RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 1 1 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ... 1

S I S Ä L L Y S L U E T T E L O RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN... 1 1 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ... 1 2 RAKENNUSTOIMENPITEEN LUVANVARAISUUS... 1 Osa-alueet... 2 Lupien ja ilmoitusten käsittely... 4 Ilmoitus... 4 Määräysten tarkennuksia... 4 Maisemaa muuttavat toimenpiteet... 5 3 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN... 5 4 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN... 6 1. Asemakaava-alueet... 6 2. Ranta-asemakaava-alueet... 6 3. Muut alueet... 6 4. Asuinrakennusten etäisyys yleisistä ja yksityisistä teistä, tien keskilinjasta mitattuna ilman melusuojausta... 7 5. Tontin, rakennuspaikan rajan ylittäminen... 7 6. Pelastuslaitoksen pääsy rakennuksen viereen... 8 7. Rakennuksen osoitemerkintä... 8 5 YMPÄRISTÖNHOITO... 9 1. Yleistä... 9 2. Puiden kaato... 9 3. Katselmukset... 9 4. Tontin ja rakennuksen valaistus... 10 6 AITAAMINEN... 10 7 RAKENNUSPAIKKA... 10 8 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ KAAVA-ALUEIDEN ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA... 11 1. Asuinrakennukset... 11 2. Lomarakennukset... 11 3. Suunnittelutarvealue... 11 9 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN... 11 10 RADON... 12 11 ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET... 12 12 TYÖMAAT... 12 1. Työmaan perustaminen ja hoitaminen... 12 2. Katu- ja muun yleisen alueen käyttäminen... 13 3. Työmaan purkaminen ja siistiminen... 13 4. Saumamassojen PCB- ja lyijypitoisuus... 13

13 JÄTEHUOLTO... 13 14 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN... 14 15 VOIMAANTULOMÄÄRÄYS... 14 LIITTEET

1 HEINOLAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Heinolan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Rakennuslautakunnan alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Osa rakennuslautakunnan toimivallasta on siirretty johtosäännöllä rakennusvalvontatoimistolle ja sen viranhaltijoille. 1 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Heinolan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassaolevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä Suomen rakentamismääräyskokoelma menevät rakennusjärjestyksen edelle (MRL 14 ). 2 RAKENNUSTOIMENPITEEN LUVANVARAISUUS Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös: C korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen C rakennuksen laajentamiseen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen C muuta kuin edellä mainittua rakennuksen korjaus- tai muutostyötä varten, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin C rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista varten, jolloin luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon muuttamista pysyvään asumiseen (MRL 125 ) C maston/antennin rakentamiseen, mikäli korkeus on yli 60 m. Asuin- ja työtilojen pesutiloja uudisrakennettaessa/saneerattaessa pesutilojen lattia- ja seinärakenteet on varustettava vesieristyksin. Vesieristykset on tarkastettava ennen niiden peittämistä. Lupamenettelyn asemesta asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä jo olemassa olevaan asuntoon kuuluvan, enintään 30 k-m²:n tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 70 k-m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen. Talousrakennusten ja toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuudesta määrätään seuraavan taulukon mukaisesti, vähäisemmät toimenpiteet eivät edellytä valvontatoimenpiteitä.

2 R = rakennuslupa haettava I = toimenpideilmoitus annettava T = toimenpidelupa haettava - = ei valvontatoimenpiteitä Rakennus- tai toimenpidelupa on haettava ja toimenpideilmoitus on annettava ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Osa-alueet: A Taaja-asutus B Teollisuusalueet C Ranta-asemakaava-alueet D Muu alue (haja-asutus) Toimenpide / koko A B C D 2.1 RAKENNELMA (Rakentaminen) - saunarakennus tai muu tulisijallinen talousrakennus R R R R - lasten leikkimökki alle 4 kem², räystäskorkeus < 1,5 m - - - - - vähäinen rakennelma (grillikatos / huvimaja) 4-12 m² I I I - - auto- tai varastokatos 4-15 m² (Vaipasta avointa > 30 %) I I I - - auto- tai varastokatos yli 15 m² T T T I - talousrakennus 4-15 kem². Eristämätön, ei tulisijaa I I I - - talousrakennus 15-30 kem². Eristämätön, ei tulisijaa T T T I - aittarakennus alle 10 kem² I I I - - aittarakennus 10-20 kem² T T T I - lantala / lietelantasäiliö T T T T 2.2 YLEISÖRAKENNELMA (Perustaminen / rakentaminen) - urheilupaikka T T T T - kokoontumispaikka I I I I - asuntovaunualue tai vastaava T T T T - katsomo T T T T - yleisöteltta tai vastaava, paikallaan yli 14 vrk I I I I 2.3 LIIKUTELTAVA LAITE Asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn - asuntovaunut tai muu vastaava liikuteltava laite T T T T - asuntolaivat tai muut näihin verrattavat liikuteltavat laitteet T T T T

