdunvrsipysäköini on rkoieu lyhyikiseen käyöön. Mslnien vrress pik on rkoieu ensisijisesi kivijlkmyymälöiden sikspysäköiniin. Muiden kujen vrsill ovi pikkoj käyävä pääsiss ne, jok vieriv lueell. Yise pysäköiniluee on sijoieu pikkoihin, joiss kävijämäärä s ksv hekellisesi. Tinnorin yheydessä on pikkoj niil, jok käyvä orill j Ljusdlniellä sijisev pysäköinilue on rkoieu korelin 2062 yisöl. Koreliss 2062 oimii Msln nuorisoeeri. Koreliss 2052 sijisevn pysäköiniliokseen sijoiuv päiviäisvrkupn sikspik, kivijlkmyymälöiden henkilökunnn pysäköini, sekä os korelin 2054 sukspysäköinipikois j liiynäpysäköini. Tinnorin äärellä sijisevn liikekorelin viiesuunnielmn yheydessä ehdyn selviyksen peruseell päiviäisvrkupn pysäköini kvn edellyämässä ljuudess sopii lioksen mnliseen sekä mnsokerrokseen. Kellrikerroksess sijisev pik äydenävä liikeilojen pysäköiniä. Pysäköini: Auopik eroen liikenneväylisä pinmerilin vull. Prkkiruuu voidn rj luonnonkiviridll i oeu esimerkiksi nurmikivilll. Tinnorin pysäköinilueel on järjeseävä vähinään 12 uopikk, jois vähinään kksi on vrv inv-uopikoiksi. Ljusdlnien pysäköinilueel on järjeseävä vähinään 25 uopikk, jois vähinään 2 on vrv inv-uopikksi. Tinnrinne-kdul on järjeseävä vähinään kuusi uopikk (6 p) Tinnorin läheisyyeen. Pyssysepänkri-kdul on järjeseävä vähinään kymmenen (10) uopikk Mslnien läheisyyeen j vähinään kuusi (6) uopikk Tinnpuison (VL) läheisyyeen. Seppä-Kln kujl on järjeseävä vähinään kymmenen uopikk (10 p). 12
Rkennuksen kosneen julkisivuun rjuuv uopik s k kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi. Rkennuksen komuoo on sko. Asemkvn mioiusperieen mukisesi korelilueel keskieään lähilueen liikeilojen edellyämä uopik ( väh. 116 AP). Pysäköinilon kokerroksen reunoill ov kosrkennelm ruhoiv kerroslosunojen ikkunois vuuv näkymää. Tulukko: uusien liikeilojen j kerroslosunojen likimääräinen uopikkrve j uopikkojen sijoiuminen. Pysäköiniliokses vrn sukkiden käyöön noin 35 uopikk, sekä opion noin 70 uopikk liiynäliikeneen käyöön. Opio on olv mhdollis oeu ensimmäisen rkennusviheen (liikeilojen j sunojen uopik) jälkeen. Todekoon, eä viikonloppuisin liiynäliikeneen uopikkoj voiv käyää Msln liikelueen sikk. Auopikkojen vähimmäismäärä AK-koreli: 1 p. / 80 k-m2. AK-koreli: -eriyisryhmien suinil 1 p. / 150 k-m2 -eriyisryhmien kerho- j yheisil 1 p. / 100 k-m2 AO-koreli: 2 p. / suno. AP-koreli: - koreli 2027, 3-4 1,5 p. / suno. - koreli 2027, 5 2 p. / suno. - koreli 2063 2 p. / suno. - koreli 2066 2 p. / suno. KL-koreli: 1 p. / 40 k-m2. Y- koreli: 1 p. / 150 k-m2. YL-koreli: 1 p. / 150 k-m2. YU-koreli: 1 p. / 150 k-m2 Myymäläil (m) 1 p. / 40 k-m2. Elinrvikkeiden myymäläil: 1 p. / 20 k-m2. 13
78 18 51 0 22 4 32 0 55 60 16 15 0 89 88 1 3 81 PYSSYSEPÄNPOLKU 42 k 55 43 11 11 4 73 1 13 85 3 1 98 40 98 41 k 86 65 20 10 52 5 2 44 54 7 43 44 13 67 7 41 11 9 40 50 35 42 11 22 3 14 32 31 24 62 26 87 21 19 PYSSYSEPÄNKAARI j j 17 2063 10 p 16.2 16 SEPPÄ-KALLEN POLKU 2059 2400 k-m 2 30 AP 15.0 SMED-KALLESSTIG p 15 AP 2059 15 AP 15 p 16 p BÖSSMEDSSTIGEN 15 AP +3 AP 14 AP 7 AP SEPPÄ-KALLEN KUJA SMED-KALLES GRÄND 14.7 10 AP 52 p 8 AP 10 p 15 urheilulon ljennus 15.8 Pumppmo 2061 (1, 2) 5350 + 100(m) k-m 2 52 AP 67 + 3 AP 2061 V 14.4 4 p Mslnie 15.9 15.8 MASALAVÄGEN Omkoilooneill j suinpienlojen korelilueell uo säilyeään pihss i suinrkennuksen yheydessä ovss uosuojss. 13 AP 19 18.0 BÖSSMEDSBÅGEN 17 TINANRINNE 16.7 16.2 2045 2027 2066 8 p 2:99 TINANTORINKUJA TINATORGSGRÄNDEN +15,928 k 2045 15.4 14.8 2:51 +15,332 ikkipuiso vu 14.8 4 p 2051 34 p +36 AP 2850 + 150(m) k-m 2 36+4 AP VI TINABRINKEN PYSSYSEPÄNNTTY BÖSSMEDSÄNGEN 2400 k-m 2 30 AP +15,023 +15,078 k 14 +14,252 15 p PYSSYSEPÄNPOLKU +13,954 +13,788 15 p +14,593 PYSSYSEPÄNKAARI 14.9 2051 +15 AP 2052 BÖSSMEDSSTIGEN +13,711 15 p 13.6 15 p PYSSYSEPÄNPOLKU +14,526 TINANTORI 2052 TINATORGET 1750(e) +14,475 + 500(m) k-m 2 eko 12 p BÖSSMEDSSTIGEN 2 AP 6 p 16 AP 2054 14.2 PLUKONKUJA FLINTLÅSGRÄNDEN +30 AP 2053 21 p +15 AP 2053 V 2054(3,4) 2400 k-m 2 33 p 4500 + 300(m) k-m 2 30 AP 12 AP 30 p 57 + 8 AP +27 AP +15 AP +15 AP +4 AP 100 AP j 4:39 15.0 14.1 2054(1,2) V pp 2:50 V 2800 + 150(m) k-m 2 35 + 4 AP +35 AP +4 AP +4 AP +4 AP I- +100 AP MASALANTIE MASALAVÄGEN 13.2 14.7 4:53 2:91 6 p Msl PYSÄKÖINNIN MITOITUS, 1:2000: elinrvikemyymälä: 1 AP / 25 k-m 2 liikeil (m): 1 AP / 40 k-m 2 sunno: 1 AP / 80 k-m 2 14.9 MASALANTIE 14 15.3 2:97 2:91 4:8 11.7 4:52 9901:1 2:91 2:61 12.6 Asuinkerroslojen pysäköini phuu pääsiss korelikohisesi rkoius vren osoieuill lueill j uosuojiss. Asuinkerroslojen sisäänkäynien läheisyyeen s sijoi liikuneseisil rkoieuj uopikkoj. 11 14 4:42 13.0 4:40 12.2
