Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE



Samankaltaiset tiedostot
PÄIHDE- JA MIELENTERVEYS TYÖKIRJAN KEHITTÄMISPROSESSI

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Kokemusohjaus mielenterveys- ja päihdetyön työmuotona

PÄMI - Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittämishanke TOIMINTAKERTOMUS 2008

Yhteistyösuunnitelma Tandem-projektin ja Jämsän kaupungin

Vaasa Kimmo Mäkelä

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Hankkeen arviointisuunnitelma

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Sosiaalisen toimintakyvyn turvaaminen akuuttihoidossa

Jorma Posio

Kuntien ammattilaiset ja kokemusasiantuntijat yhdessä sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Välittäjä hanke

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Sosiaalinen kuntoutus mielenterveystyössä ja kommentteja edellisiin puheenvuoroihin

Sosiaalista kuntoutusta kehittämässä

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kokemusarviointi. Päivi Rissanen

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

ARVIOINTISUUNNITELMA

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?

Mielenterveysbarometri 2015

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä

MIPA. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen. a-klinikka.fi/mipa

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa alkaen) Seurantakysely

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma Diakonia-ammattikorkeakoulu

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen

Järjestöt, hyvinvointi ja osallisuus Yhteenvetoa MIPAtutkimustuloksista

Mikä järjestöjen toiminnassa vahvistaa osallistujien hyvinvointia?

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

MAHTUVATKO PÄIHDETYÖ JA MIELENTERVEYSTYÖ EHKÄISYSTÄ HOITOON SAMAAN STRATEGIAAN?

Esperi Care Anna meidän auttaa

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet

ARVIOINTISUUNNITELMA

Taustaa. PURA - toiminnasta työkyky

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

TRIO-PROJEKTIN RAPORTTI

Ammattilainen ja kokemusasiantuntija työparina Miten uusi työote mahdollistaa eri toimijoiden kuntoutumista?

Työllistämistä vai kuntoutusta?

Vertaisten ja kokemusasiantuntijoiden rooli päihde- ja mielenterveystyössä

Kokemus- ja vertaisarvioinnin menetelmät kohti laadulla kilpailua? Mielenterveysmessut Päivi Rissanen

Toimintakeskus Mielenmaja on Mikkelin kaupungin psykososiaalisten palveluiden yksikkö, joka tukee mielenterveyskuntoutujien

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Yhdessä hyvä OTE / Osallisuutta tukeva toiminta

Järjestöt kuntoutuksen kentällä. Erityisasiantuntija Päivi Opari, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry

Mielenterveyskuntoutuksen kysymyksiä järjestönäkökulmasta - erityiskysymyksenä syömishäiriöt

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke

Pohjanmaa hanke II vaihe jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

Miten järjestö on hyötynyt MIPA-hankkeesta ja mitä jäi saavuttamatta?

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Näkemyksiä kokemusasiantuntijatoiminnan vaikuttavuudesta

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Mikä edistää vertaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vapaaehtoisten hyvinvointia?

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

OPI -hanke opiskelua ja kuntoutusta. Irja Kiisseli suunnittelija

MIELENTERVEYSALA KOKEMUSTIETO PRO MARJOLA LAPPEENRANNAN KUNNALLINEN VAMMAISNEUVOSTO 1 6 / 4 1 D I A A

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke ( ) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA

Omaistyön perustehtävä

Palveluohjauksesta tukea

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma MIPA

Potilaasta tutkijaksi. Päivi Rissanen Tutkija, MTKL

Mielenterveys- ja päihdetyön osaaminen ja koulutus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Asiakkaan osallisuus, kokemusasiantuntijatoiminta ja Voimaa-arkeen -kurssitoiminta

Transkriptio:

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen kehittämishanke RAY:n tuella 2007-2011 Sininauhaliiton, Mielenterveyden keskusliiton ja näiden jäsenjärjestöjen monitoimijahanke, jonka tarkoituksena yhdistää näiden toimijoiden sekä paikallisten toimijoiden osaaminen.(lti ja Tre). Sininauhaliiton päihdeosaamisen ja MTKL:n mielenterveysosaamisen yhdistäminen on ollut monitoimijahankkeen ideana.

PÄMI-hankkeen kehittämistyön tausta Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kuntoutusajattelu, jonka mukaan kuntoutuminen on syvällinen henkilökohtainen prosessi, jossa muutos tapahtuu asenteissa, ajatuksissa, tunteissa ja tavoissa toimia. MTKL:n vertaisuuden perinne; vertaisohjaaja työskentelee tasavertaisena ammattiohjaajan rinnalla. MTKL:n TRIO-hankkeen (2001-05) työkirjat kurssityöskentelyn tueksi mielenterveyskuntoutujalle, ohjaajalle ja vertaiselle. Sininauhaliiton aiemmat julkaisut ja kehittämistyön kokemukset.

PÄMI-hankkeen kehittämistoiminta Päihde- ja mielenterveyskuntoutujille avokuntoutuskursseja Tampereella ja Lahdessa vuodesta 2007 alkaen vuoteen 2010 asti. Yhteensä 7 kurssia. Yhteensä n. 60 kuntoutujaa. Erilaisia muotoja toteuttaa kurssia kokeiltiin; 1 krt/vko 4 h/pvä kokemuksen mukaan paras, jolloin kurssi kestää 3 kk. Kurssikokemukset kaikilta kursseilta; ohjaajien kurssipäiväkirjat ja kuntoutujien palautteet kurssista. Kurssien vaikuttavuutta kuntoutumiseen on pyritty kartoittamaan kuntoutujien alkukyselyllä kurssin alussa ja 3 kk kuluttua kurssin loputtua seurantakyselyllä.

