Raportti nro/2014 Harriet Finne-Soveri, Katri Auranne, Marja Lehtinen-Fraser, Riitta Vesterinen, Leena Pohjola, Aleksandr Gerasin Lähelle ihmistä viestintäteknologian avulla Interaktiivinen TV vanhainkodista kotiutuvien tukena
Kirjoittaja(t) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kannen kuva: ISBN 978-952-245-XXX-X (painettu) ISSN 1798-0070 (painettu) ISBN 978-952-245- XXX-X (verkkojulkaisu) ISSN 1798-0089 (verkkojulkaisu) http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-xxx-x Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy Tampere, Painovuosi
Esipuhe Juha Jolkkonen???. THL Raportti nro/painovuosi 3
Tiivistelmä Harriet Finne-Soveri, Katri Auranne, Marja Lehtinen-Fraser, Leena Pohjola, Aleksandr Gerasin. Lähelle ihmistä viestintateknologian avulla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti XX/X XX sivua. Helsinki 2012. ISBN 978-952-245-XXX-X (painettu); ISBN 978-952-245-XXX-X (verkkojulkaisu) TÄMÄ KUN KAIKKI KOME VALMIINA Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, seddiam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam eratvolutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tationullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodo consequat. Duisautum dolore eu feugiat nulla facilisis at vero eros etaccumsan et iusto odio dignissim qui blandit praesent luptatum zzrildelenit. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodoconsequat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendrerit in vulpu. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudedoloremagna euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquamt.lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna ali. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendreritin vulputate velit esse molestie consequat, vel illum dolore eu feugiatnulla. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodoconsequat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendrerit in vulpu. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Avainsanat: lorem, ipsum, dolor sit amet THL Raportti nro/painovuosi 4
Sammandrag Harriet Finne-Soveri, Katri Auranne, Marja Lehtinen-Fraser, Leena Pohjola, Aleksandr Gerasin. Lähelle ihmistä viestintateknologian avulla [Närtill människan med kommunikationsteknologi]. Institutet för hälsa och välfärd (THL). Rapport XX/X XX sidor. Helsingfors, Finland 2013. ISBN 978-952-245-xxx-x (tryckt); ISBN 978-952-245-xxx-x (nätpublikation) Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, seddiam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam eratvolutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tationullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodo consequat. Duisautum dolore eu feugiat nulla facilisis at vero eros etaccumsan et iusto odio dignissim qui blandit praesent luptatum zzrildelenit. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodoconsequat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendrerit in vulpu. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudedoloremagna euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquamt.lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna ali. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendreritin vulputate velit esse molestie consequat, vel illum dolore eu feugiatnulla. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodoconsequat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendrerit in vulpu. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Nyckelord: lorem, ipsum, dolor sit amet THL Raportti nro/painovuosi 5
Abstract Harriet Finne-Soveri, Katri Auranne, Marja Lehtinen-Fraser, Leena Pohjola, Aleksandr Gerasin. Lähelle ihmistä viestintateknologian avulla [Near to the person with help of communication technology]. National Institute for Health and Welfare (THL). Report XX/X XX pages. Helsinki, Finland 2012. ISBN 978-952-245-XXX-X (printed); ISBN 978-952-245-XXX-X (online publication) Lorem ipsum dolor sit amet, consectetuer adipiscing elit, seddiam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet dolore magna aliquam eratvolutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrud exerci tationullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodo consequat. Duisautum dolore eu feugiat nulla facilisis at vero eros etaccumsan et iusto odio dignissim qui blandit praesent luptatum zzrildelenit. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodoconsequat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendrerit in vulpu. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudedoloremagna euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquamt.lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna ali. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendreritin vulputate velit esse molestie consequat, vel illum dolore eu feugiatnulla. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut aliquip ex ea commodoconsequat. Duis autem vel eum iriure dolor in hendrerit in vulpu. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Ut wisi enim ad minim veniam, quis nostrudexerci tation ullamcorper suscipit lobortis nisl ut. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetueradipiscing elit, sed diam nonummy nibh euismod tincidunt ut laoreet doloremagna aliquam erat volutpat. Keywords: lorem, ipsum, dolor sit amet THL Raportti nro/painovuosi 6
Sisällys Esipuhe... 3 Tiivistelmä... 4 Sammandrag... 5 Abstract... 6 1 Johdanto... 9 2 Projektin rakentaminen.... 10 2.1 Hankkeen tausta... 10 2.1.1 Helsingin kaupunginhallituksen päätös ja toteutusaika... 10 2.1.2 Kustaankartanon vanhustenkeskus toiminta-alustana... 10 2.1.3 INNOKustiprojektin päähankkeet ja toiminta... 12 2.2 INNOIITA-projektin rakentaminen... 12 2.2.1 Aiemmin tutkittua... 12 2.2.2 Projektin tavoitteet... 16 2.2.3 Menetelmät... 16 2.2.3.1 Viestintäteknologian ja tilojen valinta... 16 2.2.3.2 Viestintäteknologian käyttökriteerit ja rekrytointiprosessi... 20 2.2.3.3 Toimintamenetelmät ja projektin kulku... 21 2.2.3.4 IITA-palvelun hallinnointi ja henkilöstö... 25 2.2.3.5 Tutkimus ja eettiset luvat... 26 2.2.3.6 Tilastolliset menetelmät... 26 2.2.3.7 Yhteistyötahot... 26 3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset... 27 3.1 IITA-projektin osallistujat ja vertailuaineisto... 28 3.1.1 Rekrytoinnin onnistuminen... 28 3.1.2 Kato... 29 3.2 Osallistujien ominaispiirteet RAIarviointien perusteella... 29 3.2.1 Sosiodemografiset taustatiedot... 30 3.2.2 Sairaudet ja oireet... 30 3.2.3 Toimintakyky... 33 3.2.4 Ravitsemus ja suu... 35 3.2.5 Aistit ja kommunikaatio... 36 3.2.6 Psyykenlääkkeet ja päivystyspalvelujen käyttö... 37 3.2.7 Potentiaalinen asiakaskunta... 38 3.3 Lähetysten sisältö ja toimintatavat... 38 3.3.1 Ohjelmatyypit... 39 3.3.1.1 IITA treenaa... 39 3.3.1.2. IITAn aamukahvi... 41 3.3.1.3. IITAn kulttuurinurkkaus... 41 3.3.1.4 Virkeänä viikonloppuun... 42 THL Raportti nro/painovuosi 7
3.3.1.5 IITAn iltatee... 42 3.3.1.6 Asiakaslähtöiset keskustelut ja keskinäinen vuorovaikutus... 42 3.3.1.7 IITAn ravitsemusinterventio... 43 3.3.1.8 IITAn vierailijat ja muu toiminta (seminaarit,haastattelut yms)... 43 3.3.1.9 IITA-palvelun lopettaminen... 43 3.3 Vaikuttavuus ja seuranta.... 43 3.3.1. RAI-tulokset 3 ja 6 kuukauden kuluttua [Harriet ja Aleks]... 43 3.3.1.1 Tietoa seurantaan käytetyistä RAI-arvioinneista... 43 3.3.1.2 Muutokset toimintakyvyssä... 44 3.3.1.3 Muutokset oireissa ja terveydentilassa... 44 3.3.1.3 Muutokset palvelujen käytössä... 45 3.3.2. Tasapaino- ja lihasvoima... 46 3.3.3. Ravitsemus... 47 3.3.4. Asiakkaan näkemykset [Riitta täydentää/korjaa tarv]... 48 3.3.5. Kustannusvaikuttavuus [HFS +Leena+ IITA-tiimi ]... 49 3.4 Muu toiminta ja näkyvyys... 49 3.5 Hankehallinta ja johtaminen... 50 4. Pohdinta... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5. Päätelmät... 50 Lähteet... 52 THL Raportti nro/painovuosi 8
1 Johdanto 1 Johdanto Suomi vanhenee nopeasti. Kuusikymmentä viisi vuotta täyttäneiden lukumäärä ylitti vuonna 2011 miljoonan. Kahdenkymmenen vuoden kuluessa heitä ennustetaan olevan puolentoista miljoonaa. Tuolloin kaikkein vanhimpa eli kahdeksankymmentäviisi vuotta täyttäneitä ennustetaan olevan kolme kertaa nykyistä enemmän 1. Samana aikana ennustetaan hoiva-alalta siirtyvän eläkkeelle yli puolet nykyisistä hoitajista 2. Ydinkysymysiä seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana tulevat olemaan, miten hyvin iäkkäin väestö onnistuu säilyttämään toimintakykynsä elämänsä viimeisinäkin vuosina ja kuinka kunnat onnistuvat heitä tässä asiassa tukemaan. Valtioneuvoston periaatepäätös kansanterveysohjelmasta 3 nosti ikääntyneiden keskimääräisen toimintakyvyn paranemisen yhdeksi viidestä päätavoitteesta vuoteen 2015 mennessä. Samaa linjaa jatkaa heinäkuussa 2013 voimaan astunut vanhuspalvelulaki 4, joka velvoittaa tarkemmin kuntia suunnittelemaan ja huolehtimaan iäkkään väestön terveydenstä ja toimintakyvystä. Maata kattavan Terveys-2011 aineiston perusteella on varovasti odotettavissa toimintakyvyttömyyden ja avun tarpeen Suomessakin pakkautuvan yhä tiiviimminen elämän loppupäähän, mikä merkitsee sitä, että elämme yhä toimintakykyisempinä yhä pitempään. Mutta vaaratekijöitäkin, kuten väestön kasvava alkoholin kulutus ja vanhuspalveluiden vähäinen houkuttelevuus nuorison keskuudessa, on näköpiirissä 5. Palvelujen riittämättömyyden hälytysmerkkejä ovat esimerkiksi se, että kotona asuvat iäkkäät henkilöt kokevat etteivät saa riittävästi apua ja se, että tyydyttymättömän avun tarve näyttää kasvaneen viimeksi kuluneina vuosina 6. Pitäen mielessä avun tarvitsijoiden lukumäärän nopean lisääntymisen ja käytettävissä olevien auttajien samanaikaisen vähenemisen, on selvää, että merkittävimmät vanhusten pitkäaikaishoidon innovaatiot tulevat olemaan sellaisia, missä henkilöstön työaika voidaan kohdentaa viisaasti siten, että heidän työaikansa ja työtaakkansa eivät lisäänny, mutta samalla voidaan palvella nykyistä useampaa henkilöä samanaikaisesti. Työvoiman saatavuuden kannalta on tärkeää, että työn 1 https://tilastokeskus.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-09-30_tie_001_fi.html 2 Kunta-alan eläkepoistuma 2010-2030.(2009) Kuntien eläkevakuutuksen raportteja 2;1-40. 3 Valtioneuvoston periaatepäätös. Terveys 2015- kansanterveysojelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001;41-36 4 www.finlex.fi/laki/ajantasa/2012/20120980 5 Koskinen Seppo, Lundqvist Annamari, Ristiluoma Noora (toim) (2012) Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. Raportti 68:1-291 6 Vaarama, M. (2009). Care-related quality of life in old age. Eur J Ageing, 6: 113-125 THL Raportti nro/painovuosi 9