Mnkäyöllisesi suinrkennukse muodosv kolme pohjois- eeläsuunis vyöhykeä: PIENTALOVYÖHYKE: koreli 2063, 2064, 2065 j 2066 PISTETALOVYÖHYKE: koreli 2045, 2051, 2053 j 2059 MASALANTIE LAMELLITALOVYÖHYKE: koreli 2054 j 2061 4. Rkenmispohje 4.1 Rkennukse Tinnpuison semkv mhdollis kerroslojen oeumisen. Mlimm kerroslo ov nelikerroksisiä. Korkein kerroslo sijisee Tinnorin äärel. Kerroslojen kerrosluvu vihev edellä miniujen kerroslukujen välillä. Alueel ue myös eninään kksikerroksisi omkoej j pienloj. Kv-lueeseen kuuluu myös iemmin rkenneu suinkerroslokoreli (koreli 2027). Mslnien vrress sijisevien suinkerroslojen oskelupih sijisev liikennemelul suojss korelin sisäpihll. Uude kerroslo muodosv Mslnien äärel uuden kupunkimisen julkisivun Pyssysepänniiyn puisolue rj srj nelikerroksisi piseloj, joiden julkisivumerilin on puu. Nuhn pääeenä j lueellisen mmerkkinä oimii Tinnorin reunll sijisev osin khdeksnkerroksinen kivilo. Tinnpuison lähivirkisyslueen puoisen vyöhykkeen muodosv Pyssysepänkren vrrel sijoiuv puise pienlo. 15
Kerroslon väljä porrshuone on yensä viihyisämpi j oimivmpi kuin minimiin mioieu. Porrshuoneen pin-ls huomioidn rkennusoikeu lskiess vin 15 kerrosneliömeriä kusskin kerroksess. AK-koreliluee Ikkunllisen luonnonvloisen porrshuoneiden 15 m2 yliävä os on slliu rken kusskin kerroksess semkvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi. Hissikonehuone on sijoiev ensisijisesi mnsokerrokseen. Liikuneseisil rkoieuj uopikkoj on slliu sijoi porrshuoneiden läheisyyeen mioiusperieell 1 p. / 30 suno. Tonin viherrkenminen oeuen rkenjn oimes ldivn erillisen pihsuunnielmn mukisesi rkennusluvn yheydessä. Alueel on isuev reheviä penss- j puuryhmiä. Porrshuoneiden sisäänkäynni ue suunniell lueell sien, eä pääsisäänkäyni erouu muis mhdollisis sisäänkäynneisä. Pääsisäänkäyniä ue koros rkkiehonisin keinoin sekä mm. pinmeriill. Sisäänkäynien kohdll julkisivun ue oll vr j pääsää päivänvlo porrskäyävään. Rkennusen sisäänkäynni ue vrus koksin. Kosen ue oll rkeneeln keveiä. Rkennusen kol s sijoi välämäömä eknise insllio, mu kon ulkonäkö ue huomioid rkennussuunnieluss. Pih-luee j pihrkennukse ov ärkeä os rkennussuunnielun kokonisuu j niihin ue kiinniää eriyisä huomio. Pih- lueel on isuev isu reheviä penss- j puuryhmiä. Tonien pih-lueiden rjuuess oisiins on ikki- j oskeluluee sekä niihin liiyvä isuusluee suunnielv j rkennev yhenäisesi. Tonien iminen oisiins rjoiuvill onin- osill ei o slliu. Puisolueeseen (VP) rjuuv oni os on rjv penssidll i muurill. Rehevän pihn luonnonmukis ilmeä ehosv luonnonkivilohkree, joill rjn pihn eri oiminnoil rkoieuj luei. 16
2063 AK-korelilue 2027 Rkennuksen komuoo on sko. 2064 Rkennuksen julkisivumerili on lsin lisäksi vsävyinen iiliverhous. Tonill 1 uon säilyyspikn () koksen komuoo on pysäköinilueen suunn lskeuuv yksilppeinen pulpeiko. Kemerili on mus i hrmsävyinen konesumu peli. Tonill 1 uon säilyyspikn () koksen pääjulkisivumerili on hrmsävyinen puuverhous. Jäehuoloil on sijoiev rkennuksen mnsokerrokseen i pysäköinilueen yheyeen. 2065 2066 2059 2053 2054 2061 2027-4 2051 2027 2045 Kujulkisivun merili: lämminsävyinen rppus Koreliin 2027 on rkenneu kerros- j riviloj pikllmuuru puniili 17
AK-korelilue 2045 Rkennuksen kheen ylimmän kerrokseen (V j VI) s sijoi sukki plvevi yheisiloj, kuen sun-, pesuj kerhoiloj kuienkin eninään 150 k-m2 kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi, mikäli sukkiden käyöön oeuen koerssi. Rkennuksen komuoo on sko. Rkennuksen julkisivumerili on kdun (Tinnrinne) j orin (Tinnori) suunn lsin lisäksi pikll muuru punsävyinen iiliverhous sekä kevyliikenneväylän (Tinnorinkuj) j pih-lueen suunn lsin lisäksi pikll muuru iiliverhous, jonk rppuspin on vsävyinen. Rkennuksen prvekkee on oeuev koko seinän miisin vyöhykkeinä sien, eä prveke-julkisivu rymieään vihuvill umpiosill. Prvekkeiden sisäpinnn verhoilumerilin on käyeävä puu- j vyverhoilu, joiden värin on olv vihreä-, kel- j ornssisävy. Jäehuoloil on sijoiev rkennuksen mnsokerrokseen. yheisiloj erssikerroksess rkennuksen VI -kerroksinen os, julkisivumerilin puniili vyöhykeprveke lounseen rkennuksen vlkoinen VI -kerroksinen os vyöhykeprveke kkkoon 18
