Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti. Syksy 2014. Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Syksy 2014 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015

Turku 29.10.2014 Strategia edellyttää tontteja keskustasta Yhtiömme hallitus päivittää Vason strategiaa. Strategiassa on jo vanhastaan todettu uudisrakentamiseen tarvittavien tonttien hyvä sijainti. Nyt voimakas aso-kysyntä on ikääntyvien suunnalta. Perheasuntojen tarjontaa kaupunkien kehäalueilla on Vasolla riittävästi. Klassikkotapauksessa Vaso-asuntoon muuttava 55+ vuotias seniori kierrättää perilliselleen ison lukaalinsa laitakaupungilla, vapauttaa rahaa omaan käyttöön, muuttaa keskustan palvelujen ääreen ja on valmiiksi hoivapalvelujen tavoitettavissa, kun niitä myöhemmin tarvitaan. Tähän tuotantoon soveltuvia ARA-hintaisia tontteja saadaan vain, jos Vason omistajakunnat niitä yhtiölle järjestävät. Pitkään puhuttu perusparannus Perusparannus on käynnissä joulukuussa vuonna 1991 valmistuneessa Kreulankartanossa. Pilottihanke vaati pitkän valmistelun. Tehtäviä töitäkin piti rajata. Asuntojen kylpyhuoneet ja keittiöt uudistetaan. Remonttia tehdään talojen julkisivuissa ja tontilla. Loppuhinta oli pidettävä kurissa. Remontin kokonaisarvo on 700 000 euroa. Se katetaan perusparannuslainalla, valtion suhdanneavustuksella, Vason keskushallinnon lainalla ja kohteen omalla käyttövastikkeissa kerätyllä korjausvarauksella. Korjausvaraus kattaa vajaan 10 % kustannuksista. Sen verran kiinteistön asukkaat yli kaksikymmenvuotisen historian ajalta osallistuivat talojen kulumisen ja uudistamisen kustannuksiin. Onko se riittävästi? Oikein lienee, että talojen ikääntymisen kustannuksiin osallistuvat asukkaat kaikkina kiinteistön elinkaaren aikoina. Korjausvaraus kasvaa Vason hallituksen lokakuun puolivälissä päättämässä ensi vuoden talousarviossa on kerättävä korjausvaraus kasvanut merkittävästi. Tällä hetkellä kuukausittain käyttövastikkeisiin sisältyvä 0,40 euroa nousee 0,60 euroon neliötä kohti. Korjausvaraus on kirjanpidossa korvamerkitty jokaiselle Vason kiinteistölle. Kertynyt määrä kerrotaan kohteen tilinpäätöksen jälkilaskelmassa. Vanhimmissa kiinteistöissä ei varausta paljoa alkuvuosina kerätty. 2000-luvun puolella summaa on kasvatettu vähitellen. Kreulankartanon perusparannus on ensimmäinen, jossa varausta puretaan remontin rahoittamiseen. Tällä hetkellä Vason taseessa on noin viiden miljoonan euron arvosta kohdekohtaisia korjausvarauksia. Mikäli koko yhtiön talous kehittyy talousarvion mukaisesti, korjausvarausten määrä lisääntyy vuosittain noin 1,3 milj.eurolla. Kertyvää varausta käytetään huomattavien jaksottaisen kunnossapidon ja perusparannusten laajuisten töiden rahoittamiseen. Niiden määrä tulee lisääntymään tulevina vuosina. Nuoremmista kohteista kertyvää varausta lainataan korollisesti vanhempiin kohteisiin, joista raha palautuu nuorempien tarpeisiin. Kymppihyvitys uudistuu Kymmenen vuotta voimassa olleen aso-sopimuksen edun arvo nousee ensi vuonna ja on 10 euroa asunnon neliölle. Samalla säännöt sen käytöstä muuttuvat. Raha tulee käyttää asuntoon tehtävään remonttiin tai kiinteän kalusteen tai kodinkoneen hankintaan. Sama sääntö on ollut jo vuosia Vason 20-vuotisedussa. Asukas voi ajoittaa kanta-asiakasetuja kiinteistön isompiin jaksottaisen kunnossapidon remontteihin. Siinä yhteydessä näillä määrävuosisedulla voi toteuttaa asuntoon jotain extraa, johon yhtiön remontti ei yllä. Asukasdemokratia uudessa kuosissa Keväällä uudistettu Vason asukasdemokratia on täydessä toiminnassa. Kohteiden asukaskokouksia pidetään keväällä ja syksyllä. Nyt asukastoimikunta on useimmiten lausunnonantaja seuraavan vuoden budjetista ja käyttövastikkeista. Uusi Yte tarttui vallankahvaan heti syyskuisen Vaso-kokouksen jälkeen. Samoin asukastoimikunnat vaihtuvat heti kohteen asukaskokouksen jälkeen. Valitut uudet ihmiset pääsevät heti toteuttamaan ajatuksiaan. Enää ei tarvitse odotella toimettomana loppuvuoden kulumista. Uusi aikataulu ja toimintapa eivät ole vaikuttaneet esimerkiksi kohteista tulevien budjettilausuntojen määrään tai sisältöön. Läheskään kaikista ei lausuntoa tule. Muutosesityksiä tuli tänä syksynä muutamasta, kuten aikaisempinakin vuosina. Oma isännöinti kaikissa kiinteistöissä Vason toiminta tai kiinteistökanta ei laajene ensi vuonna. Yhtiön hallinto sen sijaan kasvaa kun ostopalveluna hoidettu noin 40 % kiinteistöjen isännöinnistä siirtyy oman organisaation tehtäväksi. Ratkaisun perustelu on tasalaatuisempi isännöinti ja kiinteistöjen täsmällisempi johtaminen. Jatkossa jokaisessa Vason kiinteistössä asukkaiden vaihtuessa tehtävät muuttotarkastukset, kiinteistöhuollon järjestelyt, remontit ja yhteydenpito asukkaisiin tapahtuu yhtiön omalla henkilökunnalla. Parempaan palveluun tähtäävä muutos pystytään toteuttamaan myös asumiskustannuksia korottamatta. Pekka Peltomäki toimitusjohtaja 2

Tässä lehdessä: Keskustelemalla päästään pulmista 3 Pitkä kesä kasvatti Remzin ruusuille kolmannet kukat 4 Kuulutus! Annatko äänesi ja kasvosi Vaso-asian edustajaksi? 4 Maistuisiko sparris? 5 Olisipa ollut Vaso-koteja jo 70-luvulla 5 Remppaa ja asumista samaan aikaan 6 Kymppihyvitys muuttuu 7 Oma isännöinti laajenee 7 Vihreä kortti -etu 7 Vason asunnoilla ei mitään hätää 8 Esa Kankaristo (keskellä) johtaa nyt Vason yhteistyöelintä. Yten puheenjohtajuudesta luopui Tapio Kaihtela (oikealla). Keskustelemalla päästään pulmista Vason yhteistyöelimen eli Yten uusi puheenjohtaja Esa Kankaristo luottaa keskustelun ja kanssakäymisen voimaan. Kun epäkohtia tulee, niistä pitää keskustella. Tätä kautta asiat voidaan ratkaista parhain päin. Raisiolainen Esa Kankaristo valittiin syksyn Vaso-kokouksessa Yte:n puheenjohtajaksi yksimielisesti. Paikka vapautui, kun Tapio Kaihtela ilmoitti jättävänsä puheenjohtajuuden. van vesihöyryn tiivistymisen ja suunnittelemattomien lämpötilamuutosten sekä -erojen johdosta. Kohteet omaan isännöintiin Hallitse värejä, leikittele tekstiileillä 9 Sulanderin asuntopulmat lämmittävät isänpäivänä 9 Vesiennakkoa voi korottaa 10 Teemu Tulonen voitti ipad Airin 10 Yhteisöllisyys ennen kaikkea 11 Vason Yhteistyöelimen Yten kertomus 2014 12 Yhteistyöelin 12 Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 13 Käyttövastikkeen rakenne 17 Barcelona on balsamia taloista kiinnostuneille 18 Asukaskokousten väljennys toi enemmän aikaa jutella 19 Kilpailu! 20 Esa Kankaristo on ollut Ytessä pari vuotta. Kotikulmillaan Vason Uunilinnussa hän on toiminut asukastoimikunnan puheenjohtajana vuosikymmenen ajan. Uunilinnussa asukkaat tuntevat toisensa hyvin ja yhteistä tekemistä on paljon. Pihaalueet hoidetaan porukalla ja pientä remonttiakin tehdään. Pihan grilli kuumenee kesäisin useasti. Henkilökohtainen kanssakäyminen on Esa Kankariston mukaan yksi keino asumisviihtyvyyden ylläpitämiseen. Nykyisin tämä on vähentynyt, kun ihmiset kuluttavat entistä enemmän aikaa netissä. Yten tehtävänä on välittää asukkaiden tuntoja ja ajaa asukkaiden etua. Syksyn Vaso-kokouksessa useissa puheenvuoroissa esiin noussut kesän kuumuus tulee Kankariston mukaan myös esille Ytessä. Heinäkuun pitkä hellejakso nosti asuntojen sisälämpötilat korkeiksi myös Vason asunnoissa. Vaso-kokouksessa muutamat edustajat toivoivat asuntoihin ilmalämpöpumppuja, joilla voisi hellelämpöjä leikata. Vasossa ollaan sitä mieltä, että niihin liittyy monia hankaluuksia. Viranomaisten näkemys on, että jos sellainen laitetaan yhteen asuntoon, pitää laite asentaa myös yhteneväisesti kaikkiin kuten parvekelasituksen suhteen on nykyään. Ilmalämpöpumppuun sisältyy myös rakennusteknisiä ongelmia. Talojen rakenteissa ei ole varauduttu niiden käyttöön. Seurauksena saattaa olla vakavia ongelmia seinärakenteessa tapahtu- Toimitusjohtaja Pekka Peltomäki kertoi Vasokokouksessa yhtiön siirtyvän vuoden vaihteessa kaikissa kohteissa omaan isännöintiin. Tämän takia toimiston henkilökunta kasvaa kahdella 12 henkeen. Vuoden alussa käyttövastikkeet nousevat keskimäärin 2,9 prosenttia. Neliötä kohden vastike liikkuu välillä 9,13 11,96 euroa. Korotusten taustalla ovat mm. vesi- ja jätevesimaksujen, jätetaksojen, kiinteistöveron, vakuutusten ja lähes kaikkien muidenkin hoitokulujen nousu. Käyttövastike nousee myös sen takia, että kiinteistöjen hoitokulujen kattaminen on ollut monissa kohteissa pitkään miinuksella. Nyt tätä alijäämää kiritään umpeen, sanoo Vason hallintopäällikkö Teija Lamminen. Vason asuntojen käyttöaste on noin 95 prosenttia. Ensi vuoden alusta asuntojen tyhjäkäynti siirtyy kokonaan Vason keskushallinnon vastuulle. Aiemmin myös kiinteistöt ovat ottaneet osavastuun ensimmäisen kolmen prosentin verran tyhjistä asunnoista. Kreulankartanossa on alkanut 700 000 euron perusparannushanke. Remonttia suunnitellaan myös Isotaloon, Puistokenttään, Waistenriviin ja Auringonpuistoon. Tänä vuonna Vasossa ei valmistu uusia kohteita. Uutta rakentamista kartoitetaan tai suunnitellaan Turussa Kuninkojalle, Raisioon ja Piikkiöön. Lassi Lähteenmäki Vaso-video YouTubessa 20 3

