Sijoitusmarkkinat Kuukausikatsaus 31.7.2018 LYHYESTI: Aina kun olemme ajatelleet, että uutiset potentiaalisesta kauppasodasta ovat laantuneet, Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on jälleen tarttunut älypuhelimeensa ja Twitterin välityksellä uhitellut lisätulleilla. Uskomme edelleen järjen voittavan, mutta vuoden 2018 osalta kauppasotauhkaukset ovat kyllä valitettavasti jo jättäneet jälkensä ainakin joidenkin yritysten ja toimialojen tuleviin tuloksiin. Katseet on siis syytä siirtää jo seuraavaan tuloskauteen ja miettiä, miten kauppasotakeskustelut ja -tullit ja valuuttaliikkeet näkyvät Q3- ja Q4-tuloksissa loppuvuonna. Markkinat ovat olleet suhteellisen rauhallisia kesäkuukausina, ja jatkamme edelleen lievällä osakeylipainolla. Euroalueen poliittiset riskit ovat Italian osalta pienentyneet ja Saksan pakolaispolitiikkaan liittyvät sisäiset kahnaukset jääneet taka-alalle. Katseet kääntyvät nyt Brexit-uutisten suuntaan Trumpin ja Putinin hyvin sujuneen Helsingin kokouksen jäädessä jo historiaan. Markkinoita ovat pääosin liikutelleet otsikot kauppasotaan liittyen sekä Trumpin kommentit Yhdysvaltojen keskuspankin toiminnasta ja korkopolitiikasta. Toki hermostuneisuus kytee edelleen pinnan alla, mutta vaikuttaa siltä, että joidenkin sektoreiden ja alueiden kohdalla on nähtävissä ylireagointeja ja näkemystä ottamalla voidaan myös löytää potentiaalisia lisätuoton lähteitä salkkuihin. Osakemarkkinoiden kannalta tärkeä toisen vuosineljänneksen tuloskausi on parhaillaan käynnissä ja runsaat puolet päämarkkinoiden yhtiöistä on tähän mennessä tuloksensa julkistanut. Yleisesti ottaen tuloskausi on sujunut, muilla kuin Suomen markkinoilla, odotuksia paremmin sekä liikevaihtojen että tulosten osalta. Tämä on rohkaisevaa, sillä yhtiöiden tuloksenteko ei ole enää pelkästään kustannushallintakysymys, vaan vallitseva vahva globaali talouskasvu kasvattaa yhtiöiden liikevaihtoja ja sitä kautta myös tuloksia. Näin ollen yhtiöiden tuloksenteko on kestävämmällä pohjalla. Mitkä toimialat voisivat toimia lisätuoton lähteinä edellä mainituilla oletuksilla? Yhdysvalloissa korot ovat varmasti nousussa ja Euroopassa muun muassa Royal Bank of Scotland ilmoitti maksavansa ensimmäistä kertaa osinkoja vuoden 2008 jälkeen, joten voidaanko loppuvuonna finanssisektorilta odottaa ylituottoa suhteessa perusindeksiin valtameren molemmin puolin? Voiko esimerkiksi lääkeala olla yksi vuoden 2018 yllättäjistä? Sektorihan ei ole ollut kovin suosittu hinnoittelu- ja muiden pelkojen noustua esille vuoden 2016 Yhdysvaltojen presidentinvaalikampanjoinnin yhteydessä. Olemme tyytyväisiä, että olemme perustellusti jatkaneet osakeylipainossa, mutta peruutuspeiliin katsottuna USA:n markkinan alipainottaminen harmittaa. Allokaatiomme kulmakiviä on ollut alueellisten osakemarkkinoiden arvostustasojen kehitys ja haasteellisuus löytää osakemarkkinoiden ulkopuolelta houkuttelevia sijoituskohteita. Vaikka välillä on keskusteltu USA:n nostamisesta allokaatiossamme neutraaliin tai jopa ylipainoon, olemme kuitenkin osakemarkkinoiden uhat mielessä pitäen halunneet kurinalaisesti painottaa meidän mielestämme vähäriskisempiä alueita ja sektoreita.