tekeminen olisi motivoivaa ammattiin aikovien nuorten lisäksi myös eläkeiän ylittäneelle hoiva- tai terapia-alan ammattilaisille. Lähitulevaisuuden vanhuspalveluiden tärkeimmät vaateet näyttävät palvelun käyttäjien kannalta olevan yksilöllisyys ja moniammatillisuus. Ollakseen vaikuttavaa hoidon, kuntoutuksen ja muiden palvelujen -vaikkapa kotiuttamisen - tulee olla monialaisesti ja moniammatillisesti räätälöityjä ja vastata juuri siihen tarpeeseen, joka palvelun vastaanottavalla yksilöllä on 7 8. 2 Projektin rakentaminen. 2.1 Hankkeen tausta 2.1.1 Helsingin kaupunginhallituksen päätös ja toteutusaika Kustaankartanon innoinnokusti-hanke on osa Helsingin kaupungin 2000-luvun alussa rahoittamaa erilaisten innovaatiohankkeiden rypästä. Helsingin kaupunginhallitus myönsi 16.1.2006 viideksi vuodeksi rahoituksen Helsingin Sosiaaliviraston hallinnoiman Kustaankartanon vanhustenkeskuksen hankkeelle, jonka tavoitteena oli kehittää iäkkäiden hoitoa ja hoivaa testaamalla ja edistämällä teknologisten sovellusten käyttöönottoa ympärivuorokautisessa hoidossa. Myönnetty rahoitus oli yhteemsä 2,7 ME käytettäväksi vanhuksille ja henkilöstölle soveltuvan uuden teknologian testaukseen aidossa elinympäristössä (living lab) siten, että tuotokset olisivat mahdollisimman monistettavia ja erityisesti soveltuvia myös kotona asuvan väestön tueksi. Hanke toteutettiin vuosina 2006 2010 ja on jatkunut normaalina toimintana ainakin vuoteen 2013. 2.1.2 Kustaankartanon vanhustenkeskus toiminta-alustana Kustaankartano perustettiin vuonna 1953 Helsingin kaupungin vanhainkotina. Nimi muutettiin ensin Kustaankartanon vanhainkodiksi vuonna 1957 ja Kustaankartanon vanhustenkeskukseksi vuonna 1998. 7 Ellis Graham, Whitehead Martin A, O Neill Dwsmond, Langhorne Peter, Robinson David. Comprehensive geriatric assessment for older adults admitted to hospital. Cochrane Database of Systematic Reviews 2011, Issue 7. Art. No.: CD006211. DOI: 10.1002/14651858.CD006211.pub2. 8 Shepperd Sasha, Lannin Natasha A, Clemson Lindy M, McCluscey Annie, Cameron Ian D, Barras Sarah L (2013). Discharge planning from hospital to home. Cochrane Database Syst Rev. Jan 31;1:CD000313. doi: 10.1002/14651858.CD000313.pub4. THL Raportti nro/painovuosi 10
Kivalterintie 2 Projektin rakentaminen. Nykyisin se on yksi Helsingin kaupungin neljästä omasta vanhustenkeskuksesta, joissa toiminta on kaupungin järjestämää. Kustaankartano sijaitsee Oulunkylässä puistomaisella alueella ja siihen kuuluu asuintaloina kahdeksan kolmikerroksista tiilitaloa, yksikerroksinen hallintokeskus ja alueen keskellä sijatsevat yksikerroksiset Kuntokartanon kuntoutusosastot. Käskynhaltijantie c Kappeli (c) Kuntosali (b) H-osastot (b) G-osastot b pääovi a K/b-porras: a H ATK-tuki Hallinto d G Kokoustilat (d): Neuvonta - alasali Sos.työntekijä - kabinetti pääovi Työhönotto a F-osastot b Pastori (e) Päiväyksikkö Meripihka e F b Kirjasto (b) Kartanoravintola (a) Kustaankammari (b) M Kuntokartano Ravintokeskus (a) a K x a E-osastot (a) E Käsityökeskus (x) Käsityömyymälä (x) L Kuntokartano A-osastot Laboratorio (a) a Puutyökorjaamo (c) e Keskusvarasto (e) c A D-osastot (a) B-osastot a b D C-osastot (a) a B pääovi Siivouskeskus (b) Museo (b) Terapiayksikkö Kuljetuskeskus (b) Palvelukeskus (b) b Pastori (b) Viriketyöntekijät (b) C a = Sisäänkäynti = porras Parturi-Kampaamo Oltermannintie Kuva 1. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen rakennukset vuonna 2006 9. 9 Lähde:Kustaankartanon vanhustenkeskus THL Raportti nro/painovuosi 11
2 Projektin rakentaminen. Hallintokeskuksen rakennus on sekä hallinnon että ravintokeskuksen käytössä. Kaikkia kolmikerroksisia taloja yhdistää noin 700m pitkä maanalainen tunneli. Kustaankartanon vanhustenkeskus tarjoaa helsinkiläisille 65 vuotta täyttäneille vanhainkotihoitoa sekä päivä- ja palvelukeskustoimintaa. Hankkeen alkaessa vuonna 2006 Kustaankartanon virallinen paikkaluku oli 615. Näistä paikoista lyhytaikaishoitoon oli varattu 36. Kuntokartanon kuntoutusosastoilla oli lisäksi yhteensä 56 paikkaa. Nämä päikat oli tarkoitettu pääasiallisesti sairaalasta uloskirjatuille, Kuntokartanoon toipumaan lähetetyille henkilöille, joiden arvioitiin vielä kuntoutuvan kotiin. Kustaankartanon alue rakennuksineen on esitetty kuviossa 1. INNOKusti-projektin kokonaisuus oli rakennettu tavanomaisista projekteista poikkeavasti siten, että projektin hallinnointi ja aikataulutus sekä projektissa tuotettavat hoito- ja palvelukäytännöt oli jätetty vapaasti projektihenkilöstön ja hoitohenkilöstön yhdessä suunniteltaviksi. 2.1.3 INNOKustiprojektin päähankkeet ja toiminta INNOKusti projekti useasta kokeiluluontoisesta pienestä hankkeesta ja kolmesta päähankkeesta. Päähankkeiden työnimet olivat 1. Turvallisesti aktivoivaan arkeen (TAA) 2. Askelturva A ja G (ASTU) 3. Interaktiivisuudesta Itsenäisyyttä ja Toimintakykyä Arkeen (INNO-IITA). Turvallisesti aktivoivaan arkeen-projektin perusajatuksena oli arjen sisältöjen ja hoitokäytäntöjen systemaattinen kehittäminen aiempaa aktiivisemmaksi ja samalla turvallisemmiksi teknologian avulla. Tavoitteena oli luoda teknologialle pitkäaikainen tai pysyvä tai sija arjen käytäntöihin. Askelturvaprojektin kantavana ajatuksena oli kehittää älylattian käyttökelpoisuutta hyödyntäen aktivoivan arjen projektissa kehitettyä systematiikkaa ja turvallisia käytäntöjä. Jokaisesta päähankkeesta julkaistaan erillinen raportti. Tässä raportissa esitetään INNOKusti-projektin kolmannen päähankkeen, INNO- IITAn sisältö ja tulokset. 2.2 INNOIITA-projektin rakentaminen 2.2.1 Aiemmin tutkittua INNOIITA-projekti rakennettiin projektin aloitusajankohdan tietämykselle. Toimintaa täydennettiin uudella tiedolla ja suuntaa korjattiin tarvittaessa. Jo vuonna 2006 oli selvää, että viestintäteknologian kehitys on avannut monia mahdollisuuksia THL Raportti nro/painovuosi 12
2 Projektin rakentaminen. hyödyntää hoitohenkilöstön, lääkäreiden ja terapiahenkilöstön asiantuntemusta iäkkäiden hoidossa. Laurean ammattikoulu yhdessä Espoon kaupungin kanssa pilotoi ja kehitti IITAprojektin alkuvaiheilla (2006 2007) interaktiivista viestintää 10 kuvapuheluyhteyden avulla iäkkäiden kotihoidossa. Teknisinä yhteistyökumppaneina tässä hankkeessa olivat TDCSong ja Videra vastaamassa teknologian toimivuudesta ja asiakkaina aluksi 25 seitsemänkymmentäviisi vuotta täyttänyttä omaishoitajaa. Kotiin-hanke levitti toimintaa kolmen osa-hankkeen 11 kautta Uusimaan lisäksi Etelä-Karjalaan ja Varsinais-Suomeen. Asiakastyytyväisyyshaastattelussa (n=48) tällä hyvinvointitv:ksi ristityllä toiminnalla koettiin olevan myönteinen vaikutus mielialaan, yksinäisyyden tunteiden vähenemiseen ja turvallisuuden tunteen lisääntymiseen ja uusien ihmiskontaktien syntymiseen. Ahkerimmat käyttäjät olivat näissä hankkeissa sellaisia, jotka kokivat teknologian käytön helpoksi 12. Asiakkaaat olivat toimintaan keskimäärin tyytyväisiä ja suhtautuivat haastatteluissa vähintäänkin varovaisen optimistisisesti toiminnan jatkoon. Samansuuntaisia tuloksia on myöhemmin saatu myös muualla Suomessa 13 ja monikansallisissa samankaltaisissa tai sivuavissa hankkeissa 14. Viestintäteknologia on koettu kiinnostavaksi myös muualla maailmassa, erityisesti omaishoidon tukena 15 16, kuitenkin siten, että videotekniikan käyttö sinällään ei välttämättä ole näyttäytynyt tekniikoita ylivertaisempana 17. Oleellisempaa kuin tekniikan käyttö, on ollut toiminnan sisältö, kuten neuvonta ja henkilöiden monipuolinen yksilöllinen tukeminen 18 19 20. Aiemmista tutkimuksista 10 http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/hyvakas/hyvakas-tietopankki/espoon-hyvinvointi-tv/sivut/default.aspx 11 http://kotiin.laurea.fi/index.php 12 Puoskari Daisy (2008). Asiakastyytyväisyys osallistumisesta Hyvinvointi-TV:nlähetyksiin KOTIINhankkeessa. Laurea. Opinnäytetyö 1-121 13 Jauhiainen Annikki, Miettinen Terttu (2011) Hy invointitv ikääntyneiden kotihoidon tukena. Kirjassa Kristiina Häyrynen (toim) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittelyn tutkimuspäivät tutkimuspaperit 2011. Raportti 3:1-62 14 Patanen, Anita (2013) Asiakastarvekartoitus tuotekehityksenperustana. Case Virtu-hanke.Opinnäytetyö Laurean ammattikoulu, Tikkurila 15 Finkel S, Czaja SJ, Schulz R, Martinovich Z, Harris C, Pezzuto D. E-care: a telecommunications technology intervention for family caregivers of dementia patients. J Am Geriatr Psychiatry 2007 May;15(5):443-8 16 Mahoney DF, Tarlow BJ, Jones RN. Effects of an automated telephone support system on caregiver burden and anxiety: findings from the REACH for TLC intervention study. Gerontologist 2003 Aug;43(4):556-67 17 Gant JR, Steffen AM, Lauderdale SA (2007). Am J Alzheimer Dis Other Demen Comparative outcomes of two distance-based interventions for male caregivers of family members with dementia. Apr-May;22(2):120-8 18 Gaugler JE, Roth DL, Haley WE, Mittelman MS. Can counseling and support reduce burden and depressive symptoms in caregivers of people with Alzheimer's disease during the transition to institutionalization? Results from the New York University caregiver intervention study. J Am Geriatr Soc 2008 Mar;56(3):421-8. Epub 2008 Jan 4 19 Keough ME. Field TS, Gurwiz JH.,A model of community-based interdisciplinary team training in the care of the frail elderly. Acad Med 2002 Sep:77(9):936. THL Raportti nro/painovuosi 13
