Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 16.6.2014

5.5.2014 2(32) Sisällys 1 Johdanto... 3 1.1 Metsäpalveluyrittäjät Suomessa... 3 1.2 Metsäpalveluyrittäjien asiakkaat... 3 1.3 Metsäpalveluyrittäjien tietojärjestelmätarpeet... 4 2. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän kuvaus... 5 2.1 Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän yleiskuvaus... 5 2.2 Asiakkuuksien hallinta - CRM... 6 2.3 Hankkeet... 7 2.3.1 Metsäsuunnittelu... 7 2.3.2 Monimuotosuunnittelu... 12 2.3.3 Metsän arvon määritys... 13 2.3.4 Leimikoiden hallinta... 14 2.3.5 Metsänhoitotöiden hankkeet... 19 2.3.6 Metsäteiden suunnittelu, tieyksiköinti... 21 2.3.7 Ojitussuunnittelu... 22 2.3.8 Konsultointi... 23 2.3.9 Puukauppa... 23 2.3.10 Puunkorjuu... 24 2.3.11 Logistiikka... 25 2.3.12 Auditointi ja arviointiominaisuudet... 25 2.4 Paikkatieto... 26 2.5 Tiedonsiirrot... 28 2.6 Toiminnanohjaus... 30 3 Tietojärjestelmän käyttöönoton, koulutuksen ja ylläpidon tarpeet... 31 3.1 Tietojärjestelmän käyttöönotto ja ylläpito... 31 3.2 Koulutuksen ja käytön tuen tarpeet... 32 Liitteet: Liite 1: Maastotallenninlaitteiden kuvaus Liite 2: Taustakartta-aineistojen selvitys Liite 3: Metsäsuunnittelun koodisto Liite 4: Metsäsuunnitelman tulosteiden sivumallit Liite 5: Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän tiedonsiirtotarpeet Liite 6: Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän toiminnallisuuksien määrittely

5.5.2014 3(32) 1 Johdanto 1.1 Metsäpalveluyrittäjät Suomessa Suomessa on yhteensä noin 500 metsäpalveluyritystä. Ne harjoittavat yritystoimintaa joko metsäalalla tai sitä sivuavilla aloilla. Tyypillisiä toimialoja ovat toimihenkilöpalvelut, puutavarakauppa, puunhankinta, puunkorjuu, puuenergiapalvelut, virkistyspalvelut, laitevalmistus sekä koulutus ja konsultointi. Osa yrittäjistä toimii metsuriyrittäjinä tai koneyrittäjinä. Pääosa yrittäjistä on toimihenkilökoulutuksen saaneita metsäalan ammattilaisia. Metsäpalveluyrittäjistä noin 100 kpl toimii Suomessa täyden palvelun metsätoimistoina, jolloin metsänomistaja saa yrittäjältä kaikki metsäomaisuuden hoitoon tarvittavat palvelut yhdestä paikasta. Tyypillisiä palveluja ovat mm. metsäsuunnittelu, leimikon teko, puukaupan avustaminen, metsänviljelytyöt, taimikonhoito, metsäojitus ja tienrakennus, metsäenergian hankinta sekä neuvonta. Lisäksi osa metsätoimistoista on palveluvalikoimaltaan suppeampia tiettyyn palveluun keskittyneitä toimistoja. Tällaisia tyypillisiä erikoisaloja ovat mm. metsäojitus ja tienrakennus, kiinteistönvälitys ja konsultointi. Osa metsäpalveluyrityksistä tekee myös alihankintaa muille metsäalan organisaatioille. Metsäpalveluyritysten koko vaihtelee 1-60 työntekijän välillä. Useat yritykset ovat pieniä yhden hengen yrityksiä. Yrittäjien toiminta on asiakaslähtöistä ja moniin suurempiin organisaatioihin nähden joustavampaa. 1.2 Metsäpalveluyrittäjien asiakkaat Metsäpalveluyrittäjät palvelevat laaja-alaista asiakaskuntaa. Alla on kuvattu metsäpalveluyrittäjien asiakkaita ja heille tehtäviä palveluja: Yksityiset metsänomistajat: kaikki palvelut Tontin omistajat ja rakennusyhtiöt: tonttihakkuut ja puun kaadot Metsäyhtymät: kaikki palvelut Yhteismetsät: kaikki palvelut Metsäyhtiöt: kaikki palvelut Sähköyhtiöt: linjan raivaukset ja puustoarviot Metsänhoitoyhdistykset: kaikki palvelut Kunnat: kaikki palvelut Seurakunnat: kaikki palvelut Säätiöt: kaikki palvelut Metsähallitus: metsänhoitotyöt ja puunhankinta Koneurakoitsijat: kaikki palvelut Kiinteistövälittäjät: tila-arviot

5.5.2014 4(32) Osa yrittäjistä on keskittynyt tiettyihin asiakasryhmiin, joten yrityskohtaiset erot ovat suuria. Kaikkia metsänomistajia pyritään palvelemaan tasapuolisesti, joten mm. metsänomistajien omistaman metsätilan koolla ei ole juurikaan merkitystä palvelujen saamiseen. 1.3 Metsäpalveluyrittäjien tietojärjestelmätarpeet Metsäpalveluyrittäjät tarvitsevat työssään monipuolisia tietojärjestelmiä. Tällä hetkellä yrittäjien kaikkia tarpeita palvelevia järjestelmiä ei ole olemassa. Osaan metsäpalveluyrittäjien tarpeista soveltuvia järjestelmiä on olemassa, mutta erilliset järjestelmät eivät useinkaan ole yhteensopivia ja vaihda tietoja keskenään. Mikäli metsäpalveluyrittäjän ja muiden alalla toimivien organisaatioiden käytössä olevat järjestelmät saataisiin vaihtamaan tietoja keskenään, lisäisi se huomattavasti toiminnan tehokkuutta. Metsäpalveluyrittäjien tietojärjestelmätarpeet vaihtelevat käyttäjien välillä, eivätkä kaikki tarvitse samanlaisia toiminnallisuuksia. Tämän vuoksi järjestelmän pitää olla modulaarinen, eli siihen voidaan joustavasti lisätä kunkin käyttäjän tarvitsemia toiminnallisuuksia. Tätä tietojärjestelmän kuvausta tehtäessä on lähtökohdaksi otettu vuonna 2014 Suomessa vallinnut metsätalouden toimintaympäristö ja lainsäädäntö sekä tiedossa olevat lainsäädännön muutokset. Kestävän metsätalouden rahoituksesta annettu laki on keskeisimpiä metsäpalveluyrittäjän toimintaan vaikuttavia lakeja. Lain vaikutuksia metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmätarpeisiin on arvioitu lähinnä tukijärjestelmän uudistamista pohtineen työryhmän raportin perusteella. Raportti julkaistiin 9.4.2014, mutta vasta myöhemmin selviää, millaiseksi lain yksityiskohdat lopulta muodostuvat. Tässä dokumentissa kuvataan tavoitteena olevan modulaarisen metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän rakenne pääpiirteittäin. Kun järjestelmää aletaan toteuttaa, on kunkin ominaisuusmoduulin toteuttamisen taloudellinen kannattavuus erikseen arvioitava. Joidenkin asioiden toteuttamiseen on kuvattu useampia vaihtoehtoisia toteuttamistapoja. Se, mikä vaihtoehtoinen toteuttamistapa valitaan, riippuu järjestelmää toteutettaessa käytössä olevista teknisistä ratkaisuista sekä resursseista. Usein tietojärjestelmän toteuttamisessa on syytä tarjota käyttäjille useampia vaihtoehtoja jonkin asian tekemiseen. Esimerkiksi kiinteistön rajojen hakeminen kartalle voi joissain tapauksissa olla helpointa kiinteistötunnuksen avulla ja toisissa käyttötapauksissa kiinteistön sijainnin osoittaminen kartalta on tarkoituksenmukaisin tapa hakea kiinteistön rajat. Koska tekniikka kehittyy ja toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti, joutuu järjestelmän toteuttaja käyttämään myös omaa harkintaa näiden määrittelyjen pohjalta järjestelmää toteuttaessaan. Monet määritellyistä ominaisuusmoduuleista saattaa tulevaisuudessa saada ostettua erillisinä sovelluksina, jotka voidaan standardimuotoisten tiedonsiirtojen avulla kytkeä osaksi metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmäkokonaisuutta. Tietojärjestelmän rakenne on suunniteltu metsäpalveluyrittäjien ja metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhteistyönä osana Hämeen ammattikorkeakoulun johtamaa Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma -hanketta. Siihen, mikä tai mitkä tahot järjestelmän toteuttaisivat, ja millaista rahoitusmallia toteutuksessa käytettäisiin, ei ole näissä määrittelyissä otettu kantaa. Metsäalan järjestelmissä on käytetty useammanlaisia omistusjärjestelyjä. Jotkut metsäalan toimijat ovat toteuttaneet sovelluksia omaan käyttöönsä. Joissain tapauksissa taas järjestelmät ovat olleet kolmannen osapuolen tai IT-yrityksen omistuksessa ja käyttäjät ovat saaneet järjestelmät käyttöönsä

5.5.2014 5(32) sovellusvuokrauksena. On mahdollista, että metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän eri moduulien toteutuksessa käytettäisiin erilaisia omistus- ja rahoitusmalleja. 2. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän kuvaus 2.1 Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän yleiskuvaus Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän keskeinen käyttötarkoitus on hallita asiakassuhteita, toteuttaa metsäpalveluhankkeita hyödyntäen julkista, itse tuotettua tai muiden tuottamaa paikkatietoa, sekä huolehtia oman yrityksen hallinnosta toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Näin ollen tietojärjestelmän ytimen muodostavat seuraavat osiot: Asiakkuuksien hallinta Hankkeet Paikkatieto Toiminnanohjaus Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Tiedonsiirrot Mobiilikäyttö Asiakaspääte Liidit Asiakkaat Markkinointi Tapaamiset Tehtävät Asiakkuuksien hallinta Paikkatieto Tausta-aineisto Tarjous Sopimus Työohjeet Toteutustiedot Laskutus Tilitoimisto Toiminnanohjaus Budjetti, tulos - Tilinpäätös - Sisäinen kannattavuus Hankkeet Oman työn ohjaus -Työpäiväkirja -Ajopäiväkirja Metsäsuunnittelu Tila-arvio Leimikot Metsänhoitotyömaat Monimuotosuunnittelu Tiet Ojat Metsätalouden tukihakemukset Veroneuvonta Sukupolvenvaihdos Puukauppa Korjuu Logistiikka (varastopaikat) Kuva 1. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän osiot.