MARKKINATRENDIT Euroopan keskuspankin (EKP) kannalta tärkeää tietoa euroalueen hintakehityksestä saatiin heinäkuun lopulla, kun heinäkuun alustavia inflaatiolukuja julkaistiin. Kuluttajahintainflaatio nousi kymmenyksellä +2,1 %:iin vuoden takaisesta (odotus +2,0 %, v/v) pitkälti öljyn hinnan nousun seurauksena. Keskuspankin seuraama pohjainflaatio (pl. ruoka ja energia) nousi niin ikään hieman odotettua voimakkaammin +1,1 %:iin (odotus +1,0 %, v/v), mutta taso on edelleen varsin kaukana EKP:n asettamasta 2 %:in tavoitetasosta. Vaikka taloussykli on vanhalla mantereella jatkunut jo verrattain pitkään, vapaata kapasiteettia taloudessa on edelleen runsaasti tarjolla pitäen yleiset hintapaineet matalina ja keskuspankin harjoittaman elvyttävän rahapolitiikan edelleen tarpeellisena. Yhdysvalloissa sen sijaan toisen vuosineljänneksen talouskasvu kiihtyi odotetusti alkuvuoden tasosta päätyen +4,1 %:iin (vuosiluvuksi muutettuna); korkein lukema lähes neljään vuoteen vahvana jatkuneen yksityisen kulutuksen vetämänä. Kuluvan vuoden tuloskasvulla on hyvät edellytykset yltää kolmeen prosenttiin, edellyttäen, etteivät kauppasodan uhat realisoidu. Inflaatiolukujen ohella heinäkuun lopulla julkaistut ennakkotiedot euroalueen toisen vuosineljänneksen talouskasvusta olivat markkinoiden keskiössä. Kasvuluvut olivat hieman odotuksia heikommat (toteutunut +2,1 %, odotus +2,2 %) peilaten alkuvuoden talousalueen luottamusindikaattoreiden (muun muassa teollisuuden ja palvelusektorin PMI-luvut) heikkenemistä. Näin ollen EKP:n odotukset siitä, että alkuvuoden talouskasvun hidastuminen on tilapäistä, voi joutua uudelleen arvioitavaksi. Toisaalta kuukauden lopulla julkaistut heinäkuun teollisuuden luottamusindikaattorit olivat kauppasodan uhasta huolimatta odotuksia vahvemmat (toteutunut 55,1, odotus 54,7) osoittaen aktiviteetin alkavan pirteänä kolmannella kvartaalilla. Elokuun alkupäivinä julkaistava heinäkuun työllisyysraportti tulee olemaan markkinoiden mielenkiinnon kohteena. Saako kesäkuun odotettua vahvempi raportti jatkoa? Heinäkuun alkupuolella julkaistun kesäkuun työllisyysraportin mukaan maatalouden ulkopuolisten työpaikkojen kasvu oli 213 000 (odotus 195 000). Nimellisten palkkojen nousu jäi kuitenkin odotuksista, sillä palkkojen nousu jäi +2,7 %:iin vuoden takaisen konsensuksen ollessa +2,8 %. Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin kannalta palkkojen maltillinen nousu on hyvä asia, koska tämä pienentää riskiä yleisen inflaatiotason liiallisesta noususta. KORKOMARKKINAT Heinäkuun lyhyissä riskittömissä euroalueen koroissa ei tapahtunut muutoksia. Sekä 3 kuukauden että 12 kuukauden euribor päättyivät edellisen kuukauden tasoihin (3 kk -0,32 %, 12 kk - 0,18 %). Juoksuajaltaan pidemmissä valtionlainojen koroissa nähtiin sen sijaan pitkästä aikaa nousua ylöspäin. Saksan 10 vuoden valtionlainan korko nousi heinäkuun aikana 14 korkopistettä tasolle 0,44 %. Korkomarkkinoilla ei ollut muutoin suuria muutoksia kuukauden alkupuolella, vaikka USA toteutti uhkauksensa ja asetti 34 miljardin dollarin suuruiset kauppatullit
