6.4.2018 Ehdotuksen taustaselvitys: Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun mahdollinen omistusjärjestely Taustaselvityksen tarkoitus Tämän taustaselvityksen tarkoituksena on esittää perusteluja ja näkökulmia Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun mahdollisen omistusjärjestelyn toteuttamiseen sekä kuvata molempien korkeakoulujen toimintaympäristöä ja rakennetta. Lisäksi tässä taustaselvityksessä kerrotaan omistusjärjestelyn myötä käynnistettävistä yhteistyöstä ja toimenpiteistä. Ehdotuksen sisältö Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu ovat Oulussa toimivat korkeakoulut, joiden strategisella ja operatiivisella syvällisellä yhteistyöllä saavutetaan merkittäviä toiminnallisia, kilpailullisia ja vetovoimaisuuteen liittyviä hyötyjä, sekä taloudellista lisäarvoa. Vahvat korkeakoulut ovat alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäviä toimijoita. Toiminnallisen ja taloudellisen yhteistyön syventämisen mahdollistamiseksi Oulun yliopisto ehdottaa, että Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistajien välillä tehtäisiin osakkeiden siirtoon perustuva omistusjärjestely, jonka lopputuloksena Oulun yliopisto tulisi Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n enemmistöomistajaksi. Oulun yliopisto PL 8000 90014 Oulun yliopisto oulun.yliopisto @ oulu.fi Puh 0294 480 000 Fax 08 344 064 Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu olisivat omistusjärjestelyn jälkeen kaksi vahvaa korkeakoulua, joiden toiminta ja strategia olisivat edelleen yliopisto- ja ammattikorkeakoululakien mukaisia. Strateginen johtaminen perustuisi myös korkeakoulujen tiiviiseen yhteistyöhön ja keskinäiseen sopimiseen. Ammattikorkeakoulu säilyisi omistusjärjestelyn jälkeenkin itsenäisenä oikeushenkilönä ja korkeakoulujen rahoitusjärjestelmät säilyisivät erillisinä. Korkeakoulujen perustehtävät säilyisivät yliopistolain ja ammattikorkeakoululain mukaisina, jotenyliopistolla ja ammattikorkeakoululla ovat jatkossakin omat, toisiaan täydentävät tehtävänsä ja profiilinsa. www.oulu.fi 1 / 11
Ehdotuksen perustelut ja yhteistyömahdollisuudet 1. Vetovoimaisen ja kilpailukykyisen korkeakoulukokonaisuuden muodostuminen. Yhteistyötä voimakkaasti kehittämällä luodaan kansainvälisesti ja kansallisesti vetovoimainen suuri korkeakoulukokonaisuus. Tämä korkeakoulukokonaisuus on laaja-alainen, tutkimuksessa, opetuksessa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa kilpailukykyinen ja kansainvälinen työelämää ja yhteiskuntaa palveleva yhteisö. Suunnitellussa korkeakoulukokonaisuudessa huolehditaan diversiteetin säilyttämisestä ja siitä, että se on houkutteleva paikka tehdä tutkimus- ja opetustyötä ja opiskella. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: innovaatiokampus: innovaatiotoimintaa ja yrittäjyyttä tukevan korkeakoulukokonaisuuden muodostaminen esim. mahdollistamalla joustavasti erilaisia koulutus-, tutkimus- ja kehityskokeiluja ketterän kokeilukulttuurin mahdollistavan digitaalisen toimintaalustan luominen kansainvälisesti vetovoimaisen toimintaympäristön luominen: esim. aidosti kaksikielinen (suomi-englanti) korkeakoulukokonaisuus korkeakouluyhteisön (henkilöstö ja opiskelijat) osallistamisen toimintakulttuurin ja -kanavien luominen: esim. yleiset palautekanavat ja palvelupalautteet; opiskelijaintra 2. Alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän tarpeisiin vastaaminen. Oulun ja Pohjois-Suomen alueen työelämän tarpeet vaativat monitieteisiä ja monialaisia yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintoja. Joustavat opintopolut varmistavat jatkuvan oppimisen elämän eri tilanteissa ja laajempi ja monipuolisempi opintotarjonta vastaa teollisuuden ja elinkeinoelämän muuttuviin tarpeisiin. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: strateginen koulutuksen suunnittelu ennakointiin perustuen ura- ja työelämäohjaus: esim. harjoittelumahdollisuuksien systemaattinen esiintuominen ja rakentaminen osaksi opintoja elinikäisen oppimisen mahdollisuudet: esim. yhdessä tuotettu monipuolinen täydennyskoulutustarjonta 3. Opintojen suoritusmahdollisuuksien, opiskelukokemuksen ja yksilöllisyyden paraneminen. Opiskelijoiden näkökulmasta korkeakoulujen yhteistyöllä parannetaan korkeakouluopintojen suorittamismahdollisuuksia, lisätään opintopolkujen joustavuutta ja monimuotoisuutta, litätään valinnanmahdollisuuksia ja jopa lyhennetään opiskelun kokonaisaikaa. 2 / 11
Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: synergioiden hyödyntäminen opetussuunnitelmatyössä; esim. sujuvat opintopolut ja ristiinopiskelumahdollisuuksien lisääminen ja niihin liittyvien tukiprosessien yhdenmukaistaminen opiskelun tuen palvelujen identifiointi ja yhteistyö näissä: esim. opiskelijoiden ohjausprosessit, kansainvälisen liikkuvuuden tuki, työelämä- ja uraohjaus oppimisanalyytikan kehittäminen ja käyttöönotto: esim. laadunhallintaa tukevien sähköisten palautejärjestelmien edelleen kehittäminen, opiskelijoiden ohjauksen systematisointi ja tukeminen oppimisanalytiikan avulla moniammatillinen yhteistyö opinnoissa 4. Opetusyhteistyön tehostaminen. Uuden lainsäädännön mukaisesti Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu voivat päättää hyvin laajasti opetusyhteistyöstään. Korkeakoulujen kilpailukyvyn edellytyksenä jatkossa on, että uudistetun lainsäädännön mahdollisuudet otetaan opetusyhteistyön kohdalla käyttöön. Ehdotetun omistusjärjestelyn takaama yhtenäinen päätöksenteko on käytännössä edellytys uudistuksille. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: yhteistyökoulutusalojen ja opintokokonaisuuksien identifiointi ja opetussuunnitelmatyö 2018-2019, toteutus lv 2020-21 alkaen: esim. tekniikan alat (arkkitehtuuri / rakennusarkkitehtuuri, konetekniikka, rakennustekniikka, sähkö- ja tietotekniikka, tietojenkäsittelytiede), musiikki, kaupallinen ala, yrittäjyyskoulutus, terveysala muun yhteistyössä tuotettavan koulutuksen identifiointi ja toteutuksen suunnittelu 2018-2019, toteutus lv 2020-21 alkaen: esim. ammatillinen opettajankoulutus, yliopistopedagoginen koulutus, kieli- ja viestintäkoulutus, täydennyskoulutus opetuksen tuen prosessien synergisointi: esim. digipedagoginen koulutus ja tuki 5. Palvelu- ja järjestelmähyötyjen saavuttaminen. Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun omistuksellinen yhdistyminen tarkoittaisi, että voitaisiin siirtyä soveltuvin osin yhteisiin koulutuksen, tutkimuksen ja palvelujen tietojärjestelmiin sekä laajasti yhteisten tai yhdenmukaistenpalveluiden käyttöön. Toteutuessaan nämä synergiat toisivat molemmille korkeakouluille kustannus- ja investointisäästöjä. Myös korkeakoulujen voimavaroja voitasiin näin hyödyntää entistä tehokkaammin. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: perusinfrastruktuurin yhtenäistäminen laajasti käytössä olevat tietojärjestelmät tai tietotekniset laitteet samoja tai samalta toimittajalta yhtenäisiin IT-järjestelmiin siirtyminen: esim. opintotietojärjestelmä Peppi, sama kirjaston taustajärjestelmä käytössä v. 2019 lopussa 3 / 11