5.5.2014 6(32) Luvuissa 2.2-2.6 on kuvattu eri osioiden sisältöä. 2.2 Asiakkuuksien hallinta - CRM Asiakkuuksien hallintamoduulin avulla yrittäjä voi hallita yhteyksiä nykyisiin asiakkaisiinsa ja mahdollisiin tuleviin asiakkaisiin. Näitä tietoja hyödynnetään palvelujen markkinoinnissa. Asiakastietoon pitää voida kytkeä muun muassa seuraavia tietoja yrittäjän asiakkaista ja yhteistyökumppaneista: Asiakkaan perustiedot o Nimi, osoite, sähköpostiosoite, puhelinnumero sekä tarvittaessa henkilötunnus, Y-tunnus ja ALV-tunnus. o Tiedot yhteyshenkilöstä tai -henkilöistä sekä asiakkaan haluama yhteydenpitotapa Asiakkaan kiinteistöjen tiedot o Tilojen kiinteistötunnukset, pinta-alat, sijainnit ja omistusolojen muutokset o Kiinteistöjen tienkäyttöoikeudet sekä muut esim. oikeudet yhteisiin maaainestenottopaikkoihin. o Kiinnitykset ja muut rasitteet. o Tiedot tilalla käytössä olevasta metsäsertifiointijärjestelmistä o Kiinteistöjen metsä- ja muut vakuutukset sekä vakuutusyhtiöiden tiedot Asiakkaan metsänomistusmuodot: yhtymä, kuolinpesä, yhteismetsä jne. o Kaikkien osakkaiden yhteystiedot o Tiedot mahdollisista yhteismetsäosuuksista Tieto nykyisistä ja menneistä metsäpalveluhankkeista, kuten tehdyistä metsäsuunnitelmista, ojitussuunnitelmista, leimikoista jne. Ehdotuksia tuleviksi hankkeiksi o Kiireelliset hankkeet o Tarpeelliset hankkeet Yhteydenottopäiväkirja asiakkaaseen o Merkinnät esimerkiksi toiveista, milloin asiakkaaseen otetaan yhteyttä seuraavan kerran sekä muistiinpanot asiakkaan kanssa sovituista asioista sekä asioiden hoidosta asiakkaan puolesta. Tietoa asiakkaan metsäomaisuuden hoitoon liittyvistä tavoitteista Tietojen raportointimahdollisuus Asiakastietoon liittyvää tietoa ovat myös niin sanotut liidit, eli mahdollisien tulevien asiakkaiden yhteystiedot sekä markkinointiluvat ja tiedot asiakasta kiinnostavista palveluista. Asiakastietoa täytyy voida hakea ja suodattaa erilaisilla kriteereillä. Metsäpalveluyrittäjä voi esimerkiksi hakea tietyt kriteerit täyttäviä metsänomistajia metsäpalvelujen markkinointia varten. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmää toteutettaessa kaikki asiakkaan ja yrittäjän yhteystiedot on syytä tallentaa järjestelmään siten, että ne noudattavat JHS-standardiin pohjautuvissa

5.5.2014 7(32) metsätietostandardeissa käytettyä rakennetta ja sisältöä. Näin tiedot saadaan helposti luettua ja sisällytettyä sellaisiin järjestelmän siirtotiedostoihin, joissa niitä tarvitaan. Asiakkuuksien hallinta voidaan toteuttaa myös hankkimalla kaupallinen CRM-sovellus, joka liitetään Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään erillisenä moduulina. Tällaisessa ratkaisussa on kuitenkin syytä varmistaa, että myös erillinen CRM-moduuli saadaan vaihtamaan tietoja muun järjestelmäkokonaisuuden kanssa. 2.3 Hankkeet Metsäpalveluyrittäjä tuottaa asiakkailleen erilaisia palveluita eli tekee metsäpalveluhankkeita. Metsätietojärjestelmän Hankkeet-moduuli on tietojärjestelmän laajin osa, jonka työkaluilla tuotetaan näitä palveluja. Yrittäjä tarvitsee palveluvalikoimastaan riippuen tietojärjestelmässään työkaluja mm. seuraavan kaltaisiin toimintoihin: 1. Metsäsuunnittelu 2. Monimuotosuunnittelu 3. Metsän arvon määritys 4. Leimikoiden hallinta 5. Metsänhoitotyömaiden hallinta 6. Metsäteiden suunnittelu, metsätieosuuksien hallinta 7. Ojitussuunnittelu 8. Konsultointihankkeet (hankkeet ilman paikkatietoa, esim. veroneuvonta) 9. Puukauppa 10. Puunkorjuu 11. Logistiikka 2.3.1 Metsäsuunnittelu Tilakohtaisessa metsäsuunnittelussa on tapahtunut Suomessa viimevuosina suuri muutos, kun metsävaratiedonkeruu ja metsäsuunnittelu on eriytetty toisistaan. Lisäksi markkinat metsäsuunnittelussa ovat muuttuneet vuoden 2012 alussa, kun valtion tuki metsäkeskuksen tekemään metsäsuunnitteluun loppui. Tapahtuneiden muutosten seurauksena kaikki toimijat yrittäjät mukaan lukien ovat tasapuolisessa asemassa metsäsuunnitelmien laadinnassa. Vuoden 2012 alusta alkaen Suomen metsäkeskus on tehnyt yksityismaille koko maassa metsävaratiedon keruuta laserkeilausperusteisella kaukokartoitusmenetelmällä valtion rahoittamana. Laserkeilauksella kerättyä tietoa Suomen metsäkeskus tarkentaa maastoinventoinein niiden kuvioiden osalta, jossa laserkeilaustulos on epävarmin. Tämä metsävaratieto on tasapuolisesti kaikkien toimijoiden saatavilla metsänomistajan suostumuksella. Suomen metsäkeskuksen keräämää metsävaratietoa voidaan hyödyntää mm. metsäsuunnittelun pohja-aineistona. Metsäsuunnittelu-moduuli on laaja ja keskeinen osa metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmää. Metsäsuunnittelussa käsitellään paikkaan sidottua tietoa, joten metsäsuunnitteluun käytettävän tietojärjestelmän tulee olla paikkatietojärjestelmä. Metsäsuunnitteluosioon tulee voida lukea

5.5.2014 8(32) pohjatiedoksi Suomen metsäkeskuksen tuottama metsävaratieto tai suunniteltavan alueen vanha metsäsuunnittelutieto. Tämä tieto voi olla erilaisissa järjestelmissä ja eri formaateissa. Metsäsuunnitelma tulee voida laatia myös puhtaalta pöydältä ilman aiempaa metsäsuunnittelu- tai metsävaratietoaineistoa. Tällaisia tapauksissa toimintaa tehostaisi, mikäli järjestelmässä olisi erilaisten rasteriaineistojen analysointiominaisuudet, joiden avulla alustavat puustotiedot voisi laskea esim. Metsäntutkimuslaitoksen rasteriaineistoista. Taustakarttoina tulee voida käyttää ainakin peruskarttaa ja ilmakuvia. Nykyaikaiset paikkatietoaineistot, kuten laserkeilaukseen perustuva puuston korkeusmalli ja maanpintamalli tulee olla myös käytettävissä metsäpalveluyrittäjän paikkatietojärjestelmässä. Metsänomistajan tavoitteet Pohja-aineiston tuonti: - Metsävara-aineisto - Vanha ms-aineisto Valmistelu Maastotyö Tietojen siirto pääjärjestelmään Laskennat Valmis metsäsuunnitelma Paperisuunnitelma Verkkometsäsuunnitelma Tiedonsiirto muihin järjestelmiin Kuva 2. Metsäsuunnittelun prosessi. Metsäsuunnittelutieto tallennetaan järjestelmään kuviokohtaisesti. Tämän lisäksi järjestelmään voidaan syöttää alue-, viiva- ja pistemäisiä erityispiirrekohteita kuten ojia, linjoja sekä monimuotoisuuskohteita. Tietorakenteen tulisi pohjautua metsätietostandardiin. Tosin metsätietostandardi kattaa tällä hetkellä vain metsävaratiedon tietorakenteet, eikä aivan kaikkia metsäsuunnitteluun liittyviä erityistarpeita. Kuitenkin ne tiedot, jotka sisältyvät

5.5.2014 9(32) metsätietostandardeihin, tulee toteuttaa metsätietostandardien tietorakenteita ja koodistoja käyttäen. Tässä -hankkeessa on laadittu metsäsuunnittelun koodisto, joka on päivitetty ajan tasalle nykyisen Solmu-koodiston pohjalta ja johon on lisätty mm. eriikäisrakenteisten metsien käsittelyyn liittyviä hakkuu- ja hoitotyölajeja. Hankkeessa laadittu metsäsuunnittelun koodisto on liitteessä 3. Metsävaratietojen standardin koodistoa päivitetään ja ylläpidetään jatkuvasti. Tässä dokumentissa esitetyistä koodeista osa on jo päivitetty metsätietostandardeihin. Käytännön toiminnassa esille tulleet päivitystarpeet huomioidaan metsätietostandardeissa, jotta metsäsuunnittelutietoja voitaisiin siirtää jatkossa eri toimijoiden välillä. Kuviomuotoisen tiedon lisäksi yrittäjän metsätietojärjestelmässä tulee jatkossa tarve käsitellä hilamuotoista metsävaratietoa, joka myös tulee jatkossa olemaan saatavilla Suomen metsäkeskuksesta kuviomuotoisen metsävaratiedon lisäksi. Hilamuotoisesta tiedosta (16 x 16 m) voidaan laskea uudet kuviotiedot kuviorajojen muuttuessa, mikä helpottaa kuviotietojen pitämistä ajan tasalla. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmää rakennettaessa on varauduttava myös siihen, että silloin kun laserkeilausaineistoa ei ole saatavilla, voidaan kuvion puustotietojen pohjatieto laskea myös Metsäntutkimuslaitoksen monilähdeinventointiaineistosta, jossa hilan koko on 20 x 20 m. Tietojärjestelmässä tulee voida käsitellä myös niin sanottua mikrokuvioaineistoa, joista voidaan yhdistellä suurempia toimenpidekuvioita. Metsäsuunnitteluun on näihin päiviin saakka liittynyt keskeisesti maastotyö, jota tehtäneen myös tulevaisuudessa. Tietojärjestelmällä tulee siten pystyä keräämään ja päivittämään tietoa myös maastossa. Maastotietoa täytyy pystyä keräämään myös alueilla, joissa ei ole verkkoyhteyttä saatavilla, joten vähintäänkin maastotyötä varten tiedonkeruusovelluksessa tulee olla ns. off-line - toiminnot. Maastotyöskentelyssä tietojärjestelmän pitää toimia nopeasti ja luotettavasti. Tietojärjestelmän lisäksi maastotallenninlaitteilla on suuri merkitys työn tehokkuudessa. Tallenninlaitteissa tärkeitä ominaisuuksia ovat mm. säänkesto, iskunkesto, akunkesto, näytön kirkkaus, riittävä ja varmatoiminen muistikapasiteetti, WLAN-yhteydet, satelliittipaikannus ja hyvä kantovarustus. Tässä -hankkeessa selvitettiin yrittäjille sopivia erilaisia ja erikokoisia maastotallenninlaitteita. Niitä on kuvattu liitteessä 1. Maastotyön jälkeen tehdään metsäsuunnittelun laskennat. Laskennassa voidaan käyttää metsän kehityksen simulointia tulevaisuuden ennustamiseen ja metsien tuotantomahdollisuuksien selvittämiseen. Erilaisten optimointimenetelmien avulla voidaan valita metsänomistajan tavoitteet parhaiten täyttävä vaihtoehto metsiköiden käsittelyyn. Jatkossa kun metsien käsittelymenetelmät vapautuvat uuden metsälain ja metsänhoitosuositusten myötä, vaihtoehtoisten käsittelyvaihtoehtojen

