VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2015

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS 2015 Vireilletulo -- Luonnos KH -- Ehdotus KH -- Hyväksyminen KH -- Hyväksyminen KV -- Lainvoima --

SISÄLLYS I LUKU: YLEISTÄ... 5 1 Rakennusjärjestyksen tavoite... 5 2 Rakennusjärjestyksen tehtävä... 5 3 Rakentamistapaohjeet... 6 4 Rakentamisen sopeuttaminen kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin... 6 5 Kaupungin rakennusvalvontaviranomainen... 8 6 Rakennuskatselmusmiehet... 8 II LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN... 9 7 Rakennuslupa... 9 8 Toimenpidelupa... 10 9 Toimenpideluvan- / ilmoituksenvaraisuus... 11 10 Rakennuksen sopeutuminen ympäristöön... 16 11 Rakennuksen korkeusasema... 18 12 Tontin rajan ylittäminen... 19 13 Asemakaavassa määrätyn rakennusalan rajan ylittäminen... 20 1

14 Myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteet... 21 15 Osoitenumero... 22 III LUKU: PIHAMAA... 22 16 Pihamaan rakentaminen... 22 17 Pihamaan korkeusasema... 24 18 Tukimuurit ja pengertäminen... 25 19 Tontin liikennejärjestelyt asemakaava-alueella... 25 20 Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen... 26 21 Aidat ja istutukset... 28 IV LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA... 29 22 Suunnittelutarvealueet Valkeakosken kaupungissa... 29 23 Rakennuspaikalle asetetut vaatimukset... 30 24 Rakentamisen määrä... 31 25 Rakentamisen sijoittuminen ranta-alueella... 33 26 Rakennuksen etäisyys naapurista... 33 V LUKU: RAKENNUKSEN ELINKAARI... 35 27 Rakennuksen käyttöikä... 35 28 Materiaalivalinnat... 35 2

29 Rakennuksen kunnossapito ja korjaaminen... 35 30 Rakennuksen tai sen osan purkaminen... 36 VI LUKU: JULKINEN KAUPUNKITILA... 38 31 Julkisen kaupunkitilan määritelmä... 38 32 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet... 38 33 Julkisen kaupunkitilan rakennelmat ja laitteet... 38 34 Puistot ja muut vastaavat virkistysalueet... 40 35 Rannat ja laiturit... 40 36 Tapahtumien järjestäminen... 41 VII LUKU: TYÖMAAT... 42 37 Työmaan perustaminen ja hoitaminen... 42 38 Työmaasuunnitelma... 43 39 Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen... 44 40 Tilapäiset työmaarakennukset... 44 41 Katu- ja muun yleisen alueen kaivutyölupa sekä johtojen ym. sijoittaminen... 45 42 Työmaataulu... 45 43 Työmaan purkaminen ja siistiminen... 46 3

VI LUKU: VESI- JA JÄTEHUOLTO... 46 44 Vesihuolto... 46 45 Jätehuolto... 46 VII LUKU: RAKENNETUN YMPÄRISTÖN HOITO JA VALVONTA... 47 46 Rakennetun ympäristön hoito... 47 47 Julkisen kaupunkitilan kunnossapito... 48 48 Rakennetun ympäristön valvonta... 49 VIII LUKU: ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ... 49 49 Poikkeuksen myöntäminen... 50 50 Voimaantulomääräys... 50 4

I LUKU: YLEISTÄ 1 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TAVOITE MRL 12 ja 14 Rakennusjärjestyksellä annetaan paikallisista oloista johtuvia määräyksiä ja ohjeita, joilla ohjataan maankäyttöä ja rakentamista Valkeakosken kaupungissa suunnitelmallisen rakentamisen edistämiseksi ja kulttuurija luonnonarvojen huomioimiseksi sekä hyvän, terveellisen ja viihtyisän elinympäristön toteuttamiseksi ja säilyttämiseksi. 2 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ MRL 14 Maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Valkeakosken kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, mikäli oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei ole asiasta toisin määrätty. 5

