Liikenneturvallisuusfoorumi Ajankohtaista liikenteestä Jaakko Ylinampa, Ylijohtaja Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
BKT/ASUKAS 50000 45000 40000 35000 30000 25000 Uusimaa Pohjanmaa Etelä-Karjala Satakunta Keski-Pohjanmaa Lappi Pirkanmaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Pohjois-Karjala Kainuu 20000 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Tilastokeskus
ULKOMAANKAUPAN OSUUS SUOMEN BKT:N ARVOSTA 80% 2/3 SUOMEN VIENNISTÄ TEHDÄÄN UUDENMAAN ULKOPUOLELLA Kuva: Tiina Merikoski / Neljäs Kerros Lähde: Tullihallitus, muokattu AiRRport-konsepti / Eero Lunden Architecture 1/3
Lappi 4. suurin vientimaakunta Palveluvienti ei ole tilastossa mukana. Osa yrityksistä asioi tullin kanssa vain pääkonttorin kautta => vääristää tilastoa pääkaupunkiseutua suosivaksi Tulli
3000000 Yöpymiset 10/2017-3/2018 [6 kk] 2500000 2000000 1500000 1000000 500000 0
Ulkomaalaisten yöpymiset 10/2017-3/2018 [6 kk] 1400000 1200000 1000000 800000 600000 400000 200000 0
Uusi arktista aluetta koskeva yhdennetty EU:n politiikka Euroopan Komissio Taustatiedote Usein kysyttyä Bryssel, 27. huhtikuuta 2016 Mitä toimia EU esittää alueen kestävän kehityksen tukemiseksi? Arktisen alueen eurooppalainen osa kärsii ali-investoinnista, vaikka innovoinnin, infrastruktuurin kehittämisen kuten liikenneyhteyksien parantamisen ja yritysten tukemista varten on olemassa lukuisia EU:n rahoitusvälineitä ja -palveluja (esimerkiksi Euroopan investointiohjelma, Euroopan laajuiset liikenneverkot, InnovFin-aloite ja Yritys- Eurooppa-verkosto). Siksi komissio pyrkii vahvistamaan arktisen alueen kannalta merkityksellisten EU:n rahoitusohjelmien välistä koordinointia, määrittämään keskeisiä investointi- ja tutkimuspainopisteitä sekä helpottamaan sidosryhmien valmiuksien parantamista alueen taloudellisen tuen maksimoimiseksi
Arktisella alueella on potentiaalia parantaa merkittävästi Euroopan kilpailukykyä ja tarjota uusia yhteyksiä globaaleille markkinoille Tehokkaita yhteyksiä Arktiselle alueelle edesauttaa edullinen liikenteellinen ja logistinen sijainti Arktinen alue pitää tunnistaa strategisesti tärkeäksi kehittyväksi alueeksi EU:n liikenneja rahoitusohjelmissa TEN-T ydinverkkoa ja ydinverkkokäytäviä tulee laajentaa Arktiselle alueelle LAP ELY, Jaakko Ylinampa
Wind energy 43,573 mrd Oil and gas 41,950 mrd Transport infrastructure 31,569 mrd Mining industry 27,510 mrd Nuclear energy 16,000 mrd Hydro energy 7,720 mrd Industry (trad.) 10,302 mrd Public investments 6,384 mrd Tourism 5,211 mrd Power lines 3,270 mrd Trade 1,578 mrd Bioenergy 1,755 mrd Total 196,822 mrd
LAP ELY, Jaakko Ylinampa
LAP ELY, Jaakko Ylinampa
LAP ELY, Jaakko Ylinampa
Valtatiet 4 ja 21, Kemin väylä Kemin väylän syventäminen 12 metriin välttämätöntä turvallisen liikenteen vuoksi Arktisen alueen kehityksen ja Suomen siihen kytkeytymisen kannalta tärkeimmät tiet - valtasuonet pitkämatkaiselle tavara- ja henkilöliikenteelle sekä kvliikenteelle Arktisten yhteyksien sujuvuus ja turvallisuus on merkittävä kilpailukykytekijä koko Suomelle Vt 4 Kemistä pohjoiseen on erittäin merkittävä puu-, kaivos- ja rikastekuljetusten väylä ja Sodankylän kaivosten myötä merkittävyys korostuu Vt 21 Torniosta on tärkein yhteys Norjaan ja tiellä liikkuvat kalakuljetukset tulevat nelinkertaistumaan 4 miljoonaan tonniin/vuosi Teiden geometria, leveys ja osin rakenne ovat puutteelliset. Teiden parantamisella luodaan toimivat yhteydet Jäämerelle 21 E8 4 E75 13