3 Toimenpide / koko A B C D 2.4 ERILLISLAITE - masto / antenni tai vastaava h < 60 m ja lisäksi laitetila T T T T - piiput, korkeus yli 10 m T T T I - maanpäälliset säiliöt, tilavuus 3-20 m³ T I T - - maanpäälliset säiliöt, tilavuus yli 20 m³ T T T I - julkisluonteiset muistomerkit I - - - - meluesteet T T T T - hiihtohissi / tuulivoimala tai vastaava T T T T 2.5 VESIRAJALAITE (rakentaminen) - venevajan tai -katoksen rakentaminen T T T T - suurehko laituri, pinta-ala yli 40 m² T T T I - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava T T T T 2.6 SÄILYTYS- TAI VARASTOINTIALUE - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi- tai pysäköinti alue tai tällaiseen alueeseen verrattava alue T T T T 2.7 JULKISIVUTOIMENPIDE - kattomuodon muuttaminen T T T T - rakennuksen julkisivun muuttaminen I I I I - vesikatteen materiaalin muutos I I I I - julkisivuverhouksen materiaalin muutos I I I I - ikkunajaon muutos I I I I 2.8 MAINOSTOIMENPIDE - myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittaminen tai ikkunan peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (jollei laite ole vähä inen tai sitä sijoite ta rak ennusluvan m uka isesti) I I - - 2.9 AITAAMINEN - näkösuoja-aita, korkeus yli 150 cm T T T -

4 - aidat, korkeus alle 150 cm I I I - Toimenpide / koko A B C D 3.0 KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY - tontin tai rakennuspaikan piha-alueen järjestelyt T I T - - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset T T T I - rakennuksen tai sen osan purkaminen I I I - Lupien ja ilmoitusten käsittely Ilmoitus Kirjalliset rakennus- ja toimenpidelupahakemukset sekä ilmoitukset osoitetaan rakennuslautakunnalle seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta: S Luvat myynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittamiseen katu- tai muulle yleiselle alueelle haetaan tekniseltä palvelukeskukselta. S Asemakaava-alueiden ulkopuolella luvat ulkomainoksille haetaan ympäristökeskukselta. Luvat myöntää rakennuslautakunta edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, jollei johtosäännössä asiaa ole siirretty viranhaltijan ratkaistavaksi. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivää ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoituksen liitteenä tulee olla asemapiirroksen lisäksi hankkeen tai toimenpiteen arvioimiseksi muut tarpeelliset selvitykset. Purkuilmoitus on tehtävä 30 päivää ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, ellei rakennusvalvontaviranomainen mainitun ajan kuluessa vaadi rakennus-, toimenpide- tai purkuluvan hakemista. Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun vuoden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Määräysten tarkennuksia Vaikka toimenpidelupaa tai ilmoitusta ei tarvittaisikaan, on rakentamisessa noudatettava tässä rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä. Toimenpidelupaa tai ilmoitusta ei tarvita: S jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan, voimassa olevaan rakennuslupaan tai MRL:n mukaiseen katusuunnitelmaan tai yleisistä teistä annetun lain (234/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan.