henkilöstölle tarjottava koulutus ja muutoksen tuki: esim. ITjärjestelmät, EA- ja turvallisuuskoulutukset yhtenäisten kampuspalveluiden kehittäminen: esim. ravintolapalvelut, liikuntapalvelut ja muu työhyvinvoinnin tuki, kirjastopalvelut (esim. yhtenäiset asiakaskäyttöliittymät) infran, laitteiden ja koneiden yhteiskäyttö: esim. pajojen ja tilojen käytön tehostaminen ja yhteiset pelisäännöt tutkimusympäristöjen ylläpito ja kehittäminen 6. Yhteistyön vahvistuminen monella tasolla ja innovaatiokeskittymän syntyminen. Pääosin yhteiselle kampukselle muodostuva korkeakoulukokonaisuus luo uusia yhteistyömahdollisuuksia opiskelijoiden ja henkilöstön välille, opetukseen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä yritysyhteistyöhön. Korkeakoulukokonaisuus toisi mukanaan positiivisia taloudellisia vaikutuksia kampuksille ja alueelle. Tutkimus- ja palveluinfrastruktuurien käyttöä ja yhteistyötä voitaisiin omistusjärjestelyn ansiosta tehostaa. Alueesta syntyisi vetovoimainen innovaatiokeskittymä. Toiminnalliset yhteistyöhankkeet olisivat seuraavat: Innovaatio- ja kaupallistamispalvelut: yhteistyö ja prosessit korkeakouluja palvelevaksi; ml. opiskelijoille suunnatut palvelut Yrittäjyyskasvatus ja yrittäjämäisen toimintakulttuurin kehittäminen sekä yrittäjyyden koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen Uuden tutkimustiedon kerääminen, ideoiden tunnistaminen ja jalostaminen Tulosten suojaaminen, IP oikeuksien hallinta ja hyödyntäminen Yritysyhteistyö ja sen syventäminen. Yritysrajapinnan hallinta 7. Strategiarahoituksen saaminen ja muut talousvaikutukset. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluvision mukaisia kehittämishankkeita vuosina 2017-2020 strategisella rahoituksella, jonka määrä voi olla huomattava. Yhteinen omistuspohja on edellytys tehokkaalle korkeakouluyhteistyön suunnittelulle ja toteuttamiselle, sillä nämä toimet vaativat merkittävää panostusta. Omistusjärjestelyjen SWOT-analysointi Omistusjärjestelyn toteutumisessa voidaan arvioida olevan seuraavia vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia: Vahvuudet: korkeakoulut muodostavat vahvan osaamiskeskittymän koulutusyhteistyön mahdollisuudet tutkimuksen ja kehityksen yhteydet palvelukokonaisuuksien muodostuminen Heikkoudet: liikenteen ruuhkautuminen kaupunkirakenteen painopisteen muutos palvelurakenteen painopisteen muutos 4 / 11
uusien kampusrakenteiden luomisen vaatimat resurssit voivat vaikuttaa korkeakoulujen perustoimintaan (edellytyksenä on oltava OKM-rahoituksen saaminen eli perustoiminnan resurssit on turvattava) Mahdollisuudet: vetovoiman lisääminen innovaatiokampus kansallisen aseman vahvistaminen markkinointiyhteistyö kasvava kansallinen tahtotila kehittää osaamiskokonaisuutta lisää investointeja ja täydennysrakentamista alueelle Uhat: korkeakoulujen toimintakulttuurien kohtaamattomuus suunnitteluprosessin ja -projektin epäonnistuminen epätasa-arvoiseksi koettu valta-asetelma Liitteenä on korkeakoulujen toimintaa ja rakennetta kuvaavia perustietoja. Jouko Niinimäki Rehtori Essi Kiuru Hallintojohtaja Liite: Taustatiedot ja korkeakoulujen toiminnallinen vertailu 5 / 11
