3. JOULUKUUTA NUMERO 8/2015 9 WWW.METSALEHTI.FI POLTA OIKEIN 18 HIUKKASPÄÄSTÖT KURIIN METSÄRETKI SUKSILLA ITÄKARJALAAN KYSYMYSTÄ VAKUUTUKSISTA METSÄNOMISTAJA Omistaminen opettaa KOTI KOREAKSI SIDO HAVUISTA HIUTALE Leena Mörttisen mukaan metsästä on opittava huolehtimaan. Kartellikanteet käräjillä Sallan yhteismetsä paisuu Pikkukoivu yllätti
UUTISET Kartellikanteet käräjillä Metsähallituksen kartellikäräjillä pöyhitään jälleen takavuosien tunkkaista puukauppatapaa. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVA SEPPO SAMULI HELSINGIN käräjäoikeus aloitti Metsähallituksen vahingonkorvauskanteiden käsittelyn lokakuun lopulla. Vastaajina ovat metsäyhtiöt Metsä Group, Stora Enso ja UPM. Oikeudenkäynti jatkuu tammikuun lopulle. Päätös asiasta tulee kevään aikana. Kanne koskee puukauppoja, jotka Metsähallitus teki vastaajien kanssa vuosina 1997 2004, jolloin metsäyhtiöt tekivät laitonta hintayhteistyötä puumarkkinoilla. Markkinaoikeus tuomitsi Metsäliiton ja Stora Enson tuntuviin sakkoihin puukauppakartellista vuonna 2009. Asian paljastanut UPM säästyi sakoilta, mutta vastaa osaltaan vahingonkorvauskanteisiin. Yksityiset metsänomistajat, julkisyhteisöt ja Metsähallitus vaativat metsäyhtiöiltä satojen miljoonien eurojen vahingonkorvauksia. Metsähallitus katkaisi vanhenemisen Helsingin käräjäoikeus hylkäsi viime vuonna yksityisten metsänomistajien vahingonkorvauskanteet vanhentuneina. Hovioikeus kumosi päätöksen. Asian ratkaisee korkein oikeus, jonka päätös viipynee ensi vuoden puolelle. Yksityisten myyjien kanteiden vanhentumisessa ratkaisevaa on, katsotaanko kartellin tulleen tiedoksi puun myyjille, kun UPM tunnusti kartellin vuonna 2004 vai vasta, kun markkinaoikeuden tuomio sai lainvoiman 2010 alussa. Metsähallituksen kanteet ovat vankemmalla pohjalla kuin yksityisten, koska se käynnisti vanhenemisen katkaisutoimet jo vuonna 2007 pari vuotta kartellin paljastuttua. Metsähallitus toimii valtion eli veronmaksajien varojen kanssa, joten siinä tilanteessa pyrimme vanhenemisasiassa toimimaan varman päälle, viestintäjohtaja Juha Mäkinen toteaa. Suomen muissa kartellioikeudenkäynneissä vahingonkorvausoikeuden vanhenemisen on tulkittu alkaneen vasta markkinaoikeuden päätöksestä. Metsähallituksen vahingonkorvausoikeudenkäynnissä kanneoikeuden vanhenemista käsitellään osana asiakokonaisuutta, mutta siitä ei anneta välipäätöstä, kuten yksityisten myyjien kanteiden käsittelyssä tehtiin. Vanhenemisasia on monimutkainen. Sen paremmin osapuolet kuin lainoppineetkaan eivät halua ennakoida oikeuden ratkaisua. 