AK-koreliluee 2051, 2053 j 2059 Rkennuksen komuoo on vähinään kksilppeinen TEKNINEN TIEDOTE pulpeiko, jonk kokvuus on 1:7. 18.08.2011 Kemerili on hrmsävyinen konesumu peli. Puujulkisivun plokko Rkennuksen pääjulkisivumerili on lsin lisäksi vlkoinen, vsävyinen i luonisiss sävyissä käsiely puuverhous, jok on oeuev pinnln yhenäisenä. Mnsokerroksess j poisumiseiden yheydessä on käyeävä plmon julkisivumerili, mikäli rkennuksess ei o oeueu uomis smmuusjärjeselmää. Rkennuksen julkisivukäsielyssä on slliu käyää ehosemerilin julkisivuvyä, jonk värisävyn on olv esim. kel-, ornssi- i punsävy. ulkonev prveke, ehoseväri ulkopinnss vyöhykeprveke, ehoseväri sisäpinnss Ylälipp: Reikien osuus 5 % uuusron poikkiikkuksen pinls Plokkoprofiili: Sinkiy peliprofiili 1,0 mm 50 Allipp: Reikien osuus 5 % uuusron poikkiikkuksen pinls Tuunsuoj: Plmon vy esim. kipsivy, minerlivillvy, semenikuiuvy hp://www.puuinfo.fi/suunnieluohjee Julkisivujen puuverhous voidn oeu yhenäisenä pinn, kun plokkoprofiili sijisev julkisivupinnn kn. puujulkisivu peiomlu luonnonvlkell pohjkerroksen plmon julkisivumerili ehosevärillä PALOKATKOPROFLI PÄÄLTÄ KATSOTTUNA 19 Reikä llipss
AK-koreliluee 2054 j 2061 Rkennuksen komuoo on sko i sisäpihn suunn lskeuuv yksilppeinen pulpeiko, jonk kvuus on 1:7. Kemerili on hrmn sävyinen konesumu peli. Rkennuksen pääväylän (Mslnie) suunnn julkisivujen päämerili on pikll muuru punsävyinen iiliverhous. Rkennuksen pääyjen j sisäpihn suunnn julkisivujen päämerili on pikll muuru iiliverhous, jonk rppuspinnn värisävy ov kel-, ornssi- i punsävyise. Rpv julkisivu on määriely Tinnpuison semkvn lähiympärisö- j rkenmispohjeen sivull 16. Korelin 2054 oneil 1 j 2 on slliu sijoi eriyisryhmien sunoj sekä em. oiminnn edellyämiä yöpikkoj. päädyissä lämminsävyinen rppuspin koll ov eknise rkenee ov os julkisivu kujulkisivu puniilä sisäänkäynisyvennyksissä ehoseväri Korelilueen suinrkennusoikeudes s käyää eninään 3000 k-m2 eriyisryhmien sumiseen sekä em. oiminnn edellyämiä oskelu- j yöiloj vren. kokse j muu julkisivun äydennysos pääosin lämminsävyisiä kusoss runssi lsipin 20
AO- j AP-koreliluee AO-onin rkennusoikeus on eninään 180 k-m2 j onil s rken yhden sunnon. Asuinrkennus on oeuev kksikerroksisen. AO-onil s rken edellä esieyn rkennusoikeuden lisäksi uosuojn j ulkovrson kuienkin niin, eä niiden rkennusoikeus s oll eninään 30 k-m2. Asuinrkennuksen komuoo on hrjko kvuudeln 1:2. Auosuojn j ulkovrson komuoo on pihn suunn lskeuuv yksilppeinen pulpeiko, jonk kokvuus on 1:5. Kemerili on konesumu hrmsävyinen peli. AO-onill suinrkennuksen kon hrjn suunnn on olv kohisuorss kdun (Pyssysepänkri) suun. AP-onill suinrkennusen kojen hrjn suunnn on olv ensisijisesi iä-länsi -suunise. AO- j AP-koreiss rkennusen julkisivuludoius on kikill sivuill kuln yhenäinen, lämminsävyiseksi peiomlu Julkisivupinns sisäänvedeyissä osiss käyeään ehosevärinä vlkois i v. Kikkien korelilueen rkennusen kon hrjsuun on sm, vikk sisäänkäyni sijisisi eri ilmnsuunnn puoll Asuinrkennuksen, uosuojn j ulkovrson pääjulkisivumerili on lsin lisäksi puuverhous, jonk värin on olv kel-, ruske- i punsävy. Tehosemerilin s käyää vlkois i vsävyisä vyä rkennuksen julkisivu pinns sisäänvedeyissä osiss. AP-onill uokokse j niihin liiyvä jäehuoloil on sijoiev rjmn oskelupih kdus i muus liikenneyheydesä. Koksiss, ersseill j kylmissä lousrkennuksiss puuos ov luonnonvärisiä i kuulokäsielyjä 21
KL-korelilue Rkennuksen mnsokerrokseen s sijoi kunnn käyöön vrso- j huoloil eninään 30 k-m2 kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi. Rkennuksen komuoo on sko. Rkennuksen pääjulkisivumerili on lsin lisäksi pikll muuru punsävyinen iiliverhous. Tehoseväriä s käyää rkennuksen julkisivupinns sisäänvedeyissä osiss. Tehosevärin on olv kel- i vihräsävy. Rkennuksen pääsisäänkäyniä on korosev julkisivuss lsipinnoin j sen yheyeen on oeuev riiäväsi polkupyöräpikkoj. Rkennuksen ulkovlisus j -minon on oeuev rkkiehuuri vhvisvn iheen rkenjn oimes ldivien erillisen suunnielmien mukisesi rkennusluvn yheydessä. Rkennuksen mnliseen pysäköimispikkn (m-p) j / i kosneel on rkennev vähinään 40 uopikk. Rkennuksen huolo- j lsuspih sekä jäehuoloil on kev j näkösuojv sekä niilä synyvän melun j hjun viäminen ympärisöön on eseävä rkeneill j muill rvivill oimenpieillä. Mikäli rkennus ei rjudu kevyliikenneväylään (Pyssysepänpolku), on onirjl rkennev muuriminen i yhenäisä rkenmisp nouden onin 2 knss. Pikll muuru punsävyinen iilii s oll eninään 120 cm korke j siihen s ehdä ukkoj. Torin puoisess sisäänkäynijulkisivuss lj lsipin Minokse ov os rkennuksen julkisivurkkiehuuri. Kujulkisivun merilin puniili j lsi Sisäänvedeyn nurkn julkisivuiss ehoseväri 22