3 RAKENTAMISTAPAOHJEET MRL 124 Rakentamisen ohjaamiseksi rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko kaupunkia koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa ja kestävää rakentamista. Rakentamisen yksityiskohtaista ohjausta ja neuvontaa varten rakennustarkastaja voi antaa suunnittelua, rakennustyön toteuttamista ja rakentamistapaa velvoittavia ohjeita. 4 RAKENTAMISEN SOPEUTTAMINEN KUNKIN ALUEEN LUONTEESEEN JA OMINAISPIIRTEISIIN Yleis- ja asemakaavamääräykset ja rakentamistapaohjeet antavat lähtökohdan rakentamisen sopeuttamiseksi kunkin alueen luonteeseen ja ominaispiirteisiin. Lisäksi on otettava huomioon lähiympäristö ja rakennetun ympäristön historiallinen kerroksellisuus. Valkeakoskella on laajat valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sekä laajat Museoviraston inventoimat valtakunnallisesti arvokkaat rakennetut 6

kulttuuriympäristöt (RKY 2009 tai uudempi). Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Näillä alueilla rakentamisessa tulee erityisesti huomioida alueiden arvojen säilyttäminen. (RKY 2009 on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita koskeva valtioneuvoston päätös on tullut voimaan 30.11.2000 ja sen tarkistus 1.3.2009.) Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Valkeakosken kiinteistä muinaisjäännöksistä valtaosan tarkkaa maanalaista laajuutta ja säilyneisyyttä ei tunneta vielä riittävästi. Ajantasaisimman tiedon saa Pirkanmaan osalta maakuntamuseolta. Lain tasolla rauhoitettua arkeologista kulttuuriperintöä on Valkeakoskella lähes sadassa kohteessa. 7

MRL 117 ja118 5 KAUPUNGIN RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN MRL 21 ja 124 MRA 4 Rakennusvalvonnan viranomaistehtävistä huolehtii Valkeakosken kaupungissa rakennuslautakunta, jonka alaisena toimii Valkeakosken kaupungin rakennusvalvonta. Rakennuslautakunnan tehtävistä määrätään Valkeakosken kaupungin hallintosäännössä ja rakennusvalvonnan virkahenkilöiden tehtävistä määrätään Valkeakosken kaupungin hallintokeskuksen johtosäännössä. 6 RAKENNUSKATSELMUSMIEHET Rakennuslupahakemuksista on varattava rakennuskatselmusmiehille tilaisuus tulla kuulluksi. Rakennuslautakunta määrittelee rakennuskatselmusmiesten kokoonpanon. Rakennustarkastaja toimii kokoonkutsujana ja puheenjohtajana. Katselmusmiehet eivät anna lausuntoa toimielimenä vaan kukin katselmusmies antaa mahdollisen lausuntonsa toimialansa edustajana. 8

II LUKU: RAKENNUKSEN RAKENTAMINEN 7 RAKENNUSLUPA Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Uuden rakennuksen rakentamisen lisäksi rakennuslupa tarvitaan mm: rakennuksen laajentamiseen uudestaan rakentamiseen verrattavaan korjaamiseen rakennuksen kerrosalan lisäämiseen kuten ullakkotilojen ottaminen asuinkäyttöön, autokatoksen muuttaminen autotalliksi jne. rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muutokseen, kuten vapaa-ajan asunnon muuttaminen pysyväksi asunnoksi huoneiston sisällä tapahtuvalle tilojen muutokselle, jos muutoksella on vaikutusta terveellisyyteen tai turvallisuuteen, kuten wc:n, pesuhuoneen tai saunan rakentaminen kuiviin tiloihin, jne. 9

huoneistoalan muutokselle, kuten autotallin tai varaston muuttaminen asuintilaksi, jne. rakennuslupa vaaditaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten. Asemakaava-alueella talousrakennuksen runkosyvyys ei saa ylittää 6,5 m, ellei asemakaavasta tai muista määräyksistä muuta johdu. Talousrakennuksen tulee massaltaan alistua asuinrakennukselle. MRL 118, 125 8 TOIMENPIDELUPA MRL 126 Rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen tarvitaan toimenpidelupa, ellei se ole rakennusjärjestyksen 9 :n nojalla tarpeetonta. 10