5.5.2014 10(32) seurausten kuvaaminen metsänomistajalle metsäsuunnittelun yhteydessä korostuu entisestään. Tietojärjestelmän tulisi siten sisältää laskennat, jonka avulla kuvioille pystyy tuottamaan erilaisia käsittelyvaihtoehtoja ja havainnollistamaan niiden seurauksia havainnollisella tavalla. Eri käsittelyvaihtoehtojen tuloksia tulisi voida tarkastella muuttujien suhteen myös kartalla, jolloin optimoinnin tulos on helppo tarkistaa laskennan jälkeen. Laskentajärjestelmän tulisi olla niin havainnollinen, että metsänomistajan tavoitteiden tarkentuessa voitaisiin valita kuhunkin tilanteeseen optimaalisesti soveltuva metsäsuunnitelma. Laskentajärjestelmän tulisi olla myös niin helppokäyttöinen, että metsäpalveluyrittäjän on helppo omaksua sen käyttö. Laskentaparametrien muuttaminen tulisi niin ikään olla helppoa. Metsäsuunnittelun lopputuotteena asiakkaalle luovutetaan metsäsuunnitelma. Metsäsuunnitelma tulee olla luovutettavissa metsänomistajalle sekä paperimuotoisena suunnitelmana että digitaalisessa muodossa. Tässä -hankkeessa on laadittu uudenmuotoiset metsäsuunnitelmatulosteet, jotka ovat aiempaa selkeämmät ja yksinkertaisemmat. Tutkimusten mukaan suuri osa metsänomistajista on kokenut nykyiset metsäsuunnitelman tulosteet vaikeaselkoisiksi, minkä takia sivujen yksinkertaisuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Toisaalta osa metsänomistajista on hyvinkin ammattimaisesti toimivia ja heillä on syvä metsällinen osaaminen, minkä vuoksi olisi hyvä, että metsäsuunnitelman sivuista olisi tarjolla laajuudeltaan ja sisällöltään erilaisia ja eritasoisia vaihtoehtoja, joista metsänomistaja voisi valita hänen tarpeitaan parhaiten vastaavan esitystavan. Esimerkiksi luontoarvoja painottavalle metsänomistajalle tulisi olla tarjolla tarkemmin tähän aihepiiriin liittyviä sivuja. Myös tulosteiden ulkoasua olisi hyvä voida muokata niin, että metsäpalveluyrittäjä voisi lisätä esim. oman yrityksensä logon metsäsuunnitelmaan. Tilakohtaiseen metsäsuunnitelmaan kuuluu olennaisesti myös monipuoliset teemakartat, joitten teemoitusta tulee voida muuttaa joustavasti. Vastaavasti teemakartoissa tulee voida käyttää taustakarttoina esimerkiksi ilmakuvia ja muita tausta-aineistoja. Metsäsuunnitelmia hyödyntävät myös metsäammattilaiset (esim. puunhankintayritykset), joten myös heitä varten tulosteiden tulee sisältää riittävästi ja riittävän tarkkaa tietoa, eli tieto ei saa olla liian pelkistettyä. Tosin suuri osa toimijoista hyödyntää tai ainakin haluaisi hyödyntää metsäsuunnittelutietoa sähköisesti, joten metsäsuunnitelmassa olevien ja metsäsuunnittelutietojen pohjalta generoitavien esim. leimikkotietojen sähköinen tarjoaminen muiden toimijoiden, kuten puunhankintaorganisaatioiden käyttöön, on syytä mahdollistaa. Tämä voi tapahtua joko siirtämällä standardimuotoista tietoa muiden toimijoiden järjestelmiin tai avaamalla metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään erilaisia toimintoja sisältäviä käyttöliittymiä erilaisten toimijoiden käyttöön. Tässä -hankkeessa laaditut metsäsuunnitelman tulosteiden mallit ovat tämän dokumentin liitteenä (liite 4). Paperimuotoisen metsäsuunnitelman lisäksi metsänomistajan tulisi voida tarkastella metsäsuunnitelmansa tietoja verkkometsäsuunnitelmana omalta kotitietokoneeltaan tai mobiililaitteelta. Ihannetilanne olisi, että metsänomistajalla olisi metsäpalveluyrittäjän kanssa samassa tietojärjestelmäkokonaisuudessa oma näkymänsä hänen omaan metsäsuunnitteluaineistoonsa. Aineiston päivittämistä voisi hallita käyttöoikeuksin ja siitä voisi sopia yrittäjän ja metsänomistajan

5.5.2014 11(32) välillä, kumpi taho (vai molemmat) päivittää aineistoa. Metsänomistajalla tulisi olla vähintään katseluoikeus oman metsänsä tietoihin. Metsäsuunnittelutieto tulisi olla siirrettävissä myös muihin (esim. puunhankintayritysten) metsätietojärjestelmiin ja Metsäkeskuksen Metsään.fi-palveluun (www.metsakeskus.fi/metsaan.fiasiointipalvelu). Tiedonsiirrossa ensisijainen siirtoformaatti on metsätietostandardi, jota on kehitetty viime vuosina metsäorganisaatioiden välisenä yhteistyönä. Metsävaratiedon osalta ensimmäinen virallinen versio standardista julkaistiin vuonna 2010. Tavoite on, että metsällinen tieto siirtyisi jatkossa kaikkien toimijoiden välillä metsätietostandardin mukaisessa muodossa. Tiedonsiirron tarpeita on kuvattu tarkemmin luvussa 2.5 sekä erillisessä liitteessä 5. Metsäsuunnitelman tuotteistaminen Metsäsuunnitelman myyntiä ja markkinointia helpottaa, mikäli suunnitelma pystytään tuotteistamaan oikein. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän metsäsuunnitteluominaisuudet on syytä toteuttaa niin, että järjestelmä tukee tuotteistamista. Tuotteistamisessa metsäsuunnitelman sisältö määritellään ja hinnoitellaan. Todennäköisesti on syytä pystyä helposti toteuttamaan useammanlaisia suunnitelmia asiakkaan tarpeiden mukaan. Metsänomistajalla on yleensä kolmenlaisia tarpeita suunnitelmalle. Jotkut metsänomistajat haluavat mahdollisimman kevyen metsäsuunnitelman, toiset haluavat laadukkaan perusmetsäsuunnitelman ja jotkut metsänomistajat saattavat tarvita metsäsuunnitelman, jossa joihinkin asioihin on paneuduttu tavallista perusteellisemmin. Jotkut vakuutusyhtiöt antavat alennusta vakuutusmaksuista ja Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset tuet ovat hieman suuremmat sellaisilla metsänomistajilla, joilla on metsäsuunnitelma. Tätä kirjoitettaessa keväällä 2014 on Maa- ja metsätalousministeriössä kaavailuja siitä, että vuoden 2015 alkuun suunnitellussa kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain eli ns. Kemera-lain uudistamisessa tulisi metsäsuunnitelman olemassaolo rahoituksen ehdoksi yli 50 hehtaarin metsätiloilla. Tämän vuoksi jotkut metsänomistajat todennäköisesti haluavat kevyen metsäsuunnitelman, joka kuitenkin täyttää metsäsuunnitelmalle asetetut minimivaatimukset. On mahdollista, että ns. kevyen metsäsuunnitelman tilannut metsänomistaja myöhemmin haluaa metsäsuunnitelmansa täydennettäväksi ns. perusmetsäsuunnitelmaksi. Tämän vuoksi järjestelmän on mahdollistettava se, että metsäsuunnitelman tietosisältöä voidaan joustavasti täydentää. Keveimmässä metsäsuunnitelmassa esim. puustotiedot voisivat perustua lähes pelkästään metsäkeskuksen metsävaratietojärjestelmästä saataviin tietoihin ilman kattavaa maastotarkistusta. Kevyessäkin metsäsuunnitelmassa suunnitellut toimenpiteet tulee perustua metsänomistajan tavoitteisiin. Perusmetsäsuunnitelma tulisi olemaan metsänomistajan vakiomuotoinen työkalu metsäomaisuutensa hallintaan. Perusmetsäsuunnitelmassa puustotiedot tarkistettaisiin aina maastossa paitsi silloin, kun kuviotiedot saadaan ylläpidettyä päivittämällä tietoja toimenpiteiden toteutuksessa syntyneillä tiedoilla. Perusmetsäsuunnitelmatuote sisältäisi aina mahdollisuuden tulostaa kaikki tässä dokumentissa ja sen liitteissä määritellyt metsäsuunnitelman tulosteet.

5.5.2014 12(32) Silloin kun metsäsuunnitelma tehdään joiltain osin perusmetsäsuunnitelmaa yksityiskohtaisemmin tai suunnitelmassa painotetaan ainespuuntuotannon sijaan muita asioita, voidaan metsäsuunnitelma hinnoitella perusmetsäsuunnitelmasta poikkeavasti. Tyypillisin esimerkki perusmetsäsuunnitelmasta poikkeavasta suunnitelmasta on metsäsuunnitelma, joka on tehty metsien monimuotoisuutta painottaen. Monimuotosuunnittelua on esitelty tarkemmin seuraavassa luvussa 2.3.2. Tavanomaisesta metsäsuunnitelmasta poikkeavia toimenpideketjuja joudutaan suunnittelemaan myös silloin, kun keskitytään esim. erikoispuiden kasvattamiseen. 2.3.2 Monimuotosuunnittelu Monimuotosuunnittelu voidaan ymmärtää yhdeksi metsäsuunnittelun alalajiksi. Monimuotosuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan toiveiden mukaisiin metsäluonnon monimuotoisuutta käsitteleviin asioihin. Perinteisesti metsäsuunnittelua tehdään pyrkien käsittelykokonaisuuksiin. Ryhdyttäessä tuottamaan monimuotoisempaa suunnitelmaa tämä tarkoittaa lähes poikkeuksetta yksityiskohtaisemman tiedon lisäämistä metsäsuunnitelmaan. Pienialainen monimuotoisuus voi koostua hyvin monentyyppisistä tekijöistä. Se voi olla maaperään liittyvää, kuten kalkkikiven rehevöittävä vaikutus tai esimerkiksi puustoon liittyvää monimuotoisuutta; Vanhat kookkaat puuyksilöt tulee pystyä tuomaan esiin suunnitelmassa. Samoin lahopuun määrä ja laatu lahoasteineen on tärkeää tietoa, jota järjestelmän tulee pystyä ilmentämään. Soveltuva jako karttaelementeille voisikin olla maan monimuotoisuus, puuston monimuotoisuus ja muu monimuotoisuus. Monimuotosuunnittelussa järjestelmän tulee kyetä muun muassa pistemäisten kohteiden sijoittamiseen kartalle ja tiedon näyttämiseen suunnitelmatuotteessa. Lisäksi tulisi, jo uuden metsälainkin vuoksi, pystyä syöttämään pienialaisia kohteita kartalle. Nämä eivät ole pistemäisiä kohteita, mutta eivät myöskään erillisiä kuvioita. Esimerkiksi pienaukkohakkuut ja erilaiset luontotiedot voisi kuvata kartalla niin, että elementti (esim. vakiomuotoinen laatikko kuvaavalla rasteroinnilla) asetetaan kuviolle valintapainikkeella haluttuun kohtaan. Elementtiä tulisi voida muotoilla samaan tapaan kuin Word-ohjelman muotoja: vetämällä pitkulaiseksi kulmista tai monikulmaiseksi janoja siirrellen. Tieto erityisestä elementistä tulisi näkyä kuvion tiedoissa. Käytännön esimerkkinä on esimerkiksi monimuotoisuuskoodi Soistuneita painanteita : Soistuneet kohdat voisi kuvata kartalle samantyylisesti kuin tällä hetkellä avoimia aloja kuvataan peruskartalla. Väritys voisi olla erottuvampi ja muotoilun voisi tehdä alue-elementille itse. Monimuotosuunnittelussa tarvittavien geometrioiden ja muiden kohdetietojen tallentamisessa on syytä käyttää metsätietostandardien erityispiirrestandardin tietosisältöä ja rakennetta. Näin tietojen siirtäminen toimijalta toiselle sekä järjestelmästä toiseen hoituu metsätietostandardeja noudattavilla XML-tiedostoilla. Alla on kuvattu tarkemmin muutamia monimuotosuunnitteluun liittyviä erityistarpeita: Ulkoilureittien suunnittelu