PÄMI-hankkeen kehittämistyön tavoite Kehittää avokuntoutusta samanaikaisista päihde- ja mielenterveysongelmista kuntoutuville. AVOKUNTOUTUSKURSSIN KOKONAISUUS

Avokuntoutuskurssin kokonaisuus Työkirja kuntoutujalle kurssityösketelyn tueksi Kirja ohjaajalle ja vertaisohjaajalle kurssin ohjaamisen tueksi Muuta materiaalia kurssityöskentelyn tueksi

Kuntoutujan työkirjan kehittämisprosessin ensimmäinen toteutusvaihe Kuntoutujan työkirjan sisällön laadinta aloitettiin vuoden 2009 aikana. Lahden osahankkeen työpari oli päävastuussa. Sisällön tuottamisessa hyödynnettiin TRIO-hankkeen työkirjat, ensimmäiset PÄMI-hankkeen kurssikokemukset ja Lahden työparin päihde- ja mielenterveysosaaminen. Muu hanketiimi osallistui arvioimalla ja kommentoimalla tuotettua tekstiä. Kuntoutujan työkirjan 1.versio oli valmis vuoden 2009 loputtua.

Kuntoutujan työkirjan kehittämisprosessin toinen toteutusvaihe Kuntoutujan työkirjan arviointi kuntoutujien näkökulmasta toteutettiin sekä Tampereella että Lahdessa kevään 2010 kurssien yhteydessä. Yhteensä 17 kuntoutujaa osallistui kursseille. Tiedonkeruu jokaisen kurssi kerran yhteydessä avoimen ryhmähaastattelun keinoin. TUTKIMUSKYSYMYS: miten kuntoutujan työkirja tukee päihde- ja mielenterveyskuntoutumista kuntoutujan näkökulmasta ja kokemuksesta?

Kuntoutujien palautteen analysointi ja hyöty Kuntoutujan työkirjan luvut teemoittivat aineiston palautteen analysointivaiheessa. Aineisto työstettiin tiiviiksi ja yleiseksi kuvaukseksi päättelyä ja tulkintaa hyödyntäen. (hanketiimi) Tuloksena kokemusperäistä tietoa kuntoutujilta kuntoutujan työkirjan sisällöstä. Kuntoutujilta saatu tieto hyödynnettiin työkirjan sisällön laadinnassa.

Kuntoutujan työkirjan kehittämisprosessin kolmas toteutusvaihe Kuntoutujien palautteen pohjalta työkirjaan tehtyjen muutosten jälkeen 2. versio työkirjasta oli valmis lähetettäväksi verkostolle arvioitavaksi. Verkosto sisälsi yhteensä 27 päihde- ja mielenterveystyön ammattilaista ja vertaisohjaajaa. Kyselylomakkeen palautti 19 heistä. Verkoston palaute tarkasteltiin ja verrattiin kuntoutujien palautteeseen. Muutokset työkirjaan. Kuntoutujan työkirja oli valmis taiton, graafisen suunnittelun ja painon jälkeen vuoden 2011 alussa. Saatavilla Sininauhaliitosta ja MTKL:stä.

Kuntoutujan työkirjan sisältöön vaikuttaneet asiat Sininauhaliiton materiaalit PÄMIhankkeen kurssit MTKL:n TRIOn tuotokset KUNTOUTUJAN TYÖKIRJA Verkoston palaute PÄMIhankkeen osaaminen Laadullinen arviointi

Kuntoutujan työkirjan sisällön aihealueet Päihteet, mielenterveys ja näiden yhteen kietoutuneisuus Riippuvuudet ja sen eri olemukset Kuntoutuminen, toipuminen, hoito ja kuntoutus Omat tavoitteet ja oman elämän asiantuntijuuden löytäminen. Menneisyyden ja nykyisyyden käsittely. Tunteiden, ajatusten ja toiminnan yhteys. Tulevaisuuteen suuntautuminen ja oman kuntoutumisen turvaaminen. Toiminnalliset harjoitteet

KUNTOUTUJAN TYÖKIRJA LUVUT 1-4 Kurssikerrat 1-3 KURSSITYÖS- KENTELYN LÄHTÖKOHDAT JA VERTAISUUS LUVUT 5-10 Kurssikerrat 4-11 KUNTOUTU- MISPROSES- SIN TUKEMINEN JA TIETO LUVUT 11-17 Kurssikerrat 12-15 KUNTOUTUMI- SEN TURVAAMINEN JA TULEVAI- SUUS

Ohjaajan/vertaisohjaajan kirja Ohjaajan/vertaisen kirja ja kuntoutujan työkirja muodostavat kokonaisuuden. Ohjaajan/vertaisen kirja mukailee kuntoutujan työkirjaa. Koostuu kahdesta osasta; 1. osa kertoo PÄMIhankkeesta ja kuntoutumisajatuksesta. 2. osa ohjeistaa jokaisen kuntoutujan työkirjan luvun käsittelyä kurssilla ja antaa kurssipäivälle raamit.

Kehittämistyön merkitys Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-15; asiakkaan aseman ja osallisuuden huomioiminen toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Kuntoutujan työkirjan kehittämisprosessissa on ollut mukana sekä kuntoutujat että verkosto. Kehittämistyön erilaiset mahdollisuuden avautuivat kuntoutujan työkirjan kehittämisprosessin myötä.

LISÄTIETOJA Projektipäällikkö Kuntoutussuunnittelija Anne Salo Sanna Valkonen Sininauhaliitto Mielenterveyden keskusliitto Krämertintie 2 Mannerheiminkatu 11 b 00620 Helsinki 15100 Lahti Mannerheiminkatu 11 b 040 750 6708 15100 Lahti Sanna.valkonen@mtkl.fi 040 501 9605 Anne.salo@sininauhaliitto.fi