Tuoksua, väriä ja näköä. Kukkivat ruusut saavat Remzi Gozanin hyvälle tuulelle. Pitkä kesä kasvatti Remzin ruusuille kolmannet kukat Kolea kesäkuu oli helppo unohtaa, kun sai nauttia pitkästä ja lämpimästä loppukesästä. Helteisen heinäkuun jälkeen lämpöä riitti lokakuun puolelle ja siitähän vasolaisten pihakasvit nauttivat. Remzi Gozanin lempipaikka on omalla terassilla. Kosovolaissyntyinen mies tykkää kukista ja hän osaa niitä myös hoitaa. Vielä syyskuussa pihan kukkaloisto oli komea, lokakuun puolella koleus himmensi näkymää, mutta vain vähän. Syksyisellä pihalla punaiset, valkoiset ja keltaiset ruusut kukkivat jo kolmatta kertaa tänä kesänä. Normaalisti ruusu antaa kahdet kukat, nyt lämmin syksy palkitsi hoitajaansa kolmannen kerran. Vason Katariinanlaakson asunnon piha osuu sopivasti suoraan etelään. Aurinkoa ja lämpöä riittää keväästä syksyyn. Kauniisti reunustettu piha on täynnä kukkia: ruusuja, daalioita ja reunalla vielä yksivuotisia kukkia. Kukkamaan keskellä on nurmikaistale, joka päättyy kukkivaan pihaporttiin. Kahvia ja leikkauksia Remzi Gozani saa kukat kukkimaan ahkeralla huolenpidolla. Kun kukka alkaa lakastua, on aika leikata ruusut. Oikein tehty toimenpide tuottaa uuden kukkaloiston. Myös daaliat kukkivat Kissankellonkadun varren pihassa useampaan kertaan kesässä. Remzin vaalima kukkaloisto kerää katseita ja moni tulee ihastelemaan sitä lähempääkin. Syysilloiksi hän asensi kukkien keskelle lamput. Syksyn rutiineihin kuuluu daaliasipuleiden nosto ja vienti kellariin. Daaliamaasta Remzi siirtää mullat ruusujen tyvelle. Suojaksi tulee vielä puun ja pensaiden lehtiä. Ilman tätä työtä Remzin käyttämät ruusulajikkeet eivät selviäisi pakkastalven yli. Keväällä Remzi ravitsee multaa kahvinpurulla, jota hän kerää pitkin vuotta kahvinkeittimestä. Sitten hän lisää multaan ainetta, jota hän ei halua paljastaa. Kukkiva piha on terapiaa Remzi Gozanin äiti oli Kosovossa innokas puutarhuri. Kun työn saaminen Suomessa osoittautui Remzille melkein mahdottomaksi, hänkin innostui kukista. Nyt aika kuluu hyvin ja kukkia on mukava katsella, palkallista työtä edelleen haikaileva Remzi sanoo. Remzin suomalainen vaimo on töissä ja Remzi hoitaa kukkien lisäksi perheen lapsia päivisin. Lassi Lähteenmäki Kuulutus: Annatko äänesi ja kasvosi Vaso-asian edustajaksi? Meillä Vasossa tulee useasti esiin tilanne, jolloin tarvitaan asukas, joka voisi kertoa kokemuksistaan Vason asukkaana. Tilanne tulee eteen kun median edustaja tekee juttua aso-asumisesta ja Vasosta. Silloin toimittaja monasti haluaa juttuunsa myös asukkaiden mielipiteitä. Vastaava tilanne on kun Vaso tekee markkinointityötä. Silloinkin tarvitaan hyvällä asenteella varustettuja aivan tavallisia vasolaisia. Tarjoamastasi panoksesta saat yksilöllisen korvauksen, esimerkiksi lahjakortin teatteriin. Kun olet halukas olemaan avuksi tällaisissa tilanteissa, voit ilmoittautua sähköpostilla osoitteeseen toimitus@vaso.fi. Laita silloin viestin aiheeksi Avuksi viestintään ja kerro nimesi, kotiosoitteesi/vason kiinteistö ja puhelinnumero. Päätoimittaja 4

Maistuisiko sparris? Tämän syksyn Turun kirjamessuilla oli draaman, historian, rakkausvärssyjen, filosofian ja politiikan lisäksi tarjolla jotain hyödyllistäkin. Näköispainos vuoden 1910 keittokirjasta on oiva opas ja se löytäköön paikkansa myös vasolaisten kodeissa. Vaatimattomille kodeille suunnattu keittokirja ei heittäydy pelkästään vellien hämmentämiseen. Makeille herkuille on raivattu tilaa monta sivua ja ykkösluokan lihalle löytyy monta reseptiä. 1910-luvulla emännillä oli aikaa viipyä keittiössä ja piioistakin oli apua perheen ravitsemisessa. Esimerkiksi makkaraa tehdään tässä kirjassa monella tavalla. Puolivalmiste taitaa olla sana, joka keksittiin vasta kauan tämän kirjan julkaisun jälkeen. Kirjan sanasto saa hymyn huulille. Voisulan kanssa tarjoillaan sparrista, rabarberistä tehdään vanukasta ja lampaan rintalihasta valmistetaan dillilihaa. Kirjasta löytyy myös ohjeet lihapalleroille, vatkulille ja kokkareille. Äkäkastike on se tuttu munalla ryyditetty valkokastike. Huomattavaa on myös se, että kirjolohelle ei löydy tässä opuksessa ensimmäistäkään ohjetta. Sen sijaan hauki, siika, silli, silakka, made, ahven, turska ja kampela muuntuvan maittaviksi herkuiksi. Joulun lähestyessä lienee paikallaan esitellä vasolaisille lipeäkalan ohje vuosimallia 1910. Kala (kapaturska tai -sei) nuijitaan hyvin ja leikataan kappaleisiin. Ne pannaan likoamaan viideksi päiväksi ja riivitään sitten astiaan vuorotellen kalkin kanssa. Sooda liuotetaan vähässä kuumassa vedessä ja liemeen lisätään sen jälkeen kylmää vettä. Sitä myöten kuin kala paisuu, lisätään vettä. Kun palaset ovat täysin paisuneet, pannaan ne kylmään veteen, jota tulee vaihtaa joka päivä. Keitettäessä pitää lipeäkala panna suolaiseen veteen ja saapi hiljakseen kiehua pehmeäksi. Livekala tarjotaan perunoitten ja maitokastikkeen kanssa. Lassi Lähteenmäki Keittokirjat ja muut vanhat kirjat löytyivät Turusta näköispainoksina Jon Hällströmin isännöimältä Salakirjat-kustantamon osastolta. Ennen Vasoa Pirjo Lampi ehti perehtyä asumisen iloihin ja murheisiin oman taloyhtiönsä hallituksessa Uittamolla. Olisipa ollut Vaso-koteja jo 70-luvulla Asumisoikeusasunto sopii muuttuviin tilanteisiin. Sellaiseen kotiin olisi Pirjo Lampikin tarttunut, jos niitä olisi ollut ensikodin hankinnan aikaan tarjolla 70-luvulla. Nyt Pirjo katselee Vason elämää hallituksen jäsenen roolissa. Asuntomarkkinat ja elämäntilanteet muuttuvat kaiken aikaa. Asumisoikeus tuntuu taipuvan käänteisiin mainiosti. Pirjo Lampi muistelee 70-lukua. Silloin asuntolainan korko kipusi reilusti yli kymmenen prosentin. Ensiasunnon ostajalle asunnon hinta ja korkea korko oli aika paha yhdistelmä. Asumisoikeudessa ensiasuntoon pääsee kiinni huomattavasti edullisemmin, Pirjo Lampi sanoo. Näinä aikoina esimerkiksi omakotitaloa on vaikea myydä ja hinta saattaa jäädä onnettoman pieneksi. Asumisoikeusasunnosta luopuminen on vaivatonta ja omansa saa aina pois. Lisäksi Vason asukkaalla on vaikutusvaltaa omaan asumiseen, Lampi sanoo. Senioreille asumisoikeus sopii erinomaisesti. Uusia rakennuspaikkoja valittaessa tulisikin katsoa, että läheltä löytyy terveyspalveluja, hän jatkaa. Ensimmäistä kauttaan Vason hallituksessa istuva Pirjo Lampi on tyytyväinen yhtiön tapaan päättää asioista. Ilmapiiri on mainio, asiat valmistellaan hyvin eikä poliittisia riitoja ole esiintynyt. Pirjo Lampi pitää arvossaan sitä, että politiikassa kaikkien mielipiteitä kunnioitetaan ja asiat käsitellään asioina. Asumisoikeutta pitäisi Pirjo Lammen mukaan markkinoida enemmän. Vason asunnot ovat laadukkaita ja vastike on kilpailukykyinen. Syöpänäytteiden tutkija innostui politiikasta Pirjo Lampi ehti toimia liki neljä vuosikymmentä laboratoriohoitajana TYKSissä. Lampi erikoistui syöpänäytteiden tutkimiseen toimien sytologisten näytteiden esitarkastajana. Tätä erikoisalaa hän myös opetti luennoitsijana Turun ammattikorkeakoulussa ja päivittäiseen toimenkuvaan kuului opiskelijoitten käytännön harjoittelun ohjaaminen. Opettaminen tuo vaihtelua työpäivään ja innostuva opiskelija palkitsee opettajan. Pirjo Lampi ei oikeastaan ehtinyt edes asettautua eläkeläiseksi, kun uusi haaste kutsui. Hän lähti tavoittelemaan paikkaa Turun kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten listalta. Ensikertalainen pääsi komeasti läpi ja samalla hänelle avautui paikka mm. Turun sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Pirjo Lampi on useasti ihmetellyt, miksi kaupungilla ei ole riittävästi hoitopaikkoja vanhuksille kun samaan aikaan rahaa valuu siirtoviivemaksuihin. Hoitoketju ei toimi. Kun vanhuksia makuutetaan sopivan paikan puutteessa erikoissairaanhoidossa, hoito tulee kalliiksi. Lampi uskoo poliittisen kulttuurin muuttuvan Turussa. Me uudet valtuutetut vaadimme perusteluja ja selvityksiä virkamiehiltä. Vanhoihin kaavoihin emme kangistu. Lassi Lähteenmäki 5

Remppaa ja asumista samaan aikaan Kreulankartanon pilottikohteessa Suomen ensimmäistä asumisoikeuskohteen perusparannushanketta Halisten Kreulankartanossa on suunniteltu pitkään. Töiden rytmittäminen on tärkeää, sillä Kreulankartanossa eletään remontin keskellä. Kylpyhuone ja keittiö kohteina Suomen ensimmäinen laatuaan Remontin jälki on hyvä, arvioi Kreulankartanon perusparannuksen asukkaiden edustaja Vesa Mustikkamaa. Yhden asunnon remontti kestää noin neljä viikkoa. Kerralla remontoidaan kaksi asuntoa. Ennen remonttia Vaso teki Halisten Kreulankartanon 20 asunnon rivitalokohteessa kuntoarvion ja kyseli asukkailta korjaustoiveita. Eniten haluttiin uudistuksia keittiöön. Asukkailla on myös ollut mahdollisuus valita keittiön materiaaleja ja tilata lisätöitä urakoitsijalta, sanoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Syksyllä alkaneessa perusparannuksessa keittiön kaapit, tasot ja välikaakelit uusitaan ja seinät maalataan. Keittiökoneita uusitaan tarpeen mukaan. Kylppärin puolella lattiat sekä seinät laatoitetaan ja lauteet sekä saunan ovi uusitaan. Märkätilojen kosteussuojaus tulee samalla tehtyä nykyvaatimusten mukaisesti. Asuntojen ilmanvaihtoa parannetaan uusimalla liesituuletin. Uusi moottori sijoitetaan putken päähän katolle. Kesällä jo ehdittiin maalata varastoja ja harventaa pihan puustoa. Jätepisteitä kunnostetaan ja pihan asfalttia uusitaan talven jälkeen. Jo vuosi sitten Kreulankartanon talojen energiatehokkuutta parannettiin puhaltamalla vintille lisää villaa. Eristyksen energiahyöty selviää tarkemmin ensi talven aikana. Asumisoikeus rantautui Suomeen 90-luvun alussa. Ensimmäisten joukossa syntyi myös Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy. Vuonna 1991 valmistunut Kreulankartano Halisten Kuohukujan varrella on Vason ensimmäinen kohde ja se joutui myös ensimmäisenä perusparannuskohteeksi. Kreulankartanon remontti on samalla Suomen ensimmäinen asumisoikeuskohteen perusparannushanke. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi remonttiin korkotukilainaa sekä tänä vuonna mahdollisena olevaa suhdannepoliittista käynnistysavustusta. Koko remontti maksaa noin 700 000 euroa ja käynnistysavustuksen osuus siitä on noin 10 prosenttia. Samaa kokoluokkaa on kohteesta vuosien mittaan kerätty korjausvaraus, joka käytetään kokonaan. Loppuosa rahoituksesta tulee Vason keskushallinnonlainana kohteelle. Asukkaiden kanssa on sovittu, että remontin kustannusten korotus huomioidaan käyttövastikkeissa kun remontti on valmis. Siihen palataan aikaisintaan ensi kesänä. Jokainen Vason kiinteistö on yksilöllinen. Kaikkiin vanhimpiinkaan ei ole tarpeen tehdä näin raskasta korjausta. Suunnitelmia tehdään ja toteutetaan kiinteistökohtaisesti. Lassi Lähteenmäki Kreulankartanon keittiöissä vaihdetaan kaapit, tasot, välikaakelit ja liesituuletin. Työn touhussa on Antti Jalava. Keittiön käryt saavat nyt kyytiä. Uusi liesituulettimen koneisto viedään katon päälle, jolloin teho paranee. 6