Y- j YL-koreliluee Rkennuksen komuoo on korelin 2062 ulkonäyämölue (un) lukuun om hrjko j sen kemerili on mus i hrmsävyinen konesumu peli. Rkennusen julkisivumerili on lsin lisäksi puuverhous. Y-korelilue Ulkonäyämölue (un) on rkennev kupunkikuvllisesi j rkkiehuuriln korke-soisen. Alueel s sijoi pääkäyörkoiuksen lisäksi oimin plvevi puiloj, kuen rvisemus-, huolo- j vrsoiloj. Ulkoilmeeri hyödynää omssov ympärisöä osn näyelmän lvsus Ulkonäyämölueel (un) s rken kvkrn merkiyn rkennusoikeuden lisäksi keun esiinymislvn j ksomon, johon s sijoi eninään 300 isumpikk. Ulkonäyämölue (un) on idv j lueel s sijoi melusuojrkenei. Ulkonäyämölue (un) oeuen rkenjn oimes ldivien erillisen suunnielmien mukisesi rkennusluvn yheydessä. Alue koskevis rkennusluvis on pyydeävä museovirnomisen lusuno. Ksvillisuus on ärkeä os ien oeuev melusuojrkenne. Korelilueel on oeuev riiäväsi polkupyöräpikkoj. (c) Msln nuorisoeeri 23
+30,7 +30,7 +31,0 +31,5,5 +20,5 +15,2 Päiviäisvrkupp Pysäköinilios Uusi ku Uusi rkennus Uusi rkennus Uusi rkennus Uusi ku Urheilulon ljennus Ljusdlnie YU-korelilue Rkennuksen julkisivu on ehävä korkeluokkisis meriis j yhenäisä rkenmisp nouden. Näkyviä emenisumoj rkennuksess ei slli. Rkennuksen komuoo on sko. 540 TINANPUISTO ALUELEIKKAUKSE Rkennuksen pääjulkisivumerili kulueiden (Mslnien j Seppä-Kln kuj) suunn on punsävyinen iiliverhous. Muiss rkennuksen julkisivuiss s käyää punsävyisen iiliverhouksen lisäksi julkisivuvyä, jonk värisävyn on olv vlkoinen i vsävyinen. Pysäköimispikn (p) uopikkoj s käyää vuoropysäköiniperieell korelin 2062 sikk. Pysäköimispikl (p) on oeuev vähinään kksi (2) pysäköinipikk linj-uoil j niiä s käyää vuoropysäköiniperieell korelin 2062 myymäläilojen (m) sikk. Rkennuksen sisäänkäynien läheisyyeen on vrv vähinään 100 polkupyöräpikk j liikuneseisil rkoieuj uopikkoj. Jäehuoloil on sijoiev rkennuksen mnsokerrokseen. Urheiluoiminojen rkennuksen julkisivu Mslnien suunn on ärkeä os koko lueen kunäkymää. 24
4.2 Korelipih j ulkoluee Korei plvev jäehuoloreii kulkev lueell pääsiss kuj pikin. Jäehuolokvioss on esiey ohjeellise reiien sijnni. Kvioss esieyjen suosielvien jäehuoloilojen sijinni j perierkisu ov ohjeellisi. Jäehuoloil ue lähökohisesi pyrkiä sijoimn niin, eä jäeuoll pääsään jmn mhdollisimmn lähel jäesioi. Erillise pih-lueiden jäekokse ue oeu puujulkisivuisin j väriykselään neurin niin, eä ne lisuv suinrkennusen rkkiehuuril. Jäekosen, uosuojien j pihvrsojen julkisivujen väriyksen ue oll oneiin yhenevä. Jäehuoloiloj on slliu kykeä osksi koreiden pysäköinilueiden (LPA) uosuoji. Auosuoj ue oeu puujulkisivuisin j väriykselään neurin niin, eä ne lisuv suinrkennusen rkkiehuuril. Auosuojien j pihvrsojen julkisivujen väriyksen ue oll oneiin yhenevä. Mhdollise kykey jäehuoloil eivä s erou meriiln i väriykselään uosuojis. 25
Auosuojiss on olv pulpeiko, jonk kemerilin on hrm peli. Jos ke oeuen profiilipellisä, sen pellin ue oll pieniprofiilinen. Iseknvi profiilipelikoj ei slli. Pysäköinilueiden pinmerilin on pääsäänöisesi sfli. Pysäköiniruudu ue ero isuevksi rkoieuis lueen osis luonnonkivisellä reunkivellä i mlll muurill. Pikoiuslueiden vlisuksen ue noud lueiden vlisuksen yisperiei. Asemkvss on piselokoreihin (koreli 2051, 2053 j 2059) määräy isuevksi puurivi. Kyseisiin puuriveihin on slliu sisällyää LPA-luei koskevss isuusmääräyksessä isuevksi velvoieuj pui. Auoil rkoieujen reiien pääsillisen pinmerilin käyeään sfli. Jlnkulkureiien pääsillisen pinmerilin käyeään kiviuhk. Pelsusreiikvioss esiey pelsusreii ue oeu vähinään 3,5 m veinä j niil ue järjesää lvikunnosspio. Muu reii voidn oeu em. kpempin. Pelsus- j huolojoreii (esim. muuojo i sirskuljeus) kulkev joneuvoreiejä pikin. Kerroslooneill ue lisäksi huohi pelsusjoneuvojen pääsysä pihoil j puomiiksuojen nosopikkojen sijinneis j mioiukses. Nurmikko vhvisen iksuoreieillä j nosopikkojen vimill piheiden vennyksillä. Pelsusreiikvioss (liie 5) on esiey pelsusreiien j nosopikkojen ohjeellise sijinni. Kulkureii pihoill on oeuev sien, eä niiden enimmäispiuuskvuus on viisi proseni, jos ne oimiv pääsillisin yheyksinä uopikkojen j sisäänkäynnin välillä. Kvn hvinnekuviss esiey reiikoro ov lusvi, mu jos niisä hlun oellisesi poike, sis ue neuvoell viereisen onien suunnielijoiden sekä rkennusvlvonvirnomisen knss. Porrskäyävien läheisyyeen vru uopik eroen pihreieisä esimerkiksi käyämällä niiden pinmerilin beonikiveysä. 26