9 TOIMENPIDELUVAN- / ILMOITUKSENVARAISUUS Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a :n ja asetuksen 62 ja 63 :n nojalla määrätään toimenpideluvan hakemisesta tai ilmoitusmenettelyn soveltamisesta asemakaava- ja hajaasutusalueella seuraavan taulukon mukaisesti. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeusturvan kannalta on tarpeen (MRL 129 2 mom). Taulukossa eritellään eri toimenpiteiden vaatimat lupamenettelyt. (L) tarkoittaa toimenpidelupaa, ja (I) toimenpideilmoitusta. Menettely eroaa riippuen siitä tapahtuuko toimenpide asemakaava-alueella (AK) vai hajaasutusalueella (H). TOIMENPIDE AK H TULKINTAOHJE Lupa/Ilmoitus: L I L I 1 RAKENNELMA erillinen kevytrakenteinen vaja, katos (rakennusala max 15 m2) x x Olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyen Enintään 2 kpl/kiinteistö/tontti Asemakaava-alueella piharakennus tulee olla peittomaalattu ja soveltua alueen rakentamistapaan Leikkimökki max. 6 m2 ja harjakorkeus maasta mitattuna alle 2 metriä ei vaadi lupamenettelyä. 11

Autokatos, sauna tai eläinten pitoon tarkoitettu rakennus/ rakennelma vaatii kuitenkin aina rakennusluvan. kevytrakenteinen siirrettävä x x kioski käymälä (max 5 m2) x x kiinteä esiintymislava tai muu vastaava rakennelma x x Maksimissaan 2 viikkoa kestävissä tapahtumissa esiintymislavat ym. eivät vaadi lupamenettelyä. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa turvallisuudesta ja muista mahdollisesti tarvittavista viranomaisluvista kiinteistökohtainen x x jätevesijärjestelmä tai sen muuttaminen 2 YLEISÖRAKENNELMA L I L I urheilupaikka x x kokoontumispaikka x x asuntovaunualue x x katsomo x x yleisöteltta tai vastaava x x Maksimissaan 2 viikkoa kestävissä tapahtumissa teltat ym. eivät vaadi lupamenettelyä. Hankkeeseen ryhtyvä vastaa turvallisuudesta ja muista mahdollisesti tarvittavista viranomaisluvista 3 LIIKUTELTAVA LAITE L I L I asuntovaunun tai laivan tai x x vastaavan pitäminen paikallaan käytössä, mikä ei liity tavanomaiseen veneilyyn tai retkeilyyn 4 ERILLISLAITE L I L I masto alle 40 m x x piippu x x 12

varastointisäiliö x x hiihtohissi x x suurehko antenni x x mikäli rakennelma aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai maisemavaikutuksia voidaan sille edellyttää rakennuslupaa tuulivoimala x x mikäli rakennelma aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai maisemavaikutuksia voidaan sille edellyttää rakennuslupaa x suurehko valaisinpylväs tai vastaava 13 x mikäli rakennelma aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai maisemavaikutuksia voidaan sille edellyttää rakennuslupaa 5 VESIRAJALAITE L I L I suurehko laituri x x Pääsääntöisesti laituri alle 15 m2 ja alle 10 metriä pitkä, ei ole suurehko, jollei olla merkittävästi ulokkeellisessa niemenkärjessä tai kapeassa väylässä. muu vesirajaa muuttava tai x x siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, silta, kanava, aallonmurtaja tai vastaava 6 SÄILYTYS- TAI VARASTOALUE L I L I muusta alueesta erotettu x x suurehko varastointi- tai pysäköintialue tai näihin verrattava alue 7 JULKISIVUTOIMENPIDE L I L I rakennuksen julkisivun muuttaminen x x Julkisivua tai katetta muutettaessa tulee sovittaa rakentaminen alueen rakentamistapaan ja ottaa huomioon mahdolliset muut rajoitteet alueen luonteesta ja kulttuurihistoriallisesta arvosta yms. johtuen