KYMPPIHYVITYS MUUTTUU Kympin etu kun kymmenen vuotta on täynnä Ensi vuoden alusta nykyinen 4,50 euroa asunnon neliömetriä kohti nousee täyteen kymmeneen euroon. Sen saa kun on asunut samassa asunnossa täydet kymmenen vuotta. Aiemmin summan on voinut saada rahana hyvityksenä vastikkeesta, mutta ensi vuonna luvattu summa pitää käyttää asuntoon liittyvään remonttiin tai hankintaan. Hankinta voi olla vaikkapa uusi liesi tai seinien maalausta. Hyvin organisoiden saattaa onnistua järjestämään molemmat. Oma isännöinti laajenee Vaso laajentaa omaa isännöintiä ensi vuoden alussa kattamaan kaikki kiinteistöt. Tämä tietää henkilökunnan lisääntymistä kahdella henkilöllä ja joidenkin tehtävien uudelleenorganisointia. Lisää tekemistä siirtyy meille Rauhankadulle niin hallinnollisessa kuin teknisessä isännöinnissä ja kirjanpidossa, kertoo Vason kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen. Kiinteistössä tapahtuva isännöinti siirtyy Vason toimistolle tammikuun alussa. Vanha isännöitsijä V-S Isännöintitalo Oy tekee vielä alkuvuodesta kiinteistöjen tilinpäätökset tältä vuodelta. Muutos tietää myös isännöitsijän vaihdoksia kiinteistöihin. Samalle henkilölle tulee työkentäksi alueellisesti yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kerromme ennen vuoden vaihdetta uuden isännöitsijän nimen, jos muutos tulee. Teknisen isännöitsijämme palkkaus on vielä kesken, mutta hän aloittaa kyllä hyvissä ajoin harjoittelemaan, kertoo kiinteistöpäällikkö Laaksonen. Keskitämme muuttotarkastukset tekniselle isännöitsijälle, jolloin varmistetaan tasapuolinen palvelu kaikille muuttajille. Oman isännöinnin laajentumisella Vaso tavoittelee tasalaatuisempaa lopputulosta kiinteistönpidossa. Kun talot ikääntyvät, on remonttien ja muiden toimenpiteiden tapahduttava oikeaan aikaan. Viivästynyt korjaus tietää aina lisäkustannuksia. Etu kaksikymmentä vuotta samassa asunnossa asuneelle säilyy 25 eurona neliötä kohti. Sen käytössä on sama sääntö kuin kymppiedussakin. Eli rahan voi käyttää asuntoon kiinnittyen. Kun kyseiset tasavuodet ovat kohdallasi täyttyneet ja tiedät melko tarkkaan mitä haluat, ota yhteyttä isännöitsijääsi. Hän osaa kertoa toimintatavat, joilla toiveesi saadaan toteutumaan. Vasolla on keskitetty kodinkoneiden hankinta kilpailutettuun hintaan. Vastaavalla tavalla on tarjolla remontointiliikkeitä, joilta voi tilata remonttia ja saa edukseen myös verotuksessa kotitalousvähennyksen. Jos tarve on materiaalina tapeteista ja maaleista, voi käyttää hyväksi Vason Vihreä kortti -kumppanuusyritystä. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen (vas.) keskittyy jatkossa laajemmin Vason kiinteistöjohtamiseen ja myös isännöitsijänä toiminut kirjanpitäjä Annamaija Vuorio laajentuvaan taloushallintoon. VASON VIHREÄLLÄ KORTILLA KAIKISTA* NORMAALIHINTAISISTA VALAISIMISTA 20% ale * Ei koske Louis Poulsen, Secto Design tai joulutuotteita. Kampanja voimassa 14.12.2014 saakka. PAALUPAIKKA Satakunnantie 102, TURKU Valaistus puh. 5151 560 7

Vason asunnoilla ei mitään hätää! Puretuista ja hylätyistä taloista kirjoja tehnyt Rauno Lahtinen ei kutsuisi puskutraktoria Vason talojen nurkille. Keskeisille paikoille hyvin tehdyt talot pitävät arvonsa. Talojen arvostus kulkee Suomessa tietyn syklin mukaan. Vanhaa ja omaa aikaa arvostetaan, mutta edellisen sukupolven tekemille taloille ei yleensä pisteitä anneta. Esimerkiksi 50-luvulla koristeelliset talot koettiin rumiksi ja niitä purettiin. Nyt puolestaan jugend on kovassa arvossa ja 50-luvun talot ovat nousussa. Seuraavaksi alkaa arvo nousta 60- ja 70-lukujen taloissa, ennustaa Turun yliopiston dosentti ja tietokirjailija Rauno Lahtinen. Edellisen sukupolven talot nähdään usein huonokuntoisina, mutta sitä vanhempia taloja on jo ehditty perusparantaa. Remontin jälkeen talo nuortuu ja modernisoituu selkeästi. Rauno Lahtinen löytää suomalaisesta rakennuskulttuurista muitakin mielenkiintoisia ilmiöitä. Ensin kaupat siirtyivät keskustoista tyhjien peltojen keskelle supermarketeiksi. Sitten näiden ympärille alkoi nousta asuinrakennuksia. Lähtevätkö kaupat uudelleen karkuun ahtaudesta? Se jää nähtäväksi. Paikka ja rakennustapa tärkeitä Vason vanhimmat talot ovat 20-vuotiaita eli sillä rajalla, jolloin Lahtisen mainitseman syklin mukaan arvostus alkaa laskea. Vason asunnoilla ei kumminkaan ole Lahtisen mukaan hätää pitkään aikaan. Kaikki Vason asunnot ovat nykyaikaisia taloja. Vanhenevan talon arvostus pysyy hyvällä tasolla, jos ne on rakennettu hyvin ja rakennuspaikka on keskei- Tietokirjailija Rauno Lahtinen on erikoistunut Turun rakennushistoriaan. Turun kirjamessuilla hän pääsi samalle penkille Anu Salmisen ja Juhani Tammisen kanssa. nen. Esimerkiksi tiili kestää julkisivussa vuosikymmeniä, sanoo Lahtinen. Suurin osa Vason asunnoista on tiilipintaisia ja rakennuspaikkaa arvioidaan Vasossa aina hyvin huolellisesti. Puutaloista vankilan kautta KOP-kolmioon Turun historiaa ja ympäristöhistoriaa työkseen tutkiva Rauno Lahtinen on päästänyt käsistään jo monta rakennushistoriaan liittyvää kirjaa. Vanhojen rakennusten purkuvimma alkoi Turussa 1950-luvulla ja se jatkui 80-luvulle asti. Mitä tuli tuhottua peruuttamattomasti, sen Lahtisen kirjat esittelevät. Sarjan kirjat ovat olleet niin suosittuja, että niistä on otettu uusintapainoksia. Purkuvimmasta huolimatta Turku on edelleen Suomen edustavimpia puutalokaupunkeja. Ruissalon huviloita ja eri kaupunginosien puutaloalueita Lahtinen esittelee kirjoissaan. Elokuussa Rauno Lahtinen julkaisi kirjan Kakolasta. Syyskuun lopulla ilmestynyt kirja esittelee koko Turun historian esihistorialliselta ajalta nykypäivään asti. Parhaillaan Lahtinen viimeistelee kirjaa yhdestä Turun puhutuimmasta modernin ajan talosta, KOP-kolmiosta. Ensin sen nähtiin modernisoivan mainiosti torin ympäristöä, sitten sitä alettiin haukkua Turun rumimmaksi taloksi. Nyt 50-vuotias KOP-kolmio hyväksytään osana torin kaupunkinäkymää. Lassi Lähteenmäki 8

Hallitse värejä, leikittele tekstiileillä Mitä pienempi tila on, sitä tärkeämpi on luoda yhtenäinen värimaailma. Näin pohtii turkulainen sisustusarkkitehti Assi Sandelin. Kirkkojen ja muiden julkisten tilojen sisustuksiin erikoistunut Assi Sandelin asuu syntymäkodissaan Turussa. Kodin jokaisella esineellä on oma tarinansa. Sisustusarkkitehti Assi Sandelin tietää, että tapettikaupassa on vaikea pitää pää kylmänä ja jalat maassa. Värejä, kuvioita ja räiskettä on vaikka kuinka paljon. Sandelinin mukaan on kuitenkin tärkeää pitää kodin värimaailma hallittuna ja yhtenäisenä. Jos haluaa leikitellä väreillä, sen voi tehdä tyynyillä, verhoilla tai matoilla. Tekstiili on helppo vaihtaa, mutta seinätapetin uusiminen vaatii enemmän työtä. Aika moni haluaa tapetoida yhden sivun värikkäällä tehostetapetilla. Jos tila on pieni, voimakas tehostetapetti voi kaatua päälle, Sandelin varoittaa. Varsinkin silloin, kun haluaa ripustaa seinälle paljon tauluja ja muita esineitä, on tapetin oltava hillitty. Yhtenäisyyttä syntyy Sandelinin mukaan myös siitä, että lattiat on märkätiloja lukuun ottamatta tehty samasta materiaalista. Valkoista on joka lähtöön Valkoinen tuntuu olevan edelleen muotiväri ja se heijastuu lukuisissa uusissa kodeissa ja sisustuslehdissä. Valkoinen on värinä sopivan neutraali, mutta se paranee, kun sitä taitetaan harmaalla sävyllä, Sandelin opastaa. Taitettu valkoinen on rauhallinen ja lämmin, puhdas valkoinen on usein kova ja kolea. Kun taittamaton valkoinen valaistaan sinisävyisellä ledillä, ollaan jo jääkaappitunnelmassa. Assi Sandelin ei kovin mielellään lähde ehdottelemaan, miten koti pitäisi sisustaa. Katson kyllä väripaletin, jäsentelen tilat ja pohdin kalusteiden paikat. Sandelinin mukaan kodista tulee koti, kun asukkaan oma mielipide näkyy sisustuksessa. Huonekalukaupasta kotiin kiikutettu kalustus on helposti persoonaton, suvulta saatu puupintainen pöytä tuo kotiin syvyyttä ja lämpöä. Valon väri unohtuu helposti Harva tulee ajatelleeksi, että kodin valaistuksen lämpöarvo vaikuttaa tunnelmaan ja yhtenäisyyteen. Led-valoja on pidetty turhan kylminä, mutta nyt valikoimassa on useampia sävyjä. Vanha kunnon hehkulamppu on värilämmöltään 2700 kelviniä, päivänvalo on 5000 kelvinin tietämillä. Sandelin suosittelee kotiympäristöön 3000 kelviniä. Kodissa on paljon erilaisia valaisimia ja Sandelinin mielestä olisi tärkeää, että lamppujen värilämpö olisi mahdollisimman yhtenäinen. Eriväriset lamput tuovat turhaa kirjavuutta kotiin. Lassi Lähteenmäki Sulanderin asuntopulmat lämmittävät isänpäivänä Uutissi Turust -kirja on valmis ja nyt Markku Heikkilä ehtii keskittyä Haagassa kartanon lämmityspuuhiin. Moni isä tekee kirjahyllyynsä tilaa näin isänpäivän alla. Jos hyvin käy, lahjapaketista löytyy Markku Heikkilän tuorein Uutissi Turust -kirja. Koskinen Raunistulasta on taas mokaillut, Ekonomi Karlssonilla on jotain mielessä. Lisäksi Markku Heikkilän luonnonkihara kynä tulkitsee Turun ja maailman politiikkaa. Uutissi Turust -kirjassa on pidempi tarina Sulanderin Saulista. Hän eli ylpeänä poikamiehenä jo kolmannessa polvessa, kunnes kävi hassusti. Sauli sinetöi ystävyytensä Railin kanssa kiinnittämällä yhteisen munalukon Teatterisillan kaiteeseen. Munalukon avaimen sijasta Aurajokeen lensikin vahingossa Saulin kodin ura-avain. Saulin oli pakko muuttaa Railin kaksioon ja alkavan yhteiselämän käänteitä selvitellään Uutissi Turust -kirjassa. Uusimmassa kirjassa esitellään myös vuorineuvos Armas Puolimatkan vaiheita, Marlin kuplivaa historiaa, Victor Westerholmin taiteilijaelämää ja Turun roolia Krimin sodassa. Juhlavuosi tulossa Uutissi Turust -tarinoita on kuultu radioaalloilla jo kauan. Nyt niitä voi bongata myös twitterissä. Parhaita paloja sisältävä vuosikirja täyttää vuoden päästä 20 vuotta. Parhaimmillaan kirjasta tehtiin 13 000 kappaleen painos. Vieläkin kirjan ostajia on yli 5 000. Myynnissä on tapahtunut muutoksia. Kun Heikkilä alkuvuosina signeerasi myyntikirjoja, ostaja oli yleensä Heikkilän fanin puoliso. Nyt fani onkin ostajan isoisä, Haagan kartanon isäntä naurahtaa. Lassi Lähteenmäki 9