5 Maisemaa muuttavat toimenpiteet Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä 3) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten tai myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa (MRL 128 ). Maisematyölupa on voimassa kolme (3) vuotta (MRL 143 ). 3 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan vältettävä tärvelemästä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. Rakennuspaikan luonnonmukaisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. Rakentamisessa ranta-alueille tai avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja -väritykseen. Ranta-alueilla tulee rakennusten julkisivumateriaalin olla pääosin puuta. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää, vain vähäinen harventaminen sallitaan. Rakennuspaikalla tulee rakennusten mahdollisuuksien mukaan muodostaa ympäristökuvaan yhtenäinen rakennusryhmä. Rakennettaessa olemassa olevien rakennusten yhteyteen, on uudisrakentamisen, lisärakentamisen ja uudestaan rakentamisen sopeuduttava noudatettuun rakennustapaan ja olemassa olevaan rakennuskantaan sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja -värityksensä sekä julkisivujen jäsennyksensä puolesta. Rakentamisen ohjaamiseksi rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko

kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tulee edistää alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa rakentamista. 6 4 RAKENNUKSEN SIJOITTUMINEN 1. Asemakaava-alueet Milloin asemakaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin sen rajan puoleinen korkeus, kuitenkin vähintään neljä (4) metriä. 2. Ranta-asemakaava-alueet 3. Muut alueet Milloin ranta-asemakaavassa ei ole määrätty rakennusalaa, rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta tulee olla vähintään viisi (5) metriä. Rakennusten etäisyyden naapurin rajasta tulee olla vähintään yhtä suuri kuin rakennuksen korkeus, kuitenkin vähintään viisi (5) metriä. Edellä olevien kohtien 1-3 osalta rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja voi kuitenkin erityisestä syystä sallia rakennuksen rakennettavaksi rajaan tai lähemmäksi rajaa, jollei siitä ole naapurille huomattavaa haittaa tai tämä on antanut rakentamiseen kirjallisen suostumuksen. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Lisäksi tulee noudattaa seuraavien rakennusten ja rakennelmien etäisyyksiä rantaviivasta tai vesijätön reunasta (ks. liite 3): - Asuinrakennus, jonka kerrosala enintään 50 m²20 m - Edellistä suurempi asuinrakennus 30 m - Sauna, jonka kerrosala on enintään 20 m² ja jossa on enintään 10 m²:n suuruinen avokuisti 10 m - Sauna, jonka kerrosala on enintään 25 m² ja jossa on enintään 20 m²:n suuruinen avokuisti 15 m - Muut talousrakennukset 20 m - Enintään 12 m²:n suuruiset grillikatokset, huvimajat 10 m Etäisyydet mitataan rakennuksen ulkoseinään tai rakennelman reunaan. Rakennuksen alimman lattiatason tulee olla vähintään 1,0 metriä ylävesirajaa korkeammalla. Ellei vesiraja ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään puolitoista (1,5) metriä keskivedenkorkeuden yläpuolella. Vain erityisistä syistä, milloin yleiset tarpeet tai ammatin harjoittaminen vaatii, voi venevajan tai -katoksen sijoittaa vesialueelle. Muussa käytössä oleva venevaja tai -katos on sijoitettava ranta-alueelle.