5.5.2014 13(32) Tietojärjestelmään tarvitaan erityisiä viiva- ja pistelajeja kuvaamaan erilaisia ulkoilureittien suunnitteluun liittyviä kohteita. Tällaisia kohteita ovat mm. ylityspaikka, polun tukirakenne (esim. pitkospuista tai maa-aineesta), nuotiopaikka, näköalapaikka, maiseman avautumissuunta ja kaide-elementti. Maisemallisia kohteita suunniteltaessa korostuvat polkujen asettaminen kartalle tarkasti koordinaatistoon. Rakennettavan polun kaarteessa sisäkulman suuruutta olisi hyödyllistä kuvata astelukuna. Esim. polku jatkuu 20 m, tämän jälkeen kaartaa oikealle; sisäkulman asteluku 130. Tämän tyyppinen suunnitelma kävisi myös rakentajille, joilla ei ole tarkkaa GPS laitteistoa. Karttojen laadinta Omien karttakohteiden lisäksi kartalle olisi hyvä pystyä tarvittaessa lisäämään peruskarttaelementtejä kuten havumetsää, suuri kivi jne. Näin maastoa voisi kuvata asiakkaan mittakaavassa, ei Maanmittauslaitoksen tarkkuudessa. Näkyvyysanalyysit Tietojärjestelmällä olisi hyvä pystyä tekemään näkyvyysanalyysejä, eli korkeusmallien avulla laskemaan maastokohteiden näkymistä eri suunnista. Maapohjan lisäksi analyyseissä tulee pystyä ottamaan huomioon puuston pituus ja tiheys sekä tiheyden ja pituuden muutokset. Monitavoitteinen spatiaalinen optimointi Monitavoitteisen optimoinnin avulla kuviolle tai kuvioryhmälle voidaan etsiä tavoitteen mukainen paras käsittelyvaihtoehto. Tavoitteet voivat liittyä esim. tietyn eliölajin elinympäristön suosimiseen, suojeluun, riistanhoitoon tai virkistykseen. Tavoitteiden säätäminen tulee olla yksinkertaista, esimerkiksi graafisen käyttöliittymän kautta ja optimointimenetelmän sellainen, että tulos on toistettavissa. Järjestelmän olisi hyvä opastaa, mitä optimointimenetelmää missäkin (ha) kokoluokassa käytetään. Optimointituloksia tulee voida tarkastella muuttujien suhteen myös karttaliittymässä, jolloin optimoinnin tulos on helppo tarkistaa laskennan jälkeen. Valokuvien liittäminen kohteille Kuvioille ja muille kohteille tulisi voida liittää valokuvia. Valokuvan olemassaolo tulisi näkyä kartalla omalla symbolillaan. Kohdetta klikkaamalla valokuva aukeaa kuvaruudulle. Tieto valokuvasta tulisi näkyä myös suunnitelmatulosteen lisätiedoissa. Kuvista on hyvä tallentua koordinaattien lisäksi ilmansuunta, johon kuva on otettu. Liitetiedostojen liittäminen kohteille Kuvioille ja muille kohteille tulisi voida liittää valokuvien lisäksi muitakin liitetiedostoja. Usein monimuotosuunnitteluun liittyy kohdekohtaisia käsittelynrajoituksia, toimintaohjeita tai viranomaispäätöksiä, jotka on hyvä saada sähköisessä muodossa linkitettyä kohteeseen. Näin ne olisivat aina toimenpiteiden suunnittelijoiden ja toteuttajien käytettävissä. 2.3.3 Metsän arvon määritys Metsäkiinteistön arvon määritys kytkeytyy läheisesti metsäsuunnittelumoduuliin. Tietojärjestelmässä tulee olla mahdollisuus määrittää metsäkiinteistön arvo erilaisilla menetelmillä, muun muassa summa-

5.5.2014 14(32) arvo-menetelmällä ja tuottoarvomenetelmällä. Metsän arvon määrityksessä tulisi voida itse säätää hinnastoja ja korkokantoja. Summa-arvomenetelmän laskentojen pohjalla on syytä käyttää Tapion summa-arvotaulukoiden arvoja, joita myös viranomaiset käyttävät mm. hirvivahinkojen arvioinnissa. Metsänarvon määrityksen toiminnallisuudet on tarkemmin määritelty liitteessä 6. Metsänarvon määrityksen ominaisuuksia tehtäessä olisi hyvä, mikäli tarvittavat hinnastot ja lähtöarvot voitaisiin tuoda järjestelmään myös xml-muodossa. Näin kaikkia päivitettäviä arvoja ei tarvitsisi muuttaa manuaalisesti, vaan muuttuneet laskentaparametrit voitaisiin lukea järjestelmään esim. puuston hinta- ja määrätilastotietojen standardia ja muita jo aiemmin määriteltyjä xml-tiedostoja käyttäen. Metsäarvonmäärityksen käyttökohteena voi olla esim. arvonmääritys kiinteistökauppaa varten kiinteistönvälittäjän toimeksiannosta. Toisaalta metsäpalveluyrittäjän toimenkuvaan saattaa kuulua kiinteistönvälittäjänä toimiminen. Tällöin metsäkiinteistön arvonmäärityksen toimeksianto voi tulla suoraan kiinteistön omistajalta esim. perunkirjoitusta tai kiinteistökauppaa varten. Tapion summa-arvomenetelmän taulukoita hyödyntäviä kuvion arvon laskennan ominaisuuksia tarvitaan myös esim. vakuutusyhtiötä varten tehtävää vahinkoarviota varten. Metsänarvonmääritystä voidaan tarvita myös muiden vahingonkorvausten määrän laskennassa. Näin ollen järjestelmässä on tilakohtaisen arvonmäärityksen lisäksi syytä olla kuviokohtaisen arvonmäärityksen ominaisuudet. Kuviokohtaisen arvonmäärityksen osana on syytä olla myös kustannusarvoon perustuvat laskennat, jotka tarvitsevat lähtötiedoikseen esim. metsän uudistamisen kustannukset. 2.3.4 Leimikoiden hallinta Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmällä tulee voida muodostaa leimikko karttoineen metsätietostandardin tarjouspyyntösanoman mukaisesti. Leimikko on voitava muodostaa metsäsuunnitelman kuvioiden pohjalta valitsemalla leimikkoon kuuluvat kuviot. Leimikolle on voitava täydentää muut metsätietostandardin tarjouspyyntösanoman hinnoittelutekijät sekä muut leimikkotiedot, jotka on määritelty metsätietostandardissa. Metsäpalveluyrittäjän on voitava tarvittaessa avustaa puukaupassa myös muita metsänomistajia kuin omia metsäsuunnitteluasiakkaitaan. Tämän vuoksi leimikoita on voitava muodostaa myös sellaisten kiinteistöjen alueelle, joiden metsäsuunnitelmia metsäpalveluyrittäjä ei itse ylläpidä. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän avulla on voitava muodostaa ja tallentaa leimikoita myös tyhjältä pohjalta geometriatiedot digitoimalla tai käyttämällä pohjana metsävaratietostandardin mukaisia kuviotietoja, jotka eivät kuitenkaan ole metsäpalveluyrittäjällä metsäsuunnitelmana ylläpidettävänä. Etenkin niissä tapauksissa, joissa hakkuu liittyy esim. myrskytuhoihin, on tärkeää, että leimikko voidaan muodostaa riippumatta siitä, onko alueella metsäsuunnitelmaa tai miten kuviointi on metsäsuunnitelmaan tehty. Ns. tyhjältä pohjalta suunniteltavien leimikoiden osalta on tärkeää, että

5.5.2014 15(32) puustotiedot voidaan tarvittaessa syöttää sujuvasti ilman kaikkia metsäsuunnitteluun liittyviä tarkistuksia. Leimikkoa suunniteltaessa on voitava käyttää alustavina puustotietoina myös Metsäntutkimuslaitoksen rasteriaineistoa. Näin metsäpalveluyrittäjä voi aloittaa leimikon suunnittelun myös sellaiselle kiinteistölle, josta ei ole etukäteen saatavissa muunlaisia metsävaratietoja. Tiedot leimikon kuvioista ja puutavaralajeista Tiedot, jotka leimikosta tarvitaan, on määritelty metsätietostandardin puunmyyntileimikon tarjouspyyntösanomassa. Leimikon tietoihin sisältyy myös mm. tieto tienkäyttöoikeuksista. Standardiin on määritelty myös leimikon puutavaralajien tiedot puulaji- ja runkolajiluokittelulla. Standardi mahdollistaa myös muut hinnoittelutavat kuin puutavaralajihinnoittelun. Silloin kun leimikko tehdään myrskytuhokohteelle, on leimikkoon voitava paikkatietona ilmoittaa, millä osalla leimikkoa toteutetaan myrskytuhohakkuu. Myrskytuhohakkuu erotellaan muusta leimikosta omaksi käsittelyalueekseen myös metsänkäyttöilmoituksen tietoihin. Varastopaikkojen merkintä (myös kauempana olevat varastopaikat) Tiedot, jotka varastopaikoista tarvitaan, on määritelty eri metsätietostandardeissa. Varastopaikan tiedot sisältävät varastopaikan paikkatiedon sekä varastopaikan kokoon liittyvät tiedot. Myös tieto varastopaikan saavutettavuudesta puutavara-auton kannalta sisältyy keväällä 2014 valmistuneisiin puunkorjuun metsätietostandardeihin. Varottavien luontokohteiden merkitseminen Luontokohteiden tiedot on voitava siirtää leimikon tietoihin metsätietostandardin erityispiirrestandardin mukaisena tietona. Myös niissä tapauksissa, kun metsäpalveluyrittäjä hoitaa puunkorjuuta muiden kuin itse suunnittelemiensa kiinteistöjen alueilla, metsäpalveluyrittäjän on voitava täydentää leimikon tietoihin luontokohteiden ja muiden varottavien kohteiden tietoja. Puun korjuun turvallisuuteen vaikuttavien kohteiden merkitseminen Puunkorjuun turvallisuuteen vaikuttavien kohteiden kuten sähkölinjojen, jyrkänteiden ja pehmeikköjen tiedot on voitava sisällyttää leimikon tietoihin metsätietostandardien muodossa. Tällöin ne sisältyvät leimikon tietoihin viivamaisina, pistemäisinä tai aluemaisina kohteina. varastopaikkojen liikenne Varastopaikkojen sijainnit ja muut varottaviin kohteisiin sekä korjuun turvallisuuteen liittyvät paikkatiedot on voitava merkitä leimikolle metsätietostandardin määrittelemässä muodossa. Metsätietostandardeihin ollaan lisäämässä keväällä 2014 myös luokitukset varastopaikkojen saavutettavuudesta kaukokuljetuksen kannalta. Tämä on tärkeä tieto, jotta korjuun ja