VESIENNAKKOA VOI KOROTTAA jos iso veden lisälasku harmittaa Vasossa veden kulutuksen ennakkomaksu peritään asunnon jyvitettyjen neliöiden mukaan. Menettely ei aina sovi monijäsenisille perheille. Asunnon neliöthän eivät vettä käytä vaan asukkaat. Valtakunnallinen energia-asiantuntija Motiva Oy kertoo normaalin vedenkulutuksen vaihteluväliksi 90 270 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Veden vuorokausikulutuksen keskiarvo on 155 litraa ja kansallinen tavoitetaso 130 litraa henkilöä kohden. Koko Vason keskikulutus on vaihdellut viime vuosien aikana 120 125 l/hlö/vrk. Kiinteistökohtaisia eroja on. Enemmän vettä kulutetaan kiinteistöissä, joissa ei ole asuntokohtaista veden mittausta ja sen laskutusta. Vesimittarin luennan jälkeen täsmätään peritty vesiennakko todelliseen kulutukseen kaksi kertaa vuodessa. Naantalissa tämä tapahtuu neljä kertaa, koska siellä laskutetaan myös sähkö Vason kautta. Toistuva suuri lisälasku harmittaa ja epäilyttää. Laskusta näkyy jaksolla kulutettu vesimäärä kuutiolitroina so. tuhansina litroina. Kun tämän jakaa laskun jakson päivien lukumäärällä ja perheen henkilömäärällä, saa tulokseksi vuorokausikulutuksen jokaista perheenjäsentä kohden. Jos luku on Motivan antamissa lukemissa, ei ihmeteltävää ole. Toki kulutusta kannattaa aina tarkkailla ja pyrkiä pienempään. Lisää vesiennakkoa Jos haluat välttyä jatkuvilta suurilta lisälaskuilta, voit pyytää Vasoa lisäämään käyttövastikkeeseen vesiennakkoa. Nyt ennakko on pääsääntöisesti 0,50 /jyv.m 2 /kk. Ensi vuoden alusta ennakko on Naantalissa, Raisiossa ja Liedossa 0,55 /jyv.m 2 /kk ja Naantalissa Soinisissa 0,50. Ennakkoa voidaan korottaa haluamallasi rahamäärällä. Ota yhteyttä vastikevalvonta@vaso.fi tai soita Vason vastikevalvontaan puh. (02) 274 7026. Veden hinta vaihtelee kunnittain Turun seudulla on tehty isoja ratkaisuja veden hankintaan ja jäteveden käsittelyyn. Niiden vaikutukset veden ja jäteveden hintaan vaihtelevat kunnittain. Kylmävesikuution hinta 2014 (sis. jätevesimaksu) Turku 3,53 Kaarina 4,91 Naantali 5,60 Lieto 5,86 Raisio 6,14 Kuntakohtaiset hintaerot ovat prosenteissa huomattavat. Tähän asiaan on Vasossa pyritty varautumaan ensi vuonna eriyttämällä ennakkomaksu kuntakohtaiseksi. Kuntien ensi vuonna perittäviksi tulevat lopulliset hinnat ratkeavat vasta vuoden lopulla valtuustoissa. Onnea! Teemu Tulonen voitti ipad Airin Vason markkinoinnin vetonaulana oli talven ja kevään aikana Applen ipad Air! Arvontalipukkeen pääsi kirjoittamaan viikonloppuisin asuntoesittelyissä ja muissa vastaavissa markkinointitilaisuuksissa. Lipukkeita kertyi vajaa pahvilaatikollinen. Arvonta suoritettiin toukokuussa Vason hallituksen kokouksen yhteydessä. Uurnasta nousi naantalilaisen Teemu Tulosen arpa. Asuntopäällikkö Tiina Arnivaaran luovuttaessa Teemulle lähes 500 euron arvoista ipad Air! tuli ilmi, että hän oli lähtenyt perheineen talvella pidettyyn Vason asuntoesittelyyn osittain tarjolla olevan palkinnon takia. Vaimo ei täyttänyt arvontalappua, koska hänellä jo on tabletti ja hän ei oikein usko tällaisiin arvontoihin.minulle tämä laite tuli tarpeeseen, totesi Teemu Tulonen palkintoa vastaan ottaessaan. Teemulla on jo tiedossa miten uusi ipad tulee hänelle käyttöön. Sähköposteja ja muita perinteisiä asioita sillä hoidetaan. Reissussa se tulee toimimaan navigaattorina ja matkateeveenä. Muutakin käyttöä sille varmasti löytyy, totesi Teemu Tulonen uuden äly-laitteen omistajana. Tässä ipadin tarinassa on vielä toinenkin positiivinen juttu. Voittajaperhe muutti kesällä Vason asuntoon. 10

Yhteisöllisyys ENNEN KAIKKEA Liedossa sijaitseva VASO-kohde Taatilankeidas 2 on jo päässyt nuorukaisen ikään, sillä takana vuosia kohteella on kaksitoista, pian jo kolmetoista. Koko olemassaolonsa ajan kohteen asukastoiminta ja asukastoimikuntatoiminta on ollut vilkasta, säännöllistä ja kantaaottavaa. Asukkaiden aktiivisen kantaaottavuuden ja toiminnan avulla Taatilankeidas 2:n hoitokulut on saatu asettumaan hyvin maltilliselle tasolle ja asukkaiden yhteistoiminta on vilkasta ja säännöllistä. Elo Taatilankeidas 2:ssa on sen verran auvoisaa, että kesän päättymisen kunniaksi oli aika juhlia. Taatilankeidas II Tyyppi: Paritalo Valmistunut: 2002 Käyttövastike m 2 : 9,00 Asuntomäärä: 12 Osoite: Karvalankuja 3, 21420 Lieto Liedon keskustan eteläpuolella on Karvalan ja Taatilan nimellä tunnettu pientaloalue. Ajurintien ja Karvalankujan kulmassa kallion takana on Taatilankeidas II. Kohteessa on kuusi paritaloa. Talojen rakennustyyli ja asuntojen pohjaratkaisut ovat molemmissa Vason Taatilankeitaissa samanlaiset. Arkkitehti on tehnyt asuntojen pohjaratkaisut sellaisiksi, ettei niistä löydy hukkaneliöitä. Kiinteistö sijaitsee lounaissuomalaisessa maalaismaisemassa. Samalla on tarjolla lähietäisyydellä Liedon kunnan keskustan kaikki palvelut sekä myös hyvät liikenneyhteydet. Kohteen käyttövastike sisältää vesiennakkomaksun, laajakaistayhteyden sekä autopaikan. Kun kohde vuonna 2012 vietti kymmenvuotissynttäreitään, päätti asukastoimikunta, että täysiä vuosia juhlitaan Oolannin Piknikin muodossa. Normaalissa vuodenkierrossa lietolaiskohteessa pidetään ainakin yhdet talkoot, joita on ollut ryydittämässä esimerkiksi parkkipaikalle asennettu pomppulinna tai lapsille pihalla järjestetty poniajelu. Joulujuhlia ollaan vietetty Nautelankosken museossa, teatterivierailuilla sekä Zoolandia-visiitein. Mitä taas tulee kymmenvuotis-piknikkiin, oli se sen verran onnistunut koitos, että kuluvan vuoden keväällä asukastoimikunta päätti että otetaan uusiksi. Osoituksena kohteen asukkaiden yhteisöllisyydestä matkalle ilmoittautui lopulta 22 taatilankeidaslaista. Kohteessa on 12 asuntoa, ja kun lähtijöitä oli kahdeksasta asunnosta, voidaan todeta että suosio ylitti jopa pohjaodotukset. Kohteen varoilla kustannettuun pakettiin kuului meriaamiainen matkaan lähdettäessä MS Amorellalla, kokoustila koko menomatkan, Viking buffet -ruokailu MS Viking Gracella paluumatkalla sekä hytti matkatavaroille. Jos ei mitään järjestetä, ei myöskään mitään yleensä saa. Se työ, mikä matkan järjestämi- seksi tehtiin, oli hyvin pieni satsaus kun miettii mitä kaikkea matkan välityksellä saavutettiin. Matkan aikana oli hieno havaita miten kohteen asukkaat rupattelivat luontevasti niitä näitä, kävivät heläyttämässä muutamat Karaoke-soinnit, tanssahtelivat, pelasivat bingoa, saunoivat, herkuttelivat, rentoutuivat ja mahtavaa oli seurata kun kohteen juniori-ikäiset bailasivat Ville Vikingin opastuksella. Me suomalaiset olemme edelleen aika sisäänpäin kääntynyttä kansaa ja ei ole ollenkaan tavatonta, että rivi- ja kerrostaloasukkaiden välille syntyy välillä pientä jännitettä. Tuollaisen jännitteen syntymistä voi myös helposti ennaltaehkäistä. Asukastoimikuntien rooli asukkaiden yhteisöllisyyden rakentajana on hyvin keskeinen. Asukastoimikunnat eivät ole sitä varten että niiden kokouksissa mollataan kohteen asukkaiden touhuja vaan niiden yksi merkittävimmistä toimenkuvista on toimia siten että asukkaat viihtyvät ja tuntevat olonsa ja asumisensa kotoisaksi ja hyväksytyksi. Taatilankeidas kakkosen malli on yksi monista mutta silti sellainen jota voi suositella muillekin Vaso-kohteille. Juha Heikkilä, Taatilankeidas 2 Asukastoimikunnan puheenjohtaja 11

Muuttopäivä oli vilkas Westpark Hongan pihalla ja käytävillä. YHTEISTYÖELIN Toimikausi syksyn 2015 Vaso-kokoukseen asti VARSINAISET JÄSENET Esa Kankaristo, puheenjohtaja Kallastenkatu 47 A 5, 21200 Raisio esa.kankaristo@suomi24.fi Vason Yhteistyöelimen Yten kertomus vuodelta 2014 Yte on kokoontunut kuusi kertaa vuonna 2014 ja kokoontuu vielä kaksi tai kolme kertaa. Yteen kuuluu Vaso- kokouksen valitsemana 16 varsinaista jäsentä ja neljä varajäsentä. Kokouksiin osallistuu myös yhtiön toimitusjohtaja, hallintopäällikkö ja myös Vaso-kokouksessa valittu valvoja. Myös Vason hallituksen asukasjäsenillä on osallistumisoikeus Yten kokouksiin. Yleensä kokouksessa on mukana 13 16 henkilöä. Yte käy läpi tehtävänantonsa mukaisesti kaikki asukkaiden kannalta tärkeät asiat Vasossa. Päätökset sitten sellaisenaan voivat toimia ohjeena isännöitsijöille tai Vason toimistolle. Tai ne voivat määrittää suoraan eri asumisyksiköiden tai asukkaitten toimintaa. Osa asioista voi olla sellaisia, että niihin toivotaan Vaso-kokouksen tai yhtiön hallituksen kantaa. Ytessä on kolme toimikuntaa Työvaliokunta, joka toimii varsinaisen Ytekokouksen valmistelufoorumina. Puheenjohtaja on Yten puheenjohtaja. Vasoasumisen kehittämistyöryhmää vetää Pekka Paatonen. Kehittämistyöryhmä käy mm. läpi kaikkien uusien Vasokohteiden suunnitelmat ja piirustukset ja antaa ehdotuksia asumisen kannalta tärkeiden asioiden kehittämiseksi. Inforyhmää vetää Ari Pikkarainen. Inforyhmän päätehtävä on toimittaa Kotivaso-lehti kaksi kertaa vuodessa yhdessä toimittaja Lassi Lähteenmäen kanssa. Valtakunnallinen asumisoikeusasukkaitten yhteistyö odottaa edelleen aikoja parempia. Yte on linjannut että jonkinmuotoiselle yhteistyölle on tarvetta. Yte on linjannut jo vuonna 2013 että vapaamuotoinen Yte seminaari tullaan järjestämään joka vuosi erikseen päätettävänä ajankohtana. Sinne yhtenä tavoitteena pitää olla asukasdemokratiatoiminnan parantaminen etenkin niissä yksiköissä joissa esim. asukastoimikuntaa ei saada valittua. Seminaariin voidaan kutsua myös ulkopuolisia asiantuntijoita. Tällainen seminaari jää todennäköisesti tänä vuonna pitämättä. Toivottavasti uusi nyt valittava Yte on asiassa aloitteellisempi. Tänä vuonna on käytetty joissain ongelmatapauksissa yksityistä parkkivalvontayhtiötä. Ensimmäisiä kokemuksia on jo saatu ja valvonnan ansiosta pysäköinti on vähentynyt luvattomilla alueilla. Yten puheenjohtajana katson että Yte saa ja on saanut kaikki haluamansa tiedot toimistolta ja asianomaisilta henkilöiltä. Vason johto ja toimisto ovat aktiivisesti osallistuneet yhteistyöhön ja katson että Vaso toimii asukkaiden edun mukaisesti ja kustannustehokkaasti. Kuten tämänkin kokouksen kokouskutsusta käy ilmi, Vaso-kokous valitsee Yten puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ja erovuoroisten tilalle uudet jäsenet ja hallituksen asukasjäsenet. Yte siis edustaa kaikkia Vason asumisyksiköitä ja näin kaikkia Vason asumisoikeusasukkaita ja on tärkeä osa asukas- ja lähidemokratiaa. Asukkaat voivat aina ottaa yhteyttä Yten jäseniin ja pyytää jonkun asian käsittelyä Yten kokouksessa. Yte ei kuitenkaan käsittele yksittäisen asumisyksikön sellaisia asioita, jotka pitää hoitaa isännöitsijän tai Vason toimiston kanssa. Turussa 11.9.2014 Tapio Kaihtela Vason yhteistyöelin Yten puheenjohtaja 2014 Pekka Paatonen, varapuheenjohtaja Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi Heidi Harkila Puutakuja 2 A 2, 20540 Turku Tero Jokinen Puutakuja 3 D 19, 20540 Turku tero.kullervo@suomi24.fi Tapio Kaihtela Palettikatu 1 B 10, 20320 Turku tapiokaihtela@gmail.com Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Pekka Kuivela Ahterikatu 10 A 9, 20810 Turku Päivi Laitinen Linnavuorenkatu 14 C 12, 21100 Naantali paivialaitinen@gmail.com Juha Näkkilä Hoviherrankatu 7 B 47, 20780 Kaarina Tuomo Peltola Karvalankuja 1 D 8, 21420 Lieto Ritva-Liisa Pihlainen Kuohukuja 2 B 4, 20540 Turku pihlarit@gmail.com Ari Pikkarainen Saarenmaankatu 17 A 4, 20240 Turku ari.pikkarainen@nic.fi Erja Savola Lipunkantajankatu 5 A 12, 20360 Turku Seppo Selkälä Laureuksenkatu 3 A 1, 20320 Turku selkala@luukku.com Tiina Tång Finnberginkatu 5 H 31, 20320 Turku Katja Virtanen Neitsyt Mariankatu 4 C 8, 20400 Turku katja.virtanen@turku.fi VARAJÄSENET Erja Holm Hinkalokatu 5 A 2, 20540 Turku erja.holm@gmail.com Irma Roto Paavinkatu 25 C 19, 20540 Turku roto.irma@gmail.com Marja Heikkinen Reelinkikatu 5 C 60, 20810 Turku a-marja@hotmail.com Eija Kanninen Palomäenkatu 7 as 14, 21100 Naantali eija.kanninen@luukku.com HALLITUKSEN ASUKASEDUSTAJAT JÄSENET Sari Koskinen Käsityöläiskatu 13 D 43, 20100 Turku Tero Koskinen Pääskynlento 6 C 15, 20610 Turku VARAJÄSEN Pekka Paatonen Saarenmaankatu 17 B 5, 20240 Turku pekka.paatonen@vasoasukas.fi 12 ASUKKAIDEN NIMEÄMÄ VALVOJA VASOSSA 2014 Raimo Kurki Soinistentie 26 D 9, 21110 Naantali raimokurki@gmail.com

Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 13

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 YLEISTÄ Tilastokeskuksen julkaisema kiinteistön ylläpitokustannusten kokonaisindeksi nousi 2,0 prosenttia vuoden 2014 toisella neljänneksellä vuoden 2013 vastaavasta ajanjaksosta. Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos oli heinäkuussa 0,8 %. Valtion aravalainojen vuosimaksu nousee ensi vuonna vastaavalla määrällä. Vuokrat nousivat koko maassa kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun mennessä 3,7 %. Aravavuokra-asunnoissa vuokrien nousua oli 4,2 %. Asuntomarkkinat ovat olleet jo pitkään seisahtuneessa tilanteessa. Uusien asuntojen rakentamisen aloittamisia on siirretty. Myönteistä vaikutusta on kuitenkin alhaisella korkotasolla ja olettamuksella sen pidempiaikaiseenkin pysyvyyteen. Alhainen korkotaso on positiivinen tekijä myös asumisoikeusasuntojen kysynnän kannalta. Vallitseva asuntomarkkinatilanne vaikuttaa myös aso-asuntojen kysyntään. Kansalaisten halu tehdä päätöksiä on heikko. Vaso-asuntojen kysynnässä ei laskusuhdanne ole ollut asunto-osakkeiden kaupan kaltaista. Samalla myös irtisanomisten määrä ja asukkaiden vaihtuvuus on pysynyt alhaisena. Kysyntäodotukset vuodelle 2015 ovat myös yleisesti ottaen vakaat. Kiinteistönhoitokustannusten ja pääomakustannusten nousun vaikutuksesta tulee käyttövastikkeisiin 1.1.2015 keskimäärin 2,9 % korotus. Rahassa keskimääräinen korotus on ensi keväänä 0,29 /m 2 /kk. Korotuksen jälkeen keskivastike on 10,32 /m 2 /kk. Käyttövastikkeiden tarkistusajankohdan siirto aiemmasta maaliskuun alusta vuoden alkuun johtuu valtion sääntelemän asuntotuotannon valvontajärjestelmien kehityssuunnista ja tarpeesta siirtyä koko maassa yleisimmin käytössä olevaan yhtenäiseen aikatauluun. Käyttövastikkeiden määräytyminen tehdään kahteen osaan eriteltynä. Käyttövastike 1:een on sisällytetty ne kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuuksia. Sellaisia ovat kustannukset, jotka aiheutuvat lämmityksestä, vedestä, sähköstä ja kiinteistön hoidosta. Käyttövastike 2:een kuuluu koko Vaso-yhtiön tasolla olevat kustannukset. Sellaisia ovat kiinteistöjen rakentamiseen otettujen lainojen lyhennys- ja korkokulut, markkinointi- ja hallintokulut, varautuminen korjausvarauksella jaksottaisiin kunnossapitotoimiin sekä koko yhtiön tasolla kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, kuten isännöinti, kiinteistövakuutukset ja laajakaistayhteys. Vuoden 2015 alussa Vason omistuksessa on 2.564 huoneistoa 106:ssa kiinteistössä viiden kunnan alueella. Niistä 36 on kerrostalo- ja 70 rivitalo- tai paritalokohdetta. Vuoden 2015 alkaessa Vasolla ei ole käynnissä yhtään uudishanketta. Vaso perustaa toimintansa seuraaville arvoille: Palvelualttius Asukasläheisyys Laadukkuus Kilpailukykyisyys YHTIÖN ORGANISAATIO, HALLITUS JA HENKILÖSTÖ Yhtiön hallitukseen kuuluu yhtiökokouksen nimeämänä yhdeksän jäsentä ja kolme varajäsentä. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Nykyisen hallituksen toimikausi alkoi vuoden 2013 alussa. Hallituksen päätettäväksi tulevia asioita valmistelee hallituksen jäsenistä ja toimihenkilöistä koostuva työvaliokunta. Vaso vastaa omalla henkilöstöllään kiinteistökantansa keskushallinnosta, vapautuvan asuntokannan markkinoinnista, isännöinnistä, uustuotannon ohjauksesta ja siihen liittyvästä päätöksenteosta. Ostopalveluna hankitaan kiinteistönhoito sekä valtaosa rakennuttamiseen liittyvistä toiminnoista. Vuoden 2014 loppuun mennessä siirretään omaan organisaatioon aiemmin ostopalveluna toteutettu isännöinti noin 40 prosentissa kiinteistöjä. Yhtiön henkilöstön vahvuus on vuoden alussa 12 henkilöä. Voimassa olevaan strategiaamme on kirjattu tavoitteeksi, että yhtiön toiminnan laatu on oltava kaikilta osin hieman parempaa, yhtiön pitää olla myönteisesti esillä ja palvelukonseptia on selkiytettävä. TOIMITILAT Vason keskushallinto jatkaa toimintaansa omassa omistuksessa olevassa katutason toimistotilassa, osoitteessa Rauhankatu 4, Turku. ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN PÄÄTÖKSENTEKOON Vason hallinnossa noudatetaan asumisoikeusasuntoihin liittyvää asukasdemokratiaa. Siihen on sitouduttu asukkaiden kanssa tehdyissä asumisoikeussopimuksissa. Yhtiön hallituksessa toimii yhtiökokouksen valitsemana kaksi varsinaista jäsentä ja yksi varajäsen asukkaiden edustajina. Lisäksi asukkaat nimeävät tilintarkastajan valtuuksilla toimivan valvojan. Kiinteistöissä pidettävät asukaskokoukset valitsevat asukastoimikunnan hoitamaan käytännön asioita. Yhteistyöelin Yte toimii koko Vaso-yhtiön tasolla asukkaiden edustajana ja käytännöntason päätöksentekoelimenä. Asukasvaikuttamisen kannalta tärkein kokous on kaksi kertaa vuodessa pidettävä Vaso-kokous, jonne kutsutaan kaikkien kiinteistöjen edustajat. Syksyn Vaso-kokouksessa valitaan valvoja, kuusitoistahenkinen Yte, joka kolmas vuosi edustajat yhtiön hallitukseen ja käsitellään yhtiön talousarvio ja toimintasuunnitelma seuraavalle vuodelle sekä kulloinkin ajankohtaiset asiat. Kevään Vaso-kokouksessa käsitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja toimintakertomus. Vuoden mittaan esille tulevien asioiden valmistelua tehdään Yten työvaliokunnan ja Vason toimihenkilöjohdon kanssa. Esille tulevien asioiden niin vaatiessa, järjestetään valmistelutilaisuuksia myös muiden Yten työryhmien kanssa. Vason vuoden 2014 toimintasuunnitelmaan kirjattiin perinteisten syksyn kokousruuhkien purkaminen ja niiden ajoittaminen useammalle kuukaudelle. Käyttövastikkeiden tarkistusajankohdan varhaistuminen vuoden vaihteeseen lisäsi tätä tarvetta. Osassa kiinteistöjä asukaskokouksia onkin pidetty jo keväällä. Viimeksi mainittu syy vaikuttaa myös syksyn Vaso-kokouksen ajankohtaan. Lausunto koko Vason talousarviosta ja seuraavan vuoden suunnitelmista tulee antaa syyskuun alkupuolella. Nyt Vaso-kokous pidettiinkin 11.9.2014. Kiinteistöissä kohteen omasta talousarviosta ym. asioista antaa lausunnon jatkossa yhä useammin asukastoimikunta, joka onkin yhteishallintolaissa nimetty lausunnonantaja. Jo varhain keväällä, talousarvion laadinnan alkuvaiheessa, on isännöitsijä pyytänyt asukastoimikunnalta esitystä seuraavana vuonna toteutettavista hankkeista. MARKKINOINTI Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin ja Liedon asuntoviranomaiset ylläpitävät hakijajonoja ja vahvistavat asukasvalinnat sekä asukkaiden vaihtuessa poismuuttavalle asukkaalle maksettavan asumisoikeusmaksun indeksi- ja muutostyökorvauksineen. Netin kautta tapahtuva asumisoikeuksien markkinointi lisääntyy. Asiakkaille tarjottava henkilökohtainen palvelu toimistolla tai puhelimessa on yhä tärkeä markkinointikanava. Asunnon hakutoiminto on hoidettavissa kokonaisuudessaan netin välityksellä. Vason asuntokanta ja myynnissä olevat asunnot ovat esillä omilla kotisivuillamme www.vaso.fi. Myynnissä olevat asunnot ovat tarjolla myös internetin asuntomyyntipalveluissa. Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n internet-portaalin www.asumisoikeus.fi kautta tehdään koko aso-järjestelmän yleismarkkinointia sekä ohjataan sen käyttäjiä aso-yhteisöiden asiakkaaksi. Lähinnä lähiöiden saunattomien kerrostaloasuntojen käyttöastetta on tehostettu vuokraamalla asuntoja määräaikaisilla vuokrasopimuksilla ja antamalla em. tyyppisiä vapaita asuntoja ulkopuolisten välittäjien vuokrattavaksi. KIINTEISTÖJEN ISÄNNÖINTI Kiinteistökohtaisesti nimetyt isännöitsijät vastaavat isännöinnistä, kohteen budjetoinnista ja talousseurannasta sekä järjestävät yhteistyössä asukkaiden kanssa kiinteistönhoidon. Vuoden 2015 alusta alkaen oman isännöintiyksikön hoidettavana on kaikki kiinteistöt. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy kuuluu Turun kaupungin muodostamaan konserniin. Vaso on 24:n toimintavuotensa alkaessa merkittävä asuntokiinteistöjen omistaja toiminta-alueellaan ja samalla merkittävä Turun ja ympäristökuntien yhteistyöyritys. YHTIÖKOKOUS HALLITUS 9 jäsentä, 3 varajäsentä Vason strategia 2012 2017 mukaan Varsinais- Suomen Asumisoikeus Oy Vaso omistaa, ylläpitää ja tuottaa laadukkaita asumisoikeuskoteja kaikkiin elämäntilanteisiin. Yhtiö toimii yleishyödyllisenä yhtiönä kustannustehokkaasti ja jakamatta vastikkeetonta etua osakkailleen. Vaso ei tavoittele liiketaloudellista voittoa. Asuntopäällikkö ja 2 asuntoneuvottelijaa TOIMITUSJOHTAJA Hallintopäällikkö ja 2 kirjanpitäjää Kiinteistöpäällikkö, 3 isännöitsijää ja kiinteistöassistentti 14