Liite 1. Taustatiedot ja korkeakoulujen toiminnan vertailu 1.1 Oulun yliopisto (OY) ja Oulun ammattikorkeakoulu (Oamk) oikeushenkilöinä Oulun yliopisto on julkisoikeudellinen yliopisto, jolla on perustuslain 123 :n mukainen itsehallinto (yliopistolaki, YOL 1 ). Oulun ammattikorkeakoulu on osakeyhtiömuotoinen oikeushenkilö. (ammattikorkeakoululaki, AMKL 5 ). Julkisoikeudellisen yliopiston hallinnolliset elimet (mm. yliopistokollegio, hallitus, rehtori) sekä niiden tehtävät on määritelty YOL:ssä. Yliopistokollegio päättää yliopiston hallituksen toimikaudesta ja jäsenmäärästä YOL:n asettamissa rajoissa sekä valitsee hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Vähintään 40 prosenttia yliopiston hallituksen jäsenistä on oltava yliopistoyhteisön ulkopuolisia. Heidän tulee edustaa yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta. Loput hallituksen jäsenistä ovat kolmen laissa määritellyn yliopistoyhteisön ryhmän (professorit, muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö, opiskelijat) edustajia. Yliopistossa on johtosääntö, joka antaa tarkemmat ohjeet organisatorista ja toiminnallisista asioista. Ammattikorkeakoulun toimielimet ja niiden tehtävät on määritelty ammattikorkeakoululaissa (AMKL).Toimielimiä ovat hallitus ja rehtori sekä vähintään yksi tutkintolautakunta tai vastaava toimielin. Ammattikorkeakoulussa voi olla myös muita toimielimiä sen mukaan, kuin johtosäännössä määrätään. Omistajan toimivaltaa ammattikorkeakouluosakeyhtiössä rajoittavat AMKL:n 16 :n säännökset hallituksen ja 18 :n säännökset rehtorin tehtävistä, joita ei voi siirtää yhtiökokoukselle. Omistajan keinona ohjata yhtiötä on valita ja tarvittaessa vaihtaa sen hallituksen jäseniä. Ammattikorkeakoulun varallisuus on suojattu AMKL 5 :n säännöksillä. Yhtiö ei saa tuottaa taloudellista etua sen omistajille tai muulle sen toimintaan osallistuvalle. Omistajien yhtiöön sijoittamaa varallisuutta voidaan jakaa takaisin omistajille vain korkeakoulutoiminnan päättyessä ja silloinkin vain omistajien yhtiöön sijoittamaan määrään saakka. Toimiluvan saajalla on oikeus harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa toimiluvassa määrätyn koulutustehtävän mukaisesti. Toimiluvassa voidaan määrätä ammattikorkeakoululle myös sen tehtäviin kohdistuvia kehittämis- ja muita velvollisuuksia. Toimiluvassa määrätään lisäksi ammattikorkeakoulun nimi. Oulun ammattikorkeakoulun toiminta perustuu toimilupaan, joka on myönnetty 11.12.2014. Toimilupaa on muutettu 15.12.2016. 6 / 11
Oulun ammattikorkeakoulu Oy:n omistajat ovat: Kaupunki/kunta Osakkeet/ kpl Omistusosuus Hailuoto 40 378 0,40 % Ii 391 160 3,83 % Kempele 668 945 6,56 % Liminka 385 077 3,78 % Lumijoki 84 062 0,82 % Muhos 365 480 3,58 % Oulu 7 794 911 76,42 % Tyrnävä 269 987 2,65 % Raahe 100 000 0,98 % Oulainen 100 000 0,98 % Yhteensä 10 200 000 100,00 % 1.2 Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tehtävät Yliopistojen tehtävistä säädetään YOL 2 :ssä. Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistäja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistääelinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Lisäksi yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Yliopistolain mukaan yliopisto voi harjoittaa liiketoimintaa, joka tukee sen perustehtävien toteuttamista. Ammattikorkeakoulujen tehtävistä säädetään AMKL 4 :ssä. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on antaa työelämän ja sen kehittämisen vaatimuksiin sekä tutkimukseen, taiteellisiin ja sivistyksellisiin lähtökohtiin perustuvaa korkeakouluopetusta ammatillisiin asiantuntijatehtäviin ja tukea opiskelijan ammatillista kasvua. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista. 1.3 Yliopiston ja ammattikorkeakoulun tutkinnot Yliopistoissa voidaan YOL 7 :n mukaan suorittaa alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja sekä tieteellisiä, taiteellisia ja ammatillisia jatkotutkintoja. Yliopistot voivat järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena yliopisto-opetuksena tai muutoin erillisinä opintoina ja täydennyskoulutusta. Koulutusvastuusta on vakiintuneesti katsottu seuraavan, että 7 / 11
yliopiston on annettava itse kaikkea sen koulutusvastuun mukaisten tutkintojen suorittamiseen tarvittavaa opetusta. AMKL 1 :n mukaan ammattikorkeakoulussa voidaan suorittaa ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat korkeakoulututkintoja ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot ovat ylempiä korkeakoulututkintoja. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulujen perustutkintoja.ylempi ammattikorkeakoulututkinto syventää ammatillista osaamista ja se voidaan suorittaa korkeakoulututkinnon ja työkokemuksen jälkeen. Ylemmissä ammattikorkeakoulututkinnoissa painottuu erityisesti työelämän kehittäminen. AMKL 10 :n mukaan ammattikorkeakoulussa annetaan sille myönnetyn toimiluvan rajoissa korkeakoulututkintoon johtavaa opetusta ja ammatillista opettajankoulutusta. Ammattikorkeakoulu voi järjestää myös erikoistumiskoulutusta, tutkintojen osia sisältävää koulutusta avoimena ammattikorkeakouluopetuksena tai muutoin erillisinä opintoina sekä täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulun koulutusvastuut määritetään ammattikorkeakoulun toimiluvassa (AMKL 8 ). Vastuut ovat tutkintonimikekohtaisia. Ammattikorkeakoulun tulee antaa kaikkea näihin tutkintoihin tarvittavaa opetusta. Lisäksi toimiluvassa määrätään siitä, mitä ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä ammattikorkeakoulu voi antaa. Oulun yliopistolla on oikeus antaa tutkintoja valtioneuvoston asetusten määrittämällä tavalla. Oulun ammattikorkeakoulun toimiluvassa on määritelty sen antamat ammattikorkeakoulututkinnot ja niihin liitettävät tutkintonimikkeet. 1.4 Koulutuksiin liittyvät erot Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa suoritettavat tutkinnot ja niiden osaamistavoitteet poikkeavat toisistaan. Ammattikorkeakoulututkinnoissa korostuu valmiudet työelämän asiantuntijatehtävissä toimimiseen ja työelämän kehittämiseen sekä oman ammattialan edistäminen. Yliopiston tutkinnoissa painottuvat valmiudet tieteelliseen ajatteluun ja työskentelytapoihin tai tieteellisten menetelmien soveltamiseen. Kaikkien korkeakoulututkintojen osaamistavoitteissa painotetaan lisäksi valmiuksia elinikäiseen oppimiseen sekä hyvän viestintä- ja kielitaidon saavuttamista. Vaikka kokonaisten tutkintojen osaamistavoitteet poikkeavat selvästi toisistaan, ne voivat sisältää runsaastikin samoja tai toisiaan vastaavia osatekijöitä. Sisältöjen yhteneväisiä osia ei ole systemaattisesti kartoitettu. 1.5 Koulutuksen laatu YOL:n mukaan yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Yliopistojen on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansaja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti. 8 / 11