kattomuodon muuttaminen x x katteen tai x ulkoverhousmateriaalin muuttaminen 14 x RKY-alueella ko. toimenpide vaatii kuitenkin toimenpideluvan. Toimenpidelupa vaaditaan, jos vaikutetaan merkittävästi energiatehokkuuteen, esimerkiksi lisäämällä lämmöneristettä, tai vaihtamalla ikkunat enemmän kuin kaksi asuntoa käsittävässä rakennuksessa. rakennuksen värityksen x x muuttaminen ikkunajaotuksen muuttaminen x x RKY-alueella tai kun muutos on vähäistä suurempi, ko. toimenpide vaatii toimenpideluvan. Toimenpidelupa vaaditaan, jos vaikutetaan merkittävästi energiatehokkuuteen, esimerkiksi lisäämällä lämmöneristettä, tai vaihtamalla ikkunat enemmän kuin kaksi asuntoa käsittävässä rakennuksessa. markiisien asentaminen x x katukuvaan 8 MAINOSTOIMENPIDE L I L I muun kuin maantielain (503/2005) 52 ssä säädetyn x x mikäli rakennelma aiheuttaa merkittäviä ympäristö- tai rakennelman, tekstin tai kuvan maisemavaikutuksia voidaan sille edellyttää rakennuslupaa asettaminen ulkosalle mainostai muussa kaupallisessa tarkoituksessa ikkunan peittävän tai julkisivuun tai katolle kiinnitettävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen x x

9 AITAAMINEN L I L I rakennettuun ympäristöön liittyvä erottava aita tai kadun x x yli 1,2 m korkea aita maasta mitattuna vaatii asemakaavaalueella toimenpideluvan. reunusmuuri Verkkoaitaus esim. kotieläinten alueen rajaamiseksi on verhoiltava istutuksilla ja sijoituttava vähintään kahden metrin päähän naapurin rajasta jollei naapurilta ole kirjallista suostumusta. 10 KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY L I L I muut kaupunki- ja x x ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset 11 HUONEISTOJÄRJESTELY L I L I asuinhuoneiston yhdistäminen ja x x jakaminen 12 MAALÄMPÖJÄRJESTELMÄN L I L I RAKENTAMINEN lämpökaivo tai lämmönkeruuputkisto x x Sellaiset pihamaan rakenteet, jotka eivät edellytä lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten ja määräysten mukaisesti, niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Hirsinurkat ja pyöröhirsirakennukset eivät sovellu asemakaava-alueelle ellei asemakaavasta tai alueen perinteisestä rakentamistavasta muuta johdu. Hirsinurkaksi ei kuitenkaan tulkita vähäistä kevyttä 15

MRL 126, 129 MRA 62, 63 lautanurkkaa, rakennuksen tulee kuitenkin olla peittomaalattu. Asemakaava-alueella pressutallia ei saa säilyttää pihassa mikäli se rumentaa kaupunkikuvaa tai haittaa merkittävästi naapurin näkymiä. Kuitenkin mikäli rakennelma tai sen alue kasvaa kooltaan riittävän suureksi, tai se aiheuttaa merkittäviä ympäristötai maisemallisia vaikutuksia, voi rakennustarkastaja edellyttää sille rakennuslupaa. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL 129 2 mom). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 10 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN Rakennuksen rakentamisen, rakennuksen rakentamiseen verrattavan rakentamisen ja rakennuksen laajentamisen on sovelluttava ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun 16

rakennustapaan. Rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn on sovelluttava noudatettuun rakennustapaan ja rakentamisaikakauteen ja olevaan rakennuskantaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. Rakennukset ja tontin käyttö on suunniteltava ja toteutettava siten, että paikan kasvillisuus, pinnanmuodot sekä erityiset luonnon- ja kulttuuriarvot mahdollisuuksien mukaan säilyvät eikä arkeologista kulttuuriperintöä vaaranneta. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa oleviin pihapiireihin tai metsäsaarekkeisiin. Pihamaan korkeusjärjestelyillä ei saa tarpeettomasti muuttaa maan luonnollista korkeutta. Maisemallisesti arvokkaat puut ja niiden juuristoalueet sekä merkittävät luonnontilaiset tontinosat ja kulttuuriympäristön kannalta arvokkaat rakenteet ja tontinosat on suojattava työmaaaikana huolellisesti. Mikäli kaavassa ei muuta mainita, asumiseen tarkoitetulla rakennuspaikalla sallitaan vain asumiseen liittyvä ajoneuvosäilytys, pääsääntöisesti kahdelle autolle. Talousrakennuksen harjakorkeus tulisi pääsääntöisesti olla alle 4,5 m ja runkosyvyys alle 6,5 m. Ilmanvaihtokonehuoneet ja niihin liittyvät laitteet ja kanavat, sekä muut tekniset laitteet, kuten aurinkokerääjät 17