Kiinasta Yhdysvaltoihin tuotaville tuotteille. Odotettua vahvempi Yhdysvaltojen työllisyysraportti ei saanut myöskään liikettä EURja USD- koroissa. Huolta herätti kuukauden aikana edelleen tasoittuva Yhdysvaltojen tuottokäyrä, kun 10 vuoden ja 2 vuoden valtionlainojen korkoero kävi alimmillaan 24 korkopisteessä. Pöly ehti juuri ja juuri laskeutua voimaan saatettujen tullien osalta, kun Yhdysvalloista tuli jo uusi tieto, jonka mukaan presidentti Donald Trump on aloittanut prosessin 200 miljardin dollarin suuruisten lisätullien asettamiseksi Kiinalle. Näille tuotteille asetettaisiin 10 % tuontitulli ja ne tulisivat voimaan aikaisintaan syyskuussa. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed ei pitänyt kokousta heinäkuussa, vaan huomio kohdistui kesäkuun kokouksen pöytäkirjojen tulkitsemiseen. Pöytäkirjojen mukaan vahva talouskehitys puoltaa koronnostojen jatkamista, vaikka kauppasodan mahdollisen laajentumisen ja kehittyvien markkinoiden tilanteen heikkenemisen todetaan muodostuvan riskeiksi talouskasvulle. Kauppasodan eskaloituminen entisestään Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä vaikuttanee Fedin kykyyn kiristää liikaa rahapolitiikkaa. Tästä huolimatta odotamme keskuspankin nostavan ohjauskorkoa vielä kaksi kertaa tänä vuonna. Ohjauskorkoa nostettaisiin näin ollen yhteensä neljä kertaa vuonna 2018. Fedin pääjohtajan Jerome Powellin kommentit ja keskuspankin pöytäkirjojen viestit saivat lopulta liikettä Yhdysvaltojen pitkiin korkoihin kuukauden puolivälissä. Positiiviset talousnäkymät ja palkkojen suotuisa kehitys nostettiin keskuspankin kommenteissa esille. Yhdysvaltojen pitkät korot vetivät mukanaan nousuun myös pidemmän maturiteetin euroalueen korot. OSAKEMARKKINAT Heinäkuun loppupuolella pidetyn Euroopan keskuspankin kokouksen anti oli odotetun mukainen. Ohjauskorko pidettiin ennallaan 0,00 %:ssa ja talletuskoron -0,4 %:ssa eikä rahapolitiikkaan liittyviin lausuntoihin tullut mainittavia muutoksia. Ohjauskorkojen todettiin pysyvän nykytasoilla ainakin vuoden 2019 kesän ajan tai tarvittaessa pidempään. Arvopapereiden osto-ohjelman osalta viesti pysyi samana. Netto-ostot jatkuvat loka-joulukuun alemmalla 15 miljardin euron kuukausitahdilla, minkä jälkeen ne päättyvät vuoden lopussa. Erääntyvien arvopapereiden uudelleensijoittamista jatketaan kuitenkin vielä netto-ostojen päättymisen jälkeen. Kokous oli yleisesti ottaen varsin yllätyksetön ja markkinareaktiot jäivät näin ollen verrattain maltillisiksi. Odotamme edelleen ensimmäisen koronnoston tapahtuvan vasta ensi vuoden toisen vuosipuoliskon loppupuolella. Globaalit osakkeet olivat tuntuvassa nousussa heinäkuussa MSCI World -indeksin noustua +2,9 % euromääräisesti (+6,29 % vuoden alusta). Kehittyvät markkinat (MSCI Emerging Markets) olivat niin ikään nousussa indeksin noustua euromääräisesti +1,98 %. Osakemarkkinat Yhdysvaloissa saivat tukea odotuksia paremmin sujuneesta tuloskaudesta S&P 500 -indeksin noustua taalamääräisesti reilut 3 %. Eurosijoittajan näkökulmasta kehitys oli niin ikään reilut +3 % taalan arvon pysyttyä ennallaan euroa vastaan. Myös Japanin markkinoilla osakkeet olivat paikallisessa valuutassa mukavassa nousussa (+1,5 %), mutta heikentyneen