7 4. Asuinrakennusten etäisyys yleisistä ja yksityisistä teistä, tien keskilinjasta mitattuna ilman melusuojausta Valtatiet Vierumäki-Lusi Muualla Kanta- ja maantiet Paikallistiet Yksityistiet 100 m 50 m 30 m 12 m 12 m 5. Tontin, rakennuspaikan rajan ylittäminen Rakenteet: Rakennuslautakunta / rakennustarkastaja voi sallia, että seuraavat rakennusosat saavat ulottua tontin tai rakennuspaikan rajan yli kaupungin hallinnassa olevalle katu-, tie- tai muulle yleiselle alueelle: 1) Perusmuurin tai -pilarin antura maanpinnan alapuolella enintään 0,3 m:n etäisyydelle tai, jos antura on vähintään 1,5 m:n syvyydessä, enintään 0,6 m:n etäisyydelle. 2) Porrasaskel enintään 0,3 m:n ja jalustan osan sekä portin ja oven pielet enintään 0,15 m:n etäisyydelle. 3) Valo-, polttoaine- ja muu sellainen kuilu, joka on katettu ympäröivän alueen tasoon, enintään 1,2 m:n etäisyydelle. Ulokkeet: Rakennuslautakunta / rakennustarkastaja voi sallia, että erkkerit, parvekkeet, valokatteiset tilat, kattolistat, suojakatokset ja muut vastaavanlaiset rakennusosat saavat ulottua tontin tai rakennuksen rajan yli kaupungin hallitsemalle katu-, rakennuskaavatie- tai muulle yleiselle alueelle, kuitenkin niin, että 1) rajan ylitys ei saa olla 1,5 m:ä suurempi 2) ne on rakennettava, mikäli ne ulottuvat tontin tai rakennuspaikan rajan ulkopuolelle, vähintään 3 m:n korkeudelle maan pinnasta 3) erkkerit, parvekkeet ja valokatteiset tilat eivät saa ulottua 1,5 m:ä lähemmäksi naapuritontin tai -rakennuspaikan rajaa. Yleisen, liike- tai muun näihin verrattavan rakennuksen pääsisäänkäynnin suojakatos saa kuitenkin ulottua pidemmällekin, mikäli siitä ei ole haittaa liikenteelle. Tontin tai rakennuspaikan rajan yli ulottuvat erkkerit ja muut huoneistoalaan laskettavat ulkonemat eivät kuitenkaan saa lisätä tontin tai rakennuspaikan sallittua kerrosalaa.

8 Mainos- yms. laitteet: Rakennuslautakunta / rakennustarkastaja voi sallia, että myynti-, tiedotus-, mainosja muuta sellaista laitetta asennettaessa on noudatettava seuraavaa: 1) Laite, mikäli se kiinnitetään 2,4 m ylemmäksi maan pinnasta, saa ulottua enintään 0,9 m sekä muussa tapauksessa enintään 0,25 m julkisivun pinnasta. 2) Laite on kiinnitettävä tukevasti. 3) Laite ei saa olla liikennettä, liikenteen ohjausta, katuvalaistusta eikä muutoinkaan häiritsevä. 4) Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava ympäristöön. Aurinko- yms. suojukset: Rakennuslautakunta / rakennustarkastaja voi sallia ikkunan aurinkosuojuksen asentamiseen siten, että aurinkosuojus asennetaan vähintään 2,4 m:n korkeuteen maanpinnasta ja että etäisyys ajoneuvoliikenteelle varatusta alueesta on vähintään 0,5 m. (Ks. liite 4) 6. Pelastuslaitoksen pääsy rakennuksen viereen Pelastuslaitoksen ajoneuvoille on oltava esteetön pääsy (pelastustie) kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen viereen siten, että pelastustoimenpiteet ovat mahdollisia. Kolmikerroksisen tai sitä korkeamman rakennuksen ulkoseinään tai pihamaalle on sijoitettava kyltti, josta ilmenee pelastustien sijainti. Maankäyttö- ja rakennuslain 167 :n mukaan rakennusluvassa osoitetut ja hälytysajoneuvoja tai huoltoajoa varten tarkoitetut kulkuyhteydet tulee säilyttää ajokelpoisina. 7. Rakennuksen osoitemerkintä Rakennuksen tonttiliittymän puoleiseen julkisivuun, näkyvälle paikalle on asennettava rakennuksen osoitenumero. Tarvittaessa osoitenumero tai sen ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Rakennuksen osoitemerkinnän on oltava valmis viimeistään rakennuksen käyttöönottokatselmuksessa.