MRL 117 ja 118 Muinaismuistolaki ja ilmalämpöpumput tai muut, on suunniteltava rakennuksen luonteeseen ja kaupunkikuvaan soveltuviksi. Tekniset laitteet tulee pääsääntöisesti sijoittaa pois katukuvasta ja naapurin päänäkymästä. 11 RAKENNUKSEN KORKEUSASEMA Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin ja asemakaavassa suunniteltuihin korkeusasemiin sekä kadun ja viemäreiden liittymäkorkeuteen. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä rakennustarkastajan niin edellyttäessä pintavaaituskartta, joka osoittaa tontin ja ympäröivän alueen olemassa olevat korkeussuhteet. Rakennuslupahakemuksen julkisivupiirroksissa on esitettävä katkoviivoin oleva maanpinta ja ehjällä viivalla suunnitellun maanpinnan liittyminen naapurikiinteistön korkeusasemiin. Rakennuslupahakemuksen arvioimiseksi ja käsittelemiseksi rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää luvanhakijaa merkitsemään tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen nurkkapisteiden sijainnin ja korkeusaseman maastoon. 18

MRL 135, 136 MRA 49, 75 12 TONTIN RAJAN YLITTÄMINEN Mikäli rakennus saadaan rakentaa tontin kadun puoleiseen rajaan kiinni, rakennus saa erityisestä syystä ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti: 1) rakennuksen perusrakenteet maanpinnan alapuolella 1,5 metrin syvyyteen saakka 0,2 metriä ja maanpinnasta 1,5 metriä syvemmällä olevat perusrakenteet 1 metriä 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet ja muut vastaavat ilmassa olevat rakennusosat 1 metriä Ylityksestä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. Rakennusosan ja maanpinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,5 metriä ajoradan yläpuolella (tai sen välittömässä läheisyydessä kun etäisyys on alle 0,5 metriä ajoradan reunasta) Yleisellä alueella ei kuitenkaan tarkoiteta tie- ja liikennealuetta. 19

MRL 135, 175 MRA 59 13 ASEMAKAAVASSA MÄÄRÄTYN RAKENNUSALAN RAJAN YLITTÄMINEN MRL 135, 175 Mikäli rakennustarkastaja kaavoittajaa kuultuaan katsoo mahdolliseksi, saa rakennus erityisestä syystä ulottua asemakaavassa määritellyn rajan yli. Tämä on mahdollista vähäisenä poikkeamisena rakennusluvan yhteydessä seuraavasti: 1) rakennuksen perustusrakenteet ja kellarin rakenteet maanpinnan alapuolella tarpeen mukaan 2) erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,2 metriä 3) ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan. Ylityksestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai tontin naapureille. 20

14 MYYNTI-, TIEDOTUS- JA MAINOSLAITTEET MRL 126, 138 MRA 62 Myynti-, tiedotus-, mainos- ja muuta sellaista laitetta sekä ikkuna- tai ovimarkiisia, terassin aurinko- tai sadesuojaa tai muuta vastaavaa laitetta tontille sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) rakennukseen kiinnitettävä laite saa ulottua 1 metrin tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle siten, että maanpinnan ja laitteen alapinnan välillä on oltava vähintään 3,2 metriä vapaata tilaa jalkakäytävän osalla ja 4,5 metriä ajoradan osalla, 2) laite on kiinnitettävä tukevasti eikä se saa haitata kadun tai yleisen alueen käyttöä eikä olla häiritsevä, 3) laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava rakennukseen ja ympäristöön ja 4) laite on pidettävä kunnossa ja rikkoutunut laite on korjattava tai poistettava välittömästi. Liikehuoneiston kunkin ikkunan pinta-alasta saa peittää mainos- tai muussa vastaavassa tarkoituksessa enintään puolet, muussa tapauksessa sille on haettava rakennusvalvontaviranomaisen lupa. 21

