TARKKAILUOHJELMA 20.3.2018 VAPO OY Riihi-Peuranevan (Ähtäri, Virrat, Keuruu) kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 lähtien
1 Vapo Oy Riihi-Peuranevan kalataloudellinen tarkkailuohjelma vuodesta 2018 lähtien. Sisältö 1 TARKKAILUN PERUSTE... 1 2 TARKKAILUALUE... 1 3 VAIKUTUSVESISTÖ JA KALAKANNAT... 1 3.1 Veden laatu... 1 3.2 Sähkökoekalastukset... 3 3.2.1 Koikeropuro... 3 3.3 Kalastustiedustelut... 4 4 KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA 2018 ALKAEN... 4 4.1 Tarkkailun tavoite... 4 4.2 Sähkökoekalastukset... 4 4.3 Raportointi... 5 5 VIITTEET... 6 Liitteet Liite 1 Riihi-Peuranevan kuivatusvesien purkureitit, kartta Liite 2 Sähkökoekalastusalat, kartta Pöyry Finland Oy Jorma Keränen (FM) Yhteystiedot puh. 010 33 28210 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com Copyright Pöyry Finland Oy
1 1 TARKKAILUN PERUSTE Vapo Oy:n Riihi-Peuranevan turvetuotantoalueella on voimassa oleva ympäristölupa (Päätös 29/2015/1, 26.2.2015, Dnro LSSAVI/128/04.08/2011). Vapo Oy valitti luvasta ja 13.9.2016 Vaasan hallinto-oikeus antoi päätöksen 16/0399/1. Asia eteni Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka antoi 1.12.2017 asiasta päätöksen 3412/1/16. Valitus koski pintavalutuskenttien tehovaatimuksia. Riihi-Peuranevan ympäristöluvassa on määrätty, että kuivatusvesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen ELYkeskuksien kalatalousviranomaisten hyväksymällä tavalla. Riihi-Peuranevan käytössä ollut kalataloudellinen tarkkailuohjelma tehtiin jo vuonna 2003 (Vapo Oy 2003) kattamaan vuodet 2004 2012. Ohjelmassa mainittiin, että tarkkailu jatkuu vuoden 2010 jälkeen viiden vuoden välein. Tarkkailuohjelman hyväksyivät Hämeen TE-keskus 13.5.2004 (päätös 5/5723/04), Keski-Suomen TE-keskus 13.5.2004 (päätös 4/5723/2004 ja Pohjanmaan TE-keskus 5.4.2004 (päätös 16/5723/2004). Tarkkailuohjelman mukaisesti on tehty Riihi-Peuranevan vaikutusalueilla sähkökoekalastuksia vuosina 2004, 2009 ja 2015. Kalastustiedustelut tehtiin koskien sähkökoekalastusvuosia. 2 TARKKAILUALUE Riihi-Peuraneva sijaitsee osin Ähtärin kaupungin ja osin myös Virtojen ja Keuruun kaupunkien alueella. Sijainnista ja kuivatusvesien purkureiteistä johtuen se kuuluu kolmeen eri ELY keskukseen; Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaa ELYkeskuksiin. Kyseisten ELY-keskuksien kalataloustarkkailu asiat kuuluvat Keski- Suomen osalta Pohjois-Savon ELY -keskukseen ja Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan osalta Varsinais-Suomen ELY -keskukseen. Riihi-Peuranevan tuotantoalue kuuluu vesistöjaottelussa Kokemäenjoen vesistöalueella osin Pihlajaveden reitin valuma-alueeseen (35.48) ja osin Toisveden alueeseen (35.42). Riihi-Peuranevan kuivatusvesiä johdetaan Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen Hietasenpuron valuma-alueen (35.486) Hietasenpuroon, josta vedet laskevat Kuusijärven ja Hankajärveen väliseen salmeen ja edelleen Jyrkeejärveen. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle Riihi-Peuranevan kuivatusvesiä johdetaan Luomanpuron valuma-alueen (35.429) Luomanpuroon, joka laskee Pakarinjokeen. Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelle Riihi-Peuranevan kuivatusvesiä johdetaan Kivikeronpuron valuma-alueen (35.485) Koikeropuroon, joka laskee Uurasjärveen. Kuivatusvesien käsittelymenetelmänä on pintavalutus kaikilla vesireiteillä. Riihi-Peuranevan sijainti ja kuivatusvesien purkureitit on esitetty liitteessä 1 olevassa kartassa. 3 VAIKUTUSVESISTÖ JA KALAKANNAT 3.1 Veden laatu Kivikeron valuma-alueella sijaitseva Koikeropuro on yli 6 kilometriä pitkä ja saa alkunsa Keuruun puolelta Riitajärvestä virraten Vironjoen Kitukoskien kautta Uurasjärveen ja edelleen Tarjanteeseen. Copyright Pöyry Finland Oy
Vapo Oy:n Riihi-Peuranevan turvetuotantoalueen vedenlaadun tarkkailun havaintopaikka sijaitsee noin 2 km päässä Koikeropuron sähkökalastuksien ylimmästä koealasta ylävirtaan päin. Vuosien 2004 2015 vedenlaadun tarkkailutuloksien mukaan Koikeropuron vesi on ollut hapanta, fosforipitoista ja väriltään tummanruskeaa (taulukko 1). Humusaineita (CODMn) on ollut suovesille tyypillisen runsaasti, mutta typpiyhdisteitä vain kohtalaisesti. Koikeropuron tilan kannalta suurimpana ongelmana on ollut veden happamuus kuten myös keväällä 2015, jolloin vesi oli hyvin hapanta (ph 4,5). Taulukko 1. Koikeropuron veden laatu 2004-2015. Havainto- ph Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Koikeropuro 2004-2014 n = 32 5,5 3,5 268 3,7 3,4 751 27 48 40 11 1416 39 minimi 4,6 0,8 75 0,7 2,0 502 <5 <5 18 4 840 10 maksimi 7,1 16 500 66,0 10,9 1290 110 340 110 36 2300 73 22.4.2015 4,5 2,4 250 0,4 2,9 660 23 860 37 3.8.2015 5,0 <2 500 1,0 3,2 920 19 28 40 12 2170 63 12.10.2015 5,5 <2 250 1,5 3,5 600 28 1170 29 keskiarvo 2015 5,0 1,5 333 1,0 3,2 727 19 28 30 12 1400 43 Hietasenpuro saa alkunsa Koninpuron latva-alueen soiden ja pienten lampien vesistä. Riihi-Peuranevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä johdetaan Konipuron kautta Hietasenpuroon ja edelleen noin 8 km etäisyydellä sijaitsevaan Hankajärven ja Kuusijärven väliseen salmeen. Vapo Oy:n vuosien 2004-2015 velvoitetarkkailun tarkkailun mukaan Hietasenpuron vesi on ollut hapanta, väriltään ruskeaa ja fosforipitoista. Typpeä ja humusaineita (CODMn) on ollut vedessä suhteellisen vähän suoperäinen valuma-alue huomioiden (taulukko 2). Hietasenpuron vesi on ollut ajoittain hyvin hapanta. Taulukko 2. Hietasenpuron vedenlaatu 2004-2015. Havainto- ph Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Hietasenpuro 2004-2014 n = 32 5,7 2,8 194 1,4 2,3 525 31 22 29 10 1074 27 minimi 4,5 0,8 55 0,7 1,9 190 4 5 14 4 480 7 maksimi 7,0 8,0 300 3,6 3,1 800 89 60 65 23 1800 52 22.4.2015 4,4 <2,0 200 0,3 2,6 530 18 570 31 3.8.2015 5,1 <2,0 375 0,6 2,3 580 41 22 19 <3 1290 32 12.10.2015 6,3 <2,0 188 0,9 2,5 430 19 800 20 keskiarvo 2015 5,3 <2,0 254 0,6 2,5 513 41 22 19 <3 887 28 Luomanpuro saa alkunsa Hautanevanojan suoalueista, joihin kuluu myös noin 8 km etäisyydellä puron suualueelta sijaitseva Riihi-Peuranevan tuotantoalue. Luomanpuroon tulee kuivatusvesiä myös yksityiseltä Petäjä-Hautanevalta, joka sijaitsee noin 4 km etäisyydellä Riihi-Peuranevan tuotantoalueesta Luomanpuron alaosalla. Vapo Oy:n vuosien 2004-2015 vedenlaadun tarkkailun mukaan Luomanpuron vesi on hapanta ja väriltään ruskeaa (taulukko 3). Luomanpuron vedessä on ollut runsaasti fosforia, mutta typpiyhdisteitä suhteellisen vähän. Humusta (CODMn) on suoperäiselle valuma-alueelle tyypillisen runsaasti. Luomanpuron vesi on ollut ajoittain varsin hapanta. 2 Copyright Pöyry Finland Oy