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Vaso päivittää strategiaansa. Yhtiön hallitus, Yten työryhmä ja henkilökunta pohtivat lokakuisessa työpajassa muutostekijöitä. Tehtävärastilla ovat Henrik Elfving (hallituksen pj), Sari Koskinen (hall.asukasjäsen), Esa Kankaristo (Yten pj) ja Irina Kurkela (kirjanpitäjä). Piia Nevalainen (asuntoneuvottelija) on kirjurina. Kuva: Visa Huuskonen. Talousarvio 2015 Talousarvio 2014 Tilinpäätös 2013 Liikevaihto Vastikkeet 20 442 239,83 19 706 838,15 18 043 462,64 Vuokrat 29 452,00 39 924,00 528 538,26 Käyttökorvaukset 1 061 025,80 1 031 794,95 980 578,06 Liikevaihto yhteensä 21 532 717,63 20 778 557,10 19 552 578,96 Rakennuttaminen omaan käyttöön 39 028,24 Muut kiinteistön tuotot 5 077,44 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 690 270,00 588 092,00 567 998,91 Eläkekulut 132 784,00 111 274,00 109 073,64 Muut henkilösivukulut 24 534,00 20 642,00 19 330,58 Henkilöstökulut yhteensä 847 588,00 720 008,00 696 403,13 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot (talousarvioissa lyhennysvarat) 6 737 516,85 6 371 800,00 5 761 828,44 Muut kulut Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto 77 422,13 256 778,39 240 335,60 Käyttö ja huolto 958 462,68 910 411,84 892 157,93 Ulkoalueiden huolto 182 430,00 162 750,00 199 155,44 Siivous 161 525,76 150 986,00 156 054,66 Lämmitys 2 676 013,08 2 689 463,28 2 238 423,05 Vesi- ja jätevesi 1 055 804,35 1 001 714,05 886 327,19 Sähkö 385 939,20 395 451,40 329 338,81 Jätehuolto 525 128,52 499 283,68 511 099,98 Vahinkovakuutukset 160 189,03 144 836,86 129 381,16 Vuokrat 41 902,00 39 970,00 32 866,40 Kiinteistövero 582 388,35 530 522,15 498 718,13 Korjaukset 1 926 564,86 1 605 095,64 2 238 783,67 Muut hoitokulut 861 715,00 791 706,00 846 301,50 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä 9 595 484,96 9 178 969,29 9 198 943,52 Luottotappiot 4 080,99 Muut kiinteistön kulut 129 560,00 94 700,00 79 057,66 Liikevoitto (tappio) 4 222 567,82 4 413 079,81 3 856 370,90 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 93 000,00 93 250,00 273 493,78 Muut korkotuotot 200,00 448,00 28 778,06 Korkokulut ja muut rahoituskulut 2 899 337,45 3 196 710,89 2 763 915,25 Rahoitustuotot ja -kulut 2 806 137,45 3 103 012,89 2 461 643,41 Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 416 430,37 1 310 066,92 1 394 727,49 Tilinpäätössiirrot Korjausvaraus (asuintalovaraus) 1 298 624,28 1 162 496,52 1 394 697,37 Tuloverot 30,12 Edellisten tilikausien alijäämä katt./ylij.käyttö 117 806,09 147 570,40 Tilikauden voitto (tappio) 0,00 0,00 0,00 Yhteistyössä yhtiön keskushallinnon, asukashallinnon ja isännöitsijöiden kanssa kehitetään isännöintiä paremmin toimivaksi Vaso-isännöinniksi. Isännöinnissä onnistumista seurataan asukkaille suunnattujen selvitysten ja kiinteistönhoidon kanssa käytävien kehityskeskustelujen avulla. KIINTEISTÖNHOITO Kiinteistölle nimetty isännöitsijä on ensisijaisesti vastuussa, että kaikki kiinteistönhoitoon kuuluvat tehtävät on oikein järjestetty. Kiinteistön asukkaat osallistuvat kiinteistönhoidon tehtäviä koskevaan päätöksentekoon ja voivat ottaa itse tehtäväkseen haluamiaan tehtäväkokonaisuuksia. Käytössä on ns. ostoskori-periaate. Asukkaiden omana työnä tapahtuvaan kiinteistönhoitoon liittyvien tehtävien ja perinteisten pihatalkoiden varalle on otettu koko Vason kattava talkootyövakuutus. Kiinteistöjen ylläpidossa huolehditaan, että niiden kunto pysyy kaikilta osiltaan hyvänä ja asukkaiden vaihtuessa tehdään enemmän kuin välttämättömät huoneistokorjaukset. Siihen on varattu myös kohteiden talousarvioissa rahoitusta. KIINTEISTÖKANNAN KEHITTÄMINEN JA UUDISRAKENTAMINEN Yhtiöllä ei ole uudistuotantoa vuoden alussa. Vuoden 2014 aikana valittiin toteutetun uudishankkeiden kilpailutuksen tuloksena neljä kiinteistöä Vason perinteiseltä toiminta-alueelta, joille anotaan ARA-rahoitusta ja käynnistetään niiden suunnittelu. Turun kaupungin tarjoamalle tontille Kuninkojan kaupunginosaan on vireillä paritalo-rivitalokiinteistön suunnittelu. Tavoitteena on yhden tai kahden kiinteistön vuosituotanto. Turun asuntoja maankäyttöohjelmassa 2009 2014 Vasolle on kirjattu osa sektorivastuusta työvoimapoliittisessa ja nuorille suunnatussa asuntotarjonnassa. Turun suunnitelmakauden asuntotuotantotavoite on 1.200 asuntoa vuodessa. Nykyisessä suhdannetilanteessa Vason uudistuotanto on taloudellista ja työllisyyttä tukevaa. Kiinteistöjä, joiden käyttöönotosta tulee ensi vuoden aikana kuluneeksi 20 vuotta, on 10 ja niissä 236 asuntoa. Järjestettävän 20-vuotistarkastuksen yhteydessä käydään läpi kiinteistön piha-alueet varusteineen, yhteiset ja tekniset tilat sekä asunnot. Tarkastuksen lopputuloksena luodaan yleiskuva 20-vuotiaan kiinteistön tilasta tulevien vuosikorjaus- ja jaksottaisen korjaussuunnitelmien perustaksi. Vastaava tarkastus on tehty aiemmin kun kiinteistö on ollut 10-vuotias. 15

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 Jo 20 vuoden ikään ehtineissä kiinteistöissämme käynnistetään jaksottaisen kunnossapidon mukaisia remontteja. Ne toteutetaan yksilöllisesti kiinteistöjen tarpeiden mukaisesti. Mikäli on tarvetta, korjaus toteutetaan perusparannukseksi luokiteltavana laajana remonttina. Vanhimmassa kiinteistössämme, Turussa Halisissa sijaitsevassa Kreulankartanossa, käynnistyi perusparannus kesällä 2014. Sen rahoitukseen saatiin valtion perusparannuksen käynnistysavustusta ja aso-talon perusparannuskorkotukilainaa. Jaksottaisen kunnossapidon toimenpiteet rahoitetaan kunnostettavan kohteen rahoitusylijäämällä, kiinteistöstä vuosien mittaan kerätyllä korjausvarauksella, ARAlta anottavalla perusparannuskorkotukilainalla, yhtiön omalla rahoituksella ja mahdollisesti valtion myöntämillä suhdannepoliittisilla avustuksilla. Korjaustoiminnan lisääntyessä ja sen kattaessa useampia Vason kiinteistöjä, on ensi vuoden talousarviossa kasvatettu kerättävän korjausvarauksen määrää. ASIAKKUUDEN YLLÄPITO JA KEHITTÄMINEN Jokaiseen Vason kiinteistössä olevaan asuntoon on järjestetty käyttövastikkeeseen sisältyvä laajakaistayhteys 10M/1M/s perusnopeudella. Palvelun toimittaa vuoden 2015 helmikuun loppuun asti voimassa olevalla sopimuksella Dna Oy. Asukkaiden on mahdollista hankkia omalla kustannuksellaan lisänopeutta 200M nopeuteen asti. Kaapelitv-palvelu sisältyy samaan sopimukseen. Vaso-kodin digitaaliyhtydet kilpailutetaan niin, että päätöksiä voidaan tehdä vielä ennen vuoden vaihdetta. Kymmenen vuotta samassa asunnossa asuneilla asukkaillamme on mahdollisuus saada palkkiona Kymppihyvitys. Aiemmin hyvitys on ollut vajaan kuukauden käyttövastikkeen suuruinen rahapalkkio. Vuonna 2015 Kymppihyvitys muuttuu niin, että sillä voi rahoittaa asuntoon tehtävää remonttia tai uudistaa kodinkoneen. Sen rahallista arvoa korotetaan tuntuvasti arvoon 10 euroa asuntoneliötä kohden. Kymppihyvityksellä toteutettavasta toimenpiteestä pitää sopia ensin isännöitsijän kanssa ja korvaus myönnetään maksukuittia vastaan tai muulla isännöitsijän kanssa sovitulla tavalla. Vason Vihreä Kortti on etukortti, johon liittyneissä yrityksissä ja palvelupisteissä on mahdollista saada Vason neuvottelemia kanta-asiakasetuja ja hyvää palvelua. Kortti on voimassa vuoden kerrallaan ja toimitetaan asukkaille aina vuoden alussa. Vanhimmat asumisoikeussopimukset ovat jo 20 vuotta. Heillä on mahdollista saada asuntoon liittyvä remontti- tai varusteratkaisu, jonka arvo on 25 euroa asunnon neliötä kohden. 20-vuotisetu sovitaan aina yksilöllisesti asukkaan kanssa. EDUNVALVONTA Vaso on Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry:n, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n (SAY), Varsinais-Suomien Kiinteistöyhdistys ry:n ja Turun Kauppakamarin jäsen. Työnantajana yhtiö on Avaintyönantajat AVAINTA ry:n jäsen. YMPÄRISTÖASIOIDEN EDISTÄMINEN Vaso/Soininen on ensimmäinen suomalaisilla passiivitalonormeilla toteutettu aluerakentamiskohde. Vuonna 2013 valmistunut Soininen on merkittävä panostuksemme toimintamme kehittämisessä paremmin ympäristöasiat huomioon ottavaan suuntaan. Projekti jatkuu mm. seurantatiedon tuottamisella. Olemme mukana kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksessa VAETS-sopimuksessa (vuokrataloyh- KÄYTTÖ- VASTIKKEET 2015 Vastike 1.1.2015 sis.veden /jyv.m 2 /kk Vastikkeen muutos 1.3.2015 /jyv.m 2 /kk RAISIO Kerttulanniitty 9,95 0,22 Aisarivi 10,33 0,40 Siirintähti 9,81 0,17 Uunilintu 9,93 0,38 Siirinkaari 10,35 0,17 Siirinkartano 10,15 0,10 Kuuanpuisto 9,90 0,21 Ukko-Kauris 10,62 0,34 Kuuanhovi 9,92 0,16 Markonpiha 10,23 0,29 Keonrinne 10,99 0,45 Jerenpiha 10,27 0,34 Raision Puisto I 10,33 0,35 Keskusrivi 10,45 0,49 Raision Puisto II 10,32 0,49 Keonraitti 11,20 0,32 NAANTALI Haikarinlinna 10,47 0,16 Orkonkatu 7 10,31 0,20 Tammistonpuisto 10,32 0,20 Keijulinna I ja II 10,23 0,25 Suopellonrivi 10,66 0,26 Sinipiianrivi 9,98 0,18 Tiroli 10,73 0,54 Iltarusko 11,19 0,35 Alppi 11,06 0,27 Kauppilanrinne 10,62 0,34 Soininen 10,50 0,00 KAARINA Hovineito 9,75 0,40 Hovipoika 10,00 0,35 Hoviherra I 10,48 0,45 Hoviherra II 10,62 0,53 Hoviherra III 10,79 0,47 Beatankuja 10,25 0,22 Olavintytär 10,07 0,44 Vaakunarivi 9,98 0,08 Mattelmäenrinne 10,62 0,28 Kuninkaanlaakso 11,01 0,27 Ratsu 11,61 0,11 Verkamestari 10,67 0,32 Karakatu 3-4-5 10,03 0,29 Lankarivi 10,57 0,24 Kototuomola 10,61 0,25 LIETO Liedon Lehdokki 10,00 0,20 Liedon Lemmikki 10,08 0,21 Liedon Kaunokki 10,15 0,25 Metsola 11,49 0,19 Taatilankeidas 10,69 0,26 Taatilankeidas II 10,21 0,23 KÄYTTÖ- VASTIKKEET 2015 Vastike 1.1.2015 sis.veden /jyv.m 2 /kk Vastikkeen muutos 1.3.2015 /jyv.m 2 /kk TURKU Auringonpuisto 9,13 0,23 Lipunkantajanpuisto 9,48 0,38 Haritun Helmi 10,39 0,33 Puistokenttä 9,52 0,10 Haritun Hovi 10,62 0,26 Kielo 10,06 0,26 Päivänkakkara 10,44 0,31 Kurjenpolvi 9,94 0,22 Kissankello 10,49 0,45 Kankaristonrivi 9,83 0,31 Waistenrivi 10,03 0,22 Kukkamaaria 10,10 0,27 Kreulankartano 10,25 0,30 Myllymatinsato 9,90 0,24 Sinitaivas 10,37 0,39 Kappakuja 9,51 0,15 Metsärinne 9,82 0,32 Puutakuja I ja II 9,91 0,40 Puutakuja 3 9,71 0,23 Metsäniitty 9,59 0,35 Metsäkukka 9,78 0,34 Tavast.Mamselli 9,68 0,21 Kesäpouta 10,19 0,33 Pääskynpesä 10,63 0,42 Pyynpää 10,95 0,28 Pääskykallio I 9,95 0,18 Pääskykallio II 10,13 0,37 Suvipolku 10,35 0,31 Tavast.Emäntä 9,64 0,21 Viiripuisto 10,51 0,29 Kartanonviheriö 9,35 0,27 Isotalo 9,92 0,59 Rauhankatu 8 11,96 0,43 Reelinkikatu 5 10,53 0,20 Ahterikatu 10 10,69 0,20 Rauninaukio 11,36 0,41 Ilkanterassi 11,42 0,33 Länsipuisto 10,82 0,28 Hirvilaakso 10,85 0,42 Kukolankaski 10,88 0,42 Kukoila 11,41 0,40 Myrskylä 9,87 0,30 Puhuri 9,70 0,30 Laitainen 10,25 0,35 Merituuli 9,78 0,27 Katavanranta 10,44 0,46 Havulanrivi 10,00 0,29 Länsipirtti/Länsikivi 9,89 0,24 Ragnarinkivi 9,82 0,29 Ragnarinkaari 9,67 0,20 Paletti 9,62 0,19 Pastelli 10,09 0,26 Wetparkin Lehmus 11,34 0,26 Westparkin Honka 11,70 0,10 Pihapolku 10,43 0,39 Kotimetsä 11,03 0,49 Kontio 9,94 0,31 Töpöhäntä 10,08 0,33 16