5.5.2014 16(32) kaukokuljetuksen ajoitus voidaan suunnitella kelirikko ja vuodenaika huomioiden oikein. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän on syytä pystyä luokittelemaan varastopaikat em. tavalla. Metsänkäyttöilmoituksen lähetys Suomen metsäkeskukseen Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän on pystyttävä generoimaan leimikon tiedoista metsänkäyttöilmoituksen tiedot. Metsänkäyttöilmoitukseen tietoja on voitava täydentää ja päivittää ennen lähettämistä. Metsänkäyttöilmoituksen lähettämisen on tapahduttava järjestelmien välisenä tiedonsiirtona Suomen metsäkeskuksen tiedonsiirtopalveluun. Vuoden 2014 alussa voimaan tullut metsälain muutos muutti metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettavia tietoja. Jatkossa lainsäädäntö mahdollistaa sen, että yhdellä metsänkäyttöilmoituksella ilmoitetaan kuvioita usean kiinteistön alueelta. Koska metsänkäyttöilmoituksessa pitää ilmoittaa myös metsänomistajan nimi, on katsottu, että yhdellä metsänkäyttöilmoituksella ei voi kuitenkaan ilmoittaa useiden eri metsänomistajien kiinteistöillä olevia tietoja. Metsänkäyttöilmoitusta koskeviin säädöksiin lisättiin vuoden 2014 alussa uusi termi käsittelyalue. Lainsäädäntö mahdollistaa sen, että useampi metsikkökuvio ilmoitetaan yhtenä käsittelyalueena. Kuitenkin silloin, jos kasvatushakkuun toteuttamistapa poikkeaa käsittelyalueen eri osissa, on käsittelyalue jaettava metsänkäyttöilmoituksessa useammaksi kuvioksi toteuttamistavoittain. Silloin kun uudistushakkuussa kasvupaikka, uudistamistapa, uudistamisen pääasiallinen puulaji tai puulajit ja mahdollinen maanpinnan käsittelymenetelmä poikkeavat toisistaan, on alueet asiaa koskevan asetuksen tarkoittamalla tavalla ilmoitettava erillisinä käsittelyalueina. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän metsänkäyttöilmoituksen sähköisen lähettämisen ominaisuudet on toteutettava siten, että ne mahdollistavat metsänkäyttöilmoituksen lähettämisen edellä kuvatulla tavalla. Todennäköisesti metsäpalveluyrittäjän ja metsänomistajankin kannalta on selkeintä lähettää metsänkäyttöilmoitus siten, että kuviot noudattavat aina kiinteistön rajoja ja yksi kuvio ilmoitetaan aina yhtenä käsittelyalueena. Vaikka lain säädökset mahdollistaisivat suurpiiteisemmän metsänkäyttöilmoituksen lähettämisen, ei kuvioiden ja kiinteistöjen rajat ylittävien käsittelyalueiden käyttämisellä saavuteta yleensä mitään etua silloin, kun metsänkäyttöilmoitus generoidaan suoraan järjestelmästä. Suomen metsäkeskuksen johdolla toteutettavassa metsätietojen standardointityössä kehitetään parhaillaan uutta xml-standardia metsänkäyttöilmoituksen tietosisällölle. Standardin pitäisi valmistua vuoden 2014 aikana. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän on pystyttävä käyttämään em. standardia metsänkäyttöilmoituksen lähettämisessä. Sähköisiä viestejä, joiden lähettämiseen tai vastaanottoon pitää varautua, ovat myös ilmoitus metsänkäyttöilmoituksen vastaanottamisesta, poikkeusluvan hakeminen metsänkäyttöilmoituksen jättämisen määräajasta sekä ennakkotiedon pyytäminen erityisen tärkeiden elinympäristöjen olemassaolosta. Näiden viestien toteuttamisen tarve riippuu siitä, miten laajaksi Suomen metsäkeskuksen sähköinen asiointi muodostuu.

5.5.2014 17(32) Leimikon tietojen siirtäminen puunostajan käyttöön sähköisessä standardimuodossa Kuten edellä on todettu, metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmässä on syytä olla ominaisuudet, joilla metsäsuunnitelman kuviotiedoista muodostetaan standardimuotoiset sähköiset leimikkotiedot täydentämällä metsäsuunnitelman tietoihin ne leimikkostandardin tiedot, jotka eivät sisälly metsäsuunnitelman tietoihin. Kun metsänomistaja sopii puukaupasta perinteisin kauppatavoin ja tekee puukaupasta paperisen puukauppasopimuksen, on hänen syytä voida tarjota puukaupan kohteena olevan leimikon leimikkotiedot puunostajalle sähköisessä standardimuodossa. Tällöin esim. leimikon rajoja ei tarvitse digitoida useampaan kertaan eri järjestelmiin. Yhä useammalla puunostajalla on käytössään metsäjärjestelmä, joka mahdollistaa leimikkotietojen katselun ja käsittelyn paikkatietoina. Tämän vuoksi leimikkotietojen siirtämisen sähköisessä standardimuodossa heidän käyttöönsä, pitäisi olla mahdollista. Leimikkotietojen siirto puunhankkijan tai ostajan käyttöön voidaan toteuttaa myös niin, että metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään rakennetaan leimikoiden hallintaan soveltuvat ominaisuudet. Näiden ominaisuuksien avulla eri metsänomistajien metsissä puunhankintaa toteuttava yritys voi hallita leimikoitaan ja käsitellä leimikkotietojaan. Jotkut metsäpalveluyrittäjät hoitavat myös puunhankintaa. Näin ollen metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmällä on syytä voida valmistella leimikko sähköisessä xml-standardimuodossa kenen tahansa metsänomistajan metsään, riippumatta siitä, onko metsänomistajalla metsäsuunnitelmaa tai metsävaratietoja käytössään. Puustotiedot leimikon pohjatiedoiksi voidaan hankkia esim. Suomen metsäkeskuksen Metsään.fi palvelusta, laskea Metsäntutkimuslaitoksen rasteriaineistoista tai ne voidaan arvioida leimikon suunnitteluun liittyvän maastokäynnin yhteydessä. Leimikon tarjoaminen myyntiin puunostajille sähköisten rajapintapalveluiden kautta Metsätietostandardia noudattavat leimikon tiedot on voitava lähettää leimikoiden esittelyyn ja sähköiseen puukaupankäyntiin tarkoitettuihin verkkopalveluihin. Kun sähköisen kaupankäynnin järjestelmät myöhemmin yleistyvät, on puukaupan solmiminen hinnoiteltujen tarjousten ja niiden hyväksymiskuittausten välillä mahdollista. Tämän vuoksi metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän on tuettava kaupankäyntiä standardimuotoisten hinnoiteltujen tarjousten ja niiden hyväksymiskuittausten välityksellä. Tarjousten vertailu Metsäpalveluyrittäjän on voitava vastaanottaa leimikkoon kohdistuvat tarjoukset metsänomistajan puolesta tämän valtuuttamana. Metsäpalveluyrittäjän sovelluksessa on oltava laskureita, joiden avulla metsäpalveluyrittäjä voi vertailla eri tarjouksia keskenään. Metsäpalveluyrittäjän tarjousten vertailulaskurin on voitava kerätä myös tilastotietoa puunostajien aiempien kauppojen puutavaralajijakaumista. Suora sähköinen puukauppa

5.5.2014 18(32) Metsäpalveluyrittäjän on voitava avustaa metsänomistaja-asiakastaan myös sellaisessa puukaupassa, jossa metsänomistaja haluaa tehdä puukaupan tietyn ostajan kanssa. Tällöin metsänomistajan tai tätä avustavan metsäpalveluyrittäjän ja puunostajan välisten neuvottelujen perusteella on voitava muodostaa standardin mukainen leimikko eli puunmyyntisuunnitelma. Tällaisesta leimikosta on voitava valmistella metsätietostandardin tietosisältöä noudattava suora tarjous, jonka metsänomistaja voi tarvittaessa sähköisesti hyväksyä puukaupan solmiakseen. Puunhankinnan ulkoistaminen erillisille yrityksille on yleistymässä. Metsäpalveluyrittäjän on voitava tarvittaessa avustaa myös puunostajaa puunhankinnassa. Suora sähköinen puukauppa on voitava tehdä myös silloin, kun metsäpalveluyrittäjä hoitaa puunhankintaa puunostajan toimeksiannosta. Työmaaohjeet mobiililaitteisiin ja korjuukoneelle Kun puukaupasta sovitaan sähköisenä asiointina, muodostavat standardin mukainen hyväksytty tarjous ja tarjoukseen liittyvät leimikkotiedot pohjan korjuun toteuttajan työmaaohjeille. Työmaaohjeissa huomioidaan myös luontokohteet sekä korjuun turvallisuus. Mikäli korjuun toteuttajalla on käytössään korjuun yleisen sovelluspalvelun standardeja tukeva sovellus, on metsäpalveluyrittäjän järjestelmästä voitava lähettää työohjeet metsätietostandardien muodossa korjuun toteuttajalle. Metsäpalveluyrittäjän ja varsinaisena puunmyyjänä toimivan metsänomistajan on voitava nähdä standardin mukaiset korjuuohjeet metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmässä. Metsänomistajan tai häntä avustavan metsäpalveluyrittäjän on voitava tarvittaessa täydentää korjuuohjetta lisätietotekstein sekä standardisanomaan liitettävin liitetiedostoin. Silloin kun metsäpalveluyrittäjä toimii puuhankkijan roolissa, on hänen voitava hallita työmaita kaikkien metsänomistajien kiinteistöillä riippumatta siitä, onko metsänomistajalla metsäsuunnitelmaa ja kuka metsäsuunnitelmaa ylläpitää. Työmaiden ja työmaaohjeiden tietosisältö järjestelmässä noudattaa näitä tarkoituksia varten tehtyjä metsätietostandardeja. Silloin kun puunhankkijana toimiva metsäpalveluyrittäjä ei ylläpidä toimenpiteen kohteena olevan kiinteistön metsäsuunnitelmaa, välitetään toimenpiteen toteumatiedot tarvittaessa metsänomistajan metsäsuunnitelmaan metsävaratietojen päivitykseen tarkoitettujen metsätietostandardien välityksellä. Työmaan toteutuksen seuranta Metsätietostandardit mahdollistavat toimenpiteen toteutustilan päivittämiseen tarkoitettujen sanomien välittämisen. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän on syytä tukea em. toteutustilan päivityksen sanomia. Näin metsäpalveluyrittäjä voi seurata esim. hakkuun edistymistä ja varautua oikea-aikaisesti tilaamaan tai toteuttamaan esim. maanmuokkauksen ja muut uudistamistoimenpiteet.