valuutan johdosta nousu jäi eurosijoittajan näkökulmasta vaatimattomaksi (+0,18 %). Suomen osakemarkkinat päätyivät niin ikään nousuun (+1,10 %), vaikka tuloskauden alku on sujunut odotuksia heikommin. Osakemarkkinoiden kannalta tärkeä toisen vuosineljänneksen tuloskausi on tätä kirjoittaessa parhaillaan meneillään ja runsaat puolet päämarkkinoiden yhtiöistä on tähän mennessä tuloksensa julkistanut. Yleisesti ottaen tuloskausi on sujunut, muilla kuin Suomen markkinoilla, odotuksia paremmin sekä liikevaihtojen että tulosten osalta. Tämä on rohkaisevaa, sillä yhtiöiden tuloksenteko ei ole enää pelkästään kustannushallintakysymys, vaan vallitseva vahva globaali talouskasvu kasvattaa yhtiöiden liikevaihtoja ja sitä kautta myös tuloksia. Näin ollen yhtiöiden tuloksenteko on kestävämmällä pohjalla. SIJOITUSNÄKEMYKSEMME Heinäkuun osakemarkkinoiden noususta huolimatta olemme edelleen jatkaneet osakkeiden lievää ylipainottamista perusteluna osakkeiden suhteellinen hinnoittelu korkosijoituksiin ja tuloskasvuodotuksiin nähden. Osakesalkun sisäiset taktiset näkemykset pysyivät myös heinäkuussa muuttumattomina. Ylipainotamme edelleen Eurooppaa (talouskasvun potentiaalin ja arvostuksen takia), Japania (arvostuksen takia) ja kehittyviä markkinoita (talouskasvun ja arvostuksen takia) ja rahoitamme kyseiset ylipainot alipainottamalla Yhdysvaltoja. Yhdysvalloissa noin 80 % yhtiöistä on julkaissut tuloksensa tähän mennessä ja yhteenlaskettu liikevaihtojen kasvu on ollut +10 % (odotus +8,5 %) ja tulosten kasvu peräti +24,1 % (odotus +19,1 %). Sama myönteinen kehitys on ollut nähtävillä myös muilla päämarkkinoilla, kuten Euroopassa ja Japanissa (liikevaihdon kasvu Euroopassa +5,8 %, Japanissa +8,4 % ja tuloksen kasvu Euroopassa +4,1 %, Japanissa +10,4 % vuoden takaisesta). Sen sijaan Suomen tuloskausi on tähän mennessä ollut odotuksiin nähden pettymys. Kun reilut 40 % pörssiin listatuista yhtiöistä on raportoinut tuloksensa, niistä 47 % on raportoinut odotuksia paremmat liikevaihdot ja ainoastaan 23 % odotuksia paremmat tulokset (vastaavat luvut Yhdysvalloissa 72 % ja 85 %). Liikevaihdon kasvu on ollut +3,2 % (odotus +2,4 %) ja tuloskasvu vaatimaton -4,9 % (odotus +8,1 %) vuoden takaisesta ajankohdasta. Tuloskausi jatkuu vielä muutaman viikon aina elokuun loppupuolelle asti ja sen jälkeen voidaan vetää tarkempia johtopäätöksiä sen antimista. Euroopan osalta heikentyneen euron positiivinen vaikutus tuloksiin (etenkin vientiyhtiöihin) näkyy arviomme mukaan kolmannesta vuosineljänneksestä eteenpäin. Yhdysvalloissa sen sijaan vahvan tuloskasvun myötä osakkeiden kurssit ovat olleet nousussa pitäen arvostustasot historiallisesti katsottuna korkealla tasolla. Tämän lisäksi tuontitullien negatiiviset vaikutukset eivät vielä ole näkyneet yhtiöiden tuloksissa. Kuluvan vuoden yli 20 %:n tuloskasvua on myös vaikea toistaa ja tuloskasvun todennäköinen normalisoituminen ensi vuonna asettaa näkemyksemme mukaan nykyiset arvostustasot haastavaan valoon. Korkosalkuissa perusnäkemyksemme pysyivät myös heinäkuussa miltei ennallaan. Valtionlainat ovat edelleen reilussa alipainossa (sekä nominaaliset että inflaatiolinkatut) ja suosimme edelleen korkeampiriskisiä omaisuusluokkia, kuten kehittyvien alueiden paikallisvaluutassa liikkeeseen laskemia velkakirjoja ja matalamman luottoluokituksen omaavia yrityslainoja Euroopassa. Heinäkuun aikana olemme myyneet