2 Projektin rakentaminen. on pääteltävissä, että sekä asiakkaat itse, että heidän omaisensa arvostavat enemmän ihmiskontaktia kuin valmiiksi nauhoitettuja oppaita, olipa viestintävälineenä puhelin, tietokone tai muu väline 21. Lisäksi mahdollisuus yhdistää neuvontaan lyhytaikaishoito näyttäisi vähentävän omaishoitajan kuormittuneisuutta ainakin silloin jos viestintävälineenä on vain puhelin 22. Eräs merkittävimmistä huomioista näyttäisi näissä tutkimuksissa kuitenkin olevan viestintäteknologian iäkkäiden käyttäjien monimuotoisuus ja yksilöllisten tarpeiden erilaisuus 23. Tuen sisällön onnistunut yksilöllinen räätälöinti näyttäisi siirtävän myös laitoshoidon tarvetta 24 Viestintäteknologian vaikutusta yksinäisyyden tunteeseen ja tähän liittyviin kielteisiin ilmiöihin kuten turvattomuuteen, masennukseen, erillisyyden, tarpeettomuuden tai hylätyksi tulemisen tunteisiin on tutkittu (tätä kirjoitttaessa) satunnaistetuilla suurilla eineistoilla melko vähän. Hanna Uotila tarkasteli väiöskirjassaan iäkkäiden kokemuksia yksinäisyydestä ja totesi heidän liittävän yksinäisyyden tunteet sosiaalisten suhteiden vähenemiseen sekä terveyden ja toimintakyvyn hekkenemiseen. Sekä iäkkäät itse että lehtikirjoittelu kuvasivat Uotilan mukaan yksinäisyyttä pääsääntöisesti kielteisenä asiana, joskin yksinäisyys saattoi olla myönteistä silloin kun se liittyi omavalintaisuuteen 25. Turvattomuuden tunteiden on osoitettu liittyvän läheisesti yksinäisyyteen, kuitenkin siten, että merkittävin turvattomuutta selittävä tekijä on tyytymättömyys läheisiin ihmissuhteisiin 26. Masentuneisuuden, yksinäisyyden ja turvattomuuden oletetaankin ajavan iäkkäitä henkilöitä toistuviin päivystyspalvelujen käyttöön silloinkin, kun somaatista syytä päivystykseen hakeutumiselle ei löydetä. Mitä elementtejä siis pitäisi kotona asumista tukevan viestintäteknologian kyetä tarjoamaan (ihmiskontaktien lisäksi) asiakkailleen ollakseen vaikuttava ja tehokas? Kaksi vanhusten yksinäisyyteen ja kuntoutusmenetelmiin perehtynyttä tutkijaa, 20 Mittelman MS, Brodaty H, Wallen AS, Burns A. A three-country randomized controlled trial of a psychosocial intervention for caregivers combined with pharmacological treatment for patients with Alzheimer disease: effects on caregiver depression Am J Geriatr Psychiatry 2008 Nov;16(11):893-904. 21 Mahoney DM, Tarlow B, Jones RN, Tennstedt S, Kasten L. Factors affecting the use of a telephone-based intervention for caregivers of people with Alzheimer's disease. J Telemed Telecare 2001;7(3):139-48 22 van Mierlo LD, Meiland FD, Dröes RM. Dementelcoach: effect of telephone coaching on carers of community-dwelling people with dementia. Int Psychogeriatr. 2012. Feb;24(2):212-22. 23 Mitseva A, Peterson CB Karamberi C, Oikonomou LCh, Ballis AV, Giannakakos C, Dafoulas GE. Gerontechnology: providing a helping hand when caring for cognitively impaired older adults-intermediate results from a controlled study on the satisfaction and acceptance of informal caregivers Curr Gerontol Geriatr Res 2012;2012:401705. Epub 2012 Mar 22 24 Mittelman MS, Haley WE, Cay OJ, Roth DL. Improving caregiver well-being delays nursing home placement of patients with Alzheimer disease Neurology 2006 Nov 14;67(9):1592-9 25 Uotila Hanna (2011) Vanhuus ja yksinäisyys. Tutkimus iäkkäiden ihmisten yksinäisyys kokemuksista, niiden merkityksistä ja tulkinnoista. Acta Electronica Universitatis Tamperensis : 1112 ISBN (pdf): 978-951- 44-8553-4 26 Savikko Niina, Routasalo Pirkko, Tilvis Reijo, Pitkälä Kaisu (2006). Ikääntyneiden turvattomuus ja sen yhteys yksinäisyyteen. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 43:198-206 THL Raportti nro/painovuosi 14
2 Projektin rakentaminen. Pitkälä ja Routasalo, painottivat sosiaalisen toiminnan ja ryhmässä toimimisen myönteisiä vaikutuksia sekä iäkkäille itselleen että terveyspalvelujen käyttöön. He arvelivat ryhmän tarjoavan osallistujille arvokkuuden tunnetta, aktiivisen toimijuuden välineet, mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja elämänhallinnan kokemuksia, mitkä puolestaan vaikuttavat omahoidon ja itsestä huolehtimisen ajureina. Muina merkittävinä tekijöinä he pitivät kaikenkaltaista sosiaalista toimintaa ja laajaa kultturitarjontaa 27. On arvioitu, että merkittävin onnnistuneita psykososiaalisia interventioita selittävä tekijä olisi osallistujien mahdollisuus olla mukana toimininnan suunnittelussa ja sen vuorovaikutuksellisuus mahdollisuus antaa ja ottaa 28. Fyysisen toimintakyvyn ja arjessa selviytymisen vaikeuksien läheinen yhteys yksinäisyyteen ja turvattomuuteen sekä osaltaan myös asumispalveluihin hakeutumiseen ovat merkittäviä huomioon otettavia tekijöitä suunniteltaessa vaikuttavia viestintäteknologiaan pohjautuvia palveluja. Terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien tavoitteiden on osoitettu olevan ikääntyneiden yleisimpiä tavoitteita ja seuraavaksi yleisimpien tavoitteiden liittyvän liikuntaan, ihmissuhteisiin sekä itsenäiseen asumiseen ja elämäntavan säilyttämiseen. Jos liikkumiskyky on rajoittunut, terveyteen ja toimintakykyyn liittyvät tavoitteet korostuvat 29. Liikunta- ja toimimintakykyä uhkaavien tekijöiden ennaltaehkäisy ja mahdollisten haitallisten tottumusten korjaaminen ja korvaaminen suotuisammilla käsittää psykososiaalisten interventioiden lisäksi ainakin liikkumattomuuteen ja ruokavalioon puuttumisen sekä kivun hallinnan. Iäkäs henkilö on haavoittuvimmillaan sairastaessaan ja jokainen sairaalajakso on seuraavan sairaalajakson potentiaalinen ennustetekijä. Sairaalasta kotiin palaamisen ensimmäiset viikot ovat riskiaikaa niin ravitsemuksen, deliriumin kuin kaatuilunkin 30 31 osalta 27 Pitkälä K (2012), Routasalo P (2012). Ryhmästä apua vanhusten yksinäisyyteen. Duodecim 128:1215-6 28 Vernooij-Dassen M, Leatherman S, Rikkert MO (2011). Quality ofcare in frail older people: the fragile balance between receivingand giving. BMJ 342:d403 29 Saanjanaho M. (2011). Ikääntyneiden naisten henkilökohtaiset tavoitteet. Toimintakyky tavoitteet ja mielialal. Jyväskylän yliopisto. Pro gradu-tutkielma 30 Sörbye LW, Schroll M, Finne-Soveri H, Jonson PV, Topinkova E, Ljunggren G, Bernabei R (2008) Unintended Weight Loss in the Elderly Living at Home: the Aged in Home Care Project (AdHOC).J Nutr Health Aging. Jan-Feb;12(1):10-6 31 Harriet Finne-Soveri. Vanhenemiseen varautuva kaupunki. Esimerkkinä Helsinki. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 31/2012. 313 sivua. Helsinki 2012.ISBN 978-952-245-641-0 (painettu), ISBN 978-952-245-642-7 (verkko) THL Raportti nro/painovuosi 15
2 Projektin rakentaminen. 2.2.2 Projektin tavoitteet Tässä raportissa kuvatun projektin nimeksi muodostui sen tavoitteiden mukaisesti Interaktiivisuudesta Itsenäisyyttä ja Toimintakykyä Arkeen (IITA) ja sen keskeisiksi tavoitteiksi asiakkaiden kotiutumisen ja kotona selviytymisen tukeminen tarjoamalla heille mahdollisuus osallistua ryhmämuotoiseen toimintaan, esimerkiksi fysioterapeutin ohjaamiin liikuntaryhmiin sekä sairaanhoitajan ohjaamiin keskustelu- ja muisteluryhmiin. Osatavoitteina oli: muodostaa käsitys interaktiviisen vuorovaikutuksen kiinnostavuudesta ja käyttökelpoisuudesta iäkkäillä vanhainkodista kotiutuvilla henkilöillä tarjota mahdollisuutta asiakkaiden keskinäiseen tutustumiseen ja vuorovaikutukseen kotiutumista ennen ja sen jälkeen tarjota mahdollisuutta ohjelman sisällön suunnitteluun selvittää kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen palvelun vaikutus toimintakykyyn ikääntyneillä vanhainkodista kotiutuneilla kotihoidon asiakkailla, palvelumuodon vaikutus asiakkaiden terveyspalveluiden käyttöön sekä luoda palvelun käyttjien yleistettävissä oleva profiili RAI -tietokannan muuttujien avulla. Tämän osaprojektin nimeksi muotoutui Interaktiivisen palvelun vaikutus vanhainkodin kuntoutusosastolta kotiutuneen yli 65-vuotiaan kotihoidon asiakkaan toimintakykyyn ja terveyspalvelujen käyttöön. kehittää palvelua asiakkaille mieluisaan suuntaan 2.2.3 Menetelmät 2.2.3.1 Viestintäteknologian ja tilojen valinta Viestintäteknologian välineiksi valittiin kilpailutuksen jälkeen Videra Oy. Valintaan osallistuivat vuonna 2006-2007 Skype, Arkticare, Miratel ja Videra. Valinnan ratkaisi tietosuojan turvaaminen ja mahdollisuus jakaa kuvaruutu useampaan kuin neljään osaan. Asiakkaalla oli kotona käytössä kosketusnäytöllinen tietokone, siihen liitetty kamera, kaiutinmikrofoni ja tietoliikenneyhteys (kuva 2). Laitteet toimivat asiakkaan kotona television tai tietokoneen kautta kosketusnäytön avulla. Asiakkaat avasivat IITA-palvelun koskettamalla näytön suurikokoisia selkeitä painikkeita. Aloitusnäytöllä oli valittavana neljä eri toimintoa: 1. Ohjelmat, tarkoitti osallistumista ryhmäohjelmiin, 2. IITA- studio, tarkoitti mahdollisuutta studiossa istuvan ohjaajan kanssa kahdenkeskiseen suljettuun kuvapuheluun, 3. Puhelinluettelo,tarkoitti mahdollisuutta kahdenkeskisiin kuvapuheluihin muiden asiakkaiden kanssa sekä 4. Lähetysajat, tarkoitti viikoittaisia ryhmäohjelmien aloitus- ja lopetusaikoja. THL Raportti nro/painovuosi 16