Kemijärven biojalostamo ennen biojalostamon rakentamista, n. 45 M (punainen) ennen biojalostamon tuotannon alkamista, n. 41 M (sininen) Biojalostamon käynnistymisen jälkeen, n. 57 M (vihreä) noin 5-10 v. aikajänteellä Soklia ja hanketta tukevia tarpeita: n. 73 M. 21 E8 4 E75 Raaka-aineen saanti ja valmiiden tuotteiden kuljetukset turvataan Liikenteen sujuvuus ja turvallisuus paranee Tiestön kestävyys varmistetaan 14 Liikenteen melu- ja ympäristöhaitat vähenevät Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet paranevat Kuljetusmatkat lyhenevät merkittävästi
Kemin biohankkeet Mt 920 Ajoksentien ja rautatien eritasoliittymän toteuttaminen, n. 4 M (ei sisällä Kaidin sivuraidetta eikä ratavaihteistoinvestointeja) Karsikon eritasoliittymä Simossa 5 M Vt 4/Mt 924 liittymän parantaminen 4 M Simon keskustan ja Vt 4 liittymärjärjestelyt n. 6 M Vt 4 Keminmaa-Rovaniemi parantaminen n. 35 M Vt 21 Tornio-Ylitornio parantaminen (pahimmat kohdat) n. 20 M Kt 81 Rovaniemi-Autti pahimpien kantavuuspuutteiden korjaaminen n. 8 M Alemman tieverkon kunnostamiset lähialueella (Päällysteen vahventaminen, sorateiden parantaminen) mm. Mt 927, 929, 941, 942, 9262 sekä paikallisteitä n. 14 M 21 E8 4 E75 15
Hannukaisen kaivos 4 Esiintymän nyt tunnetut mineraalivarannot ovat noin 101 (+35) miljoonaa tonnia. Lupahakemuksen suurin malmin louhintamäärä 6 milj. t/a Kaivoksen päätuote rautarikaste, jota tuotetaan yhteensä keskimäärin noin 2 000 000 t/a. Kuparirikastetta 35 000 t/a. Parantamistarve vt 21 ja sen liittymät Kaivokselta johtavan tien rakentaminen ja liittyminen tieja rataverkkoon Kolarin radan sähköistäminen ja kunnostaminen 21 E8 E75
Sakatin kaivos 4 Monimetalliesiintymän nyt tunnetut mineraalivarannot ovat noin 44,4 miljoonaa tonnia. Yhtiön suunnitelmissa on aloittaa malmin louhinta 1,25 1,75 milj. t/a kapasiteetilla, Louhinta tullaan toteuttamaan maanalaisena kaivoksena. Kaivoksen päätuotteena tulevat olemaan kuparirikaste ja nikkelirikaste, joita tuotetaan yhteensä keskimäärin noin 250 000 t/a. Parantamistarve Sodankylässä vt 4 ja vt 5 liittymät Kaivokselta johtavan tien rakentaminen ja liittyminen tieverkkoon Liikenneturvallisuuden parantaminen Sodankylä-Kemi välillä 21 E8 E75
Runkoverkkoasetus Pääasiallisena kriteerinä toteutunut liikennemäärä ei ole tulevaisuusorientoitunut Runkoverkon pitäisi olla tulevaisuuteen katsova Luonnoksessa esitetyt ennusteet (erityisesti raskaan liikenteen osalta) virheelliset Tärkeistä terminaaleista Suomen 4. vilkkain lentoasema, Kittilä, ei ole lähelläkään runkoverkkoa Kemijärven puuterminaali ei ole ratojen eikä teiden runkoverkon piirissä Tulevat kaivokset: Sakatti, Rompas, Suhanko, Hannukainen, Sokli, Kaunisvaara ja biojalostamot Kemijärvi ja Kemi huomioimatta Norja yksi tärkeistä kauppakumppaneista vailla 18 runkoverkkoyhteyksiä LAP ELY, Jaakko Ylinampa 18
Kiitos! 19 LAP ELY, Jaakko Ylinampa
5.11.2016 Peter Vesterbacka, on viime aikoina ollut aktiivisesti esillä mediassa Taloussanomat/Ilta-Sanomilta tuli viime viikolla Shanghain Slush-tapahtumassa tehty haastattelu. Former Mighty Eagle esittää että tunnelinhanke pitäisi toteuttaa ripeällä aikataululla hyödyntäen ulkomaista (kiinalaista) rahoitusta. Vesterbackan esittämät tunneliaikataulut ovat paljon optimistisempia kuin virallisissa tunneliselvityksissä esitetyt arviot. Jonkun muun esittäminä näin radikaalit ajatukset tyrmättäisiin haihatteluna tai vaiettaisiin kuoliaaksi, mutta Former Mighty Eaglen uskottavuus rahankeruuasioissa ja projektien toteuttamisessa on niin kova ettei hänen ajatuksiaan tyrmätä ainakaan suoralta kädeltä. Tunnelihankkeen virallista tiedotusta hoitava Finestlink -sivusto uutisoi estoitta Vesterbackan ulostuloista, eikä
Kiitos! 21 LAP ELY, Jaakko Ylinampa
22 LAP ELY, Jaakko Ylinampa 14