Taulukko 3. Luomanpuron vedenlaatu 2004-2015. 3 Havainto- ph Kiinto- Väri- Sa- Sähkön- KOK- NH4- NO3- KOK- PO4- FE COD paikka aine luku meus johtok. N N N P P Mn mg/l mg/l Pt FTU ms/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l O2 Luomanpuro 2004-2014 n = 32 5,3 3,2 242 4,1 3,0 589 17 20 34 12 1529 37 minimi 4,2 0,2 120 0,5 2,1 270 5 5 17 5 760 7,0 maksimi 7,3 14 350 61,0 7,5 970 39 48 82 24 2300 71 22.4.2015 4,3 5,2 250 0,5 2,9 560 24 570 36 3.8.2015 4,6 <2 500 0,7 3,0 680 17 8 25 12 1750 55 12.10.2015 5,7 <2 375 1,0 2,4 520 26 1220 29 keskiarvo 2015 4,9 2,4 375 0,7 2,8 587 17 8 25 12 1180 40 3.2 Sähkökoekalastukset Sähkökoekalastuksia on tehty Koikeropurossa, Hietasenpurossa ja Luomnapurossa vuosina 2004, 2009 ja 2015 (Pöyry Oy 2005,2010, 2015). Kussakin purossa on sähkökoekalastusaloja ollut kolme (karttaliite). Koekalastukset on tehty kolmen kerran poistopyyntinä ilman sulkuverkkoja. Purot ovat niin pieniä, että koealat ovat kattaneet koko puronleveyden. Vettäkin on ollut niin vähän, että kalastus on ollut helppoa. 3.2.1 Koikeropuro Koikeropurossa esiintyy luontaisesti lisääntyvää taimenkantaa. Taimenia purosta on saatu joka koekalastusvuosi. Vuosien 2004, 2009 ja 2015 koekalastustuloksien perusteella kanta on pysynyt vakaana (taulukko 4). Alaosan koskijaksolta on saatu runsaimmin taimenenpoikasia, mutta hyvin myös keskiosan alalta. Yläosan ala vaihdettiin vuoden 2004 jälkeen hieman alemmas, kun alkuperäinen ala jäi keskelle avohakkuutta. Nykyisen ylimmän koealan jälkeen Koikeropurossa on pitkästi suvantomaista osuutta, jossa esiintyy myös haukea. Taulukko 4. Koikeropuron vv. 2004, 2009 ja 2015 sähkökalastussaalit ilman laskennallisia korjauksia. Vuosi Laji Yksilö- Massa Keski- Keski- Pituuden Tiheys Biomassa määrä paino pituus vaihtelu (mm) kpl (g) (g) (mm) min-max kpl/100 m² g/100 m² Koikeropuro alaosa 2015 Taimen 25 510 20,4 109 55-230 7,1 145,7 2009 Taimen 31 632 20,4 119 78-162 15,5 316,0 2004 Taimen 11 119 10,8 88 59-136 2,4 2,4 Särki 1 22 13 0,2 4,9 Koikeropuro keskiosa 2015 Taimen 9 133 14,8 114 58-150 3,8 55,4 2009 Taimen 10 442 44,2 138 80-232 5 221 2004 Taimen 10 559 55,9 145 51-24 2 11,2 Ahven 1 79 185 0,2 15,8 Koikeropuro yläosa 2015 Taimen 1 26 26,0 140 140 1,1 28,9 2009 Taimen 3 152 50,7 170 145-192 3,0 152 Hauki 1 93 245 1,0 93 2004 Taimen 1 97 213 0,3 32,3 Hauki 3 102 34,0 18 155-224 1,0 11,3 Copyright Pöyry Finland Oy
Koikeropuroa on kunnostettu pienvesien kunnostushankeen puitteissa 2000 -luvun alkupuolella käyttäen EU -tukirahoitusta sekä paikallista rahoitusta. Kunnostuksen tarkoituksena oli edistää taimenen lisääntymistä ja parantaa poikasten elinolosuhteita. Luoman- ja Hietasenpuron koealoilta ei ole saatu vuosien 2004, 2009 ja 2015 koekalastuksissa yhtään kalaa. Hietasenpurossa on lohikaloille sopivia koskipaikkoja ja myös sorapohjia. Luomanpuron alaosalla on lohikaloillekin sopivaa hiekka-sora kivikkopohjaa, mutta maantien yläpuolella oleva pato estää kalojen nousun kahteen puron ylempään koealaan. Pato sijaitsee noin 500 metriä Luomanpuron suulta ylävirtaan kesäasunnon pihapiirissä. 