9 5 YMPÄRISTÖNHOITO 1. Yleistä Rakennukset, rakennelmat, jätesäiliöt ja katokset, mainokset, aidat, portit ja varastointi ulkosalla sekä istutukset ympäristöineen, jotka vaikuttavat ympäristökuvaan, pidettävä asianmukaisessa kunnossa sekä niin, etteivät ne rumenna ympäristöä. Ympäristöä häiritsevien ulkovarastojen ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Rakennuspaikka tulee muutoinkin tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Asemakaava-alueella ei puistoja, yleisiä alueita eikä rakentamattomia tontteja saa käyttää varastointiin, pysäköintiin ym. säilyttämiseen tai muuhun vastaavaan toimintaan asemakaavan vastaisesti. Vesirakentamisesta (ruoppaus, rannan pengertäminen) on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle. Mikäli laiturin rakentamisesta saattaa aiheutua Vesilain 1 luvun 12-15 :ssä tarkoitettu muutos tai seuraus (esim. supistaa valtaväylää), on laiturin rakentamiseen hankittava ympäristölupaviraston lupa. 2. Puiden kaato Haluttaessa kaataa muutamia yksittäisiä puita kaava-alueella, tulee hankkeesta ilmoittaa rakennustarkastajalle. Asia siirretään kaupunginpuutarhurille, joka myöntää luvan. Kielteisissä ja epäselvissä tapauksissa asia muutetaan maisematyöluvaksi, jonka ratkaisee rakennustarkastaja. 3. Katselmukset Rakennuslautakunta tai rakennuslautakunnan valitsemat katselmuksen pitäjät valvovat ympäristönhoitoa pitämällä katselmuksia kulloinkin erikseen päättäminään ajankohtina. Katselmuksen ajankohdista ja niitä koskevista alueista on tiedotettava asianosaisille lautakunnan sopivaksi katsomalla tavalla. Havaitut puutteet on poistettava rakennuslautakunnan asettamassa määräajassa. Toimenpiteistä voi päättää myös johtosäännössä määrätty viranhaltija. Edellä mainituista toimenpiteistä päättäessään rakennuslautakunnan on otettava huomioon tontin tai rakennuspaikan sijainti ja siitä johtuva merkitys yleiselle ympäristökuvalle.

10 4. Tontin ja rakennuksen valaistus Tontin ja rakennuksen valaistusjärjestelyissä valolaitteiden sijoitus, suuntaus ja valoteho on sovitettava siten, että ne lisäävät alueen turvallisuutta eivätkä tarpeettomasti ja haitallisesti häiritse alueen asukkaita, alueella liikkuvia tai naapurialueita. 6 AITAAMINEN 7 RAKENNUSPAIKKA Katua, rakennuskaavatie- ja muuta yleistä aluetta vastassa oleva aita on rakennettava tai istutettava kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on rakennettava tai istutettava niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeusasemaltaan ja muodoltaan sopeutua ympäristöön. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla, rakentaa tai istuttaa ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välinen aita voidaan rakentaa tai istuttaa rajalle. Yhteisesti sovitun aidan rakentamiseen ja kunnossapitoon ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoliksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli tonttien tai rakennuspaikkojen haltijat eivät sovi jakoperusteista, niistä päättää rakennuslautakunta. Rakennuspaikan on oltava pinta-alaltaan vähintään 2 000 m², ellei asemakaava toisin määrää. Erillisten saarten pinta-alan tulee olla vähintään 20 000 m² (2 ha), ellei asemakaavassa toisin määrätä. Rakennuspaikan tulee olla sijainniltaan, maastosuhteiltaan, muodoltaan (rakennusten etäisyys rajoista, rantaviivasta ja teistä) sekä maaperältään (perustamisolosuhteet) tarkoitukseen sovelias. Lisäksi tulee huomioida tulvan vaara. Asuinrakennusta varten tulee olla saatavilla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa 1 ja 2 momentin estämättä, jos rakennuspaikka pysyy samana. Vesistön rantaan rajoittuvan rakennuspaikan rantaa kohti suuntautuvien rajojen rannanpuoleisten rajapisteiden välimatkan tulee olla vähintään 40 metriä. Tämän pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on rakennuskielto asemakaavan laatimista varten.