30 miljoonaa kuutiota kartellille Metsähallituksen vahingonkorvausvaatimukset koskevat noin 30 miljoonaa puukuutiometriä, jotka myytiin vuosina 1997 2004 tehtyjen kauppojen perusteella. Vahingon suuruutta Metsähallitus on arvioinut ekonometristen tutkimusten perusteella. Merkittävin vaikutus kohdistuu mäntykuitupuuhun, jota myös myytiin eniten, noin 17 miljoonaa kuutiometriä. Mäntykuidulla menetettyjen myyntitulojen arvioitiin olleen 16,3 prosenttia myyntitulosta. Kuusikuitupuun kaupoissa vastaava prosentti oli 15,5. Tukkikaupoilla menetykset jäivät marginaalisiksi, koska tukkien ostosta kilpailua on enemmän kuin kuitupuulla. Yhteensä Metsähallitus laskee kärsineensä 160 miljoonan euron menetykset puunostajien yhteispelissä. Metsähallituksessa ei vielä ole laskettu, mihin korvaussumma korkoineen kohoaisi. Emme ala nylkeä kaatamatonta karhua, Mäkinen toteaa. Julkisuudessa on esitetty, että korkoineen vaadittu korvaussumma kohoaa yli 200 miljoonan euron. Summa on merkittävä. Vuosittain Metsähallitus tulouttaa valtiolle noin 120 miljoonaa euroa. Masentava maan tapa Meneillään oleva oikeuden- Lyhyesti Suomalaissahoilla kova tavoite Kiinassa Suomalaiset sahat pyrkivät seuraavan kolmen vuoden aikana kaksinkertaistamaan vientinsä Kiinaan. Wood from Finland -kasvuohjelmaan osallistuu lähes 20 suomalaista sahaa. Kiinassa on jo palkattu kaksi paikallista asiantuntijaa, jotka auttavat markkinamahdollisuuksien löytämisessä ja ensikontaktien luomisessa. Kaiken kaikkiaan ohjelman tavoitteena on lisätä suomalaisen sahatavaran vientiä puoli miljoonaa kuutiota lähivuosien aikana. STUDIO SAMI HELENIUS OY Ponsselle teräspalkinto Metsäkonevalmistaja Ponssen Scorpion-harvesteri on voittanut 17:ttä kertaa myönnetyn kansainvälisen Swedish Steel Prize -palkinnon. Harvesterissa on hyödynnetty uudella tavalla erikoislujaa terästä. Ponsse on parantanut merkittävästi käyttäjän ergonomiaa, ja sen lisäksi myös toiminnallisuutta, turvallisuutta ja tuottavuutta, perustelee tuomariston puheenjohtaja Gregoire Parenty. 12
Aloittaessani työuraani tukkileimikot olivat harvahkoja: sumuisella ilmalla sai arpoa, mistä päin löytyy seuraava leimattu puu. VUONNA 1972 METSÄALALLA ALOITTANUT VILHO LAAKSO, KOTIMETSÄ 2/2015. Metsähallitus on laskenut kärsineensä 160 miljoonan euron menetykset puukauppakartellista, Juha Mäkinen kertoo. käynti ei näytä tuoneen esille juuri mitään uutta. Oikeudessa todistaneet kartellin aikaiset metsäyhtiöiden puunhankintajohtajat myöntävät ymmärtäneensä, että hintasopuilu oli lainvastaista. Näin ollen palavereista ei tehty muistiinpanoja. Todistajien mukaan yhteistyö keskittyi hintatietojen vaihtoon. Yhteinen hinnoista sopiminen kiistetään. Myös MTK:n kerrotaan osallistuneen hintakeskusteluihin erityisesti Metsäliiton kanssa. Metsäyhtiöiden edustajat toteavat tuottajajärjestön myös jarruttaneen yksityismetsien puuntarjontaa. MTK:n metsävaltuuskunnan kokous osoitti jälleen kerran, että metsäasiat kuuluvat miehille. Valtuuskunnan 83 edustajan listalle mahtui vain kolme naista. Siinä on peiliin katsomista sekä miehillä että naisilla. JARMO PALOKALLIO, MAA- KOMMENTTI Kiista kestää isiltä pojille