15 OSOITENUMERO MRA 84 Rakennukseen on asetettava kadulta tai muulta liikenneväylältä näkyvä ja selkeästi erottuva osoitenumero. Milloin rakennus ei ulotu katuun tai muun liikenneväylän läheisyyteen, osoitenumero on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun puolelle. Osoitenumeroiden ja kirjainten on oltava valaistuina pimeään aikaan. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa. III LUKU: PIHAMAA 16 PIHAMAAN RAKENTAMINEN Pihamaata rakennettaessa on huolehdittava, että pihasta tulee rakennuspaikan käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla käyttökelpoinen, terveellinen, turvallinen ja 22

viihtyisä eikä se aiheuta haittaa naapureille. Pihamaan korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ja suunnitellun ympäristön korkeusasemiin. Jos kyseessä on kaavassa suojeltu tai muutoin arvokkaaksi arvioitu alue, on ennen kaupunkikuvaan vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamista oltava hyvissä ajoin yhteydessä rakennusvalvontaviranomaiseen. Pihamaan rakentaminen ei saa vaarantaa arkeologista kulttuuriperintöä. Tontit on pidettävä niiden käyttötarkoituksen ja ympäröivän alueen maankäytön edellyttämässä asianmukaisessa kunnossa. Varastointi on pääsääntöisesti kielletty asemakaavaalueella. Henkilöauton mittakaavaa suurempien veneiden, työkoneiden, harrasteajoneuvojen ja liiketoimintaan liittyvien ajoneuvojen säilyttäminen pientalotontilla ei ole pääsääntöisesti sallittua. Haja-asutusalueella ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on rakennettava tai istutettava suojauksen kannalta tarkoituksenmukainen aita. Portit, aidat, istutukset, puusto sekä sellaiset rakennelmat ja pienehköt laitokset, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, on pidettävä asianmukaisessa kunnossa ja niin, etteivät ne rumenna ympäristöä. 23

MRA 167-169 ja 182 Muinaismuistolaki Pientalon piha-alueelle tulee osoittaa pysäköintipaikka vähintään kahdelle autolle. Pysäköintialueita ja ajoteitä ei pääsääntöisesti saa sijoittaa 2 m lähemmäksi naapurin rajaa ja ne tulee rajata istutuksin. Rakennusvalvontaviranomainen valvoo rakennettua ympäristöä ja julkista kaupunkitilaa tekemällä jatkuvasti valvontakohteiden tarkastuksia ja katselmuksia. 17 PIHAMAAN KORKEUSASEMA Pihamaan korkeusaseman on sopeuduttava olemassa olevan ympäristön ja suunniteltuihin katualueen ja naapurikiinteistöjen korkeusasemiin. Rakennuksen rakentamisen ja sen laajentamisen yhteydessä pihamaa on suunniteltava ja toteutettava niin, ettei rakentamisella lisätä pinta- ja sadevesien valumista tontin rajan yli naapurin puolelle. Pihamaan korkeussuhteita ei saa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa olennaisesti muuttaa siitä, mitä rakennusluvan myöntämisen yhteydessä on hyväksytty. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää korkeusaseman arvioimiseksi luvanhakijalta, että tontin kulmapisteiden ja suunnitellun rakennuksen 24

nurkkapisteiden sekä mahdollisten muiden kohtien sijainti ja korkeusasema merkitään maastoon. 18 TUKIMUURIT JA PENGERTÄMINEN Mikäli pihamaata on tarpeen tasata, se on ensisijaisesti toteutettava pengertämällä ja toissijaisesti tukimuureilla. Pengertäminen on toteutettava kokonaan omalla tontilla enintään 1:3 kaltevuudessa siten, etteivät maa-ainekset ja sade- ja pintavedet valu naapuritontin puolelle tai katualueelle. Pengerrys tulee päättyä vähintään 2 metriä rajasta oman tontin puolella. Pihamaata ei saa ilman erityistä syytä tasata niin, että asuintontin rajalle syntyy 0,5 metriä suurempi korkeusero. Tukimuurin sijoittaminen naapuritontin rajalle edellyttää naapuritontin haltijan suostumuksen. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi antaa luvan tukimuurin rakentamiseen tontin rajaan kiinni, vaikka naapuritontin haltija ei olisi antanut suostumustaan. 19 TONTIN LIIKENNEJÄRJESTELYT ASEMAKAA VA- ALUEELLA 25