4 3.3 Kalastustiedustelut Vuosien 2004, 2009 ja 2015 kalastusta koskevat tiedustelut tehtiin maarekisterin osoitetietojen perusteella Riihi-Peuranevan purkureittien rannoilla tai läheisyydessä omistaville rakennetuille tiloille. Kyseisiä tiloja on ollut vuosittain hieman vaajaa 100. Kyselyjen palautusprosentit ovat olleet hyviä (yli 60 %), mutta kalastaneita alueella on ollut hyvin vähän. Hietasenpurolla ei kukaan vastanneista ollut kalastanut yhtenäkään vuonna. Luomanpurolla kalastaneita on ollut yhdestä kahteen ja Koikeropurolla yhdestä kolmeen eri vuosina. Koikeropurossa vuonna 2003 kalastaneet olivat saaneet katiskalla muutaman kilon särkiä, ahvenia ja haukia. Koikeropurossa kalastus on nykyisin kielletty, mutta vuonna 2009 ja 2015 vielä tuli ilmoituksia kalastuksesta verkoilla, katiskoilla, uistimella ja ongella. Saaliista ja pyydyksistä (taimenta, haukea, ahventa ja särkeä) päätellen ilmeisesti kalastus on kuitenkin tapahtunut Koikeropuron suulla Vironjoessa. Luomanpuron kalastajat olivat kalastaneet saaliista ja pyyntivälineistä (uistimet, perhot) päätellen puron suulla eli Pakarinjoella. Saalis oli vuonna 2003 ja 2015 koostunut pääosin kirjolohista, joita istutetaan Pakarinjokeen. Luomanpurossa on vähän vettä a leveyttäkin vain noin 1 metri, joten kovin hyvin se ei sovi viehekalastuksen. Tiedusteluissa on kysytty kalastusta haittaavia tekijöitä ja siihen vastasi useat niistäkin, jotka eivät olleet kalastaneet. Vastauksien perusteella yhteistä kaikille puroille oli se, että vettä on aivan liian vähän kalastukseen. Hietaisenpurosta oli erityisesti mainittu, ettei siinä ole kaloja koskaan ollutkaan, mutta jokinahkiaisia joskus ennen. 4 KALATALOUDELLINEN TARKKAILUOHJELMA 2018 ALKAEN 4.1 Tarkkailun tavoite Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää edellä mainittujen turvetuotantoalueiden vaikutuksia purkuvesistön kalakantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen. Purojen kalakantojen tilaa selvitetään sähkökoekalastuksella. Aiemmin alueella käytettyä kalastustiedustelua ei jatketa, sillä tiedustelujen perusteella on jo saatu selville että kalastusta ei kyseisissä puroissa harjoiteta. Lisäksi Koikeropurossa kalastus on kiellettyä. 4.2 Sähkökoekalastukset Sähkökalastuksen tarkoituksena on selvittää kalaston rakennetta sekä mahdollisten arvokalojen esiintymistä Koikeropurossa, Luomanpurossa sekä Hietasenpurossa. Sähkökalastukset suoritetaan seuraavan kerran vuonna 2019, minkä jälkeen viiden vuoden vä- Copyright Pöyry Finland Oy
lein. Sähkökalastusalueita on Koikero- ja Hietasenpurolla 3 kpl, joista pääosa on koekalastettu jo aiemmin. Luomapurolle jää vain yksi koeala (taulukko 5). Hietasenpurosta esitetään vaihdettavaksi keskiosan koeala, joka ei ole varsinaista koskea, vaan hidasvirtaista suvantoa. Uusi paikka valitaan nykyisen alimman koealan alapuolelta, jossa on kartan perusteella korkeuseroja ja siten oletettavasti koskipaikkoja. Hietasenpuron alaosa on rantojen suojelualuetta, joten maaston suhteen alue pysyy koskemattomana. Paikka valitaan tarkemmin ensimmäisellä koekalastuskerralla. Luomanpuron yläosan koealat ovat nykytilanteessa turhia, sillä kalat eivät pääse padon ohi nousemaan. Luomanpuron alinta koealaa suurennetaan ja koko puro