1 4.3.2014 PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN JOENSUUN KANTAKAUPUNGIN ALUEELLA EU-OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Joensuun kaupungin esitys Maakunnan yhteistyöryhmälle Johdanto Joensuun kaupunki otti suunnitteluvaiheessa kantaa paikalliseen kehittämiseen kaupungeissa EU:n ohjelmakaudella 2014-2020 (KH 11.03.2013 145). Joensuun kaupungin lausunnon ja käytyjen yhteistyöneuvottelujen pohjalta Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) antoi asiasta vastauksen Työ- ja elinkeinoministeriölle TEM:lle (MYR20.03.2013 18). Vastauksessa on todettu mm. että Joensuun kaupunki olisi kiinnostunut nimeämään työryhmän, joka koordinoisi paikallista kehittämistä erikseen laadittavan suunnitelman pohjalta. Vastauksessa on korostettu myös yhteistyötä Joensuun seudun LEADERin kanssa. TEM on nyt antanut kansalaistoimijalähtöiseen kehittämiseen kaupunkialueilla uutta ohjeistusta 18.2.2014 (TEM/271/09.02.01/2014) seuraavasti: Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toimenpiteillä voidaan toteuttaa ns. kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla. Toimenpiteet kohdistuvat erityisesti alueille, joilla ei toteuteta yhteisölähtöistä paikallista kehittämistä (LEADER) ts. toiminnan tulisi kohdistua ensisijaisesti isoihin kaupunkeihin ja yli 23 000 asukkaan kuntien keskusta-alueille. Ohjelma ei määrittele toiminnan tarkempaa luonnetta tai hallinnollisia menettelyjä, vaan niistä päätetään maakunnissa. Oleellista on, että toiminta toteuttaa ohjelman erityistavoitteita ja on omaehtoista, alhaalta ylös suuntautuvaa kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä. Kaupungit voivat koordinoida toimia. Maakuntien yhteistyöryhmien tulee ottaa kantaa, aiotaanko maakunnan alueella toteuttaa kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä, mitä ohjelman erityistavoitteita tuetaan, millaiset hallinnolliset menettelyt otetaan käyttöön ja paljonko rahoitusta toimintaan alustavasti varataan jo vuoden 2014 rahoituksesta. Liitetaulukossa on oma sarake varattavalle rahoitukselle, joka sisältyy alueille nyt jaettavaan rahoitukseen. Mahdollisesti käytettävissä olevan rahoituksen suuruusluokka Pohjois-Karjalan maakuntaliiton aluekehityspäällikkö Eira Variksen mukaan paikalliseen kehittämiseen voi periaatteessa käyttää 5 % ohjelmarahasta. Hänen mukaansa todennäköisesti toimenpiteet olisivat ESR-tyyppisiä toimenpiteitä. Vuodelle 2014 käytettävän rahoituksen suuruusluokka voisi Variksen mukaan tarkoittaa yhteensä enintään 414 000 euron suuruista summaa, josta 12,5 % (52 000 ) tulisi olla kunnan omarahoitusta. Toimenpiteiden toteuttajien mahdollisesta omarahoitusosuudesta ei vielä ole tarkempaa tietoa tai ohjeistusta. Ohjelmakauden tulevina vuosina vuositasolla voisi olla käytettävissä 400 000 500 000, mikä tarkoittaisi enimmillään 62 500 euron suuruista vuosittaista kuntarahoitusosuutta. Tämä tarkoittaisi 1,15 euroa vuodessa toiminta-alueen asukasta kohti. Vuonna 2013 Joensuun