2 Projektin rakentaminen. Laitteisto oli asiakkaiden käytössä 24 tuntia vuorokaudessa. Asiakas avasi halutessaan itse yhteyden ja sulki sen ohjelman tai keskustelun päätyttyä. Asiakkaan omassa valinnassa oli, keille kaikille kuva- ja ääniyhteys välittyivät. IITApalvelun työntekijän kuva välittyi kotiin suurimpana ja muiden harjoitus- tai keskusteluryhmään osallistuvien pienempänä. Kuvaruudussa näkyi koko ajan ohje, mistä kuvayhteyden sai katkaista. Laitetoimittaja alihankkijoineen vastasi asiakkaille asennettavien laitteistojen siirroista ja asennuksista seuraaville asiakkaille. Asennus tehtiin avaimet käteenperiaatteella, eikä se edellyttänyt asiakkaalta erillisiä toimenpiteitä. Laitteet, asennus ja laitteiden kotiin ja sieltä pois kuljetus olivat asiakkaalle maksuttomia koko projektin ajan. Projektityöntekijä oli paikalla asennuksen aikana varmistamassa, että asiakas osasi käyttää laitteistoa ja ymmärsi, milloin kuva välittyi ja milloin ei sekä mikä kaikki näkyi kuvassa. Laitteiston sijoittelu tai poistaminen ei aiheuttanut haittaa tai vauriota asiakkaalle tai hänen kodilleen. laitteistosta saa lisätietoja videravirtualcare.com. Kuva 2. Asiakkaan kotiin viedyt laitteet THL Raportti nro/painovuosi 17
2 Projektin rakentaminen. Videra Oy toimitti IITA-palvelun kokonaispalveluna, johon sisältyi kaikki palvelun tekniseen toimivuuteen tarvittava mm. päätelaitteisto, tietoliikenneyhteys, Virtuaalikotipalvelu- videoneuvotteluohjelmisto, videoneuvottelupalvelun taustajärjestelmä, tekninen tukipalvelu sekä suunnittelu- ja konsultointipalvelu. Kuva 3. Kuntokartano. IITA- studio rakennettiin Kuntokartanoon (kuva 3) M-talon A-siipeen, minne se valmistui lokakuussa 2007. Studiotila käsitti 16,5 neliötä ja se rakennettiin erottamalla seinällä entinen oleskelutila käytävästä (kuva 4). Tila äänieristettiin, seinät maalattiin kameratyöskentelyn vaatimusten mukaisesti ja riippuvat valaisimet vaihdettiin kiinteiksi. Studiotila välittyi asiakkaille yhteydenottojen aikana ja se pyrittiin sisustamaan kodinomaiseksi. Valmiissa studiossa oli huonekalujen ja sisustuselementtien sekä työpisteiden lisäksi videoneuvottelulaitteisto ja palvelun tuottamiseen tarvittava tietoliikenneyhteys (kuva 5). THL Raportti nro/painovuosi 18
2 Projektin rakentaminen. Kuva 4. IITA-studion rakentaminen 2008. Kuva 5. IITA-studio toiminnassa vuonna. THL Raportti nro/painovuosi 19
2 Projektin rakentaminen. IITA-palvelun tuotantopaikan lisäksi studiotilan oli tarkoitus toimia projektityöntekijööiden työhuoneena ja IITA-tiimin kokoustilana lähetysten välisenä aikana. Studiossa perehdytettiin osastolta kotiutettavia asiakkaita kotilaitteen käyttöön ja he olivat muiden suostumuksella tervetulleita tutustumaan palvelun tarjontaan, samoin kuin vierailijat, omaiset, opiskelijat sekä muut IITA-palvelusta kiinnostuneet. 2.2.3.2 Viestintäteknologian käyttökriteerit ja rekrytointiprosessi IITA-projektin asiakkaat rektytoitiin alkuun niiden Kuntokartanon M-talosta omaan kotiinsa uloskirjattavien henkilöiden joukosta, jotka asuivat eteläisen tai läntisen kotihoidon alueella ja joille kotihoito oli suunnitteilla. Rekrytointivaikeuksien vuoksi rekrytointi kuitenkin laajeni kaikkia kotihoitoalueita koskevaksi vuonna 2009, mikä nopeutti rekrytointia ja helpotti halukkaiden löytämistä. Tavoitteena oli kaikkiaan 30-50 käyttäjän löytäminen. Rekrytoitujen lukumäärä määrä projektin aikana oli 36. Projektiin osallistuminen oli vapaaehtoista. Rekrytointikriteereinä oli: Asiakkaan oma innostus ja motivaatio Asiakkaan riittävä kognitiotaso (Cognitive Performance Scale 32 0-2 tai MMSE yli 18 33 ) Asiakkaan näkö, kuulo ja puhekyky riittävät laitteiden käyttöön Asiakkaan toiminta- ja liikkumiskyky riittävät liikkumaan tv:n ääreen ja käyttämään kaukosäädintä Henkilö oli tullut Kuntokartanon asiakkaaksi sairaalasta (sairaalasta kotiutuva) Tavoitteena kotiutuminen omaan kotiin kotihoidon turvin Ikä 65 vuotta tai yli IITA-palvelun fysioterapeutti arvioi kaikkien projektiin suostuneiden toimintakyvyn ja sairaanhoitaja muut parametrit ennalta sovituin menetelmin. Nämä työntekijät osallistuivat myös osaston moniammatillisiin kuntoutuskokouksiin sekä haastattelivat asiakkaitten vastuuhoitajia. IITApalvelun lisäksi he kävivät keskusteluja palveluun sopivien asiakkaitten kanssa. Asiakkailla oli tässä yhteydessä mahdollisuus tutustua laitteisiin ja harjoitella kiireettä niiden käyttöä IITA- studiossa. Päätettyään osallistua palveluun asiakkaat allekirjoittivat suostumuslomakkeet, joissa kerrottiin palvelun periaatteet kuten toiminnan tarkoitus, vapaaehtoisuus ja maksuttomuus. Lisäksi 32 Morris, J.N. & Fries, B.E (1994). MDS Cognitive Performance Scale. Journal of Gerontology, Medical Sciences 49(4): M174-82. 33 Folstein M F, Folstein S, McHugh P R (1975). "Mini-mental state" Apractical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiat Res 12: 189-198. THL Raportti nro/painovuosi 20
2 Projektin rakentaminen. käytiin läpi osallistumisaika, RAI-arviointien ja toimintakykytestien suorittaminen ennen ja jälkeen kotiutumisen. Valokuvaukseen ja videointiin liittyvät yksityiskohdat ja näkökulmat selvitettiin ja sovittiin. Tämän jälkeen asiakkaitten yhteystiedot lähetettiin heidän suostumuksellaan laitetoimittaja Videra oy:lle. 2.2.3.3 Toimintamenetelmät ja projektin kulku IITA-palvelu suunniteltiin kuuden kuukauden kestoiseksi, missä alkumittaukset suoritettiin asiakkaiden ollessa vielä Kuntokartanossa toipumassa, väliarviointi 3kk ja loppuarviointi 6kk kuluttua palvelun alkamisesta. Tavoitteena oli aloittaa palvelu mahdollisimman nopeasti (2-3 viikon sisällä) asiakkaan kotiutumisesta Kuntokartanosta. Rekrytointi Kuntokartano tiedote suostumus koulutus Alkumittaus Kuntokartano Haastattelu RAI Tasapainotestit Verrokit 1) Kuntokartano 2) kotihoito 3) palvelutalot 4) kaltaistetut: Kotihoito on Ikä 65 tai yli CPS = 0,1,2 Näkö, kuulo Liikuntakyky Välimittaus (3kk, koti) RAI Tasapainotestit Loppumittaus (6kk, koti) RAI Taspainotestit Kato (6kk kuluessa) Sairaalaan joutuneet Kieltäytyneet Kuolleet Pois muuttaneet Kuvio 1. IITA palvelun tutkimus- ja arviointikaavio Kuviossa 1 on esitetty IITApalvelun tutkimus ja arviointikaavio. Satunnaistamismallista jouduttiin luopumaan rekrytointiprosessin hitauden vuoksi. IITApalvelun käyttäjäprofiili selvitettiin osittasen kaltaistuksen avulla vertaamalla THL Raportti nro/painovuosi 21
2 Projektin rakentaminen. IITApalveluun rekrytoituja ja kuusi kuukautta käyttäneitä seuraaviin asiakasryhmiin: Kuntokartanon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat Helsingin kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, joiden kognitio RAIarvioinnissa oli IITApalveluun rekrytoitujen tasoinen ja jotka olivat olleet sairaalahoidossa edeltäneen 3 kk aikana Helsingin kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, joiden kognitio RAIarvioinnissa oli IITApalveluun rekrytoitujen tasoinen ja jotka eivät olleet sairaalahoidossa edeltäneen 3 kk aikana Muun kuin Helsingin kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, joiden kognitio RAI-arvioinnissa oli IITApalveluun rekrytoitujen tasoinen ja jotka olivat olleet sairaalahoidossa edeltäneen 3 kk aikana Muun kuin Helsingin kotihoidon 65 vuotta täyttäneet asiakkaat, joiden kognitio RAI-arvioinnissa oli IITApalveluun rekrytoitujen tasoinen ja jotka eivät olleet sairaalahoidossa edeltäneen 3 kk aikana Toiminnan vaikuttavuutta selvitettäessa kotihoidon asiakkaat kaltaistettiin myös näön, kuulon ja toimintakyvyn suhteen. Arvointien tarkoitus oli kartoittaa asiakkaiden kognitiota, tasapainoa, arjessa selviytymistä, mielialaa, sosiaalista toimintakykyä ja palvelujen käyttöä. Mittausvälineiksi valittiin RAI-järjestelmä sen monipuolisuuden ja laajan levinneisyyden vuoksi 34. Tiedonkeruuvälineet olivat nimeltään minimum DataSet 2,0 kotihoitoon (MDS-HC ) ja Minimum Data Set 2,0 laitoshoitoon (MDS- LTCF ). RAI-järjestelmään sisältyvien mittareiden avulla kartoitettiin seuraavia tekijöitä: Kognitio: Cognitive Performance Scale (CPS), asteikko 0-6, missä 0 on normaali ja 6 erittäin vaikea kognition vajaus 35. Arjessa suoriutuminen: Hierarchical ADL (ADLh), asteikko 0-6, missä 0 on normaali ja 6 täysin autettava 36 Ravitsemus: painoindeksi (BMI), missä indeksi alle 23 merkitsee iäkkäillä aliravitsemuksen uhkaa Kipu: MDS-pain scale, asteikko 0-3, missä 0 merkitsee täysin kivutonta ja 3 erittäin vaikeaa päivittäistä kipua 37. 34 Morris JN, Hawes C, Fries BE, ym. 1990. Designing the National Resident Assessment Instrument for Nursing Homes. The Gerontologist 30, 293 307. 35 Morris, J.N. & Fries, B.E (1994). MDS Cognitive Performance Scale. Journal of Gerontology, Medical Sciences 49(4): M174-82. 36 Morris JN, Fries BE, Morris SA (1999)). Scaling ADLs within the MDS. J Gerontol A Biol Sci Med Sci 54(11):M546-53. THL Raportti nro/painovuosi 22