inflaatiolinkatut valtionlainat kokonaan pois salkuista ja nostaneet hieman painoa kehittyvien alueiden taalamääräisissä velkakirjoissa. 0maisuuslajit - - - 0 + + + Muutos Osakkeet Korkosijoitukset Osakkeet USA Eurooppa Pohjoismaat Kehittynyt Aasia Kehittyvät Markkinat Korkosijoitukset Valtionlainat Nominaalit Inflaatiolinkatut Yrityslainat, alhainen riski Yrityslainat, korkea riski Eurooppa korkea riski Yhdysvallat korkea riski Kehittyvät markkinat USD-määräiset Paikallinen valuutta Rahamarkkinat SIJOITUSNÄKEMYS - ELOKUU 2018 Sijoitusnäkemys kuvaa yksinkertaistetusti ja yleisellä tasolla varainhoidon sijoitusnäkemystä. Yksinkertaistettua sijoitusnäkemystä ei voida pitää yksilöllisenä sijoitusneuvontana tai sijoitussuosituksena, eikä EAB Varainhoito Oy vastaa toimenpiteistä, jotka on tehty tämän materiaalin perusteella. 31.7.2018 Osakemarkkinat, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Pohjoismaat 4,00 4,45 3,62 4,27 - Suomi 1,10 1,48 10,85 12,41 - Ruotsi 5,25 6,44 1,68 0,65 - Norja 1,82 5,94 13,57 19,74 - Tanska 5,20 5,78 7,91 7,02 Eurooppa 3,11 2,50 2,62 6,44 - EMU 3,46 1,09 3,04 6,53 - UK 1,53 4,01 2,94 8,73 Pohjois-Amerikka 3,27 10,05 8,66 16,04 - Yhdysvallat 3,47 10,49 9,35 17,29 - Kanada 2,16 8,18 2,00 8,48 Aasia 0,45-2,07-1,81 5,95 - Japani 0,18 0,07 0,95 9,58 - Aasia pl. Japani 0,60-2,06-1,36 6,15 Kehittyvät Markkinat 1,98-2,44-2,10 5,16 - Lat.Am. 8,96-5,93-0,33 1,63 - Venäjä 3,70 9,08 9,71 26,94 - Itä-Eurooppa 5,27 5,68 4,02 17,00 Maailma 2,90 7,10 6,29 12,74 Maailma (AC) 2,80 5,93 5,27 11,81 Globaalit toimialat: - Energia 1,16 7,30 9,47 19,04 - Informaatioteknologia 1,67 11,22 13,99 25,79 - Kiinteistöt 0,86 6,10 1,45 2,83 - Kulutushyödykkeet ja -palvelut 0,96 5,88 9,21 16,28 - Perusteollisuus 1,58 4,63 0,05 9,53 - Päivittäistavarat 2,58 7,23-1,99-0,16 - Rahoitus 3,93 1,48-1,08 3,86 - Teolliset tuotteet ja -palvelut 4,43 6,32 2,37 9,92 - Terveydenhuolto 5,83 11,29 9,59 10,58 - Tietoliikennepalvelut 2,67 0,34-5,27-7,27 - Yhdyskuntapalvelut 1,50 4,07 3,41 0,75 Korkomarkkinat, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Rahamarkkina ( ) -0,03-0,08-0,19-0,33 EMU valtionobl. ( ) -0,34-0,82 0,22 1,15 Yrityslainat - Inv. Grade (EMU, ) 0,28-0,01-0,37 0,62 Yrityslainat - HY (Maailma, -suoj.) 1,44-0,33-1,76-0,68 Kehittyvät markkinat ( -suoj.) 2,33-0,35-4,37-2,37 Globaalit korkomarkkinat ( -suoj.) -0,20-0,11-1,41-1,07 Valuutat, muutos EUR/, % 1kk 3kk v. alusta 12kk USD (1,17) 0,06-3,20-2,62-1,28 JPY (130,79) 1,11-0,95-3,32 0,17 SEK (10,28) -1,64-2,73 4,52 7,59 GBP (0,89) 0,70 1,52 0,32-0,58 Korkotasot (%) 07/18-1kk 12/17-12kk 3 kk euribor -0,32-0,32-0,33-0,33 12 kk euribor -0,18-0,18-0,19-0,15 2 v. (Saksan valtio) -0,58-0,67-0,64-0,69 5 v. (Saksan valtio) -0,13-0,31-0,21-0,18 10 v. (Saksan valtio) 0,44 0,30 0,42 0,54 30 v. (Saksan valtio) 1,09 1,02 1,26 1,30 5 v. (Ranskan valtio) 0,09 0,01-0,01-0,08 10 v. (Ranskan valtio) 0,73 0,66 0,78 0,80 5 v. (Yhdysvallat) 2,85 2,74 2,21 1,84 10 v. (Yhdysvallat) 2,96 2,86 2,41 2,29 Raaka-aineet, % (EUR) 1kk 3kk v. alusta 12kk Kulta -2,27-6,94-6,04-3,57 Hopea -3,69-4,95-8,35-7,75 Kupari -5,15-4,32-10,71-0,19 Alumiinium -2,67-4,59-5,76 9,48 Öljy (Brent) -6,12 5,04 18,37 39,81 Lähde: EAB Varainhoito Oy, Bloomberg Tämä sijoituskatsaus ei ole kehotus ryhtyä rahoitusvälineitä koskeviin liiketoimiin eikä tämä sijoituskatsaus ole sijoituspalvelulain mukaista sijoitustutkimusta. Sijoituskatsausta laadittaessa on pyritty varmentamaan siinä käytettyjen tietojen oikeellisuus. EAB Varainhoito Oy ei vastaa katsauksen sisältämien tietojen mahdollisista virheistä tai puutteista. Kaikki immateriaalioikeudet tähän asiakirjaan kuuluvat EAB Varainhoito Oy:lle, ellei muuta ole erikseen mainittu.