AMKL:n mukaan ammattikorkeakoulu vastaa järjestämänsä koulutuksen ja muun toiminnan laatutasosta ja jatkuvasta kehittämisestä. Ammattikorkeakoulun tulee arvioida koulutustaan ja muuta toimintaansa ja niiden vaikuttavuutta. Ammattikorkeakoulun on myös osallistuttava ulkopuoliseen toimintansa ja laatujärjestelmiensä arviointiin säännöllisesti ja julkistettava järjestämänsä arvioinnin tulokset. Sekä Oulun yliopistossa että Oulun ammattikorkeakoulussa on suoritettu Kansallisen arviointikeskuksen laatuauditoinnit säännöllisesti. 1.6 Henkilöstö Yliopiston henkilöstö on työsuhteessa yliopistoon. Yliopistossa on professoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Muuhun henkilöstöön kuuluu esimerkiksi hallintohenkilöstöä, opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöä, kirjastohenkilöstöä sekä tietohallintoa hoitavaa henkilöstöä. Henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista ja valintamenettelystä määrätään tarkemmin yliopiston johtosäännössä ja yliopiston sisäisissä ohjeissa. Ammattikorkeakoulujen henkilöstö on työsuhteessa ammattikorkeakouluun. Ammattikorkeakoulussa on yliopettajia, lehtoreita ja muuta opetus- ja tutkimushenkilöstöä sekä henkilöstöä muiden tehtävien hoitamista varten. Muuhun henkilöstöön kuuluu esimerkiksi hallintohenkilöstöä, opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstöä, huoltohenkilöstöä, kirjastohenkilöstöä sekä tietohallintoa hoitavaa henkilöstöä. Opettajien kelpoisuusvaatimuksista on säädetty valtioneuvoston asetuksella (1129/2014). Oulun yliopistossa työskenteli vuonna 2016 keskimäärin 2906 henkilöä. Yliopiston henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2016 lopussa oli 2847 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on kasvanut 6 henkilöä ja henkilötyövuosien määrä 4 htv vuoden 2016 aikana. Henkilötyövuosiin lasketaan myös tuntiopetuksena annettu opetus. Sen osuus oli 74 htv. Kansainvälistä henkilöstöä oli vuoden vaihteessa 466 henkilöä eli noin 16 prosenttia koko henkilökunnasta. Oulun ammattikorkeakoulussa työskenteli vuonna 2016 keskimäärin 684 henkilöä. Oamkin henkilöstömäärä vuoden 2016 lopussa oli 619 henkilöä, josta sivutoimisia tuntiopettajia oli 27 henkilöä. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on vähentynyt 25 henkilöllä vuoden 2016 aikana. 1.7 Opiskelijat Yliopisto-opiskelijat ottaa yliopisto. Opiskelija otetaan suorittamaan sekä alempaa että ylempää korkeakoulututkintoa, jompaakumpaa näistä tutkinnoista tai jatkotutkintoa. Yliopisto päättää opiskelijavalinnan perusteista. Oulun yliopiston opiskelijamäärä tutkintoon johtavassa koulutuksessa vuonna 2016: Alempi korkekoulututkinto 6922 Ylempi korkeakoulututkinto 4539 Lisensiaatin- tai tohtorintutkinto 1282 9 / 11
Yhteensä 12743 Lähde: OKM:n tietokanta Vipunen Ammattikorkeakouluopiskelijat ottaa ammattikorkeakoulu. Opiskelijat otetaan suorittamaan ammattikorkeakoulututkintoa, ylempää ammattikorkeakoulututkintoa tai erikoistumiskoulutusta. Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeli 9096 opiskelijaa vuonna 2017. Näistä 7937 opiskelijaa opiskeli tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Läsnäolevat Poissaolijat Yhteensä Amk-tutkintoon johtava koulutus 7102 446 7548 Yamk-tutkintoon johtava koulutus 379 10 389 Pedagogiset opinnot 542 542 Muu 617 617 Yhteensä 8640 456 9096 Lähde: Tilastokeskukselle toimitettu aineisto. Laskentapäivä 20.9.2017. 1.8 Ohjaus ja rahoitus Korkeakoulujen ohjaus ja rahoitus perustuvat YOL:iin (6 luku) ja AMKL:iin (7 luku). Ohjaus- ja rahoitusmenettelyt ovat samankaltaiset yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Rahoitusjärjestelmien perusrakenne ottaa kuitenkin huomioon korkeakoulusektoreiden tehtävien erilaisuuden laskentakriteerien painotuksissa ja osin myös sisällöissä. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitus kohdennetaan korkeakouluille käyttäen sektorikohtaista rahoitusmallia. Rahoitusmallista säädetään yliopistojen osalta valtioneuvoston asetuksessa yliopistoista (770/2009) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä (331/2016). Rahoituksen määräytymisperusteet ovat oikeushenkilömuodosta riippumatta samat kaikille yliopistoille. Ammattikorkeakoulujen osalta rahoitusmallista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä (814/2016). Rahoitusmallit pohjautuvat kummankin korkeakoulusektorin perustehtäviin. Ne sisältävät koulutuksen ja tutkimuksen tulosten keskeiset mittarit (laskennallinen rahoitus) sekä yleisiin koulutus- ja tiede- /tutkimuspoliittisiin tavoitteisiin perustuvan alakohtaisen, valtakunnallisiin tehtäviin perustuvan (vain yliopistot) ja strategisen rahoituksen perusteet. Valtaosa perusrahoituksesta on tuloksiin perustuvaa laskennallista rahoitusta (ammattikorkeakouluilla 94 % ja yliopistoilla 72 %). Rahoitusmallit ottavat huomioon vaikuttavuuden, laadun ja kansainvälisyyden edistämisen. Ne palkitsevat korkeakoulun kokonaisvaltaisesta tuloksellisesta toiminnasta. Rahoitusmalleja on kehitetty yhä enemmän laatua korostavaan suuntaan. Rahoituksen vakaus varmistetaan käyttämällä 10 / 11
kaiken tuloksellisuuden laskennassa kolmen vuoden keskiarvoja. Rahoitusmallit jakavat rahoitusta sektorikohtaisesti vain korkeakoulujen kesken. Kukin korkeakoulu päättää itsenäisesti strategiaansa pohjautuen, miten se jakaa saamansa perusrahoituksen korkeakoulun sisällä. 1.9 Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun taloudellinen asema Oulun yliopiston kokonaistulot vuonna 2016 olivat 223,2 miljoona euroa (221,8 milj. euroa vuonna 2015) ja tilikauden tulos oli 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen (11,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2015). Oulun yliopiston operatiivinen tulos ilman sijoitustoiminnan ja varainhankinnan tuottoja oli ylijäämäinen 2,0 miljoonaa euroa (-15,9 tuhatta euroa vuonna 2015). Vuoden 2016 operatiiviseen tulokseen sisältyy Opetus- ja kulttuuriministeriön joulukuussa allokoima lisärahoitus 1,1 miljoonaa euroa, jota ei myöhäisen myönnön vuoksi ehditty käyttämään. Oulun yliopiston omavaraisuusaste oli 88,3 % (87,8 % vuonna 2015), joten Oulun yliopiston vakavaraisuus säilyi erinomaisena. Myös Oulun yliopiston maksuvalmius säilyi hyvänä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun yliopiston välisen sopimuksen mukainen yleisavustuksena tuloslaskelmassa käsiteltävä perusrahoitus vuodelle 2016 oli 145,6 miljoonaa euroa (149,5 milj. euroa vuonna 2015). Oulun ammattikorkeakoulun kokonaistulot vuonna 2016 olivat 56,5 miljoona euroa (57,1 milj. euroa vuonna 2015) ja tilikauden tulos oli tilikauden tulos oli 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen (0,9 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna 2015). Oulun ammattikorkeakoulun omavaraisuusaste oli 76,3 % (72,6 % vuonna 2015), joten vakavaraisuus oli erinomainen. Myös Oulun ammattikorkeakoulun maksuvalmius on hyvä. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Oulun ammattikorkeakoulun välisen sopimuksen mukainen yleisavustuksena tuloslaskelmassa käsiteltävä perusrahoitus vuodelle 2016 oli 49,0 miljoonaa euroa (49,6 milj. euroa vuonna 2015). 11 / 11