2 Projektin rakentaminen. Mieliala: Depression Rating Scale, asteikko 0-14, missä 0 merkitsee masennusoireiden puuttumista ja 3 tai yli merkitsee kliinistä masennusepäilyä 38. Terveydentilan vakaus: MDS-Changes in Health, End-stage disease and Symptoms and Signs score (CHESS), asteikko 0-5, missä 0 on erittäin vakaa terveydentila ja 5 erittäin epävakaa 39. Palvelutarpeen taso: Method for assigning priority levels (MAPLe), asteikko 1-5, missä 1 merkitsee erittäin vähäistä ja 5 erittäin runsasta palvelujen tarvetta 40. Kustannuspaino: Kustannuspaino on Resource Utilization Groups-sen luokittelun kolmanteen versioon (RUG-III) laskettu suhdeluku. Tässä artikkelissa tarkastellaan asiakkaiden liikkumista hallinnonrajojen yli, jolloin käytössä on MDS-lomakkeiston kahdeksantoistaluokkainen luokitus (RUG-III/18) 41 42. RAI-järjestelmään sisältyvien mittareiden kuvaus löytyy THL:n verkkosivuilta 43, Palvelutarpeen arviointiin RAI-järjestelmän avulla sisältyy mittareiden lisäksi diagnoosien ja lääkkeiden kirjaus, joukko muita iäkkäillä yleisesti esiintyviä oireita ja oireyhtymiä sekä palvelujen käyttöä kuvaavia tunnuslukuja. Tasapainoa ja lihasvoimaa kartoitettiin suorittamalla Short Physical Performance Battery (SPPB) 44. Siinä mittauskohteena on erityisesti alaraajojen lihasvoima ja kävelynopeus. Testin kustakin osiosta voi saada 0-4 pistettä ja yhteispistemäärä on 0-12. Suorituskyky on sitä parempi mitä suurempi yhteispistemäärä on. Lisäksi tehtiin Bergin tasapainotesti 45 sekä puristusvoimamittaus. Bergin tasapainotestissä tasapainoa arvioidaan 14 arjessa tarvittavan liikkeen avulla ja ylin 37 Fries BE, Simon SE, Morris JN, Flodstrom C, Bookstein FL. Pain in US Nursing Homes: Validating Pain Scale for the Minimum Data Set.The Gerontologist 2001; 1(2): 173 179. 38 Burrows AB, Morris JN, Simon SE, Hirdes JP, Phillips CD. Development of an MDS-based Depression Rating Scale for use in nursing homes. Age and Ageing 2000; 29: 165 172. 39 Hirdes JP, Frijters DH, Teare GF (2003).The MDS-CHESS scale: a new measure to predict mortality in institutionalized older people,j Am Geriatr Soc.51(1):96-100. 40 Hirdes JP, Poss JW, Curtin-Telegdi N. The Metod for Assigning Priority Levels (MAPLe): a new decision support system for allocating home care resources. BMC Med. 2008 Mar 26;6:9. doi: 10.1186/1741-7015-6-9 41 Heikkilä, Rauha; Gerasin, Aleksandr; Sakki, Joonas; Nieminen, Jutta; Björkgren, Magnus; Noro, Anja; Mäkelä, Matti; Finne-Soveri, Harriet. Ikäihmisten palvelut yli palvelurakenteen - Yhtenäisellä RUG-III/18- luokituksella palvelut ja kustannusarviointi samalle viivalle. Raportteja THL 2012. URN_ISBN_978-952_245_730.pdf, http://urn.fi/urn:isbn:978-952-245-730-1 42 Fries, B.E. & Schneider, D.P. & Foley, W.J. & Gavazzi, M. & Burke, R. & Cornelius, E. (1994), Refining a Case Mix Measure for Nursing Homes: Resource Utilization Groups (RUG-III). Medical Care, 327,668-685 43 http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/tyokalut/rai_vertailukehittaminen 44 Guralnik JM, Ferrucci L, Simonsick EM, Salive ME, Wallace RB. Lowerextremity function in persons over the age of 70 years as a predictor of subsequent disability. N Engl J Med. 1995;332(9):556-61. 45 Berg KO, Wood-Dauphinee SL, Williams JI, Maki B. Measuring balance in the elderly: validation of an instrument. Can J Public Health. 1992;S2:S7 11. THL Raportti nro/painovuosi 23
2 Projektin rakentaminen. pistemäärä, 56, merkitsee normaalia suoritusta. Suoritustason arviointiin voi käyttää luokka-asteikkoa (0-5). Kogition tasoa kartoitettiin joissakin osaprojekteissa Mini-Mental State Examination testin (MMSE) avulla 46. Testissä 28-30 merkitsee normaalia suoritusta ja 0 erittäin vaikeaa kognition vajausta. Ravitsemukseen liittyvässä osaprojketissa käytettiin lisäksi Mini-nutritional Assessment (MNA) mittausta 47 48. Asiakkaiden rekrytointiprosessi ja arviointi-ajankohdat on esitetty kuviossa 1, projektikaavio kuviossa 2. Tutkimus- ja kehittämistyöryhmä suunnitteli toiminnan ennen sen alkamista.. Projektin vaiheet Taustatyö Suunnittelu Projektisuunnitelma Pilotointi Rekrytointi Palvelun toteutus Kehittämistyö Interventiot: kaikki Interventio 1 Interventio 2 Interventio 3 Interventio 4 Interventio 5 Raportointi Väliraportti Interventio 1 Interventio 2 Interventio 3 Interventio 4 Interventio 5 Loppuraportti Tutkimus Suunnittelu Tutkimussuunnitelma Luvat Julkaisut Rekisterit: seuranta Kokonaiskesto 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 2. IITA-palvelun projektikaavio 46 Folstein MF, Folstein SE, McHugh PR (1975) Mini-mental state. A practical method for grading the cognitive state of patients for the clinician. J Psychiatr Res 12: 189 198 47 Guigoz Y, Laque S, Vellas BJ. Identifying the elderly at risk for malnutrition the Mini Nutritional Assessment. Clin Geriatr Med 2002;18:737-757 48 Soini H, Routasalo P, Langström H. Characteristics of the Mini-Nutritional Assessment in elderly home-care patiens. Eur J Clin Nutr 2004;58:64-70. THL Raportti nro/painovuosi 24
2 Projektin rakentaminen. 2.2.3.4 IITA-palvelun hallinnointi ja henkilöstö IITA-projektin johtoryhmänä (strateginen johto) toimi InnoKusti-hankkeen johtoryhmä ja ohjausryhmän (operatiivinen johto) muodostivat edustajat Helsingin sosiaaliviraston ja Kustaankartanon vanhustenkeskuksen johdosta, InnoKustihankkeen tutkimusvastaava, edustaja Helsingin kaupungin tietohallinnosta sekä kutsuttuna IITA- tiimin edustaja. IITA- projektiryhmän työskentelyyn osallistuivat kotihoidon ohjaajat (4 kpl), Kustaankartanon kuntoutusosastojen osastonhoitajat (2 kpl), Lupaava- hankkeen edustaja ja IITA- projektin työntekijät. IITA-projektissa työskentelivät 2006 alkaen projektikoordinaattori ja kolme projektityöntekijää. Yhdessä he muodostivat IITA-tiimin. Projektikoordinaattorina toimi maaliskuuhun 2009 asti TtM, geronomi. Projektityöntekijöiksi valittiin kokeneita sairaanhoitajia ja fysioterapeutteja. Projektin tutkimustyötä johti geriatrian dosentti, joka osallistui tiimin työskentelyyn ohjaamalla tutkimustyötä ja tutkimusinterventioiden kehittämistä. Henkilöstöhallinnosta vastasi hankkeen ajan Kustaankartanon johtaja. Kuvio 2. IITA-projektin hallinnointi. InnoKusti-hankkeen muuta henkilöstöä käytettiin IITA-projektin työntekijöiden sijaisina tarvittaessa, esim. fysioterapeutin vuosilomien aikana. Toimistotyöntekijä ja projektiassistentti antoivat osaamisensa projektin käyttöön kokousjärjestelyihin, tiedottamiseen ja budjetointiin liittyvissä tehtävissä. Videra Oy;n tekninen tuki auttoi tietoliikenneyhteyksien, laitteiden ja ohjelmistojen esiin nousseissa haasteissa. THL Raportti nro/painovuosi 25
2 Projektin rakentaminen. 2.2.3.5 Tutkimus ja eettiset luvat Tutkimussuunnitelmalle saatiin hyväksyntä Helsingin kaupungin tutkimustoiminnan koordinaatioryhmältä (TUTKA) 23.1.2008 ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä komitealta 17.3.2008. jokaisen kuvan kaikilta henkilöiltä on kirjallinen lupa kuvan julkaisemiselle. 2.2.3.6 Tilastolliset menetelmät Analysoitavaksi tarkoitetun otoksen vertailuaineisto luotiin THL:n RAItietokannasta vuosilta 2008-2011. Vertailuaineistosta poistettiin alle 65 vuotiaat, minkä jälkeen se käsitti yhteensä 184 011 arviointia, joista kotihoidon arviointeja oli 91 523, ja näistä Helsingin kotihoidon arviointeja oli 32 582. Tehostetun palveluasumisen asukkaista suoritettuja arviointeja oli 45 497 ja näistä Helsingissä tehtyjä 13 368. Vanhainkotien tai vanhustenkeskusten arviointeja oli 46 991, joista Helsingistä 17 329. Tilastollisina menetelminä käytettiin suoria jakaumia ja keskiarvoja. Dikotomisten muutujien yhteyttä testattiin ristiintaulukoimalla ja jatkuvien muuttujien yhteyttä logistisella regressioanalyysillä, mitä käytettiin myös luokkamuuttjien ja useiden samanaikaisten yhteyksien testaamiseen. Analyysit suoritettiin SAS-tilastolaskenta sovelluksella (Copyright 2002-2010 by SAS-institute inc., Cary, NC, USA). 2.2.3.7 Yhteistyötahot Ensisijaisena tavoitteena oli laaja yhteistyö kotihoidon samoja asiakkaita hoitavan henkilöstön, johtotason sekä erilaisten kehittämishankkeiden kanssa, joista vanhusten syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä Lupaava-hanke 49 oli merkittävin. Muita yhteistyötahoja olivat Stakes ja sittemmin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Jyväskylän yliopisto, Suomen muistiasiantuntijat ry ja Metropolia. IITA-palvelun vetäjien ammattitaidon lisäksi yksittäisiä eri ammattialojen asiantuntijoita kutsuttiin toistuvasti lähetyksien vetäjiksi tai vieraiksi. Tällaisia olivat esimerkiksi sairaalapastori, geriatri, sosiaalityöntekijä, sekä suun ja ravitsemuksen asiantuntijat. 49 http://www.hel.fi/hki/terke/fi/hankkeet/lupaava THL Raportti nro/painovuosi 26