Nyt käräjöidään puukaupoista, jotka tehtiin vajaat parikymmentä vuotta sitten. Asiaa on retosteltu julkisuudessa jo 15 vuotta. Kaikki alkoi, kun Etelä-Savon puunostajien lainvastainen yhteistoiminta paljastettiin vuonna 2000. Isosta kartellista Suurine savotoineen ja muine koukeroineen on tehty juttuja reilut kymmenen vuotta. Tarina jatkuu hamaan tulevaisuuteen, jos kuten oletettavaa on - korkein oikeus toteaa, etteivät yksityisten myyjien vahingonkorvauskanteet olleet vanhentuneet. Tällä tietämää pääsen eläkkeelle vuonna 2024. Veikkaan, että kartellikäräjien loppunäytös jää minulta ja ikätovereiltani uutisoimatta. MIKKO RIIKILÄ SEUDUN TULEVAISUUS 30.10. Nyt tarvitaan dopingia, jolla yksityinen rakentaminen saadaan nousuun. WESTAS OY:N TOIMITUSJOHTAJA PEKKA KOPRA, KAUPPALEHTI 19.11. Metsä Fibre hyllyttää esimiehet Hirvikanta tyydyttää metsänomistajia Metsä Groupin selluyhtiö Metsä Fibre ryhtyy kokeilemaan esimiehetöntä toimintamallia. Yhtiö aloittaa Rauman tehtaalla kokeilun, jossa työyksiköissä ei ole erillisiä työnjohtajia, vaan henkilöstö tekee päätökset sekä jakaa työt. Metsä Fibressä on paljon osaamista ja potentiaalia, joita pystytään hyödyntämään uuden toimintamallin ansiosta huomattavasti nykyistä paremmin, toimitusjohtaja Ilkka Hämälä perustelee. Metsänomistajien tyytyväisyys hirvikannan kokoon on tuoreen kyselyn mukaan lisääntynyt samaa tahtia hirvien vähenemisen kanssa. Kyselyn mukaan lähes 60 prosenttia metsänomistajista pitää nykyistä hirvikantaa sopivana. Suhtautuminen on muuttunut selvästi vuosituhannen vaihteesta, jolloin hirviä oli lähes kaksi kertaa enemmän kuin nyt. Tuolloin hirvikantaa piti sopivana vain noin kolmannes metsänomistajista. 50 Arvioidaan, että eurooppalaisten joulua koristaa yhteensä 50 miljoonaa joulukuusta. 13
METSÄNHOITO Metsävakuutuksen hintaan vaikuttavat vakuutuksen laajuuden lisäksi omavastuun suuruus ja myrskytuhojen enimmäiskorvausmäärä. 32 MIKKO RIIKILÄ METSÄ
TEKSTI VALTTERI SKYTTÄ VAKUUTUKSISTA Viime vuosien myrskyt ovat lisänneet metsänomistajien intoa metsien vakuuttamiseen. Vakuuttamista harkitsevan kannattaa puntaroida, millaiset tuhot puita lähiaikoina voivat uhata. 1 Mitä metsävakuutus korvaa? Metsänomistaja voi valita eri vakuutusyhtiöiden listoilta kaksi kolme päävaihtoehtoa. Suppein vaihtoehto on vakuuttaa metsä pelkästään palon tai myrskyn varalta. Toisessa vakuutusportaassa metsä vakuutetaan palon sekä myrsky- ja lumituhojen varalta. Kattavin vakuutus sisältää palo-, myrskyja lumivakuutuksen lisäksi vakuutuksen esimerkiksi hyönteis-, tulva-, eläin- ja sienituhoja vastaan. Metsävakuutus koskee koko metsätilaa. 2 Paljonko vakuuttaminen maksaa? Metsävakuutuksen hinta riippuu metsän sijaintipaikkakunnasta, vakuutuksen kattavuudesta, kuutiokohtaisesta enimmäiskorvauksesta ja omavastuusta. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa sijaitsevalle 40 hehtaarin metsätilalle saa noin 500 euron omavastuulla laajan metsävakuutuksen 230 400 euron vuosimaksulla. 3 Kuinka moni metsänomistaja on vakuuttanut metsänsä? Tällä hetkellä noin puolet yksityisistä metsänomistajista on ottanut metsävakuutuksen. Vakuutusten määrä lähti kasvuun vuosien 2010 2011 suurten myrskytuhojen jälkeen. Toisaalta myrskytuhot ovat nostaneet metsävakuutusten hintoja. Myös kemeratuen tuoreimmat muutokset ovat kasvattaneet vakuutusten määrää. 4 Onko vakuuttamisen tarve kasvanut? Vakuutus on aina varautumista riskiin, joka voi toteutua tai jäädä toteutumatta. Metsätuhojen riski on kasvanut 2000-luvulla. Myös tuhonaiheuttajia on enemmän. Pelkästään ilmastonmuutos lisää tuhoriskiä merkittävästi. Tuulisuuden lisääntymistä vielä suurempi tekijä on se, että talviolosuhteet muuttuvat. Jos puu on roudattomassa maassa, taivaalta sataa märkää lunta ja tuuli on navakka, tuuli- ja lumituhoja tulee paljon. 5 Mikä vakuutustaso on sopivin? Jos varautuu myrsky- ja lumituhojen varalta, perusvakuutustaso riittää. Laajimman vakuutusturvatason ottaminen on perusteltua, jos metsälle on muitakin uhkia: se sijaitsee esimerkiksi kirjanpainaja-alueella tai laajoja taimikoita uhkaavat myyrä- tai sienituhot. 6 Millainen metsä kannattaa vakuuttaa? Vakuutus voi olla tarpeen etenkin, jos suunnittelee harvennushakkuita, jos tulossa on myyrähuippu tai jos kirjanpainajat ovat iskeneet oman kuusikon lähialueelle. Tuuli- tai hyönteistuhon ai- heuttama tappio on suuri silloin, kun metsän arvokasvu on parhaimmillaan. Tämä tarkoittaa tuhoja varttuneessa kasvatusmetsässä eli silloin, kun kuitupuut ovat järeytymässä tukiksi. Hakkuukypsän metsäalueen tuhoja lieventää se, että tuhon sattuessa alueen voi hakata kokonaan. Myrsky ei kuitenkaan aina kaada puita juurineen, ja säröiksi katkenneissa puissa voi olla piilovaurioita rungoissa. Puunostajat voivat olla varautuneempia myrskypuiden suhteen. 7 Mitä ovat kuutiokohtaiset enimmäiskorvaukset? Metsävakuutus on täysarvovakuutus lukuun ottamatta myrskytuhoja, jotka korvataan vakuutuksessa valitun enimmäiskorvauksen mukaan. Enimmäiskorvausrajat vaihtelevat 14 eurosta 35 euroon. Myrskyvahinko korvataan todellisen menetyksen mukaan: jos vahinko on 9 euroa kuutiolta, vakuutus korvaa kuutiota kohden 9 euroa, vaikka vakuutuksessa valittu enimmäiskorvaus olisikin 20 euroa kuutiolta. Tavallisesti noin 15 euron enimmäiskorvaus riittää korvauskatoksi, mutta isoissa myrskyissä vahingot nousevat kymmeniin euroihin kuutiolta. Suuret enimmäiskorvaukset sopivat arvokkaisiin kohteisiin ja korkean korjuukustannuksen alueille, kuten saaristoon. 8 Saako nuorista tuhometsistä odotusarvolisää? Kuutiokohtaisen korvauksen lisäksi nuorille tuhometsille maksetaan odotusarvolisää, jos puusto on vahingon jälkeen vajaatuottoinen. Odotusarvolisällä korvataan metsänomistajalle se tappio, joka syntyy, kun metsä ei ehdi tuhon vuoksi kasvaa tukkikokoon eli hakkuukypsäksi. Odotusarvo on tärkeä osa keskenkasvuisesta metsästä saatavia korvauksia, joten vakuutusehtoja vertaillessa kannattaa miettiä puuston ikää. Joillakin yhtiöillä kuutiokohtainen enimmäiskorvaus koskee myös odotusarvolisää, toisilla ei. Myrskytuhot korvataan todellisen menetyksen mukaan. ANTERO AALTONEN 33