kalastetaan Pakarinjoen rannalla sijaitsevaan rantapeltoon asti eli noin 400 metrin matka. Havaintopaikat ovat karttaliitteessä 2. Taulukko 5. Koekalastusalat Koealat ETRS-TM35FIN Koikeropuro, alaosa 6910252 345674 jää Koikeropuro, keskiosa 6911331 345251 jää Koikeropuro, yläosa 6912070 344972 jää Hietasenpuro, alaosa 6914284 351409 jää Hietasenpuro, keskiosa 6915009 350409 poistuu, uusi tilalle Hietasenpuro, yläosa 6915161 349794 jää Luomanpuro, alaosa 6925914 343570 jää Luomanpuro, keskiosa 6925942 343738 poistuu Luomanpuro, yläosa 6923644 344632 poistuu Sähkökalastuksissa noudatetaan Riista ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) vuonna 2014 laatimaa ohjeistusta standardinmukaisten koekalastusten suorittamisesta (Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014). Ohje poikkeaa aiemmin käytetystä ohjeesta pääosin siten, että koekalastukset tehdään yhden poistopyynnin menetelmänä ja tavoiteala on vähintään 300 m 2, mieluimmin yli 450 m 2. Pienissä uomissa voidaan koekalastaa pinta-alan sijaista uoman pituuden mukaan, joka tulee olla 24-27 kertaa keskimääräiseen uoman leveyteen nähden. Tätä käytetään, kun pinta-ala suositusta on kohtuuttoman vaikea täyttää. Alle 5 metriä leveät uomat kalastetaan koko uoman leveydeltä. Kaikki kalat mitataan ja punnitaan erikseen. Merkityt kalat (eväleikatut taimenet) erotellaan omana ryhmänä. Havaintopaikkojen ympäristötiedot kirjataan RKTL:n laatimaan maastolomakkeeseen. 5 4.3 Raportointi Sähkökoekalastusten tulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Sähkökoekalastustulokset viedään valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin. Kalataloustarkkailutulosten lisäksi raporteissa käsitellään lyhyesti kyseisten tarkkailuvuosien vedenlaatutietoja. Tarkkailuraportit toimitetaan Varsinais-Suomen ELYkeskukselle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Virtain, Keuruun ja Ähtärin kaupunkien ympäristönsuojeluviranomaisille, Ähtärin reitin kalastusalueelle, Keruun reitin kalastusalueelle, Virtain reitin kalastusalueelle, Pihlajaveden, Pakarin osakaskunnille sekä työn tilaajalle. Tarkkailuohjelma on voimassa toistaiseksi. Copyright Pöyry Finland Oy
5 VIITTEET Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos 2014. Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. RKTL:n työraportteja 21/2014. PSV-Maa ja Vesi Oy 2005. Riihi-Peuraneva turvetuotantoalueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2004. Pöyry Finland Oy 2010. Riihi-Peuranevan (Virrat, Ähtäri, Keuruu) kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2009. Pöyry Finland Oy 2015. Riihi-Peuranevan tuotantoalueen kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna 2015. Pöyry Finland Oy 2017. Vapo Oy. Länsi-Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2016. Keski-Suomen ELY-keskuksen alue. 6 Copyright Pöyry Finland Oy
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 20-maalis-2018 Lähde: Maanmittauslaitos 1: 25 200 1,3 0 0,63 1,3 km ETRS-TM35FIN
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 20-maalis-2018 Lähde: Maanmittauslaitos 1: 25 200 1,3 0 0,63 1,3 km ETRS-TM35FIN
Ympäristökarttapalvelu Karpalo 20-maalis-2018 Lähde: Maanmittauslaitos 1: 25 200 1,3 0 0,63 1,3 km ETRS-TM35FIN