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset 3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset Vaikka toiminnan suunnittelu alkoi jo syksyllä 2006, varsinainen toiminta voitiin käynnistää vasta yli vuotta myöhemmin. Viiveen taustalla oli useita tekijöitä, joista tärkeimmät olivat projektityöntekijöiden palkkausluvan saaminen kaupungin virkateitse projektityöntekijöiden rekrytointi ja valinta laitemahdollisuuksiin ja toimijoihin tutustuminen ja kilpailutus sopimusteknisten asioiden tarkistus tutkimuslupien hakeminen kaupungilta ja eettiseltä toimikunnalta studiopaikan valinta ja rakennnus- ja asennustyöt. Vaikka prosessien kulussa ei tapahtunut takaiskuja tai normaalista toiminnasta poikkeavaa, toiminnan käynnistämiseen kului yli puolitoista vuotta. Toimintamallin hallinnoiminen muutettiin toiminnan kuluessa projektikoordinaattorin alaisuudesta Kustaankartanon johtajan alaisuuteen siksi, että kehittämistyö katsottiin tutkimus- ja selvitystyön ohella merkittäväksi omaksi toiminnaksi, jonka hallinnollisen johtajan tulee olla tietoinen toiminta-alustan kokonaisuudesta ja ymmärtää myös muuhun kuin tutkimustoimintaan liittyvät asiayhteydet. Talon oma toiminta ei saanut missään vaiheessa vaarantua tai olla tutkimustoiminnalle alisteinen. Taulukko 1. IITA-palvelun pääasialliset tapahtumat ja ajankohdat. Tapahtumat Päivämäärä Hankkeen perustaminen 1.11.2006 Henkilöstön rekrytoiminan 1.11-31.12.2006 Projektin suunnittelu 1.1.-31.12.2007 Studion rakentaminen 1-31.10.2007 Laitetoimittajan hankinta tarjouskilpailu valinta sopimuksen solmiminen ja voimassaolo jatkosopimus voimassa 4.7.-13.8.2007 3.1.2008 29.2.2008-28.8.2010 28.8.-31.12.2010 Tutkimuslupien hankinta THL Raportti nro/painovuosi 27
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset Sosiaalivirasto Terveysvirasto HUS eettinen toimikunta 18.2.2008 11.4.2008 17.3.2008 Asiakkaiden rekrytointi ensimmäinen asiakas ensimmäisen asiakkaan laitteet ja yhteys asiakkaiden jatkuva rekrytointi IITA-palvelun toimintavaihe ensimmäinen lähetys ravitsemusinterventio alkaa viimeinen lähetys laitenoudot viimeisen ryhmän asiakkailta alkavat 14.4.2008 15.5.2008 15.5.2008 22.5.2008 1.11.2009 10.12.2010 13.12.2010 Projektin toimintavaihe päättyy 31.12.2010 Taulukossa 1 on esitetty IITA-palvelun pääasialliset toteutumat. Sekä palvelutoiminta että tutkimustoiminta jatkuivat projektin päätyttyä. 3.1 IITA-projektin osallistujat ja vertailuaineisto 3.1.1 Rekrytoinnin onnistuminen Iita-projektiin rekrytoitiin kaikkiaan 39 henkilöä, mutta kolme henkilöä perui ennen laitteiden asennusta, joten laitteet asennettiin lopulta 36 henkilölle. Ensimmäisen kalenterivuoden aikana samanaikaisia osallistujia oli aluksi seitsemän, sitten kymmenen. Vuoden kuluttua ensimmäisestä rekrytoinnista yhteensä 14 laitetta oli asennettu. Yhteensä 24 henkilöä (61,5 % rekrytoiduista) oli mukana täydet 6 kuusi kuukautta. Heistä ensimmäiselle ei suoritettu Kuntokartanossa lainkaan RAIarviointia. Yksitoista henkilöä kieltäytyi toiminnasta. Heistä kaksi oli miehiä. Kieltäytyneiden keski-ikä oli 83,2 vuotta ja ikäjakauma 72-94 vuotta. Kieltäytymisen syiksi mainittiin mm ei halua ei jaksa ei ehdi kokee olevansa liian vanha kokee olevansa liian sairas asuinpaikan muutto (SAS-järjestelyt) meneillään omaiseen liittyvät syyt pelokas THL Raportti nro/painovuosi 28
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset 3.1.2 Kato Niistä 36 henkilöistä, joille laitteet oli asennettu, mutta joiden jakso jäi vajaaksi, yksi kuoli, yksi muutti vanhainkotiin, ja neljän henkilön osallistuminen keskeytyi sairaalajakson vuoksi. Kuusi henkilöä keskeytti osallistumisensa muista syistä, jotka olivat pääsääntöisesti samoja kuin kieltäytymisenkin syyt. Lisäksi osa keskeyttäneistä koki IITA-toiminnan stressaavana. Keskeyttäneet IITA-palveluun rekrytoidut eivät näyttäneen eroavan ikärakenteeltaan tai sukupuoleltaan IITApalvelua jatkaneista (p<0,6379 ja p<0,6556 vastaavasti). Keskeyttäneiden joukossa näytti olevan kolme kertaa enemmän aivohalvauksen sairastaneita, mutta puolet vähemmän diabeetikkoja kuin palvelua jatkaneiden joukossa. Kivuliaisuus ja terveydentilan epävakaus saattoi keskeyttäneiden joukossa olla jatkaneita suurempi (73 vs 58% ja 46 vs 29% vastaavasti). Muiden mitattujen taulukoissa 1-7 eritettyjen parametrien jakaumat olivat samankaltaiset keskeyttäneillä ja palvelua jatkaneilla. 3.2 Osallistujien ominaispiirteet RAIarviointien perusteella Osallistujien valintakriteerit määrittivät IITA-palveluun valikoitumista. Tässä luvussa on verrattu 65 vuotta täyttäneiden IITA-palvelun asiakkaiden RAI tunnuslukuja muihin kuusikymmentä viisi vuotta täyttäneisiin kognitioltaan hyvä- ja melko hyväkuntoisiin Kuntokartanon asiakkaisiin sekä Helsingin ja muun Suomen samankaltaisen asiakasryhmän niihin asiakkaisiin jotka oli tai ei ollut sairaalahoitojaksoa RAI arviointia edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Yksi henkilö oli alkuarvioitu Kuntokartanossa kahdesti (kaksi eri hoitoepisodia) ja yksi henkilö arvioitu vasta kotihoidossa. Tämän vertailun tavoitteena on muodostaa tarkempi käsitys niistä tunnusluvuista, jotka voisivat ennakoida IITA;n kaltaisen toiminnan soveltuvuutta tai soveltumattomuutta sairaalasta kotiuttamisen tukena kognitioltaan hyvä- tai melko hyväkuntoisille 65 vuotta täyttäneille henkilöille. Taulukoihin 1-8 lasketut vertailuluvut edustavat Kuntokartanon ja kotihoidon osalta kunkin palvelutyypin keskimääräistä asiakasprofiilia neljän vuoden aikana (2008-2011). Vuosien 2008-2011 aikana sairaalasta kotiutuneista kognitioltaan hyvä- tai melko hyväkuntoisista 65 vuotta täyttäneistä kotihoidon asiakkaista löytyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietokannasta yhteensä 12 094 RAI-arviointia, joista 5588 oli Helsingistä. IITA-palvelua kuusi kuukautta käyttäneiden RAI alkuarviointeja oli 24, kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen RAI alkuarviointeja oli 35, joten yksi IITA-palveluun rekrytoitu alle kuusi kuukautta palvelua käyttänyt henkilö kadotettiin kirjausvirheen tai puuttuvan kirjauksen vuoksi. Kuntokartanosta peräisin olevia iän ja kognition suhteen kaltaistettuja kuntoutujista kerättyjä arviointeja löytyi 410. Kuntokartanon ja kotihoidon 65 vuotta täyttäneiden kognitioltaan hyvä- tai melko hyväkuntoisten sairaalasta palanneiden asiakkaiden RAI-arviointien lukumäärä vuosina 2008-2011 oli yhteensä 18127 ja kotihoidon THL Raportti nro/painovuosi 29
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset niiden asiakkaiden arviointimäärä, joilla ei ollut edeltävän kolmen kuukauden aikana sairaalahoitojaksoa, oli 60161. Kaikkiaan vertailussa oli arviointeja yhteensä 78288. 3.2.1 Sosiodemografiset taustatiedot IITA-palveluun rekrytoiduista viisi henkilöä oli miehiä (14,3 %) ja kuusi kuukautta käyttäneistä kolme henkilöä (12,5 %), kun Kuntokartanon iän, sairaalasta paluun ja kognition suhteen kaltaistetuista asiakkaista miehiä oli joka viides (20,5 %). IITApalveluun rekrytoitujen ja palvelua kuusi kuukautta käyttäneiden alkumittauksen ja kotihoidon verrokkien ikärakenteen vertailu on esitetty taulukossa 1, mistä ilmenee IITA-palveluun rekrytoitujen verrokkeja nuorempi ikärakenne. Taulukko 2. IITA-palvelun käyttäjien ja verrokkien ikärakenne. Ikäluokka (vuosia) IITA, 6kk* IITA, kaikki** Kunto- kartano Hki S # Hki eis ## Suomi S Suomi eis n=24 n=35 n=410 n=5588 n=22337 n=12094 n=38269 % % % % % % % 65-74 12,5 14,3 15,1 16,2 15,1 15,1 15,1 75-84 70,8 65,7 45,6 40,0 41,1 45,1 44,1 85 tai yli 16,7 20,0 39,3 43,8 43,8 39,8 40,8 *6kk IITA-palvelua käyttäneiden alkumittaus **Kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen alkumittaus # Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, sairaalahoito 3kk aikana ## Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, sairaalahoito 3 kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3 kk aikana 3.2.2 Sairaudet ja oireet IITA-palveluun rekrytoitujen, palvelun käyttäjien ja verrokkien perusdiagnoosit on esitetty taulukossa 3 ja siitä ilmenee IITA-palveluun rekrytoitujen ja palvelua käyttäneiden sairastaneen verrokkeja selvästi harvemmin muistisairautta, sekä jonkin verran harvemmin sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa. Muistisairaus sinällään ei ollut poissulkukriteerinä, ainoastaan kognition taso. Kenelläkään IITApalveluun rekrytoidulla ei ollut rekrytointivaiheessa muistisairauden diagnoosia. Nämä sairaudet liittyivätkin merkitsevästi harvemmin Kuntokartanon (p<0,0001) kuin kotihoidon asiakaskuntaan. Parkinsonin tauti THL Raportti nro/painovuosi 30