METSÄNHOITO 9 Milloin tarvitaan vahingonarvioitsijaa ja kuka arvioinnin tekee? Metsänomistaja voi itse arvioida pienet metsätuhot. Jos puuta on kaatunut tai vahingoittunut runsaasti, vahingon arvioi metsäammattilainen, esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksen tai metsäyhtiön edustaja. Vahingonarvioitsijan käyttö kannattaa, jos on epävarma myrskyssä kaatuneen puuston määrästä. 10 Kuka korvaa hirvivahingot? Hirvituhot eivät kuulu metsävakuutusten piiriin, vaan tuhot korvaa Suomen valtio tiettyjen reunaehtojen mukaisesti. Hirvituhojen korvaus valtion kassasta on kirjattu riistavahinkolakiin. Suomen metsäkeskus on arvioinut, että hirvituhokorvaukset ovat liian alhaisia vahinkoihin nähden. Vuonna 2014 hirvituhoja korvattiin yli 400 000 euroa. 11 Mitä muita metsävahinkoja valtio korvaa? Kuusia lahottavan ja mäntyjä tappavan juurikääpäsienen leviämistä ehkäisevään kantokäsittelyyn on saanut valtion kemeratukea, mutta tuki poistuu ensi vuonna. Tulevaisuudessa juurikäävän torjunta kantojenkäsittelyaineella tulee todennäköisesti metsätuholain mukaiseksi velvoitteeksi. Valtion korvattavaksi päätyi ennen myös myyrä- ja myrskytuhoja, mutta kemeratukijärjestelmän uudistus tänä vuonna vähensi valtion osuutta luonnontuhojen korvaajana. Kemerasta poistui muun muassa tuki metsän uudistamiseen. Mitä kannattaa vakuuttaa myyrätu- 12 hojen varalta? 34 Myyrätuhon varalta voi vakuuttaa taimikkovaiheen puustot. Tänä vuonna myyrähuippu on Lapissa, ensi vuonna sitä odotetaan Etelä- ja Itä-Suomeen. Myyrätuhovakuutus kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen lumien tuloa. Tämän talven myyrätuhojen osalta vakuutuksen otto alkaa olla jo liian myöhäistä. Tuhojen pitää olla todistettavasti tapahtunut vakuutuksen ottamisen jälkeen, nyt lumen alle jääneiden alueiden tuhohetkeä ei keväällä lumien sulettua voi tarkkaan määritellä. 13 Mitä hyönteis- ja sienituhoja vastaan vakuutuksella voi suojautua? Kuusia tuhoava kirjanpainajakuoriainen on viime vuosina ollut merkittävin hyönteistuhojen aiheuttaja. Surmakkasienen aiheuttama versosurma on puolestaan takavuosina tuhonnut etenkin mäntyjen kasvaimia ja jopa kokonaisia puita. Uusi tuttavuus on mustakorosieni, joka on aiheuttanut laatu- ja kasvutappioita tai jopa tappanut puita nuorissa, rehevän maan tai pellonistutusalan kuusikoissa. 