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 2015 teisöjen energiansäästöohjelma). Sopimukseen liittyy mm. 7 % säästötavoite energiankäytössä vuoteen 2016 mennessä. Ympäristöasiat otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon isännöinti-, kiinteistönhoito-, siivous-, remontti-, ym. palvelusopimuksia tehtäessä. Tämän asiakokonaisuuden tiedostaminen lisää ympäristöasioiden edistämistä koko Vasossa. Kiinteistökohtaiset energiatodistukset ovat kunkin kiinteistön tietojen yhteydessä www.vaso.fi -sivuilla. TIEDOTUS Tärkein tiedotuskanava Vasolle on internet. Wwwsivujen sisältöä laajennetaan ja laatua korotetaan jatkuvasti. Syksyin keväin ilmestyvästä Kotivasolehdestä ilmestyy 20. vuosikerta. Kotivaso jaetaan jokaisen Vaso-kotiin ja lähimmille sidosryhmille. Vason kotisivut toimivat asukasdemokratiamme tiedonvälityksessä. Vaso-sivujen kiinteistökohtaiset ominaisuudet palvelevat myös paikallista asukashallintoa. Www-sivuilla tavoitetaan myös passiiviset asukkaat. Tieto on kaikkien tasavertaisesti saatavilla netissä. Sähköpostiosoite yte@vaso.fi on käytössä asukkaiden keskinäisessä yhteydenpidossa. TALOUS Yhtenäislainajärjestelmän mukaisten vuosimaksuun perustuvien ARA-lainojen vuosimaksut nousevat ensi vuonna 0,8 % viime heinäkuun kuluttajahintaindeksin nousun mukaisesti. Pääomakustannuksissa, lainojen korkojen ja lainojen lyhennysten yhteismäärässä, tulee nousua em. inflaatioluvun vaikutuksesta yhtenäislainajärjestelmän mukaisiin asuntolainoihin sekä korkotukilainoihin niiden lainanlyhennyksiin tehtävässä lisääntyvässä varautumisessa. Laina-ajat ovat pitkiä ja lainojen korot ovat kohtuulliset yleiseen markkinatilanteeseenkin verrattuna. Maaliskuun alussa ensi vuonna Vason kaikkien lainojen keskikorko on 2,0 %. Muutokset hoitokuluihin vaihtelevat kunta- ja kiinteistökohtaisesti. Kaukolämmön perusmaksujen nousuun on varauduttu 2 %. Kaukolämmön energiahintaan on varattu 75 /MWh Turussa, Kaarinassa, Raisiossa ja Naantalissa sekä Liedossa 72 /MWh. Kevyen polttoöljyn hinnaksi on varattu 1,20 /l. Vesi- ja jätevesimaksujen tarkistuksiin on myös varauduttu. Kuntakohtaisin hintamuutoksin, joissa on osin korotuksia: Turku 3,90, Kaarina 5,00, Lieto ja Naantali 6,00 ja Raisio 6,40 /m 3. Asukkailta perittävä vesiennakko pidetään Turussa ja Kaarinassa 0,50 ja korotetaan viidellä sentillä Raisiossa, Naantalissa ja Liedossa hintaan 0,55 /m 2 /kk. Kiinteistösähkön hankinnan ennakoidaan pysyvän ennallaan. Asukkaiden on mahdollista saada kotitaloussähkö edullisesti Turku Energia Oy:n Louna Sesonki henkilökohtaisella sähkösopimuksella Vason Vihreä kortti -yhteistyökumppanuuteen liittyen. Jätteiden käsittely- ja kuljetuskustannusten nousu on ollut jatkuvaa ja molempien odotetaan nousevan ensi vuoden aikana jälleen 5 %. Uusien jätehuoltomääräysten johdosta jätteiden kokonaismäärän hallitsemisella ja lajittelua tehostamalla syntypaikalla on mahdollista jarruttaa jätekustannusten nousua. Kiinteistöveroon ennakoidaan 5 % korotusta. Varautuminen mm. kunnallisten tariffien muutoksiin tapahtuu talousarvion laadintavaiheessa arviointiperiaatteella, koska hintamuutokset varmistuvat vasta mm. kuntien valtuustojen päättäessä ensi vuoden talousarvioista myöhemmin syksyllä 2014. Kiinteistöjen korkeatasoisesta kunnossapidosta huolehditaan talousarviovaiheessa varaamalla jokaisen kiinteistön talousarvioon vähintään 0,45 /m 2 /kk huoneistokorjauksiin. Lisäksi eri kiinteistöissä on omia vuosikorjaus- tai kaluston hankintatarpeita, jotka näkyvät toisistaan poikkeavina hoitokulujen muutoksina. Asuntojen tyhjäkäyttöön varautuminen on ensi vuoden talousarviossa siirretty kokonaan yhtiön keskushallinnon vastuulle. Aiemmin myös kiinteistöillä oli osavastuuta. Kiinteistöjen talousarviot laaditaan vuositasolla täydelle käyttöasteelle. Keskushallintoon on budjetoitu kiinteistöissä mahdollisesti toteutuvan tyhjäkäytön aiheuttaman tulojen vajauksen kattaminen. Tästä syystä ns. keskushallintopalkkio on ensi vuodelle noussut. Kiinteistön hoitotuotoissa esitetään asukaskokouksille yhtenäistä käytäntöä autopaikkojen hintoihin: avopaikat 10 /kk ja katospaikat 25 /kk. Hinnat ovat edellisen vuoden mukaiset. Valitettavan useassa kiinteistössä talous hoitokulujen kattamiseen on miinuksella. Syynä on joko vuosia jatkunut liian optimistinen hoitokulujen budjetointi tai yllätyksenä tulleet isot kiinteistökorjaukset. Näissä tapauksissa on varauduttu kirimään umpeen kohteen talouteen kertynyttä alijäämää. Hyvänä tavoitteena pidetään, että kiinteistön hoitokuluvaraus on yhden kuukauden käyttövastikkeiden kertymän verran. Asukkaiden käyttövastikkeessa olevalla hallintoosuudella ja korkotuotoilla katetaan yhtiön keskushallinnon kulut. Käyttövastikkeen hallintokuluosuus on ensi vuonna 1,017 /m 2 /kk. Sillä katetaan keskushallinnon kulujen lisäksi Vaso-kotien internetyhteys, tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus sekä pitkään asuneen asukkaan kanta-asiakashyvitys. Jaksottaiseen kunnossapitoon korjausvarauksen nimellä varataan 0,60 /m 2 /kk. Varaus tehdään kiinteistökohtaisesti käytettäväksi tulevaisuudessa tehtäviin suunniteltuihin korjauksiin kyseisessä kiinteistössä. Kiinteistöjen isojen korjausten lisääntyessä sitä on kasvatettu ensi vuodelle 0,20. Korjausvarausta tullaan käyttämään ensi vuoden aikana vanhimpiin kiinteistöihin toteutettavien jaksottaisten kunnossapitotoimien rahoittamiseen kyseisen kiinteistön varausta purkamalla. Koko yhtiön pääomakustannusten jakautuminen eri kiinteistöille käyttövastikkeisiin on määrätty ns. tasausperiaatteen mukaisesti. Käyttövastikkeissa olevaa pääomamenojen osuutta onkin joissakin tapauksissa muutettu em. periaatteen mukaisesti. Vuoden 2015 käyttövastikkeita on valmisteltu yhteistyössä Yten (asukkaiden yhteistyöelin) kanssa. Käyttövastikkeen pääomakustannusten osuuteen vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistötyyppi suhteessa alueeseen, varustelutaso, alueellinen sijainti, käyttöasteodotus, palvelujen saatavuus, varautuminen rahamarkkinamuutoksiin ja mahdollinen harkinnanvarainen tekijä. Lopullinen käyttövastike syntyy käyttövastike 1:n (kiinteistön omat hoitokulut) ja käyttövastike 2:n (hoitokulut, joihin asukas ei pysty vaikuttamaan ja pääomakulut) summana. Asukkaiden omatoimisuudella on mahdollista vaikuttaa hoitokulujen määrään. Uusilta asukkailta peritään entiseen tapaan ennen sisään muuttoa vakuusmaksu kahden kuukauden käyttövastikkeen suuruisena. Asukas saa vakuuden takaisin poismuuton jälkeen euromääräisesti samansuuruisena mikäli vastike-, käyttömaksu- ja mahdollisesti asunnon kuntoon liittyvät laskut on hoidettu. Vakuudelle ei ole maksettu korkoa suoraan asukkaalle vakuuden palautuksen yhteydessä, vaan vakuusmaksujen avulla Vasolle tulleet korkotuotot on käytetty yhtiön kulujen kattamiseen. Vakuusmaksujen korkohyöty tulee tällöin asukkaiden eduksi keventäen vastaavalla euromäärällä vastikkeissa kerättävää rahamäärää. Menettely on yleinen Vasoon rinnastettavissa asumisoikeus- ja vuokrayhtiöissä. KÄYTTÖVASTIKKEEN RAKENNE Käyttövastike 1 Kiinteistökohtaiset kustannuserät, joihin asukkailla on omassa kiinteistössä vaikutusmahdollisuus Käyttövastike 2 Vason tasolla olevat kustannukset, kuten pääomakulut, hallinnon kulut ja yhteisen kilpailutuksen kautta hankitut palvelut, varaukset (tasattavat kulut) KÄYTTÖVASTIKKEEN SISÄLTÖ Käyttövastike 1 asuntovuokrat tulona autopaikkatulot, avopaikat 10 /kk ja katospaikat 25 /kk vesiennakko 0,50 0,55 /m 2 tulona käyttö- ja huolto, huoltomaksut +5,0 % ulkoalueiden huolto ja talvikunnossapito siivous lämmitys, öljy 1,20 /l kaukolämmön tehomaksut +2,0 %, kulutushinta yhtenäinen Turku, Raisio, Kaarina ja Naantali vesi- ja jätevesimaksut, välillä 3,90 6,40 /m 3 sähkö kulutuslukemat huomioiden, sis. maalämpöpumpun kulutuksen Kukoilassa ja Metsolassa jätehuolto +5,0 % huoneistokorjaukset: väh. 0,45 0,50 /m 2, lisäksi tiedossa olevat korjaukset, yht. 0,90 /m 2 muut hoitokulut: mm. kaapelitv-maksut ja asukastoiminta alijäämäisen rahoitustilanteen parantaminen eli hoitokuluvarauksen lisääminen, yht. 365.100 ylijäämän käyttäminen eli hoitokuluvarauksen käyttö tiettyyn hankintaan tai korjaukseen, yht. 39.200 Käyttövastike 2 Tasattavat hoitokulut isännöinti, keskimäärin 0,240 /m 2 hallintomaksu: 1,017 /m 2 tyhjäkäyttö- ja luottotappiovaraus: 0,416 /m 2 kiinteistöjen laajakaistakustannus: 0,158 /m 2 kanta-asiakashyvitys: 0,023 /m 2 hallinto, markkinointi, viestintä: 0,420 /m 2 vakuutukset +11,5 % kiinteistövero +5,0 % tasattavien hoitokulujen yli-/alijäämä v. 2013 otettu huomioon Tasattavat pääomakulut tonttivuokrat lainojen hoitokulut: 4,23 /m 2 valtion asuntolainojen ja korkotukilainojen korot 2,9 milj. lainojen jaksotetut lyhennykset 6,7 milj. sisältäen lyhennysvarausta 702.200 osuus yhtiön pääomakuluista pääomakulujen vaihteluväli tasauksen jälkeen 6,70 2,60 /m 2 /kk vaikuttaa kiinteistön ikä ja kunto, kiinteistötyyppi, käyttöasteodotus, varustelutaso, varautuminen rahamarkkinamuutoksiin ja sijainti tasauksen tavoitteena on, että käyttövastikkeet ovat oikeudenmukaiset ja vastaavat asuntojen käyttöarvoa tasausmäärä 1,86 +3,60 /m 2 /kk uusissa kohteissa tasatut pääomakulut ovat korkeammat kuin vanhoissa > tasaavat enemmän pääomakulujen yli-/alijäämä 2013 otettu huomioon korjausvaraus 0,60 /m 2 korjausvarausta käytetään perusparannustyyppiseen korjaukseen 17