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset puolestaan liittyi sekä IITApalveluun että Kuntokartanoon (p<0,05), mutta myös sairaalasta paluuseen (p<0,0001). Sepelvaltimotautia esiintyi IITApalvelua käyttäneillä verrokkeja harvemmin (p<0,04), mutta sydämen vajaatoimintaa yhtä usein kuin verrokeilla. Aivohalvaus näytti olevan suorien jakaumien perusteella Kuntokartanon ja IITA-palveluun rekrytoitujen mutta ei kuusi kuukautta käyttäneiden joukossa verrokkeihin nähden yliedustettuna. Ristiintaulukoitaessa aivohalvaus liittyi Kuntokartanon (p<0,0005) ja kotihoidon sairaalasta palanneiden asiakkuuteen (p<0,03), mutta ei IITA-palvelun asiakkuuteen. Diabetes, COPD ja syöpä olivat Kuntokartanossa verrokkeihin nähden aliedustettuna, mutta esiintyivät IITApalvelun käyttäjillä yhtä usein kuin verrokeilla. Taulukko 3. Vanhuspalvelujen asiakkaiden yleisiä diagooseja. Diagnoosi IITA, 6kk* IITA, kaikki** Kunto- kartano Hki S # Hki eis ## Suomi S Suomi eis n=24 n=35 n=410 n=5588 n=22337 n=12094 n=38269 % % % % % % % Muistisairaus 0 0 10,7 19,3 23,4 21,8 25,9 Parkinsonin tauti 8,3 11,4 5,4 4,6 3,1 3,9 2,7 Sepelvaltimotauti 8,3 17,1 22,4 27,1 22,3 31,8 27,5 Sydämen vajaa-toiminta 12,5 11,4 15,9 24,0 18,3 27,4 20,9 Aivohalvaus 12,5 20,0 15,6 10,9 10,2 11,4 11,1 Diabetes 29,2 25,7 18,2 23,3 23,0 27,9 25,7 Astma / COPD 16,7 11,4 11,5 17,9 17,8 14,6 14,3 Syöpä 4,2 5,7 4,4 10,5 6,8 10,6 6,5 Psykiatrinen diagnoosi 16,7 11,4 11,5 17,9 17,8 14,6 14,3 *6kk IITA-palvelua käyttäneiden alkumittaus **Kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen alkumittaus # Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, sairaalahoito 3kk aikana ## Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, sairaalahoito 3 kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3 kk aikana Vanhuspalveluiden asiakkaiden keskuudessa yleisesti ilmeneviä oireita ja oireyhtymiä on kerätty taulukkoon 4. Masennuksella oli käänteinen yhteys Kuntokartanon ja IIITA-palvelun asiakkuuteen sekä kotihoidon asiakkuuteen silloin, THL Raportti nro/painovuosi 31
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset kun sairaalahoitoa ei ollut kolmen arviointia edeltäneen kuukauden aikana. Masennuksella oli yhteys sairaalasta paluuseen (p<0,05). Kipu puolestaan liittyi kotihoidon asiakkuuteen siten, että sairaalasta palanneet olivat merkitsevästi useammin kivuliaita kuin ne, joilla ei ollut ollut sairaalahoitoa arviointia edeltäneen kolmen kuukuden aikana (p<0,0001). Virtsanpidätyskyvyttömyys ja kaatuilu liittyivät sairaalasta palanneisiin ja Kuntokartanon asiakkuuteen, mutta eivät IITApalvelun asiakkuuteen. IITA-palveluun rekrytoitujen ja käyttäjien terveydentila alkumittauksessa oli kaikkia verrokkeja useammin vakaa (p<0,04). Taulukko 4. Vanhuspalvelujen asiakkaiden yleisiä oireita. Oireet IITA, 6kk* IITA, kaikki** Kunto- kartano Hki S # Hki eis ## Suomi S Suomi eis n=24 n=35 n=410 n=5588 n=22337 n=12094 n=38269 % % % % % % % Masennusoireita Ei vähän runsaasti 83,3 12,5 4,2 82,9 11,4 5,7 70,2 20,5 9,3 54,8 23,2 22,0 65,2 19,7 15,1 57,3 22,6 20,1 67,0 19,6 13,4 Harhaisuus 0 0 2,4 6,9 6,4 6,4 6,3 Jokin käytösoire 0 0 5,9 13,0 10,4 9,8 8,2 Kipuja Ei lieviä /ei päivittäin päivittäin, keskivaikeita tai vaikeampia 41,7 58,3 0 37,1 57,1 5,7 36,8 52,7 10,5 32,2 57,2 10,6 40,4 52,9 6,7 28,7 59,9 11,5 37,1 55,7 7,2 Pidätyskyvyttömyys virtsa uloste 25,0 0 22,9 0 22,0 3,2 21,6 3,9 17,0 2,4 19,6 3,7 15,9 2,2 Kaatuilu 16,7 17,1 40,7 44,9 20,0 39,4 19,7 Terveydentila vakaa verrattain epävakaa epävakaa 70,8 29,2 0 65,7 31,4 2,9 38,3 53,4 8,3 33,8 52,0 14,2 52,6 41,7 5,7 34,1 54,0 11,9 55,2 40,2 4,6 *6kk IITA-palvelua käyttäneiden alkumittaus **Kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen alkumittaus THL Raportti nro/painovuosi 32
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset # Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, sairaalahoito 3kk aikana ## Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, sairaalahoito 3 kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3 kk aikana 3.2.3 Toimintakyky IITA-palveluun pääsemisen kriteerinä riittävä kognitio edellytti kykyä muistaa annetut ohjeet, noudattaa niitä sekä kykyä hahmottaa. Liikuntakyky tarvittiin vastaanottimen ääreen ja siitä pois pääsemiseksi sekä käden käyttöä vähintään toiminnan aluksi ja lopuksi. Taulukko 5. Kognitio ja arjessa suoriutuminen. Toimintakyky IITA, 6kk* IITA, kaikki** Kunto- kartano Hki S # Hki eis ## Suomi S Suomi eis n=24 n=35 n=410 n=5588 n=22337 n=12094 n=38269 % % % % % % % Kognition lasku CPS=0 (ei laskenut) CPS=1 (lasku rajalla) CPS=2 (lasku on, lievä) 83,3 4,2 12,5 82,9 8,6 8,6 68,3 12,7 19,0 39,0 23,6 37,5 41,2 22,5 36,3 40,0 22,8 37,2 41,7 21,9 36,3 Lähimuistin heikkoutta 16,7 14,7 25,4 32,7 35,0 35,3 35,7 Liikkuminen sisätiloissa itsenäinen ohjauksen tai avun tarve täysin autettava 12,5 87,5 0 85,7 14,3 0 70,0 28,3 1,7 92,4 6,8 0,8 95,3 4,1 0,7 92,8 6,2 1,0 96,1 3,4 0,5 Liikkuminen ulkotiloissa itsenäinen ohjauksen tai avun tarve täysin autettava 50,0 25,0 25,0 37,1 34,3 28,6 38,3 34,6 27,1 43,3 30,0 26,7 52,3 26,1 21,7 50,2 30,4 19,5 60,3 23,9 15,8 Avun tarve arjessa ADLh=0 (itsenäinen) ADLh=1-2 (neuvoja tai kevyt apu) 54,2 41,7 52,9 44,1 38,5 54,2 71,5 19,5 78,8 15,4 75,8 15,5 81,9 12,3 THL Raportti nro/painovuosi 33
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset ADLh=3 tai yli (runsas apu) 4,2 2,9 7,3 9,0 5,9 8,7 5,8 Seurustelee luontevasti 87,5 91,2 76,3 91,2 91,3 93,3 92,7 Ilmaisee ristiriitoja 0 0 1,7 13,9 12,4 11,1 10,1 Uskoo toimintakykynsä kohenevan Hoitaja uskoo toimintakyvyn kohenevan 91,7 94,3 78,3 22,1 17,9 17,4 11,7 87,5 91,4 85,6 24,8 20,6 18,8 9,6 Pyörätuoli 33,3 34,3 33,7 13,8 11,4 12,4 9,6 Keppi, sauvat, kelkka tai rollator 87,5 88,6 76,3 76,9 70,3 76,4 70,5 *6kk IITA-palvelua käyttäneiden alkumittaus **Kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen alkumittaus # Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, sairaalahoito 3kk aikana ## Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, sairaalahoito 3 kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3 kk aikana Taulukossa 5 on esitetty IITA-palveluun rekrytoitujen ja käyttäjien sekä verrokkien toimintakyky. IITA-palvelun asiakkaista noin joka kuudennella esiintyi rekrytointivaiheessa lähimuistin heikkoutta, mikä oli harvemmin kuin verrokeilla (p<0,01). IITApalvelun asiakkaiden kognitiivinen profiili oli kaikkia verrokkeja merkitsevästi parempi (p<0,0001). Arjessa suoriutuminen sen sijaan oli IITA-palvelun asiakkailla verrokkeja huonompi (p<0,0003). Tämä päti erityisesti palvelua kuusi kuukautta käyttäneisiin. Heillä oli verrokkeja useammin käytössään keppi (p<0,03) ja/tai pyörätuoli (p<0,0001) ja he tarvitseivat verrokkeja useammin apua sisätiloissa (p<0,01) ja ulkotiloissa (p<0,03) liikkuessaan. Sekä IITApalvelun asiakkaat itse että heidän hoitajansa uskoivat kuitenkin merkitsevästi verrokkeja useammin, että asiakkaat kuntoutuisivat tulevaisuudessa (p<0,0001). IITA-palvelun asiakkaat seurustelivat luontevasti muiden kanssa siinä missä verrokitkin, mutta ilmaisivat harvemmin tai ei ollenkaan ristiriitoja. THL Raportti nro/painovuosi 34
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset 3.2.4 Ravitsemus ja suu Ravitsemustilan kohentaminen voi olla kotiutumisen elinehto 50 ja se on yksi kuntoutukseen perehtyneen osaston tärkeimmistä perustavoitteista. Ravitsemustilan selvittämisen perusedellytys on painon ja sen muutosten selvittäminen sillä tahaton painon lasku on usein taustalla vaikuttavan diagnosoimattoman tai puutteellisesti hoidetun sairauden ennusmerkki ta merkki kunoutumiseen tarvittavien voimavarojen puutteestai. Taulukko 6. Ravitsemukseen liittyviä tunnuslukuja. Ravitsemus IITA, 6kk* IITA, kaikki** Kunto- kartano Hki S # Hki eis ## Suomi S Suomi eis n=24 n=35 n=410 n=5588 n=22337 n=12094 n=38269 % % % % % % % Ei punnittu 0 0 1,7 12,5 11,6 7,8 8,3 Tahaton laihtuminen 4,2 8,6 10,8 7,7 3,7 6,0 2,2 Painoindeksi alle 20 20-22 23-24 25-29 30-34 35 tai yli 4,7 20,8 12,5 29,2 12,5 20,8 5,7 25,7 11,4 31,4 11,4 14,3 16,1 28,8 19,5 22,4 9,5 3,9 15,7 20,0 15,2 22,0 9,6 5,1 12,5 19,9 15,4 24,4 10,8 5,4 10,4 18,2 14,9 28,8 13,4 6,5 8,1 15,9 15,3 30,6 14,8 7,0 Letkuravitsemus 0 0 0 0,4 0,2 0,4 0,1 Puremisongelma 0 0 2,0 8,0 6,9 8,9 7,8 Nielemisongelma 0 0 2,9 3,7 2,9 4,4 2,6 *6kk IITA-palvelua käyttäneiden alkumittaus **Kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen alkumittaus # Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, sairaalahoito 3kk aikana ## Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, sairaalahoito 3 kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3 kk aikana 50 Sörbye LW, Schroll M, Finne-Soveri H, Jonson PV, Topinkova E, Ljunggren G, Bernabei R (2008) Unintended Weight Loss in the Elderly Living at Home: the Aged in Home Care Project (AdHOC).J Nutr Health Aging. Jan-Feb;12(1):10-6 THL Raportti nro/painovuosi 35
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset Taulukoon 6 on laskettu ravitsemuksen liittyviä vertailuarvoja. Kaikki IITApalvelun ja lähes kaikilla Kuntokartanon asiakkaat oli punnittu. IITApalvelun ja Kuntokartanon asiakkailla tahatonta laihtumista näytti suorien jakaumien perusteella olleen enemmän kuin verrokeilla, mutta tulos ei ollut IITA-palvelun asiakkaiden kohdalla tilastollisesti merkitsevä (p<0,17), mutta Kuntokartanon oli (p<0,0001). Vaiikka IITApalvelun käyttäjien ravitsemustilasta kertovat muut tunnusluvut olivat verrokkeja suotuisammat, virheravitsemus oli yleistä. Joka neljännellä oli aliravitsemuksen riski ja joka kolmas oli ylipainoinen. 3.2.5 Aistit ja kommunikaatio ITA-palvelun asiakkaista vain kahdella oli näköön liittyviä vaikeuksia eikä kenellääkän ollut vaikeuksia tulla ymmärretyksi, joskinyhdellä henkilöllä oli ajoittain vaikeuksia ymmärtää muita. Näkö ja kuulo on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Näkö ja kuulo. Aistit IITA, 6kk* IITA, kaikki** Kunto- kartano Hki S # Hki eis ## Suomi S Suomi eis n=24 n=35 n=410 n=5588 n=22337 n=12094 n=38269 % % % % % % % Näkö Normaali (lähes normaali) Hieman heikentynyt Kohtalaisesti heikentynyt Huomattavasti heikentynyt Ei näe 79,2 16,7 4,2 0 0 85,7 11,4 2,9 0 0 82,4 12,0 5,1 0,2 0,2 68,6 21,9 4,7 2,8 2,1 73,1 19,0 4,1 2,1 1,7 72,1 20,1 4,3 2,5 1,0 73,7 19,0 4,2 7,4 1,2 Kuulo Normaali (lähes normaali) Hieman heikentynyt Huomattavasti heikentynyt Ei kuule 91,7 8,3 0 0 91,4 8,6 0 0 80,5 14,9 4,6 0 67,8 23,4 7,3 1,5 67,5 23,0 8,2 1,3 66,9 24,4 7,4 1,3 67,9 23,4 7,4 1,2 *6kk IITA-palvelua käyttäneiden alkumittaus **Kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen alkumittaus THL Raportti nro/painovuosi 36