14 Mitä ei korvata? Kuten edellä on mainittu, metsävakuutus ei korvaa hirvituhoja, mutta jotkin vakuutukset korvaavat metsäkauriiden aiheuttamia vahinkoja. Myöskään juurikäävän eli tyvilahon aiheuttamia tuhoja ei korvata. Kuivuudesta, hallasta, roudasta tai maaperän ravinnepuutoksista aiheutuvat kustannukset eivät kuulu useimpien vakuutusten piiriin. Metsävakuutus ei myöskään korvaa pieniä tuhoja. Vahingoittunutta puustoa pitää olla vakuutusyhtiöstä riippuen vähintään 15 20 kuutiota. Taimikkoa tulee olla vioittunut 0,5 1 hehtaarin yhtenäinen ala. Yleisesti ottaen puuta tulee kaatua myrskyssä 20 30 runkoa, jotta korvauskynnys ylittyy. 15 Entä muut metsään liittyvät omistukset, kuten mönkijä? Metsävakuutus korvaa pääsään- töisesti puustoon, puutavaraan ja taimiin liittyviä vahinkoja. Laaja metsävakuutus voi turvata esimerkiksi vahingontekoa ja varkautta vastaan. Mönkijä tulee vakuuttaa erillisellä liikennevakuutuksella, vaikkei se olisikaan maantiekäytössä. 16 Mitä ovat vastuuvakuutus ja oikeusturvavakuutus? Vastuuvakuutus korvaa henkilö- ja esinevahinkoja, joita metsänomistajan metsässä tehtävät metsänhoito- tai puunkorjuutyöt aiheuttavat ulkopuolisille. Oikeusturvavakuutus korvaa lakimieskustannuksia metsään liittyvissä riita-, rikos- tai hakemusasioissa. Vastuu- ja oikeusturvavakuutukset ovat metsävakuutukseen erikseen lisättäviä extroja. 17 tulee hakea? Kuinka nopeasti ja miten korvausta Hinnoissa on eroa Metsälehti kysyi viideltä vakuutusyhtiöiltä laajan metsävakuutuksen hintaa Etelä-Karjalassa sijaitsevalle 40 hehtaarin metsätilalle. Esimerkkihinnoissa ei ole huomioitu keskittämis- tai muita alennuksia. Omavastuu on määritelty suunnilleen samaksi, joten hintaerot syntyvät vakuutussisällöistä ja enimmäiskorvausmäärästä. Yhtiö Vakuutusmaksu Enimmäis- Omavastuu korvausmäärä** Fennia 265 /v 14 /m3 500 IF 234 /v 16 /m3 tai 25 /m3* 450 Turva 386 /v 26 /m3 600 Lähitapiola 350 /v 15/m3 500 OP Pohjola 275 /v 23 /m3 500 *16 euroa kuutiolta koskee muita vahinkoja, 25 euroa kuutiolta palovahinkoja. **Enimmäiskorvaus koskee tavallisesti vain myrskytuhoja. Vahinkoilmoitus tulee tavallisesti jättää vuoden kuluessa vahingosta. Korvausta voi hakea puhelimitse, verkkosivujen kautta tai paikan päällä vakuutusyhtiössä. Korjuutyöt voi aloittaa heti vahinkoilmoituksen jättämisen jälkeen. 18 Mikä on maksullisen vakuutuksen ohella metsän paras vakuutus? Oikea-aikainen metsänhoito vähentää tuhojen vaikutusta. Myöhässä ja voimakkaina tehdyt harvennukset puolestaan lisäävät tuuli- ja hyönteistuhoriskiä. Metsäkuvioiden muoto on myös ratkaisevaa. Tuulituhojen riski lisääntyy, jos hakkuuaukkoja ja aukon laidalla kasvavaa reunametsää on paljon. Juttua varten on haastateltu Suomen metsäkeskuksen johtavaa asiantuntijaa Markku Remestä, Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomen metsäneuvojaa Jarmo Kuorinkia, Lähitapiolan suunnittelupäällikkö Sanna-Maria Tikkasta sekä Fennian asiantuntijaratkaisija Meeri Sarkkista.