ON BALSAMIA TALOISTA KIINNOSTUNEILLE Tämän reissun jälkeen Turku näytti aika tylsältä paikalta. Se on totuuden nimissä myönnettävä. Gaudin elämäntyö, Sagrada familia, valmistuu vasta mestarin kuoleman jälkeen. Kun ihminen kerran osaa hallita materiaaleja ja laskea kätevästi tietokoneella kantavuuksia, miksi nykyisin rakennetaan edelleen tylsiä laatikoita? Onko Jan-Erik Andersson ainoa turkulainen, joka toteuttaa muotorikasta ja hauskaa arkkitehtuuria? Nämä ajatukset nousivat pintaan matkan jälkeen. Tutustuin kesällä Barcelonassa kupariseppäperheeseen vuonna 1852 syntyneen Antonio Gaudin luomuksiin. Harras katolilainen katalaani leikitteli muodoilla ja antoi totuttujen rajojen paukkua säpäleiksi. La Pedrera -rakennuksen katolla kävely on kuin kulkisi vuoristoradalla hauskasti naamioitujen piippujen lomassa. Pedreran ravintolan katto lainehtii sivuvalossa aavemaisesti meren pohjaa muistuttaen. Casa Batlló -talon parvekkeet ovat kuin naamioita, alakerran ikkunat ovat kummituksen haukotuksia. Park Güell -puisto yllättää hauskuudella joka mutkan takana. Kierros Gaudin kuuluisimpien rakennusten luona käy kuntoilusta. Kilometrit hupenevat huomaamattaan, kun vaeltaa kaupunginosista toiseen ja lähestyy seuraavaa kohdetta, joka on luultavasti sekin UNESCO:n suojelema. Vielä pitäisi löytää se kuuluisin teos. Se on suurempi kuin Gaudi itse. Työ jäi mestarilta kesken, mutta sitä rakennetaan vielä vuosia jonoiksi riittävien vierailijoiden sisäänpääsymaksujen avulla. Se on Sagrada Familia -temppeli. Ensimmäiset tornit nousivat hallitsemaan Barcelonan kaupunkikuvaa ja lisää tulee rykelmänä viereen. Gaudi sai ideansa muotoihin yleensä luonnosta. Sagrada Familian tornien muoto on sypressistä lainattu. Myös kirkon rakenteita kantavien pilarien profiili on kasvimaailmasta kotoisin. Uusia muotoja ei siis tarvitse välttämättä keksiä, tarkka silmä osaa poimia ne ympäristöstä. Casa Batlló oli vanha tasapaksu kerrostalo, johon Gaudio sorvasi uuden raikkaan ilmeen. Pitäisiköhän ottaa mallia Vason seuraavissa perusparannushankkeissa? Suomessa katolla kävely on kielletty, Barcelonan La Bedrerassa se on suurta huvia. 18

Muotorikkaus voisi olla bisnestä meilläkin Gaudin aikaan hankalien muotojen toteuttaminen nosti hien pintaan rakentajilla. Nykyisin suorakulmasta poikkeavat muodot on helppo mallintaa tietokoneella ja vaikkapa printata 3Dtulostimen avulla. Asukaskokousten väljennys toi enemmän aikaa jutella Hankalat muodot nostavat rakentamisen kustannuksia. Barcelona on kuitenkin hyvä esimerkki sitä, että silmää hivelevät rakennukset voivat tuoda rahaa kassaan lisääntyvän turismin myötä. Barcelonassa Gaudin rakennuksia ympäröi valokuvaajien rinki. Sisäänpääsy on joihinkin kohteisiin useita kymppejä, mutta se on pieni hinta elämyksestä ja sen kävijät maksavat mukisematta. Barcelona on paljon muutakin Eihän se arkkitehtuuri kaikkia kiinnosta. Se on totta. Barcelona on kumminkin kohteena mainio senkin takia, että siellä viihdytään muustakin syystä. Palmupuiden reunustama hiekkaranta keskustan tuntumassa rakennettiin tyylikkääksi olympialaisten alla. Pienet ja isommat putiikit imaisevat joka päivä tuhansittain matkailijoita ovista sisään. Tapakset, paellat ja muut herkut houkuttelevat nälkäiset turistit ravintoloihin päivästä päivään ja illasta iltaan. Ruokakulttuurin todellinen rikkaus on aistittavissa kaupungin monissa kauppahalleissa. Espanjan talous on ollut kuralla viime vuosina. Se on ainoa asia, joka tahtoo helposti unohtua Barcelonan kaduilla kulkiessa. Lassi Lähteenmäki Kesäkelillä asukaskokous on helppo järjestää oman kohteen pihamaalla. Näin tehtiin kesäkuussa myös Raision Uunilinnussa. Vason kohteiden asukaskokousten uusi järjestely näyttää onnistuvalta ratkaisulta. Ennen kokoukset pidettiin syksyllä muutamien viikkojen jaksolla, nyt kokouksia pidetään pitkin vuotta. Kiire on vaihtunut leppoisaan keskusteluun. Aika lähelle Gaudia sentään pääsin. Raision Uunilinnun kohteen pihagrillin pöydällä termoskannu kiertää. Kahvittelun lomassa käydään läpi rutiineja: vuoden 2013 talousarvion toteutuminen, toiveet uuteen budjettiin, kohteen käyttöaste, turvallisuusasiat, tulevat remontit... Toisella kahvikuppikierroksella syvennytään paremmin talon asioihin. Kiinteistöpäällikkö Sirpa Laaksonen saa kuulla, että kaikki Uunilinnun remontit eivät onnistuneet ihan Strömsön malliin. Laaksonen kirjaa kommentit ylös ja palaa asioihin myöhemmin. Patteriventtiilien tarkistukset ovat tulossa ja siitäkin Laaksonen kertoi kokousväelle. Juttua riittää ja samalla termari lähtee kolmannelle kierrokselle. Kokousväkeä on ollut kesällä enemmän Vanhaan aikaan syyskokoukset pidettiin pääasiassa jossain lähistön kokouspaikassa. Kesällä kokoukset päästään pitämään kohteiden pihapiirissä. Väkeä on ollut aiempaa enemmän ja asukkaat ovat pitäneet tästä järjestelystä, sanoo Sirpa Laaksonen. Kun kokoontuu kohteessa, mahdolliset ongelmakohdat on helppo tarkistaa saman tien. Näin asian korjaaminen käynnistyy viipymättä. Asukaskokouksia voidaan siis pitää muulloinkin, kuin loka marraskuussa. Ajankohta tosin muokkaa esityslistaa. Jos kokous on sopivasti ennen lokakuun alkua, asukaskokous antaa lausunnon seuraavan vuoden budjetista. Jos asukaskokous menee myöhemmälle tai on jo keväällä, budjettia kommentoi kohteen asukastoimikunta. Asukaskokouksen rutiineihin kuuluvat mm. talokohtaisen valvojan, turvallisuuspäällikön, väestönsuojan hoitajan ja edustajien valinnat. Lassi Lähteenmäki 19

Kilpailu! Onko ongelmien ratkaisu todellinen testi naapurisovulle? Miten toivoisit uutena asukkaana, että sinut otettaisiin yhteisöön mukaan? Kaipaatko läheisyyttä vai onko naapurisi jopa ahdistavan tuttavallinen? Kerro, miten hyvä naapuruus rakennetaan? Vastaa sähköpostilla nimettömästi Pyydämme Vason asukkailta kommentteja ja mielipiteitä luontevan naapuruuden rakennuspalikoiksi. Julkaisemme parhaat palat tämän lehden seuraavassa numerossa talven jälkeen. Lähetä terveisesi osoitteeseen toimitus@vaso.fi. Käsittelemme kaikki vastaukset nimettöminä. Sinun nimesi ei siis putkahda lehden sivulle. JOULUINEN RUNO Oli syksy tullut joulupukin maahan, katsokaahan! Ruska hehkui väriloistossaan. Vaan synkeänä istui tuo tontuista nuorin, joka saanut on vaikean tehtävän: etsiä joulun henki! Pitäisikö kaikkien osallistua yhteisiin talkoisiin ja grilli-iltoihin? Uskallatko pyytää naapurin apua vai toivotko, että hän ensin tarjoaa auttavan kätensä sinulle. Onko sopivaa juoruilla kahden kesken muiden naapureiden tekemisistä ja tekemättä jättämisistä? Pukki tontusta sai sitkeän etsijän, hän se on joulun renki. Kulki tonttu lävitse maat sekä mantereet, koki myrskyjen kauhut ja rauhaisat veet, näki matkalla monet ihmisten kyyneleet. Lopulta löysi hän joulun hengen! Se löytyi sydämistä ihmisten, se kasvoi valosta joulun lapsosen. Yhdessä tekeminen vahvistaa yhteisöä. Hirvensalon Myrskylän miehet ovat leikkipaikkaa rakentamassa. Vason toimiston pidennetty aukiolo maanantaina Vason toimiston aukioloaika Turun keskustassa Rauhankatu neljässä muuttuu vuoden 2015 alusta. Käyttöön otetaan pidennetty aika maanantaina klo 17.00 asti. Pidennettyä palveluaikaa on kaivattu asiakaspalautteissa. Aina ei asiakas ehdi tai kykene järjestämään käyntiä Vason toimistolla ns. virastoaikaan. Toivottavasti tilanne asiakkaan kannalta nyt helpottuu. YouTubessa Vasovideo kertoo Vaso-asumisen parhaista puolista Videosta on kaksi versiota. Pidempi 4,50 minuuttia sekä lyhyempi 1,56 minuuttia pitkä. Molemmat versiot löytyvät kun laittaa www.youtube.com hakukenttään varsinais-suomen asumisoikeus. Lyhyempi versio löytyy myös www.vaso.fi/blogi tai etusivun Pinnalla-osan kautta. Vuoden 2015 alusta alkaen: Maanantai klo 9.00 17.00 Tiistai torstai klo 9.00 16.00 Perjantai klo 9.00 15.00 Toimiston aukioloajat vuoden lopun pyhäsesongilla: Jouluaattona 24.12. toimisto suljettu. Uudenvuoden aattona 31.12. toimisto suljetaan klo 13.00. Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy Rauhankatu 4, 20100 Turku Puh. (02) 274 7000, www.vaso.fi Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy:n tiedotuslehti Syksy 2014 Rauhankatu 4, 20100 Turku, puhelin (02) 274 7000 Päätoimittaja: Pekka Peltomäki Taitto: Briiffi Oy Painopaikka: Paino-Kaarina Oy Lehden tekoon osallistui asukkaiden yhteistyöelin Yten tiedotusryhmä Ari Pikkarainen, Ulla-Elina Hurme ja Irma Roto sekä toimittajana Lassi Lähteenmäki. Kansi: Iida Ojanperä Vason kotisivut: www.vaso.fi Sähköposti: vaso@vaso.fi