11 8 RAKENTAMISEN MÄÄRÄ KAAVA-ALUEIDEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA 1. Asuinrakennukset 2. Lomarakennukset Rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen yhteensä enintään 10 prosenttia. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen ja tarpeelliset talousrakennukset. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen loma-asunnon, kerrosalaltaan enintään 120 kem². Yli 1 ha:n rakennuspaikoilla loma-asunnon kerrosala enintään 150 kem². Loma-asuntoa palvelevia talousrakennuksia saa rakentaa kerrosalaltaan seuraavasti: a) erillinen sauna (katso 4 kohta 3) 25 m² b) aitta majoitustarkoituksiin 20 m² c) varastotilaa 30 m² (yli 1 ha:n rakennuspaikat, rakennuksen etäisyys rannasta vähintään 50 m) (100 m²) d) savusauna edellyttäen, että rakentamis- ja palomääräysten mukaiset välimatkat saavutetaan 20 m² e) grillikatos tai huvimaja 12 m² 3. Suunnittelutarvealue Rakennusjärjestyksessä ei osoiteta MRL:n 16 :n mukaisia suunnittelutarvealueita. 9 VESIHUOLLON JÄRJESTÄMINEN Asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi saatavilla laadultaan soveltuvaa talousvettä Rakennuspaikat, joilla ei ole mahdollisuutta liittyä kunnalliseen jätevesiverkostoon on rakentamaan ryhtyvän tehtävä paikalliselle ympäristöviranomaiselle erillinen ilmoitus jätevesien käsittelystä. Ympäristöviranomaisen em. Ilmoituksesta tekemässä lausunnossa annettuja ohjeita tulee noudattaa rakentamisessa. Ilmoitusta jätevesien käsittelystä ei tarvitse tehdä, jos kiinteistöllä imeytetään vain vähäinen määrä saunavesiä.

Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot tulee sijoittaa maanpäälle sekä varustaa suoja-altaalla. Vesioikeuden määräämillä vedenottamoiden suojavyöhykkeillä tulee suunnittelussa ja rakentamisessa huomioida vesioikeuden päätöksessä annetut suojavyöhykkeitä koskevat ehdot. 12 10 RADON Seuraavilla alueilla on asuin- ja työtiloja rakennettaessa varauduttava radonhaittoihin. Varautumisesta on esitettävä erillinen suunnitelma. Vierumäki Urheiluopiston alue Sinilähde Niemelä Sulkavankoski 11 ASEMAKAAVOJA TÄYDENTÄVÄT MÄÄRÄYKSET Liitteessä 1 on rakentamismääräyksiä, jotka koskevat vanhoja rakennuskaavaalueita, jotka on vahvistettu ennen 24.10.1992 Heinolan maalaiskunnan kunnanvaltuuston hyväksymää rakennusjärjestystä ja joissa viitataan silloin voimassa olleeseen kunnan rakennusjärjestykseen. 12 TYÖMAAT 1. Työmaan perustaminen ja hoitaminen Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta tulee tehdä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös rakennustyömaita. Mikäli suoritetaan rakennusten julkisivujen tai muiden ulkona olevien rakenteiden, kuten siltojen, kaiteiden ja vastaavien käsittelyä piikkaamalla, hiekkapuhalluksella, hionnalla, kemikaaleilla tai muulla ympäristölle terveyshaittaa aiheuttavalla menetelmällä, on toimenpiteestä tehtävä ilmoitus kunnan ympäristöviranomaiselle vähintään seitsemän (7) päivää ennen töiden aloittamista. Työmaa on, ottaen erityisesti huomioon jalankulkuliikenteen sujuvuus, erotettava ympäristöstään turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tarvittaessa aitaamalla. Työmaa-aidan koon, rakenteen ja materiaalin on sovelluttava ympäristöön.