Pih-lueiden vlisus järjeseään pääsiss mlill pylväsvlisimill, joiden ue sopi yisilmeelään j lusoln yisen lueiden vlisimiin. Vlisussuunnielms suosielln neuvoeluj kvoiukses vsvien virnhlioiden knss yylillisen j mikvllisen yheensopivuuden urvmiseksi. Yheisillä korelipihoill vlisus rkisn yhenäisesi. Pihoill käyeävä kdunklusee (penki, roskkori ym.) vlin vlisinyyppiin j oisiins sopiviksi. Pihoil ue osoi rviv omuus- j kuivusvrusee sekä lippunko. Leikki- j oskelupikkojen suunnieluss ue huomioid korelipihojen msonmuodo, ilmnsuunn j ksvillisuus. Hvinnekuviss esieyjen ikki- j oskelupikkojen sijinni j muodo ov ohjeellisi. Usemml onil rjuuvien ikkipikkojen oeuuksess ue huomioid mnkäyö- j rkennuslin si koskev pykälä MRL 164. Leikki- j oskelulueiden välinevlinnoiss ue huomioid smn korelin muiden onien välinevlinn j pyrkiä yheisyöhön yhiöiden välillä. Rkenm jäävä onin os, joi ei käyeä oskeluun, ikkilueeksi i liikeneeseen, on käsielävä viherpinn (nurmeus, isuukse ms.). Puu- j penssryhmien rehevyydellä rkoien siä, eä pihojen yisilme on vehreä j luonnonmukinen, eli kovien pinojen (sfli, kiviuhk, beonikivi jne.) osuus ei ksv suheess liin hllisevksi. Asemkvn hvinnekuvss esiey puiden sijinni korelilueill ov ohjeellisi. Puil j muul ksvillisuudel on osoiev riiävä isuuslus. Tonien viherrkenminen oeuen rkenjn oimes ldivn erillisen pihsuunnielmn mukisesi, jok ehdään rkennuslupviheess. 164 Kiineisöjen yheisjärjesely Jos semkvn oeuminen vii usen kiineisön yheisiä järjeselyjä, kunnn rkennusvlvonvirnominen voi yhden kiineisön omisjn loiees j mui kiineisön omisji i hlijoi kuulun rkenmisen yheydessä i muuoin määrää korelilueen i sen osn ikk kiineisöön liiyvän iln yheisesä käyösä. Yheisjärjeselyä koskevn pääökseen ue sisälyä järjeselysuunnielm. Siinä määräään lueen i iln käyösä, sen kunoon smises j ylläpidos sekä järjeselysä iheuuvien kusnnusen jkoperuseis j suorimises. Määräys yheisjärjeselysä sdn n, jos järjesely pysyväsi edesu usen kiineisön käyöä eikä siiä iheudu milkään kiineisöl kohuuon rsius. Jolivä sinosise sovi järjeselyyn liiyvisä korvuksis, si rkisn lunsuslin mukisess järjesyksessä. Yheisjärjeselyä koskevll pääöksellä peruseujen oikeuksien rekiseröinnisä säädeään seuksell. 27
Pelsuskvio, 1 : 2000 Pelsusreii Nosopikk (ohjeellinen sijini) Pelsusjoneuvon ulouvuus r=18, kun h<15m r=16, kun h=15m-27m LTE
Lumenksuskvio, 1:2000 Lumenksuspikk, yksiyinen Lumenksupikk, julkinen Ksuksen mhdollinen suun LTE
Jäehuolokvio, 1:2000 Jäehuoloreii Jäehuone / -kos (ohjeellinen sijini) Jäeuon pysähdyspikk (ohjeellinen sijini) Rosk-si Ekopise LTE
LTE 3:177 9901:1 3:12 3:176 2:75 2:10 2:46 2:50 2:61 2:97 2:91 2:91 2:91 2:51 2:101 4:138 4:140 4:42 4:39 4:40 9901:1 4:8 4:52 4:53 2:44 4:99 2:99 2:100 4:88 Msl k k k k k 20 k k 28 k k 17 16 17 18 k 23 26 22 k 15 Pumppmo Mslnie 15 19 23 17 18 19 27 14 14 k 22 11 k k k 16 k 21 k 17.6 19.6 19.8 17.8 20.5 20.1 22.8 20.9 15.6 17.1 17.6 17.1 18.1 18.7 19.0 17.0 19.0 15.7 16.0 17.0 16.9 17.0 15.3 15.9 15.8 15.8 16.2 21.7 14.5 14.4 14.7 15.0 24.9 26.3 14.0 15.3 14.1 18.7 12.3 14.9 16.2 15.4 20.9 20.7 12.6 14.7 14.9 16.7 21.1 15.0 18.0 18.8 14.2 14.8 25.1 24.7 11.3 11.7 12.2 13.2 13.0 13.6 14.8 21.2 22.0 22.0 25.2 10.5 11.6 11.9 12.7 13.7 17.9 20.9 94 62 3 96 7 73 74 70 97 20 95 6 85 22 4 84 30 21 83 2 3 14 67 81 9 98 71 15 13 11 22 7 50 5 28 62 35 7 21 31 13 43 40 26 41 14 27 11 92 88 28 20 408 12 65 54 52 11 87 5 98 20 1 13 98 86 11 11 92 24 25 68 27 62 22 10 24 32 67 41 40 30 42 3 85 3 1 73 4 22 80 51 55 60 32 0 0 12 96 2 44 77 44 2 3 1 2 55 89 81 0 43 42 88 72 78 4 37 12 5 11 5 +15,3 +14,0 +14,6 +15,1 +14,5 +13,7 +13,8 +13,8 +13,8 +15,0 +15,9 +14,3 +14,5 2027 6 p 10 p 26 p yh. 5 p 6 p 4 p 4 p uusi päiväkoi ikkipuiso nykyinen urheilulo 15 p 21 p 15 p 33 p 15 p 15 p 34 p 15 p 16 p 15 p vu V V V VI I- j 8 AP 14 AP 13 AP 7 AP 12 AP 10 AP 16 AP 2 AP 2059 2028 2027 2052 2045 2051 2053 2062 2064 2065 2066 2061 2029 2027 2063 2054 urheilulon ljennus KESÄTEATTERI TINANRINNE TINABRINKEN PYSSYSEPÄNKAARI TINANTORI LJUSDALANTIE LJUSDALAVÄGEN LJUSDALANPOLKU PYSSYSEPÄNKAARI BÖSSMEDSBÅGEN TINANPUISTO TINAPARKEN TINATORGET TINANTORINKUJA TINATORGSGRÄNDEN PLUKONKUJA FLINTLÅSGRÄNDEN PYSSYSEPÄNNTTY BÖSSMEDSÄNGEN PYSSYSEPÄNPOLKU BÖSSMEDSSTIGEN MASALANTIE MASALAVÄGEN MASALAVÄGEN MASALANTIE PYSSYSEPÄNPOLKU PYSSYSEPÄNPOLKU BÖSSMEDSSTIGEN BÖSSMEDSSTIGEN SEPPÄ-KALLEN POLKU SEPPÄ-KALLEN KUJA SMED-KALLES GRÄND SMED-KALLESSTIG bussiliikenne 52 p 8 p 53 p 66 p 10 p 14 p 6 p 12 p 30 p ksomo vnh eerirk. puil oskelu esiinymislue bussiliikenne pp eko k V pp j j j j j