Tontin ajoneuvoliikenne tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että siitä ei aiheudu vaaraa tai haittaa asukkaille, ympäristölle tai yleiselle liikenteelle. Tontille saadaan tehdä vain yksi ajoneuvoliittymä. Erityistapauksissa voi ajoneuvoliittymiä olla kaksi. Pientalon ajoneuvoliittymän leveys saa olla enintään 5 metriä. Liittymän rakenne on sovittava tien- tai kadunpitäjän kanssa. Liittymän rakentaminen ja hoito kuuluvat tontin omistajalle ajoradan reunasta lähtien. Kaupunki määrää mahdollisen reunakiven tyypin ja korkeuden. Tontin autopaikat on sijoitettava siten, että autoilla on kääntymismahdollisuus omalla tontilla, ellei asemakaavasta muuta johdu. Mikäli autopaikat tai pihatie sijoittuvat naapuritontin rajan tuntumaan, tulee ne erottaa naapurin tonttiin nähden riittävän peittävällä kasvillisuudella. Tontin pelastustie sekä hälytysajoneuvoja ja huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet on säilytettävä ajokelpoisina. MRL 88, 156 20 HULEVESIEN JA PERUSTUSTEN KUIVATUSVESIEN JOHTAMINEN 26

Tontille on rakennettava hulevesi- ja perustusten kuivatusjärjestelmä. Se on liitettävä sadevesiviemäriin, jos kiinteistö sijaitsee hulevesiverkoston toiminta-alueella. Muussa tapauksessa vedet on imeytettävä omalla tontilla, jos maaperäolosuhteet sen sallivat jollei siitä aiheudu alueen rakennuksille kosteusvauriovaaraa eikä vesihuoltolaista muuta johdu. Hulevesien ja perustusten kuivatusvesien johtaminen jätevesiviemäriin on kielletty. Mikäli hulevedet ja perustusten kuivatusvedet johdetaan tien tai kadun kuivatusjärjestelmään tai toisen omistamalle maalle tai sen läpi, rakennuslupahakemukseen on liitettävä järjestelmän haltijan/kiinteistönomistajan suostumus. Hulevedet ja perustusten kuivatusvedet on johdettava pois siten, ettei siitä aiheudu haittaa naapureille, kadun käyttäjille tai kadun rakenteille. Hulevesiä johdettaessa ja pihaa rakennettaessa kiinteitä muinaisjäännöksiä ei saa vahingoittaa. Ajantasaisin tieto muinaisjäännöksistä on saatavissa Pirkanmaan osalta maakuntamuseolta. MRL 156, 167 :n 4 momentti Vesilaki 5, Vesihuoltolaki 10 Muinaismuistolaki 27

21 AIDAT JA ISTUTUKSET MRA 82 Tontin tai rakennuspaikan rajalle voidaan istuttaa aita tai rakentaa kiinteä aita, ellei asemakaava tms. toisin määrää. Aidasta ei saa aiheutua haittaa naapurille, liikenteelle eikä kadun kunnossa- ja puhtaanapidolle (yli 1,20 metriä korkea aita edellyttää toimenpideluvan hakemista.) Pääsääntöisesti RKY -alueilla kadun varsi tulee aidata muotoon leikatulla pensasaidalla. Aita on sijoitettava kokonaan omalle tontille (etäisyys naapurin rajaan vähintään 60 cm), elleivät naapurit sovi aidan sijoittamisesta rajalle kirjallisesti. Istutettava aita on sijoitettava tontille siten, että sen oksisto ja juuristo pysyy omalla tontilla. Aita ei saa aiheuttaa näkemäestettä risteysalueelle tai tonttiliittymiin. Tontin kasvillisuus ja istutukset ja muut piharakennelmat eivät saa muodostaa kohtuutonta haittaa naapureille, esim. merkittävällä varjostusvaikutuksella suotuisaan ilmansuuntaan. Tonttien välisellä rajalla olevan aidan rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaavat tontin haltijat puoliksi, ellei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli jakoperusteista ei sovita, siitä päättää tarvittaessa rakennuslautakunta. 28

IV LUKU: RAKENTAMINEN ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLA 22 SUUNNITTELUTARVEALUEET VALKEAKOSKEN KAUPUNGISSA Suunnittelutarvealuetta Valkeakosken kaupungissa on maankäyttö- ja rakennuslain 16 :n 1 momentissa tarkoitettujen alueiden sekä 2 momentissa tarkoitetun rakentamisen lisäksi seuraavat liitekartassa esitetyt alueet: MRL 16, 137 Taajaman lievealueet 2 km etäisyydelle Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat alueet 1 km etäisyydelle keskilinjasta: Moottoritie Rata Päätiet 500 m etäisyydelle keskilinjasta: Maantiet Suunnittelutarvealuemääräys on voimassa 1.1.2025 saakka. 29

23 RAKENNUSPAIKALLE ASETETUT VAATIMUKSET Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään tarkoitukseen sopiva sekä pinta-alaltaan rakentamiseen riittävä. Asemakaava-alueen ulkopuolella asuinkäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan vähintään 5000 m2. Milloin rakentamisella ei haitata tulevaa kaavoitusta ja alueella on yhteinen vesihuoltojärjestely rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, ei kuitenkaan alle 2000 m2. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Milloin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena, rakentamisessa noudatetaan kaavan rakennuspaikkaa koskevia määräyksiä. Rakennettaessa pohjavesialueelle pohjaveden suojaus tulee esittää suunnitelmissa pohjaveden pilaantumisen estämiseksi. Suunniteltaessa rakentamista tai toimintojen muutosta voimajohdon johtoalueelle tai sen läheisyyteen tulee pyytää lupa voimajohdon omistajalta. 30

Rakentamista tai muuta toimintaa maakaasuputkiston läheisyydessä rajoittaa Valtioneuvoston asetus 551/2009 maakaasun käsittelyn turvallisuudesta. MRL 116 24 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamisen määrä ratkaistaan lupaharkinnassa ottaen huomioon rakennuspaikan ominaisuudet, kuten koko, maisema ja ympäristö. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokonaiskerrosala voi olla enintään 15 prosenttia rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 350 krsm2 mikäli suunnittelutarveratkaisussa ei ole toisin päätetty. Asuntokäyttöön tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, johon saa sijoittaa kaksi asuntoa Kahden erillisen asuinrakennuksen rakentamista voidaan perustella mikäli se edesauttaa rakennuspaikalla olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilymistä. Samalla rakennuspaikalla asuinrakennusten tulee sijoittua samaan pihapiiriin. Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa asumiseen liittyviä yksikerroksisia talousrakennuksia. Asuntokäyttöön liittyvien talousrakennusten runkosyvyys ei saa ylittää 7 m, ja talousrakennuksen tulee alistua päärakennukselle 31

kooltaan ja massoittelultaan. Rakentamisen määrä ratkaistaan lupaharkinnassa ottaen huomioon rakennuspaikan ominaisuudet. Ranta-aluetta koskevassa rakentamisessa noudatetaan rantojen osayleiskaavan periaatteita rakennusoikeuden määrän, sijoittumisen ja rakennuspaikan koon suhteen. AP-alueilla kokonaisrakennusoikeus on maksimissaan 10% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 200 krsm2. Rakentamisen määrä ratkaistaan kuitenkin lupaharkinnassa ottaen huomioon rakennuspaikan ominaisuudet. Maatalous- ja yritystoimintakäytössä olevan maatilan talouskeskukseen voi rakennusvalvontaviranomainen antaa luvan rakentaa siihen soveltuvia rakennuksia sen estämättä, mitä tässä pykälässä on rakennusten lukumäärästä, koosta ja kokonaisrakennusoikeuden määrästä määrätty. Tätä voidaan erityisesti pitää perusteltuna, mikäli se edesauttaa kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Rakentamisen määrä ratkaistaan lupaharkinnassa ottaen huomioon rakennuspaikan ominaisuudet. Rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja voidaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus, sen käyttötarkoitus ja soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. 32