Työmaa on pidettävä hyvässä ja siistissä järjestyksessä. Työmaata on hoidettava niin, ettei siitä aiheudu henkilö- tai omaisuusvahinkoja tai muuta kohtuutonta haittaa ympäristölle. Jätteiden lajittelu suoritettava jätehuoltomääräysten mukaisesti. Rakennusmateriaalit on säilytettävä suojattuina valmistajan ohjeiden ja hyvän rakennustavan mukaisesti. Mahdolliset työkoneiden poltto- ja voitelunesteet ja muut aineet on varastoitava siten, ettei vaarallisia tai haitallisia aineita joudu maaperään. 13 2. Katu- tai muun yleisen alueen käyttäminen Lupaa katu- tai muun yleisen alueen käyttämiseen työmaata ja sen huoltotiloja varten, on haettava tekniseltä palvelukeskukselta. Hakemukseen on sisällytettävä tarpeelliset suunnitelmat aitaamisesta, työmaahuollon, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestelyistä. Käyttöoikeuden hakijan on suoritettava kaupunginhallituksen hyväksymän taksan mukainen maksu. 3. Työmaan purkaminen ja siistiminen Rakennustyön valmistumisen jälkeen tilapäiset työmaarakennukset, työmaa-aidat ja vastaavat työmaarakenteet on viipymättä poistettava ja työmaa-alue siistittävä. Vaurioitunut katu- tai muu yleinen alue on viivytyksettä laitettava kuntoon. 4. Saumamassojen PCB- ja lyijypitoisuudet Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuudet tulee selvittää ennen korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Tämä koskee erilaisia julkisivuihin, parvekerakenteisiin sekä maaperään kohdistuvia korjaustöitä ennen vuotta 1980 valmistuneissa rakennuksissa, joissa on käytetty elastisia saumamassoja. Lyijypitoisuudet selvitetään 1980- luvulla valmistuneista taloista. Selvitys toimitetaan rakennusvalvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristöviranomaiselle. Mikäli korjaustoimenpide ei ole luvanvarainen, selvitys toimitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle. 13 JÄTEHUOLTO Rakennuslupahakemuksessa on osoitettava rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten kokoon ja käyttöön suhteutetut, riittävät tilat jätteiden keräämistä ja lajittelua sekä jätehuollon muuta järjestämistä varten. Jos jätteiden keräysvälineet sijoitetaan tontin pihamaalle, niiden suojaksi on rakennettava jätesuoja, -katos tai -aitaus.

14 14 MÄÄRÄYKSISTÄ POIKKEAMINEN Rakennuslautakunta tai rakennustarkastaja voi myöntää poikkeuksen tämän rakennusjärjestyksen määräyksistä, mikäli se voi tapahtua syrjäyttämättä olennaisesti määräyksen tavoitteita. Silloin, kun poikkeaminen koskee erillisen saaren vähimmäiskokoa, etäisyyttä rantaviivasta tai rakentamisen määrää, voidaan lupa poikkeamiseen myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta vastaista kaavoittamista. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kaupunginhallituksen, tai milloin lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 15 VOIMAANTULOMÄÄRÄYS Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Heinolan kaupunginvaltuuston 20.04.1998 hyväksymä rakennusjärjestys. Edellä kumotusta rakennusjärjestyksestä jäävät kuitenkin osittain voimaan liitteessä 1 Nynäsin rakennuskaava-aluetta koskevat lisämääräykset, joita sovelletaan 25.10.1959 vahvistettuun rakennuskaava-alueeseen. LIITE 1 Rakentamismääräykset, jotka koskevat Nynäsin 25.10.1959 vahvistettua rakennuskaava-aluetta LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 Osa-aluekartta Rakennusoikeus ja etäisyysvaatimukset rantarakentamisessa Tontin rajan ylittäminen kaupungin hallinnassa olevalle katu-, tie- tai muulle yleiselle alueelle a:\rajärj80.wpd) (21.09.01, 01.04.03)

Liite 1 RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET 25 Näitä määräyksiä noudatetaan rakennettaessa 25.10.1959 vahvistetulle Nynäsin rakennuskaava-alueelle, ellei kaavasta muuta johdu. 30 Rakennusoikeus, kortteli 5 Asuntokerrostaloa tai yhdistettyä liike- ja asuntokerrostaloa varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 25 %. Liikerakennusta varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 40 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. 32 Omakotirakennusta tai muuta enintään kahden perheen taloa (rakennuskaavassa o) tai maatilan talousrakennusta varten tarkoitetun rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 25 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kerrosluku on I-II. 35 Yleistä rakennusta (Y) varten tarkoitetun rakennuspaikan pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 %. Rakennuspaikan kerrosala saa olla enintään 60 % rakennuspaikan pinta-alasta. Kerrosluku on I-II.