Nncy Hol, Ylä j Al, 1998-, Noki (c) Sr & Nokin kupunki Pekk V. Ruusk: Ympärisöide kvoiuksess Ympärisöideeoksen rkenmishnkkeiss olisi ärkeää huomioid rkennevn eoksen yheisöllisyys, ympärisövikuukse sekä loudellisuus. Vrinise ympärisöieen loppuuookse voiv änä päivänä ekniselä oeuukseln oll miä hns kuen esimerkiksi insllioi, veisoksi, väliikisi rkennuksi, muisomerkkejä, nssi i esimerkiksi ääni- i mediide. Onnis on ideeoksen kokemuksellisuus sekä sen linkiyminen ympärisöieen koneksiin sekä hisorin. Tieilijvlin Uskovn ympärisöideeoksen suunnielijksi suosielln vlivksi kouluuunu kuvieilij, joll on ikisempi näyöjä sekä kokemus oimils. Poikkeuksen ov nuore kuvieilij, joi suosielln hkemn kilpilujen ku, sekä nmn heil sinunij-pu eoksen rkenmiseen joko suunnieluoimison i kokeneen kuvieilijn oimes konsuliyönä. Kun voi kusu kuvieilijn mukn joko kusuperieell i järjesämällä ympärisöideeoksen suunniemises kilpilun. Kuvieilijn vlisemiseksi suosielln konsulivun hnkkimis, kuen idekurorin, projekipäällikön i vlkunnllisen oimijn kuen Tieen Edisämiskeskuksen lääninieilijn, sinunijplveluiden hyödynämisä hluun loppuuloksen ikn smiseksi. LTE
Asukkiden huomioiminen Ympärisöideeoksen suunnieluss ulisi in o huomioon myös lueen sukk. Asukk ov niiä henkilöiä, jok ov enien koskeuksiss eoksen knss jok on seeu esil julkiseen iln. Juuri eoksen julkisuus ekee ympärisöieen suunnielus erilis verrun esimerkiksi glriss i museoss esieävään ieeseen. Kupungin hisorillisen emenien hyödynäminen i kunnn pos-poklypisen uvisuuden kuvien mliminen on käyey ehokeino yheisöä osllisvss suunnieluss. Eriyise, mssiivise mideeokse, voiv viäyyä useiden hehrien lueell j voiv muodosu pikoiksi kunlisil järjesää pmisi, esiys- i pelioimin sekä uriseil inspiroivin mkilukoheiksi. Tideeoksen ekninen oeuus Vikk ympärisöide voi ekniselä ominisuuksiln oll miä hns, on rkennusmeriin käyey yensä luonnos uvi merij kuen puu, kiveä i ru. Myös eollises uonnos ylijääneiä kuen mursku beoni, kuiusve i humuksisi mesän pinmerij voidn hyödynää ieen uomisess. Myös jäemerili kuen käyey uonrenk, voiv osvn ekijän käsissä muuu vikk viisimerisiksi kumigorilloiksi (Kumigorill= Kikki on mhdollis, Villu Jnisoo, 2009-, Viikki / Helsingin Tidemuseo). Ympärisöide ei myöskään in välämää rkoi jonkun merilisen volyymin lisäämisä iln. Tieilij ov vuosien vrrell esimerkiksi poisnee omss ovi rkenei näkyvilä (esim. Chriso, Wrppep Reichsg, 1995) i muunee omss ovi rkennelmi ideeoshoeliksi joiden sisällä voi esimerkiksi nukku (Tideeoshoelli = Drem House, Mrin Abrmovic, Echigo-Tsumri Arfield, 2000-) Tloudellise vikuukse Eseeisen, yheisöllisen j kesävää kehiysä ukevien emenien lisäksi ympärisöiees voi oll myös loudellisi hyöyjä kunnl. Ympärisöide kiinnos vrsin usein medi j on suheess edullinen kunnn mrkkinoini emeni j siä ku edisämään kunnn posiiivis imgo. Ympärisöidehnkkee voiv houkuell mmiioisi osji pikkkunnl, idemesenej sekä knsinvälisiä suhei (Knsinvälisiä suhei= Esimerkiksi Ylöjärvel vuonn 1996 vlmisunu Puuvuori si YK:l loudellis uke 50 000 USD). Innosv ieellinen suunnielu voi myös ksv kohdelueen mnrvo, ruhoi lueell phuvn ilkivlln/rikollisuuden määrää sekä uod kuluuriurisej lueel. Tideeos hnkkeen Ympärisöidehnkkei voi rken esimerkiksi lisäämällä ideeoksen rkenmisen osksi rkennus-, urheilukenä i puisoprojeki veomll mm. Proseniperieeseen (proseni hnkkeen kokonisrhoiusosuudes ieelliseen suunnieluun). Mui vihoehoj voiv oll esimeriksi kunnn i kunnn ukevn ympärisöide edisävän yhdisyksen veämä EU-hnke mmimisen ympärisöieen smiseksi kunn. Kunn ov rkennee myös ympärisöide äyääkseen lkisääeise velvoieens (esim. Ylä j Al-mideeos, Noki, 1998) ekemällä sorhrjun mesiämisen sijn pikl puisomisen mideeoksen. Yksi vihoeho voisi oll myös rhsomlli, joss onin osj mksv soviun euromäärän kerrosneliöä kohi j ällä rhll kupunki oeu yheisöllisen ideeoksen kupunkiin. LTE