PIKATESTI Armeijan gore-tex-takki suojasi hyvin sateelta ja tuiskulta, hiki sahatessa kuitenkin tuli. Gore-parka tositestissä Sadeasu ei pelasta kastumiselta marraskuisen räntähyydön keskellä, mutta pitää raivaajan lämpimänä. TEKSTI MIKKO RIIKILÄ KUVAT SAMI KARPPINEN E sittelimme viime kesänä tällä palstalla suomalaisen verkkokauppa Supernovan listoilta löytyneen Ranskan armeijan gore-tex-parkatakin. Parkatakki tarkoittaa suunnilleen samaa kuin anorakki. Olennainen jäi tuolloin kokematta, koska lämpöä oli rapiat 20 astetta eikä sateestakaan ollut sillä kertaa tietoa. Marraskuussa kelit takin koeajoon olivat sen sijaan otolliset, kun lämpötila painui lähelle nollaa ja sadekausi kuivan alkusyksyn jäl- keen iski koko voimallaan. Ensin vetenä ja loppukuusta lumimyräkkänä. Gore-tex on fiksu materiaali. Sen luvataan suojaavan sadevedeltä ja samalla läpäisevän kehon tuottamaa hikeä ulospäin. Ensin mainittu lupaus pitää, mutta materiaalin hengittävyys ainakin kuormittavassa metsätyössä on lähinnä teoriaa, sillä hiki raivatessa tuli. Sellaista varustusta tuskin keksitäänkään, joka pitäisi sahurin täysin kuivana märässä metsässä. Ratkaisevaa on, että suoja-asu pitää käyttäjänsä lämpimänä. Siihen kokeilemamme asu pystyi. Takki valjaiden päälle Ylijäämätakit myydään käyttämättöminä. Niiden valtteja ovat sotilaskäyttöä varten mitoitettu laatu ja kestävyys sekä siviilikamppeita merkittävästi edullisempi hinta. Testattu takki maksoi 69 euroa ja päälle vielä postikulut. Väljästi mitoitettu maastotakki toimii työkäytössä erinomaisesti ja sen voi pukea raivaussahan valjaiden päälle. Raivurin ripustuskoukku asettuu takin liepeen tasalle. Pitkät, tarranauhoin kiristettävät hihat suojaavat ranteita ja korkea kaulus niskaa. Alkuperäisen käyttötarkoituksensa ansiosta takin huppu on niin tilava, että metsurin kypärä mahtuu sen alle. Lumimyräkän jälkeen tästä oli hyötyä. Huppu esti puista varisevan lumen joutumisen niskaan, mutta ei kaventanut näkökenttää liiaksi. Ranskalaistakkiin ei saa saman sarjan housuja, mutta se ei ole ongelma. Samaisissa nettikaupoissa on tarjolla esimerkiksi Saksan armeijan gore-tex-housuja, jotka sopivat syyssateisiin metsähommiin. Housut on syytä mitoittaa niin, että lahkeet yltävät kunnolla jalkineiden varsien päälle. Näin vesi ei valu kenkien sisälle. Materiaali on lujaa. Repeämiä tai risujen pistelemiä reikiä ei tullut. Asu päihittääkin tavalliset sadevaatteet ja myös useimmat metsureille tarkoitetut sadeviitat ynnä -takit. Kainaloiden kohdalla olevien, vetoketjulla suljettavien tuuletusaukkojen avaaminen viilentää tehokkaasti, jos takin sisällä alkaa tuntua tukalalta. Nollakelillä tuuletusta ei enää tarvittu. Ja jotta asiaa tuntemattomalle ei jäisi mitään väärinkäsityksiä, niin selvennettäköön, että marraskuisen märässä metsässä työskentely ei parhaidenkaan kamppeiden kanssa ole mukavaa. Siedettäväksi ne sen kuitenkin tekevät nipin napin. PLUSSAT JA MIINUKSET + kestävä + väljästi mitoitettu + suojaa koleudelta - hengittävyys 35