5.5.2014 19(32) 2.3.5 Metsänhoitotöiden hankkeet Tiedot työlajeista ja niiden pinta-aloista Metsäpalveluyrittäjän on voitava järjestelmässään käsitellä kaikkien työlajien hankkeita mukaan lukien myös esim. lannoitus, kulotus ja luonnonhoitohankkeet. Metsänhoitotöiden hankkeet on voitava muodostaa metsäsuunnittelujärjestelmän tietojen pohjalta. Metsänhoitotöiden hankkeiden tietosisältö muistuttaa puunmyyntileimikon tietosisältöä ja se on määritelty metsätietostandardin tarjouspyyntösanomassa myös metsänhoitotöiden osalta. Sellaiset metsäpalveluyrittäjän asiakkaan metsänhoitotyökohteet, joita metsäpalveluyrittäjä ei itse toteuta toimeksiantajalleen, on voitava lähettää metsätietostandardia noudattavana tarjouspyyntönä kilpailutettavaksi sähköisen kaupankäynnin verkkopalveluun tai suoraan toteutuksesta kilpaileville metsäpalveluiden tarjoajille taikka suoraan sille toimijalle, jonka kanssa on sovittu metsänhoitotyöhankeen toteutuksesta. Myös metsänhoitohankkeiden ominaisuuksia metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään toteutettaessa on huomioitava se, että yhden yrittäjän on voitava toimia eri rooleissa toimenpiteisiin nähden. Metsäpalveluyrittäjä voi ylläpitää tiettyjen kiinteistöjen metsäsuunnitelmia tietojärjestelmässään, mutta hänen on voitava toimia toteuttajana myös muiden metsäpalveluyrittäjien metsäsuunnitteluasiakkaiden metsänhoitohankkeissa. Näin ollen järjestelmän tietokantarakenteen on mahdollistettava se, että metsäsuunnitelman ylläpitoa ja hankkeiden toteutusta hoitavat saman kiinteistön alueella eri yritykset samaa verkkosovellustietojärjestelmää käyttäen. Silloin kun metsäpalveluyrittäjä tai hänen työntekijänsä toteuttaa metsänhoitotyöhankkeen sellaiselle metsänomistajalle, jonka metsäsuunnitelma ei ole metsäpalveluyrittäjän järjestelmässä, eikä metsäpalveluyrittäjä voi saada standardimuotoista metsävaratietoa tai metsänhoitotyökohteen tietoja metsätietostandardin muodossa, on metsäpalveluyrittäjän voitava muodostaa metsätietostandardin mukainen työmaa järjestelmäänsä. Standardin mukainen työmaan tietosisältö käsittää mm. kohteen vaativuusluokituksen kustannusten arviointia varten ja luontokohteet sekä työmaan turvallisuuteen vaikuttavat asiat. Kun metsänhoitotyön toteuttamisesta on sovittu, metsätietostandardia noudattavasta metsänhoitotyömaasta on voitava generoida korjuun yleinen sovelluspalvelu-projektin kanssa yhteistyössä toteutettavia metsätietostandardeja noudattava sähköinen työohje toteuttajalle. Työohjetta on voitava täydentää ja päivittää ennen kuin se lähetetään toimenpiteen toteuttajalle. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään on sisällytettävä myös ominaisuudet resurssibudjetoinnin tekemiseen ja seurantaan. Näin metsäpalveluyrittäjä voi suunnitelmallisesti varmistaa, että työmaita ei oteta toteutettavaksi enempää, kuin työvoimaresurssit mahdollistavat. Lannoitushankkeet poikkeavat yleensä metsäsuunnitelman kuvioista. Kun lannoitushanke tallennetaan järjestelmään, voidaan hyödyntää metsätietostandardin erityispiirretietojen standardia. Metsänhoitotyömaita tehtäessä on tärkeää, että ohjelmalla pystytään luomaan erikseen työmaakuvioita, jotka eivät ole sidoksissa metsäsuunnitelman kuvioihin. Näitä kuvioita käsitellään

5.5.2014 20(32) omina tasoinaan, joille on mahdollista luoda kuvionumerot, pinta-alat sekä antaa omia symboleita. Lannoituksessa tarvittavia symboleita ovat muun muassa lannoitteen varastopaikka ja helikopterin laskeutumispaikka. Lannoitustyömaista tuotetaan teemakarttoja, joissa näkyvät lannoitettavat alueet pinta-aloineen sekä tarvittavat lannoitelajit ja määrät. Lannoituksen toteutusta auttaisi, mikäli maastotallenninsovelluksen kartat ja gps-navigointi olisivat toiminnassa helikopterissa tai lannoituskohteiden paikkatiedot voitaisiin siirtää muuhun helikopterissa käytettävään karttajärjestelmään. Rahoitushakemuksen ja kustannuslaskurin tuottaminen ohjelmalla helpottaa metsäpalveluyrittäjän hankkeiden läpivientiä. Lannoitteiden käytön kannattavuutta voi arvioida myös siten, että sovellukseen tehdään ominaisuus, jolla puuston määrää ja arvoa voi simuloida tulevaisuuteen sekä ilman lannoitusta että lannoitettuna. Kemera- tuen hakua varten järjestelmän tulee tuottaa rahoitushakemuksia, toteutusselvityksiä ja toteutusilmoituksia. Nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuuhankkeista, tukea voi tällä hetkellä hakea myös sähköisesti metsäkeskuksen julkaisemaa siirtotiedostoa käyttämällä. Kuitenkin metsäkeskus on uudistamassa sähköisten Kemerahakemusten tietosisältöä vuonna 2014. Tämän vuoksi metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä on syytä toteuttaa niin, että se toteutetaan suoraan tukemaan uusia sähköisiä Kemera-hakemuksia. Tätä kirjoitettaessa Kemera-lain uudistamista suunnitellaan Maa- ja metsätalousministeriön johdolla siten, että uudistukset voisivat tulla voimaan vuoden 2015 alussa. Yhdeksi keskeiseksi muutokseksi on suunniteltu sitä, että kaikilta rahoitettavilta töiltä edellytettäisiin suunnitelmaa. Tällä hetkellä esim. nuoren metsän hoidon hankkeet rahoitetaan jälkirahoitteisina toteutusilmoituksen perusteella. Mikäli lainsäädäntö vuoden 2015 alussa muuttuu siten, että rahoitus edellyttää etukäteen tehtyä suunnitelmaa, on metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä syytä toteuttaa niin, että em. suunnitelmia voidaan tuottaa helposti metsäsuunnitelman pohjalta. Toisaalta järjestelmän on syytä mahdollistaa suunnitelmien helppo tuottaminen myös niiden kiinteistöjen alueilta, joilta ei ole sähköisiä metsäsuunnittelutietoja tai muita metsätietostandardeja noudattavia kuviotietoja saatavissa. Tällöin suunnitelman geometriatiedot on voitava helposti digitoida järjestelmään. Tarvittavat merkkipohjaiset tiedot on voitava generoida paikkatiedosta ja loput tiedot on voitava syöttää manuaalisesti järjestelmän käyttöliittymällä tai hakea rajapintojen kautta muista järjestelmistä ja avoimista tietolähteistä. Esim. suunnitelman pinta-alatiedot voidaan laskea paikkatiedosta ja omistajan yhteystiedot voidaan hakea metsäpalveluyrittäjän CRM-moduulista, mikäli ne ovat sinne tallennetut. Järjestelmässä muodostetut suunnitelmat on voitava lähettää Suomen metsäkeskuksen tiedonsiirtopalveluun sähköisenä järjestelmien välisenä asiointina. Suomen metsäkeskus testaa vuonna 2014 Kestävän metsätalouden rahoituslakiin liittyvää omavalvontaa. Mikäli omavalvonta havaitaan testauksessa toteuttamiskelpoiseksi, on todennäköistä, että seuraavassa Kemera-lain uudistamisessa aletaan rahoituksen ehtona vaatia omavalvonnan mittaustulosta. Suomen metsäkeskus aikoo osana metsäntietojen standardointityötä kehittää omavalvontatulokselle xml-standardin syksyllä 2014. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään on

5.5.2014 21(32) voitava toteuttaa sähköinen omavalvontakoealojen mittausjärjestelmä, joka pystyy tuottamaan xmlstandardin mukaisen omavalvontatuloksen osaksi sähköistä Kemerahakemusta. 2.3.6 Metsäteiden suunnittelu, tieyksiköinti Metsätien suunnittelu ja toteutus on laaja kokonaisuus, mikä vaatii metsätietojärjestelmältäkin paljon erilaisia työkaluja. Hankkeet ovat usein kooltaan suuria ja niissä käsitellään tiealuetta monen tilan ja metsänomistajan alueella. Metsäteiden suunnittelu sisältää kaksi työlajia: tien rakentaminen ja perusparannus. Metsätien maastosuunnitteluvaiheessa ohjelmistolle syötetään tietoa tien linjauksesta ja tarvittavista rakenteista. Tien linjauksen apuna järjestelmässä tulisi olla tarvittavat laskennat ns. kaarteiden ajamiseen, jolloin tienormien mukainen tie saadaan piirrettyä kartalle todellisine kaarresäteineen oikealle paikalleen tietojärjestelmän avustamana. Näin myös tien pituus, kaarrelevennykset ja materiaalien menekki saadaan laskettua oikein järjestelmän kartalle digitoidusta tieviivasta. Maaston korkeussuhteiden määrittelyyn metsätien rakennuksen tarpeisiin riittää Maanmittauslaitokselta saatavan korkeusmallin liittäminen suunnitteluohjelmaan. Tielle suunniteltavien rakenteiden syöttämiseen järjestelmässä tulee olla sähköinen maastotutkimuspöytäkirja, johon kirjataan koordinaattipisteittäin tai paaluväleittäin ja määrineen: maalaji, maakerroksen syvyys, kantavuusluokka, räjäytettävät kivet ja kalliot, sivuojat tien kummaltakin puolelta, vahvistusrakenteet, pengerrykset ja leikkaukset, rummut, laskuojat, metsäliittymät, kohtaamis-, kääntymis-, varasto- ja soranottopaikat, sillat ja muut tien rakenteet sekä päällysrakennekerrokset. Järjestelmässä olisi syytä olla toiminnallisuus, jolla kunkin karttakohteen tietoja voi tarkastella ja muokata. Järjestelmä piirtää tien linjaus- ja osakastietojen perusteella suunnitelmakartan, jossa näkyvät suunniteltu tie ja sen hyötyalueen osakastilat ja vaikutusalueen rajat näille tarkoitetuilla viivalajeilla. Kartalla näkyvät myös maastotutkimuspöytäkirjalle syötetyt tien rakenteet omilla symboleillaan. Maastotutkimuspöytäkirjan rakenne- ja määrätietojen sekä syötettävien yksikköhintojen perusteella järjestelmä laskee tielle kustannusarvion, jossa on esitetty työvaiheiden kustannukset, kokonaiskustannukset ja osakastiloittaiset kustannukset. Tiessä mukana olevien tilojen osuuksien selvittäminen edellyttää tieyksikkölaskelman tekemistä. Sellainen voi olla joko järjestelmän sisään rakennettuna tai osuudet voidaan tallentaa järjestelmään ulkopuolisesta tieyksikkölaskelmasta. Kustannusarviosta järjestelmän tulee generoida tulosteita erillisten työvaiheiden ja koko tien urakkatarjouksiin ja urakkasopimuksiin. Osakaskohtaisia laskelmia järjestelmän tulee tuottaa tien rahoituskokouksiin, tietoimitukseen ja tiekunnan myöhempiin kokouksiin, mikäli metsäpalveluyrittäjä saa hoitaakseen myös tiekunnan hallintotehtäviä ja vastaa tien kunnossapidosta. Osakaskohtaisissa laskelmissa asiakkaille on voitava osoittaa kemera-tuen vaikutus tien rahoittamiseen. Kemera-tuen hallinnoinnissa järjestelmästä tulee saada tuen hakemisessa tarvittavat