Kesäeeri 20.9 22.8 k 20.5 2:10 k 2062 VANHA TEATTERIRAKENNUS Y 2025 14 p vnh eerirk. INVA 2 yh. 5 p esiinymislue 2. esiinymislue + kos n. 375m2 KESÄTEATTERI puil ESNTYMISALUE VARASTO VARASTO ksomo oskelu SOS.TILA+WC+S SOS.TILA+WC+S 20 P LIPUNMYYNTI 3. kos n. 375m2 + ksomo 2x n.150 pikk joneuvoll soyheys/ hlöliikeneen kulkuyheys APUTILAT yh.n.125m2 KIOSKI erssi koksen ll Asempiirusus 1:1000 Ksomon, esiinymislueen j puilojen sijoiuminen lueell Esiinymislv on suosielvin sijoi Ljusdln eerirkennuksen eeen. Näin rkennus voidn käyää osn esiyksiä j se voi oimi näyelijöiden kiln, eikä esiinymislue o liin lähellä uu suinlue. Ksomon vuuminen kohi Msln Ljusdln eerilo on hyvä ilmnsuunien j uringonpiseen knnl. Näin se on myös suunnu suukses poispäin j suoj oml osln melul. Ml puil ov rjmss lue onin iäpuoll, il-urinko pääsee pismn esiinymislueel lännesä. Apuiloiss (n. 115m2) sijisev lipunmyyni j kioski rkennusmssoj yhdisävän koksen ll, yisöwc:, näyelijöiden sos.il, vrsoj j ekn.il. Kioskin viereen jää pieni erssilue keun iln l. Os vrsois on esiinymislueen vieressä j niiä voi käyää pun esiyksen ikn. Näyelijöiden sos.iloihin kulku on ksomoon nähden kulmn kn j näin iloj voi käyää hyvin pun (esim. veiden viho) myös esiyksen ikn. Viereiselä uopikoiuslueel johden inv-jo- j henkilöliikenneyheys lipunmyynnin läheisyyeen. Huoloie kulkee ää sm reiiä. Eseeömiä pysäköinipikkoj on Ljusdln eerilon läheisyydessä. Ksomon limml sol järjeseään liikuneseisen isumpikkoj. 1. ksomo n.300 pikk Kesäeerilueen pohjkvio 1:500 130...350mm 1 000 1 000 mhdollinen melui 400 WC/M WC/N VAR./TEKN. Ksomon mioius 1:50 LTE
KATSOMOVAIHTOEHDOT (onin rkennusoikeus 500m2, puil n. 115m2) 1. Kiineä keu ksomo (pohjpin-l n.240m2) j kmon esiinymislue Mikäli esiysen luonne on sellinen, eä kävijämäärä ov suunnilen ennl iedoss i siä voidn lipunmyynnillä selkeäsi rjoi, on ksomon kmises ällöin hyöyä. Mikäli ie ue eerin viereen on suosielv, eä puilojen j ksomon väliin rkennen meluese. Tällöin ksomon on olv kiineä rkennelm. Melui jk visulisesi sumomsi ksomon j puilojen seinärkenne. Se suoj ielä knuuvl melul j vähenää melun kulkeuumis myös oisinpäin, eeril suinlueel. 2. Avoin pviljonkiminen kos (pin-l n.385m2) esiinymislueen päällä j kmon ksomo Tämänklinen vihoeho on hyvä mikäli esiysen luonne on usein sellinen, eä säälä suojv vr on pljon (esim. ekniikk). Esiinymislueen läheisyydessä on myös vrsoj, joi voi käyää hluessn säänsuojn esiyksen ikn. Koksess voi oll myös kmomi luei ns. reikiä, jolloin vlo pääsee läpi j kokonisvikuelm on kevyempi. Avoin kos ei rj iuksi esiinymislue vn näyelmä phuu ikäänkuin omssovss misemss. Teerioiminojen vim iln rjuuminen voidn kuienkin luod hluess erillisin siirrelävin seinäkkein. Kos voi koosu myös useis eri kokoisis j korkuisis pienemmisä koksis. 3. Siirrelävä ksomo (n. 300pikk) j pviljonkiminen kos (pin-l n. 385m2) ksomon päällä i kos ksomon j osiin esiinymislvn päällä Siirrelävä ksomo on hyvä silloin, mikäli esiysen luoneeseen hlun viku muumll ksomon j esiinymislueen välisä eäisyyä i muumll ksomon suunus suheess esiinymislueeseen n. 385m2:n kokoinen kos riiää suojmn esimerkiksi joko noin 300-pikkisen ksomon jääen esiinymislueen suoj i yhden 150 pikkisen ksomon j osin esiinymislueen KATOS + RAKENTEET Ksomon rkeneellinen jäykkyys on ärkeää esiyksen j näyelijöiden knnl, huojuv rkenne iheu urh melu esiyksen ikn Kemerilin vlin on onnis --> esim. seen ropin pelikol on häirisevää esiyksen knnl. Kemerilin voisi oll esimerkiksi kumibiumikermi. MATERIAALIT Huomioiv on, eä uusi ksomo j puil ulisi sovi hyvin omssovn pihpiiriin. Msln Ljusdln eerilo on yli svuois puurkennus, jonk pihpiiriä ksomo, mhdollinen kosrkenne j puil uv äydenämään. Uude rkennelm voiv hyvin oll esimerkiksi puus. Puupinn voisiv oll ummksi käsielyjä i jos pinn hlun ml värisävyksi sopisi jokin mnläheinen perinneväri. Puurkeneinen kiineä kmon ksomo. eu esiinymislue. Kuvlähde: Sivuil osiin uki ov k- Kuvlähde: Kjell Jorn Hnsen Wikimedi Commons Teräsrkeneinen keu esiinymislv, joss kos uki yhden koksen ll. Esiinymislue j ksomo j vlo pääsee kosrkeneen Kuvlähde: Wikipedi läpi. Kuvlähde: Wikimedi Commons Kos voi koosu myös monis erillisisä pienemmisä koksis Kuvlähde: Wikipedi Esimerkki pviljonkimises kosrkennelms j siihen liiyvisä mlis puilois. Kuvlähde: HALO Arkkiehdi Oy LTE