2 kaupunki osallistui Joensuun seudun LEADEReiden omarahoitusosuuksiin yhteensä 55 000 eurolla, mikä tarkoittaa 2,93 euroa toiminta-alueen asukasta kohti. Jos maaseutualueiden LEADER-rahoitus säilyy Joensuun osalta nykytasolla, olisi kantakaupungin alueella tapahtuva paikallinen kehittäminen suurimmillaankin asukasta kohti huomattavasti niukemmin resursoitu kuin maaseutualueiden vastaava toiminta. Joensuun kantakaupungin kohdealueen erityispiirteet Pohjois-Karjalassa kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla koskee ainoastaan Joensuun kantakaupunkia. Kaupunkirakenneyksiköltä saatujen vuoden 2012 väestötilastojen perusteella ko. alueella asuu 54 511 asukasta, mikä on 74 % Joensuun kaupungin väestöstä ja noin 33 % koko Pohjois-Karjalan väestöstä. Joensuun kantakaupungin alueella toimii satoja aktiivisia ja erilaista paikallista kehittämistä tekeviä yhdistyksiä ja järjestöjä. Joensuun kaupungilla on laaja kontaktipinta ko. järjestöihin mm. erilaisten avustuskanavien kautta (mm. kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoavustukset, asukastoimintaan kohdentuvat avustukset, sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustukset, tapahtuma-avustukset). Alustavan kartoituksen mukaan kantakaupungin alueella toimivaa yhdistyskenttää voi karkeasti kuvata seuraavasti: kaupunginosayhdistyksiä, asukasyhdistyksiä tai vastaavia 10-15 kpl; nuorisotoimintaan liittyviä yhdistyksiä lähes 80, joista Joensuun kaupunki on avustanut vuositasolla noin 25:ttä; liikunta-alan yhdistyksiä, seuroja ja järjestöjä noin 100; kulttuurialan yhdistyksiä ja järjestöjä noin 60, joista vuositasolla kaupunki on avustanut noin puolta; sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä ja järjestöjä noin 60, joista lähes 50 hakee kaupungin avustuksia vuosittain; Erilaisia muita järjestöjä mm. Jelli -järjestötietokannan mukaan kymmeniä. Toiminta-alueena Joensuun kantakaupungin alue on siis verraten tiivis, asukasmäärä on varsin runsas ja järjestökenttä laaja verrattuna perinteisten LEADEReiden toiminta-alueeseen Joensuun seudulla. Lisäksi asukkaat ovat erityisen aktiivisia erilaisten teemojen ympärillä toimivissa järjestöissä ja yhdistyksissä. Osa toimijoista on hyvinkin kokeneita hanketoimijoita, mutta joukossa on paljon myös kokemattomampia ja vähemmän aktiivisia toimijoita. Joensuun kantakaupungin paikallisen kehittämisen suunnitelman laatimisen lähtökohdat Paikallisen omaehtoisen kehittämisen tavoitteita ovat työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. Kaikkien kantakaupungin alueella toimivien halukkaiden järjestöjen ja yhdistysten aktiivinen ja tasavertainen kuuleminen ja osallistumisen mahdollistaminen kansalaistoimijalähtöisen kehittämiseen tulisi olla lähtökohtana Joensuun kantakaupunkialueen toimintatavan kehittämisessä. Yhteistyö kaupunkialueella ja
3 maaseutualueilla tapahtuvan paikallisen kehittämisen välillä tulee varmistaa, ja hyödyntää LEADER-toiminnassa saadut kokemukset hyvistä toimintatavoista ja käytännöistä. Suunnittelussa tulisi lähteä liikkeelle laajan toimijakentän omaleimaisista ja omaehtoisista kehittämisideoista ja -tarpeista. Näistä paikallisen kehittämisen suunnitelmaan voidaan valita niitä, jotka toteuttavat rahoitusohjelman erityistavoitteita. Samalla paikallisen kehittämisen tulisi osaltaan toteuttaa Joensuun kaupungin strategiaa. Joensuun kaupungin strategian toteuttamisohjelmissa Asukkaiden osallistumisen ja osallisuuden tukeminen on nostettu yhdeksi erilliseksi tavoiteosiokseen. Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen mahdollistaminen kantakaupungin alueelle selkeästi tukee tätä tavoitetta. Etenemissuunnitelma Joensuun kaupunki on alustavasti selvittänyt asiantuntijatahoa, joka voisi olla tukena paikallisen kehittämisen suunnitelman ja kehittämiseen liittyvien prosessien laadinnassa yllä kuvatut lähtökohdat huomioiden. Tämä on tärkeää, sillä toimijakenttä on laaja ja omaleimainen, kentästä ei löydy sitä kokoavaa kattojärjestöä ja esimerkiksi asukasyhdistykset edustavat vain pientä osaa kantakaupungin alueella toimivista yhdistyksistä. Parhaalta vaihtoehdolta vähintäänkin esiselvitystyyppiseen työhön vaikuttaa Itä-Suomen yliopiston Spatia -aluetutkimuskeskus. Alustavissa keskusteluissa Spatia on ilmoittanut olevansa halukas osallistumaan suunnitelman ja selvityksen laatimiseen. Spatia varaisi työhön henkilöresurssia, jolla on kokemusta kaupunkikehittämisestä, lähidemokratiasta ja EU-rakennerahasto-ohjelmista. Jos MYR:n kanta asialle on myönteinen, Joensuun kaupunki on valmis käynnistämään prosessin Spatian kanssa jo keväällä 2014 ennen varsinaisten rakennerahasto-ohjelman hankehakujen avautumista niin, että paikallinen kehittäminen kantakaupungin alueella saataisiin mahdollisimman nopeasti käyntiin. Toimijakentän kuuleminen alkaisi laajalla kaikille avoimella toimijatapaamisella, jonne kutsuttaisiin kiinnostuneita lehti-ilmoituksilla sekä Joensuun kaupungin järjestökontaktien ja muiden verkostojen kautta. Tapahtumassa esiteltäisiin rakennerahasto-ohjelman tavoitteita, paikallisen kehittämisen mahdollisuuksia, LEADER-toiminnan kautta saatuja hyviä esimerkkejä, malleja ja käytänteitä sekä toimijoiden esimerkkejä kantakaupungin alueella tapahtuvasta kehittämisestä ja kehittämistarpeista. Tapahtumassa kerättäisiin kehittämisideoita ja -tarpeita sekä keskustelujen pohjalta että kirjallisilla palautteilla. Tapahtuman jälkeen avattaisiin todennäköisesti avoin ideahaku ja jatkettaisiin toimijoiden kuulemista erilaisissa tapaamisissa, niin että kehittämisideat tulevat suunnitelmaa varten mahdollisimman laajasti kerättyä. Toimijakentän tarpeiden ja ohjelman tavoitteiden pohjalta, huomioiden myös maakuntaohjelma ja Joensuun kaupungin strategiset tavoitteet, laaditaan paikallisen kehittämisen suunnitelma. Suunnitelman konkretisoituessa selviävät myös tarkemmin ne rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteet, joita paikallisen kehittämisen kautta on tarpeen toteuttaa samoin kuin yksityiskohdat siitä, kuinka toiminnan kannalta mahdollisimman järkevä päätöksenteko, hallinnointi ja raportointi saadaan järjestettyä. Siksi käynnistysvaiheessa on syytä jättää väljyyttä toimintalinjojen ja toimintatapojenkin muotoiluun niin, että ne saadaan järjestettyä toimenpiteiden toteuttamisen kannalta mahdollisimman järkeviksi. Kyseessä on uusi toimintatapa, johon ei ole valmista mallia
4 olemassa. Vielä ei esimerkiksi ole varmaa tietoa toimenpiteiden toteuttajien oma-rahoitusosuuden suuruudesta eikä monista muistakaan yksityiskohdista. Yllä kuvatun prosessin etenemisen Joensuun kaupunki luonnostelee tarkemmin Spatian kanssa, jos kaupungin ehdotus saa MYR:n periaatteellisen tuen. Prosessin tulokset olisivat seuraavat: 1. Esitys paikallisen kehittämisen suunnitelmaksi Joensuun kantakaupungin alueelle; 2. Esitys tarkemmaksi toimeenpanosuunnitelmaksi ja hallinnolliseksi malliksi Joensuunkantakaupungin alueen paikallisen kehittämisen toteuttamiseen. Kantakaupungin alueella tapahtuvan paikallisen kehittämisen koordinoinnista ja hallinnoinnista TEM:n uusimman ohjeistuksen mukaan kaupungit voivat koordinoida kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen toimia kaupunkialueella. Joensuun kaupungin osalta tämä olisi järkevää ainakin varsinaisen toimintatavan valmisteluvaiheessa, tarkempi toimeenpanon ja hallinnon malli on tarkoitus laatia yllä kuvatun etenemissuunnitelman mukaisesti. Kolmasosa maakunnan väestöstä asuu mahdollisella kohdealueella Joensuun kantakaupungissa. Kaupunki varautuu kunnan omarahoitusosuuteen ja siten osaltaan mahdollistaa tulevaa kehittämistoimintaa. Joensuun kaupungilla on laaja tuntemus, kontaktit ja yhteistyöverkostot kohdealueella toimiviin tahoihin. ja kaupunki on valmis hankkimaan tehtävään tarvittavaa asiantuntijaosaamista. Kaupungin ja MYR:n aiemmassa käsittelyssä (20.03.2013 18) on todettu mm. että Joensuun kaupunki olisi kiinnostunut nimeämään työryhmän, joka valmistelisi ja koordinoisi paikallista kehittämistä. Työryhmässä tulisi olla mm. kantakaupungin alueella toimivan järjestökentän monipuolinen edustus sekä Joensuun seudun LEADER:n edustus niin, että LEADER-kokemukset saadaan hyödynnettyä ja että paikallisen kehittämisen yhteistyö kantakaupungin ja maaseutualueiden välillä varmistetaan. Toimijoille järjestetyn laajan kuulemistilaisuuden jälkeen toimijoilta pyydettäisiin ehdotuksia työryhmään. Kaupungin organisaatiossa työryhmän nimittäisi todennäköisesti kaupunginhallitus. Aluksi työryhmä toimisi eräänlaisena ohjausryhmänä mm. paikallisen kehittämisen suunnitelman, toimintatapojen ja hallinnon tarkemmassa valmistelussa. Työryhmä voisi mahdollisesti olla myös taho, joka tekisi esitykset toteutettavista toimenpiteistä. Työryhmän jäsenten lukumäärä voisi olla lautakuntien suuruinen eli 11 jäsentä ja toimikausi alustavasti kaksi vuotta. Nämä ovat kuitenkin vain alustavia kaavailuja, jotka tarkentuvat suunnitteluprosessin edetessä. Paikalliseen kehittämiseen kaupunkialueella on vuositasolla käytettävissä yhteensä noin 400 000 500 000 euroa. Yksinkertaisimmillaan kyse voisi olla yhtenä kokonaisuutena hallinnoitavasta ja raportoitavasta hankkeesta, joka toteuttaa paikallisen kehittämisen suunnitelmaa ja jossa on erilaisia toimenpiteitä. Toimenpiteitä toteuttaisivat paikalliset toimijat, ne olisivat eräänlaisia minihankkeita päähankkeen sateenvarjon alla. Uudella ohjelmakaudella yksi hanke voi kuitenkin tiettävästi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. Jos paikallisen kehittämisen toimijoilta kootut sisältötoiveet ja suunnitelman tavoitteet jakautuvat
5 useammalle toimintalinjalle, voisi päähankkeita olla yhtä monta kuin toteutettavia toimintalinjoja. Toiminnan vuosittaiset tavoitteet ja painopisteet eri toimintalinjoille saattaisivat vaihdella, jos se on hallinnollisesti mahdollista eikä asiaa ole pakko päättää vielä koko ohjelmakautta ajatellen. Hankkeiden hallinnointi ja työryhmän toimintaa tukevat tehtävät tulisi rahoittaa osana kansalaislähtöisen paikallisen kehittämisen hanketta rakennerahastovaroista. Joensuun kaupungilla ei ole aloitusvaihetta lukuun ottamatta mahdollisuutta hoitaa toiminnan valmistelua ja siihen liittyviä tehtäviä muuten kuin ohjelman omarahoitusosuuksien kautta. Kaupunki on valmis ottamaan tehtävän hoitaakseen, mutta jos tarkemmassa suunnittelussa tai myöhemmin ohjelmakauden aikana selviää joku kokonaisuuden kannalta järkevämpi ratkaisu, alustaviin suunnitelmiin voidaan tehdä muutoksia. Hallinnointi ja koordinaatio tulee järjestää mahdollisimman kevyesti niin, että rahoitus kohdistuu varsinaisiin toimenpiteisiin. Rakennerahasto-ohjelman erityistavoitteet ja paikallisen kehittämisen rahoitus Maakuntaliitosta saadun alustavan tiedon mukaan paikallisessa kehittämisessä on kyse ESR-rahoituksesta, rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista 3-5: TL3: Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus TL4: Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen TL5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. Keskusteluissa on ollut esillä, että kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueella voisi olla yksi toimintalinjan 5 hanke, jossa toteutettaisiin erilaisia toimenpiteitä. Toisena vaihtoehtona olisi toiminnan jakaminen useampaan hankkeeseen toimintalinjoille 3, 4 ja 5, yksi hanke voi kuulua vain yhteen toimintalinjaan. Koko ohjelmakauden osalta tämä tulisi voida ratkaista vasta, kun paikallisen kehittämisen suunnitelma on valmistunut. Vuoden 2014 rahoitus voisi olla järkevää varata yhdelle toimintalinjalle yhtenä kokonaisuutena. Vuoden 2014 rahoituksella valmisteltaisiin paikallisen kehittämisen suunnitelma ja toimintatavat, mutta toteutettaisiin myös ensimmäisiä pilottihankkeita ja kokeiluja syksyllä 2014. Joensuun kaupungilla on valmius hakea rahoitus rakennerahastohaun auetessa vuoden 2014 toiminnan toteuttamiseen tässä lausunnossa kuvattujen lähtökohtien perusteella. Yhteenveto TEM on pyytänyt Maakuntien yhteistyöryhmiltä 31.03.2014 mennessä kantaa johdannossa mainittuihin kysymyksiin. Pohjoiskarjalassa MYR käsittelee asiaa kokouksessaan 19.03.2014. Joensuun kaupungin kanta TEM:n esittämiin kysymyksiin on seuraava: Aiotaanko maakunnan alueella toteuttaa kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kaupunkialueilla? Joensuun kaupunki on halukas tukemaan kansalaistoimijalähtöistä kehittämistä kantakaupungin alueella, perusteena mm. asukkaiden yhdenvertaisuus sekä Joensuun kaupungin strategian ja palveluohjelmien tavoitteet.
6 Mitä ohjelman erityistavoitteita tuetaan? Ne ohjelman erityistavoitteet, joita tuetaan, selviävät tarkemmin paikallisen kehittämisen suunnitelman valmisteluvaiheessa ja konkretisoituvat suunnitelman tavoitteissa. Tässä vaiheessa toivottavaa on varata koko ohjelmakautta ajatellen riittävät mahdollisuudet joustavaan toimintaan. Paikallisen kehittämisen rajaus rahoitettavaksi ohjelman ESR-toimintalinjoista 3, 4 ja 5 vaikuttaa Joensuun kaupungin kannalta riittävän joustavalta määrittelyltä. Millaiset hallinnolliset menettelyt otetaan käyttöön? Joensuun kaupunki on halukas koordinoimaan paikallista kehittämistä Joensuun kantakaupungin alueella ainakin toiminnan käynnistysvaiheessa tässä ehdotuksessa kuvattujen päälinjojen mukaisesti. Paljonko rahoitusta toimintaan alustavasti varataan jo vuoden 2014 rahoituksesta? Joensuun kaupunginhallitus käsittelee kaupungin lausuntoa paikalliseen kehittämiseen kantakaupungin alueella 17.3.2014. Käsittelyssä on tarkoitus ottaa kantaa myös kaupungin varautumiseen toiminnan omarahoitusosuuteen. Suunnitelmien mukainen omarahoitusosuus kantakaupungissa tapahtuvaan paikalliseen kehittämiseen on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin viime vuosina toteutunut LEADER-omarahoitusosuus.