5.5.2014 22(32) asiakirjat, kuten hakemus, ns. lausunto-lomake, kustannusarvio ja kartta. Hankkeen edetessä on järjestelmältä saatava hankkeen toteutusilmoituksia tehtyjen töiden raportointiin metsäkeskukseen. Järjestelmästä tulee voida tulostaa myös ympäristöviranomaisille menevät hankkeen asiakirjat. 2.3.7 Ojitussuunnittelu Kunnostusojitus-moduulilla metsäpalveluyrittäjä tuottaa asiakkaalleen ojitussuunnitelman, jonka avulla pyritään parantamaan vesitaloutta. Ojitussuunnitelmien tekemiseen tarvitaan monipuolisia työkaluja. Kunnostusojitussuunnitelmassa käytetään alue-, viiva- ja pistetietoja, jotka kuvaavat ojia ja vesiensuojelurakenteita. Niihin pitää sisältyä muun muassa seuraavat viivalajit: perkaus- ja täydennysoja sekä piennartasanne. Tämän lisäksi viivalajeina pitää voida esittää perkauskatkot. Pistelajeista ojitushankkeilla tarvitaan seuraavia lajeja: lietekuopat, putkipadot ja rummut. Laskeutusaltaat ja pintavaluntakentät on voitava merkitä aluemaisia geometrioita käyttäen. Ojat pitää pystyä yksilöimään. Yleisesti käytetään yksilöintiä, jossa ojalle annetaan kirjaimista koostuva yksilöintitieto. Ojitushankkeesta pitää pystyä tuottamaan ojaluettelo, josta ilmenevät ojien pituudet sekä yhteenveto ojatyypeittäin. Kunnostusojitusosiolla tuotetaan teemakarttoja, joista selviävät kaivettavat ojat ja niihin liittyvät vesiensuojelurakenteet. Teemakarttatulosteiden ja työmaaohjeiden avulla kaivinkoneyrittäjä pystyy toteuttamaan kunnostusojituksen kaivamisen. Kaivamisen yhteydessä tehtävät muutokset suunniteltuun pitää voida päivittää toteutuksen yhteydessä. Näin kunnostusojitushankkeesta voidaan suunnitelmakartan lisäksi tuottaa toteutuskartta. Muutoinkin ojitussuunnittelun kannalta on tärkeää, että eri tasoilla olevat geometriatiedot voi sytyttää ja sammuttaa järjestelmän näytöllä. Kunnostusojitushankkeeseen tarvitaan myös vesiensuojelusuunnitelma. Se on dokumentti, jossa on kuvattu kunnostusojitushankkeen vesiensuojelurakenteet sekä kerrottu, miten vesiensuojeluasiat on otettu huomioon hankkeessa. Vesiensuojelusuunnitelma on syytä tehdä yhdeksi dokumenttipohjaksi metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän siihen osaan, jossa dokumentteja hallitaan. Kustannuslaskurin avulla voidaan hahmotella tulevan hankkeen yksittäisiä kustannuksia ja hankkeen kokonaiskustannuksia. Näin jokaiselle alue-, viiva- ja pistelajille määritellään alueittain oma kustannuspaikka. Moduulilla olisi hyvä pystyä tuottamaan laskeutusallasmitoitus, joka on oleellinen osa vesiensuojelusuunnitelmaa. Tämän vuoksi laskeutusaltaat pitäisi voida kuvata myös aluemaisina kohteina, joihin sisältyy lisätieto altaan keskisyvyydestä. Järjestelmästä tulee voida tuottaa myös osakastilakohtaisia kustannusarvioita ja kustannusosuuksia. Osakaskohtaisissa laskelmissa asiakkaille on voitava osoittaa kemera-tuen vaikutus hankeen rahoittamiseen. Kemera-tuen hallinnoinnissa järjestelmästä tulee saada tuen hakemisessa tarvittavat asiakirjat, kuten hakemus, ns. lausunto-lomake, kustannusarvio ja kartta. Hankkeen edetessä on järjestelmältä saatava hankkeen toteutusilmoituksia tehtyjen töiden raportointiin metsäkeskukseen. Järjestelmästä tulee voida tulostaa myös ympäristöviranomaisille hankkeesta menevät asiakirjat.

5.5.2014 23(32) 2.3.8 Konsultointi Tuntityöt (verosuunnittelu ja -neuvonta ym.) Metsäpalveluyrittäjän on voitava myös pitää kirjaa tuntityönä toteuttamistaan palveluista. Tällaisia ovat neuvonta esim. verotus- ja perinnönjako yms. asioissa. Metsäkiinteistökauppa Metsäpalveluyrittäjälle voidaan tehdä sovellukseen myös moduuli, joilla tämä voi harjoittaa kiinteistöjen välitystä. Kiinteistöjen välitys voi tapahtua siten, että metsäpalveluyrittäjä vain avustaa metsänomistajaa metsäkiinteistön välittämisessä niin, että varsinainen kiinteistönvälittäjä saa tarvitsemansa tiedot. Tällöin toimeksiantajana voi olla myös kiinteistönvälittäjä, joka saa metsäpalveluyrittäjältä kiinteistöön liittyvät metsän arvon laskelmat. Metsäpalveluyrittäjä voi ryhtyä toimimaan myös varsinaisena kiinteistönvälittäjänä. Tämä edellyttää, että metsäpalveluyrittäjällä itsellään tai jollain hänen yrityksensä työntekijällä on LKV-tutkinto. Tällöin metsäpalveluyrittäjän sovellukselta edellytetään ominaisuuksia, joiden avulla kiinteistönvälittäjänä toimiva metsäpalveluyrittäjä voi julkaista myytävän kiinteistön tiedot tai siirtää myytävän kiinteistön tiedot johonkin kiinteistönvälityspalveluun julkaistaviksi. 2.3.9 Puukauppa Puukauppasopimukset Metsänomistajan on voitava valtuuttaa metsäpalveluyrittäjä hoitamaan puukauppaa puolestaan. Valtuutus annetaan joko kirjallisesti tai erillisen puu- ja metsänhoitotöiden kauppaan kehitettävän tietojärjestelmän välityksellä. Metsäpalveluyrittäjän on voitava tietojärjestelmänsä avulla kilpailuttaa puukauppakohteet toimeksiantajansa puolesta, kuten kohdassa 2.3.4 puunmyyntileimikoiden kilpailutus on kuvattu. Toisaalta puuta jalostavan yrityksen on voitava valtuuttaa metsäpalveluyrittäjä hoitamaan puunhankintaa puolestaan. Tällöin metsäpalveluyrittäjän on voitava muodostaa leimikoita ja tehdä suoria puukauppoja metsänomistajien kanssa kuten kohdassa 2.3.4 on kuvattu. Tällöin metsäpalveluyrittäjän on voitava myös tehdä tarjouksia muiden toimijoiden valmistelemista leimikoista sekä lukea standardin mukaisten leimikoiden tiedot järjestelmäänsä. Toimeksiantosopimukset Metsäpalveluyrittäjän on voitava tietojärjestelmänsä avulla hallita tekemänsä toimeksiantosopimukset. Tietojärjestelmän on toimittava toimeksiantosopimusten arkistona. Tietojärjestelmään on myös tehtävä ominaisuudet, joilla metsänomistaja ja metsäpalveluyrittäjä voivat hoitaa keskinäisen toimeksiantosopimuksen teon sähköisenä asiointina.

5.5.2014 24(32) Mittaustodistukset Metsäpalveluyrittäjän on voitava sopia toimeksiantosopimuksessa mm. siitä, voiko metsäpalveluyrittäjä hyväksymiskuitata mittaustodistukset toimeksiantajansa puolesta, vai suorittaako metsänomistaja hyväksymiskuittauksen oman näkymänsä kautta tai kirjallisesti. Liittymät sähköisiin puukauppapaikkoihin Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä on voitava liittää puu- ja metsänhoitotöiden kaupan sovellukseen. Em. sovellusta metsäpalveluyrittäjä voi käyttää omasta tietojärjestelmästään käsin tai tarvittaessa metsäpalveluyrittäjä voi käyttää Puu- ja metsänhoitotöiden kaupan sovellusta sen käyttöliittymällä. Silloin kun metsäpalveluyrittäjä toimii puukaupassa tai puunhankinnassa ammattimaisesti ja hänellä on lukuisia puukauppaan liittyviä töitä yhtaikaa vireillä, tarvitsee hän omaan tietojärjestelmäänsä kaupankäynnin ominaisuudet. Tällöin hän vaihtaa tietoa puukauppajärjestelmän kanssa standardisanomien muodossa. Mikäli metsäpalveluyrittäjän puukaupallinen toiminta rajoittuu siihen, että hän hoitaa satunnaisesti yksittäisiä puukauppoja metsänomistajan valtuuttamana, riittää hänelle todennäköisesti puukauppapaikkasovelluksen metsänomistajakäyttöön suunniteltu käyttöliittymä. 2.3.10 Puunkorjuu Korjuuohjeet Mikäli metsäpalveluyrittäjän palveluvalikoimaan kuuluu puunhankinta, on metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän pystyttävä muodostamaan korjuun sovelluspalvelua varten vuosina 2013-2014 laadittavien metsätietostandardien mukaiset siirtotiedostot. Siirtotiedostot sisältävät korjuukohteen geometriatietojen lisäksi korjuuohjeet ja tiedot leimikon luontokohteista ja työturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Nämä tiedot on voitava välittää korjuusovellukselle. Korjuuseen liittyvät apteerausohjeet on voitava ottaa vastaan standardimuodossa puut jalostavalta yritykseltä. Mikäli metsäpalveluyrittäjän palveluvalikoimaan kuuluu puunkorjuutyön toteuttaminen, on hänen voitava vastaanottaa korjuun sovelluspalvelua varten kehitettyjen standardien mukaiset tiedot tietojärjestelmäänsä, etenkin niissä erityistapauksissa, joissa puunkorjuu tapahtuu manuaalisilla menetelmillä, jolloin hakkuukoneeseen räätälöityä järjestelmää ei yleensä ole käytettävissä. On mahdollista, että metsäpalveluyrittäjän kannattaa hankkia korjuun sovelluspalvelua varten rakennettu erillinen kaupallinen sovellus em. standardien mukaisten tietojen käsittelyyn, jolloin näiden tietojen käsittelyä ei tarvitsisi rakentaa metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään tarvitaan kuitenkin tiedonsiirrot, joilla korjuun sovelluspalvelusovelluksesta siirretään esim. työn määrä- ja hintatietoja metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän käyttöön. Hakkuukoneiden sovellukset/liittymät (karttaohjelmisto)