VÄRISÄVYT Värikäsielyohjeiden kirjllisuuslähde: Krin Fridell Aner, Åke Svedmyr Mikä lol väriksi Huom. Pinoeknisisä syisä kuvien väri poikkev idois NCS-määreisä. Trkisukse knn in ehdä puskohisesi pikn päällä. AK-KORTTELIALUE 2045 Prvekkeiden sisäpinnn verhoilumerili (puu- j vyverhoilu), joiden värin olv vihreä-, kel- j ornssisävy AK-koreliluee 2051, 2053 j 2059 Rkennusen päädy j sisäpihn suunn pikll muuru iiliverhous, jonk rppuspinnn värisävy kel-, ornssi- i punsävyise AO- j AP-KORTTELIALUEET Asuinrkennuksen, uosuojn j ulkovrson pääjulkisivumerili puuverhous, jonk värin olv kel-, ruske- i punsävy KL-KORTTELIALUE Pääjulkisivun ehoseväri kel- i vihersävy ESIMERKKEJÄ KELTAISEN ERI SÄVYISTÄ Vlise punervn-/ruskehvnkelisi murreuj sävyjä. NCS S 1070-Y20R NCS S 1030-Y20R NCS S 1050-Y20R NCS S 1015-Y10R ESIMERKKEJÄ PUNAISEN ERI SÄVYISTÄ Hviu väri on in vmpi j värikylläisempi kuin värinäyeessä j joskus kelinen näyää viherävälä Sopiv värisävy kelisil julkisivuil ov Y20R, Y30R j joskus myös Y10R, eli kelsävy, joiss on joku määrä punisuu. Punisuus vähenee, kun siä rkselln julkisivuss, j ulos pideään kelisen, ilmn vihreää i punis vivhde ESIMERKKEJÄ VIHREÄN ERI SÄVYISTÄ Vlise kel-/punvihreiä murreuj sävyjä. NCS S 5020-G50Y NCS S 4030-G50Y NCS S 5030-G50Y NCS S 3030-G50Y NCS S 2070-G80Y ESIMERKKEJÄ RUSKEAN ERI SÄVYISTÄ Vlise punervnruskei murreuj sävyjä. NCS S 6020-Y60R NCS S 6010-Y70R NCS S 3010-Y60R NCS S 1505-Y60R Julkisivun hviu väri muuuu in väkevämmäksi j vmmn vihreäksi kuin värinäyeessä. Sävy siiryy kohden sinisä. Esim. vnvihreä väri (2020-G30Y) on luonnoss vielä vmpi, murreu vihreänhrm (4010-G10Y) vnvihreä sävy, joss on vivhdus siniseen Vlise in värinäye, jok on likisempi kuin se väri, milä hlu losi näyävän. Älä kuienkn luo liik värinäyeisiin, vn o selvää mieluisen näyeiden ominisväreisä. (Krin Fridell Aner, Åke Svedmyr Mikä lol väriksi ) Hviu väri on in vmmn ruske kuin värinäye Kelbeige vivhee siiryvä kohden vihreää j punruske kohden lil NCS S 5040-Y60R NCS S 4040-Y60R Hviu väri on inensiivisempää j värikylläisempää punis kuin värinäye, kosk mlun värin kelvivhde näkyy punisempn julkisivuss Joskus hviu väri voi oll liln vivhv pinkäsiemäömiä i väriömällä suojuksell käsielyjä puumerij LÄMPÖKÄSITELTY KUUSI NCS S 4030-Y60R NCS S 3020-Y50R SIPERIAN LEHTIKUUSI LTE
AK-KORTTELIALUE 2045 Rkennuksen julkisivumerili kdun Tinnrinne j Tinnorin suunn punsävyinen iiliverhous j pih-lueen suunn iiliverhous, jonk rppuspin vsävyinen AK-KORTTELIALUEET 2051, 2053 j 2059 Rkennuksen pääjulkisivumerili vlkoinen i vsävyinen puuverhous AO- j AP-KORTTELIALUEET Pääjulkisivumerilin ehosemerilin vlkoinen i vsävyinen vy rkennuksen julkisivupinns sisäänvedeyissä osiss KL-KORTTELIALUE Rkennuksen pääjulkisivumerili pikll muuru punsävyinen iiliverhous Muuru i onirjll punsävyinen iilii YU-KORTTELIALUE Rkennuksen pääjulkisivumerili kulueiden suunn punsävyinen iiliverhous Tämän lisäksi vlkoinen i vsävyinen julkisivuvy Y- j YL-KORTTELIALUEET Rkennuksen hrjkon kemerili mus i hrmsävyinen konesumu peli Rkennusen julkisivumerili puuverhous, väri? LPA-KORTTELIALUE Pikll muuru iilii punsävyinen LPA-KORTTELIALUEET 2054 j 2061 Auosuojn kemerili hrmsävyinen konesumu peli Auosuojn pääjulkisivumerili hrmsävyinen puuverhous MUUTAMIA ESIMERKKEJÄ HARMAAN JA VALKOISEN ERI SÄVYISTÄ Vlise sävyjä, jok ov lämpimänhrmi/-vlkoisi, ei sineräviä. NCS S 3005-Y20R NCS S 1502-Y50R Konesumu peli kemerilin ummn sävyinen. NCS S 8000-N NCS S 8500-N Älä pelkää vli ummi sävyjä, hviu väri on in vmpi kuin värinäye Lämpimän hrmis vivheis ue neurj, neuris sineräviä Jos hlu neurlinhrmn värin, vlise silloin väri, joss on pieni kelinen vivhde (kelisuus ko julkisivuss) Jos hlu vlkoisen julkisivun, älä vlise puhn vlkois näyeä. Vlise sen sijn näye, joss on jonkin verrn musuu 05 i 10 j henoinen vivhde kelis. ESIMERKKEJÄ PUNATLEN ERI SÄVYISTÄ 1. 2. 1. Ruskonkirjv Mksiini,Wienerberger 2. Veldbrbd Rubon, Wienerberger Tiin sävy ruskehv, ummnkirjv Käsin lyödyn iin knss hrm lsi, siän reikäiin knss umm lsi LTE
2045 TORIN PINNOITTEET TINATORGSGRÄNDEN 2052 MASALANTIE nurmikiveys, golfkive orikiveys, roomlinen ldon orikiveys, klssikkokive iilildon orikiveys, noppkivi, säännöllinen ruuuldon yksinkerinen noppkivireunus golfkive kuvlähde: www.rudus.fi VI +15,078 14.2 sfli nurmikko 60 +15,332 +14,593 3 6 p +15,928 +14,526 TINANTORI k TINABRINKEN 14.8 +15,023 +14,475 eko 14 13 p TINATORGET 1 roomlinen ldon kuvlähde: www.hb.evine.fi, www.rudus.fi 2027 2:99 14.8 +14,252 +13,954 +13,788 +13,711 eko-pise 13.6 81 42 55 43 k nurmikiveys, golfkive 0 noppkive kuvlähde: www.rudus.fi SALANTIE orikiveys, roomlinen ldon orikiveys, klssikkokive iilildon orikiveys, noppkivi, säännöllinen ruuuldon yksinkerinen noppkivireunus sfli nurmikko klssikkokive iilildon kuvlähde: www.rudus.fi LTE