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset # Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, sairaalahoito 3kk aikana ## Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, sairaalahoito 3 kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3 kk aikana 3.2.6 Psyykenlääkkeet ja päivystyspalvelujen käyttö Psykoosilääkkeen käyttö oli Kuntokartanossa IITApalvelu mukaan lukien harvinaisempaa kuin verrokeilla (p<0,0003). Sensijaan Kuntokartnon asiakkailla masennuslääke oli useammin kuin verrokeilla (p<0,0001) kun taas IITA-palvelun asiakkaat saivat masennuslääkettä yhtä usein kuin verrokit. Rauhoittavien lääkkeiden käytäössä ei ollut tilastollisia eroja. Sama päti unilääkkeiden käyttöön siten, että helsinkiläiset ne kotihoidon asiakkaat, jotka olivat palanneet sairaalasta 3 kk aikana, käyttivät kaikkia muita hieman useammin unilääkkeitä (p<0,0001). Psyykenlääkkeiden käytön vertailu on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Psyykenlääkkeiden käyttö. Toimintakyky IITA, 6kk* IITA, kaikki** Kunto- kartano Hki S # Hki eis ## Suomi S Suomi eis n=24 n=35 n=410 n=5588 n=22337 n=12094 n=38269 % % % % % % % Yhdeksän lääkettä tai yli 62,5 57,1 62,7 64,2 55,4 67,5 55,9 Masennuslääke 33,3 28,6 35,4 29,2 27,6 23,4 21,8 Psykoosilääke 4,2 5,7 7,3 14,9 14,2 12,6 12,9 Rauhoittava lääke 8,3 5,7 9,5 10,7 9,8 11,5 10,6 Unilääke 37,5 34,3 36,1 39,2 35,8 42,2 36,8 *6kk IITA-palvelua käyttäneiden alkumittaus **Kaikkien IITA-palveluun rekrytoitujen alkumittaus # Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, sairaalahoito 3kk aikana ## Säännollinen kotihoito, Helsinki, kognitio hyvä tai melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, sairaalahoito 3 kk aikana Säännollinen kotihoito, muu kuin Helsinki, kognitio hyvä/ melko hyvä, ei sairaalahoitoa 3 kk aikana IITApalvelun käyttäjistä 12,5% oli rekrytointivaiheessa käynyt sairaalan poliklinikalla ilman yön yli seurantaa, kun vastaava luku IITApalveluun rekrytoiduista oli 11,4 ja Kuntokartanon asiakkaista 26,1. Muilla verrokeilla luvut THL Raportti nro/painovuosi 37
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset olivat 34,2% helsinkiläisillä sairaalasta kotiutuneilla, 34,0% muun Suomen sairaalasta kotiutuneilla ja 13,1 ja 15,1 helsinkiläisille ja muun Suomen niille verrokeille, joilla ei ollut sairaalajaksoa 3 kk aikana. Keskimäärin IITApalvelun käyttäjät olivat käyneet päivystyspoliklinikalla arviointia edeltäneen kolmen kuukauden jakson aikana yhdestä viiteen kertaan. 3.2.7 Potentiaalinen asiakaskunta IITApalvelun potentiaalista käyttäjäkuntaa luonnehti taulukoiden 1-7 perusteella hyvän tai melko hyvän kognition tason lisäksi riittävä näkö ja kuulo sekä alentunut toimintakyky. Huomioonotettavana uutena löydöksenä oli se, että palvelun käyttäjillä ei ollut rekrytointivaiheessa vaikeita kipuja ja heidän terveydentilansa oli joko vakaa tai korkeintaan aivan liveästi epävakaa. Näiden löydösten perusteella ja osin kieltäytymiseen ja keskeyttämiseen annettujen syiden perusteella kotihoidon asiakaskunnasta luotiin THL:n RAI-tietokannasta IITApalvelun potentiaalisia käyttäjiä vastaava profiili, missä ikä on 65 vuotta tai yli JA CPS on 0-2 JA CHESS on 0-1 JA MDSpain on 0-2 Tällaisia henkilöitä on kotihoidon asiakaskunnasta noin 65 %. Näistä henkilöistä vain joka kuudes oli ollut sairaalassa arviointia edeltäneen kolmen kuukauden aikana, kun kotihoidon asiakkaista keskimäärin joka viidennellä oli takanaan vastaavasti sairaalajakso. IITA-palvelun asiakasprofiili liittyy merkissevästi useammin kotihoidon niihin asiakkaisiin joilla ei ole kuin joilla on sairaalajakso kolme kuukautta arviointia edeltävästi (p<0,0001).. 3.3 Lähetysten sisältö ja toimintatavat IITA- palvelu muotutui ryhmä- ja yksilökohtaiseksi kuntoutukseksi, missä liikunnalla, keskinäisellä vuorovaikutuksella ja sosiaalisten kontaktien syntymisellä oli pääpaino. Huomiota kiinnitettiin erityisesti asiakkaalle mieluisiin keinoihin parantaa fyysistä toimintakykyäään ja edistää psykososiaalista hyvinvointiaan, jotta IITA-palvelu vastaisi ikääntyneiden tarpeeseen säilyttää toimintatahto ja elämänhallinnan kokemus vahvistamalla asiakkaiden oman elämän asiantuntijuuden tunnetta. Palvelussa korostui henkilökohtainen vuorovaikutus, kiireettömyys, ryhmän vertaistuki ja se perustui vapaaehtoisuuteen. Asiakkaita ei esimerkiksi muistutettu ryhmäohjelmista puhelimitse. IITA - palvelua tarjottiin ryhmämuotoisena keskimäärin kaksi kertaa päivässä ja siten asiakkailla oli yhteyden kautta mahdollisuus sosiaaliseen kontaktiin ja fyysiseen harjoitteluun joka arkipäivä puolen THL Raportti nro/painovuosi 38
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset vuoden ajan. Heillä oli myös mahdollisuus ottaa henkilökohtainen kuvapuhelu studioon ja muihin palvelun piirissä oleviin asiakkaisiin. Projektin aikana oli käytössä aluksi 10 laitetta (2008) ja vuoden 2009 alusta alkaen 15 videoneuvottelulaitetta. Interaktiiviseen keskustelu- tai harjoitusryhmään osallistui maksimissaan 15 asiakasta samanaikaisesti 3.3.1 Ohjelmatyypit Ohjelmatyypit olivat 1) palvelutiimin vetämiä ryhmiä 2), palvelutiimin ja pälvelujen käyttäjien välisiä keskusteluja 3) palvelujen käyttäjien välisiä keskinäisiä keskuteluja ja 4) erityistapahtumia. 3.3.1.1 IITA treenaa IITA treenaa oli arkisin aamupäivällä kokoontuva interaktiivinen harjoitusryhmä. Kukin asiakas osallistui harjoitusryhmään hänelle sopivina päivinä. Harjoituksia tehtiin istuen ja seisten (kuva 6 ja 7). Kuva 6. IITA treenaa studiossa. THL Raportti nro/painovuosi 39
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset Kuva 7. IITA treenaa kotona. Harjoitteita suunniteltaessa pyrittiin löytämään kaikille ryhmään osallistuville sopiva harjoitustaso ja mahdollistamaan kotona oleville asiakkaalle yksilöllinen harjoitus. Sisältö koostui alkuverryttelystä, liikkuvuus-, lihasvoima- ja tasapainoharjoituksista ja loppuverryttelystä venytyksineen. Lihasvoimaa harjoitettaessa keskityttiin erityisesti alaraajojen lihasvoimien lisäämiseen. Harjoituksissa korostettiin liikkeiden suorittamista turvallisesti omien tuntemusten ja voinnin mukaan kiputuntemuksia välttäen. Ryhmässä tehtävät harjoitukset perustuivat ryhmässä toimivien fysioterapeuttien ammattitaitoon ja ikääntyneiden toimintakyvystä 51 52 53 tehtyihin tukimuksiin 51 Sakari-Rantala, Ritva. Iäkkäiden ihmisten liikunta- ja kuntosaliharjoittelu. Jyväskylä, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES 2003, 118 s. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja (ISSN 0357-2498) 142, ISBN 951-790-173-9 52 Bean J, Pu C. Aging, function and exercise. Teoksessa Frontera W, Slovik D, Dawson D (toim.) Exercise in rehabilitation medicine. 2nd Ed. Human Kinetics, 2006: 311-331 53 Nelson ME, Rejeski WJ, Blair SN, Duncan PW, Judge JO, King AC, Macera CA, Castaneda-Sceppa C. Physical activity and public health in older adults.recommendation from the American college of sports medicine and the American heart association. Circulation 2007;116:1094-1101 THL Raportti nro/painovuosi 40
3. Toiminnan kehittäminen ja tulokset IITA treenaa palvelun osallistumisprosentti on esitetty kuviossa 3. Ensimmäisten kuukausien ajan täydet sata prosenttia vakiintui nopeasti noin kahdeksaankymmeneen. Osallistumisprosenttia laskivat erityisesti ne henkilöt, jotka aloittivat IITA-palvelun, mutta jättäytyivät nopeasti pois. Kuvio 3. IITA treenaa- palvelun osallistumisprosentti Käytössä oli asiakkaiden kotona samanaikaisesti 10 videoneuvottelulaitetta vuoden 2008 aikana ja vuoden 2009 alusta alkaen 15 laitetta. Interaktiiviseen keskustelu- tai harjoitusryhmään osallistui maksimissaan 15 asiakasta samanaikaisesti. Ohjaajat kokivat ryhmäkoon sopivaksi 3.3.1.2. IITAn aamukahvi IITAn aamukahvi- ryhmä kokoontui kolmena aamuna viikossa ennen IITA treenaaharjoitusryhmää. Ryhmässä käytiin vapaamuotoista keskustelua ajankohtaisista tapahtumista sekä asiakkaitten omista aiheista. Tarkoituksena oli tarjota asiakkaille matala kynnys osallistua sosiaaliseen vuorovaikutukseen. IITAn aamukahviohjelmaan osallistui aamuisin n. 3-8 asiakasta ja lähetyksissä keskusteltiin usein aktiivisesti erilaisista maailmantapahtumista. 3.3.1.3. IITAn kulttuurinurkkaus Kulttuurinurkkaus oli keskiviikko- iltapäivisin kokoontuva ryhmä, jonka aloitettiin asiakkaitten ehdotuksesta. Kulttuurinurkkauksessa luettiin sekä kotimaisten että ulkomaisten kirjailijoiden novelleja, keskusteltiin niistä ja niiden herättämistä ajatuksista. Lisäksi käsiteltiin muita asiakkaitten toivomia kulttuuriaiheita kuten THL Raportti nro/painovuosi 41