5.5.2014 25(32) Hakkuukoneille on kehitetty useita korjuusovelluksia. Vuonna 2014 kehitetään korjuuseen liittyviä metsätietostandardin siirtotiedostoja. On todennäköistä, että vuonna 2015 on käytettävissä erillisiä korjuukonesovelluksia, minkä vuoksi näitä ominaisuuksia ei tarvitse kehittää tähän erilliseen metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmäsovellukseen. Tärkeää on kuitenkin, että metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä pystyy vaihtamaan tietoa hakkuukonesovellusten kanssa standardimuodossa. Myrskypuiden korjuu Myrskypuita korjatessaan metsäpalveluyrittäjällä on oltava järjestelmässään ominaisuudet, joilla voidaan pitää kirjaa myrskytuhohakkuiden puista erikseen. Metsänomistaja voi edellyttää, että metsäpalveluyrittäjä tekee vahinkoarvion vakuutusyhtiölle myrskytuhoalueesta ja puumääristä. Tämän vuoksi metsäpalveluyrittäjällä on oltava järjestelmässään mahdollisuus pitää kirjaa siitä, minkä vakuutusyhtiön asiakas kukin metsänomistaja on ja missä muodossa vahinkoarvio on millekin vakuutusyhtiölle toimitettava. 2.3.11 Logistiikka Varastopaikat sisältyvät metsätietostandardin leimikkosanoman tietosisältöön. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä pystyy käsittelemään leimikoiden tietosisältöä varastopaikkageometrioineen. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän on voitava välittää tiedot varastopaikoista korjuusovellukseen sekä puunostajien logistiikkajärjestelmiin. Erillinen korjuusovellus tuottaa hakkuukoneelta saatavat tiedot puumääristä standardimuodossa puunostajien logistiikkajärjestelmille. Näin ollen varastopaikkoihin korjattuja puumääriä ei ole välttämätöntä välittää metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän kautta logistiikkajärjestelmille. Varastopaikkojen saavutettavuus kaukokuljetuksen kannalta on tieto, jota voitaisiin ylläpitää myös metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmässä. Näin varastopaikkojen saavutettavuus sekä kääntöpaikkojen luokitus voitaisiin siirtää metsäpalveluyrittäjän järjestelmästä korjuun sovelluspalvelujärjestelmään. Näin korjuun sovelluspalvelussa ei tarvitsisi täydentää erikseen näitä tietoja, mikäli korjuun toteuttaja luottaa leimikon suunnittelijan ammattitaitoon myös kaukokuljetusta koskevissa asioissa. Varastopaikkojen saavutettavuus kaukokuljetuksen kannalta on tieto, joka sisältyy metsätietostandardeihin. Näin ollen varastopaikkojen saavutettavuuteen liittyvät ominaisuudet on syytä tehdä metsätietostandardeja noudattaen. 2.3.12 Auditointi ja arviointiominaisuudet Metsäpalveluyrittäjä tarvitsee sovellukseensa arvionti- ja auditointioiminaisuudet. Näitä ominaisuuksia käyttäen hän voi esim. suorittaa hirvituhoarvioita sekä arvioida vakuutuskorvauksia. Lisäksi hän voi tehdä esim. korjuujäljen tarkastuksia tai taimikontarkastuksia eri toimeksiantajille. Ominaisuuden on laskettava puu- ja/tai koealatietojen perusteella kuviokohtaisia tunnuksia sekä kirjoitettava tulokset ulos tarkastustietojen metsätietostandardin muodossa.

5.5.2014 26(32) Erilaisissa arviointiominaisuuksissa on syytä pystyä hyödyntämään aiemmin tässä dokumentissa käsiteltyjä arvonmäärityksen ominaisuuksia, joissa on hyödynnetty mm. Tapion summa-arvotaulukoita. Näin tehtävissä rahallisiin arvioihin liittyvissä laskennoissa voidaan käyttää samoja menetelmiä, joita myös viranomaiset käyttävät erilaisten vahingonkorvausten laskemisessa. Korjuun ja metsänhoitotöiden toteutuksen laadunvalvontaan monilla puunostajilla ovat lisäksi omat laadunvalvontaluokituksensa. Osa näistä laadunvalvontaluokituksista tulee vuonna 2014 osaksi metsätietojen xml-standardeja. Olisi hyvä, mikäli metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän voisi tarvittaessa tukea myös näitä laadunvalvontastandardeja. 2.4 Paikkatieto Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmässä metsään liittyvien kohteiden sijaintitiedon on syytä olla tarkka, jotta puusto ja toimenpiteet osataan kohdistaa oikealle kiinteistölle ja omistajalle. Näin ollen tietojärjestelmän useimpien moduulien pohjana tulee olla täsmällinen paikkatietojärjestelmä, jolloin kullekin kohteelle voidaan antaa tarkat koordinaatit ja siten määrittää sen sijainti. Suomessa ollaan tällä hetkellä siirrytty/siirtymässä käyttämään yleiseurooppalaista ETRS-TM35FIN - koordinaattijärjestelmää, johon myös metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän tulisi perustua. Maanmittauslaitos on lopettanut vuoden 2013 alussa karttojen tuottamisen vanhassa YKJ/KKJ - koordinaattijärjestelmässä. Siten sekä käsiteltävän kuvio- ym. vektoriaineiston että taustakarttojen tulisi olla yrittäjän tietojärjestelmässä ETRS-TM35FIN -koordinaattijärjestelmässä. Useilla organisaatioilla on tosin vielä käytössä YKJ/KKJ -koordinaattijärjestelmä, minkä takia yrittäjän tietojärjestelmässä tulisi olla ominaisuus, jolla tiedot voidaan kirjoittaa muille toimijoille myös muissa koordinaattijärjestelmissä. Lisäksi useat kunnat ovat siirtyneet/siirtymässä kaistoittaiseen ETRS-GKnn - koordinaattijärjestelmään, joten yrittäjän tietojärjestelmästä tulisi pystyä kirjoittamaan aineistoja myös näihin koordinaattijärjestelmiin.

5.5.2014 27(32) Kuva 3. Suomessa on siirrytty yleiseurooppalaiseen ETRS-TM35FIN -koordinaattijärjestelmään (kuva MML). Taustakartta-aineistojen osalta erilaiset rajapintapalvelut ovat yleistyneet viime vuosina. Näin ollen taustakartta-aineistoja ei tarvitse hankkia ja kopioida enää itselle omalle tietokoneelle, vaan niitä voidaan käyttää suoraan aineiston tuottajan palvelimelta. Rajapintapalvelun formaatteja ovat mm. WMS (rasterimuotoiselle aineistolle) ja WFS (vektorimuotoiselle aineistolle). Metsäpalveluyrittäjälle taustakartta-aineistojen käyttäminen suoraan rajapintapalveluiden kautta on helpointa, joten tietojärjestelmässä tulisi olla mahdollisuus hyödyntää yleisimpiä rajapintapalveluita, eli WMS ja WFS - rajapintoja. Esim. Maanmittauslaitos tarjoaa peruskartta- ja ilmakuva-aineistoja omalta palvelimeltaan rajapintapalvelun kautta. Myös Suomen ympäristökeskuksen ja Museoviraston aineistot on käytettävissä suoraan heidän palvelimiltaan. Tietojärjestelmän lukiessa taustakartta-aineistoa rajapintapalvelun kautta yrittäjällä on myös käytössään aina automaattisesti tuoreimmat versiot aineistosta eikä hänen tarvitse itse päivittää niitä karttoihin tulleiden päivitysten myötä. Suuri osa Maanmittauslaitoksen aineistoista vapautui Suomessa 1.5.2012 avoimeen ja vapaaseen käyttöön, jolloin niistä ei peritä enää aineistomaksua. Tämä koskee mm. peruskartta-aineistoa, maastotietokantaa, ilmakuvia, yleiskarttoja ja laserkeilausaineistoa. Kiinteistöraja-aineisto on sen sijaan vielä maksullista aineistoa. Myös sitä voidaan nykyään lukea suoraan Maanmittauslaitoksen WFS -rajapinnasta, joten yrittäjälle tämä ratkaisu on selvästi helpoin tietojärjestelmänäkökulmasta. Vaikka useat Maanmittauslaitoksen taustakartta-aineistot ovat nykyään vapaasti saatavilla, esimerkiksi ilmakuvien laatu ei kaikilla alueilla ole kovinkaan hyvä. Maanmittauslaitoksen ilmakuvia ei ole kuvattu ja muokattu erityisesti metsätalouden tarpeisiin, minkä takia mm. niiden värisävyt poikkeavat monessa tapauksessa metsätaloudessa totutusta. Lisäksi Suomessa on edelleen alueita, joilla Maanmittauslaitos ei ole tehnyt ilmakuvauksia. Tämän takia yrittäjän tietojärjestelmässä olisi hyvä pystyä käyttämään

5.5.2014 28(32) myös muita omia taustakartta-aineistoja. Tulevaisuudessa saattaa tulla tarve hyödyntää myös Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoa ja korkeusmallia. Suomessa on jo olemassa palveluntarjoajia, jotka tarjoavat erityisesti metsäkäyttöön kuvattuja ilmakuvia eri toimijoiden käyttöön. Useiden yrittäjien toiminnassa maastotyö on erittäin keskeinen osa työtä, joten on tärkeää, että paikkatieto on joustavasti käytettävissä myös maastossa. Tällöin tietoja voidaan hyödyntää ja päivittää maastossa erilaisten mobiililaitteiden kuten maastotietokoneiden ja PDA-laitteiden avulla. Laitteissa tulisi olla satelliittipaikannusvalmius, joka tehostaa suunnistamista ja tuo siten tehokkuutta työskentelyyn. Lisäksi GPS:n avulla pystytään keräämään tarkasti paikkaan sidottua tietoa, esim. merkitsemään kartalle vaikka lähteen tai ojarummun sijainti. 2.5 Tiedonsiirrot Metsäpalveluyrittäjät ovat usein verkostoituneita sekä keskenään että muiden organisaatioiden kanssa. Useat yrittäjät tekevät esimerkiksi metsäsuunnittelua tai metsänhoitotöitä alihankintana toiselle yritykselle. Lisäksi esim. metsänkäyttöilmoitus tulee lähettää lakia valvovalle organisaatiolle eli Suomen metsäkeskukseen. Lisäksi Suomen metsäkeskus saattaa mahdollistaa tulevaisuudessa aiempaa kattavamman sähköisen asioinnin esim. Kemera-lakiin ja mm. erityisen tärkeiden elinympäristöjen poikkeuslupiin liittyen. Näin ollen metsällisen tiedon siirtyminen organisaatioiden välillä on erittäin tärkeää. Tietojärjestelmän näkökulmasta tarvitaan siis monipuolisia tiedonsiirtomahdollisuuksia eri toimijoiden välille. Alla olevassa kuvassa on kuvattu tiedonsiirtotarpeita metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän ja muiden organisaatioiden välillä. Se, millaisia tiedonsiirtoja tarvitaan, riippuu paljon siitä, millaiseksi metsäalan tietoinfrastruktuuri lähivuosina muodostuu. Valtiovarainministeriössä meneillään oleva Kansallinen palveluväylä-hanke olisi yksi tapa toteuttaa kuvassa esitetty ratkaisu, jossa tiedonsiirrot kulkisivat keskitetyn palvelun kautta, joka huolehtisi tietoturvasta ja käyttäjien tunnistamisesta. Kansallinen palveluväylä on tarkoitus ottaa vaiheittain käyttöön vuoden 2015 aikana.

5.5.2014 29(32) Kuva 4. Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän ja muiden organisaatioiden väliset tiedonsiirtotarpeet. (metsäpalveluyrittäjä esiintyy kuvassa yhtenä metsäpalveluiden tarjoajana) Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmään täytyy pystyä lukemaan mm. seuraavia aineistoja: Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto (Aarni-järjestelmästä tai Metsään.fi-palvelusta) Eri formaateissa oleva vanha metsäsuunnitteluaineisto (mm. Xforest-, shp-, mif- ja pmtformaatit) MML:n kiinteistöraja-aineisto (WFS rajapintapalvelu tai shp-/mif-formaatti) Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmästä täytyy pystyä kirjoittamaan ulos mm. seuraavia aineistoja: Metsävaratieto sekä metsävaratiedon päivitystieto Suomen metsäkeskuksen metsävaratietokantaan (Aarni järjestelmä ja Metsään.fi-palvelu) ja muille organisaatioille (yritykset, mhyt, kunnat, seurakunnat, yhteismetsät, metsänomistajat jne.) Metsänkäyttöilmoitus ja sähköinen kemerahakemus kaikkine tarvittavine liitteineen Suomen metsäkeskukseen Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmän pitäisi pystyä hoitamaan metsätietostandardien mukaisena sähköisenä asiointina mm. seuraavat asiat: