Suomen ilmastotavoitteet vuodelle Asko Vuorinen

Samankaltaiset tiedostot
EKOENERGO OY Asko Vuorinen Metsien hiilinielun kasvu ja hakkuumahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen hallintamalli

Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Bioenergia-alan linjaukset ja näkymät

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Mitä pitäisi tehdä? Tarkastelua Pirkanmaan päästölaskelmien pohjalta

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

HIILINEUTRAALI YHTEISKUNTA Dos. Mari Pantsar Johtaja, Hiilineutraali kiertotalous, Sitra

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys EKOLOGINEN TILANNEKUVA - ILMASTO

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Liikenteen päästövähennystavoitteet ja keinot vuoteen Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintäministeriö

Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

Metsät ja EU:n 2030 ilmasto- ja energiakehys

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

KAISU näkemyksiä. MmV kuuleminen Hannes Tuohiniitty

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

JOENSUUN ILMASTOTYÖSTÄ

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Keski-Suomen energiatase 2014

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Hallitusten välisen ilmastomuutospaneelin, IPCC, raportti ja arvio sen taloudellisista vaikutuksista Suomelle.

BiKa-hanke Viitasaaren työpaja Uusiutuvan energian direktiivi REDII ehdotus

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Fortumin Energiakatsaus

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Päästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Hiilineutraali Suomi 2045 (2035) mennessä - Mitä on tehtävä 2025 mennessä Maria Kopsakangas-Savolainen

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

EKOENERGO OY SÄHKÖN JA LÄMMÖN TUOTANNON VAIHTOEHTOJEN VERTAILU HELSINGIN SEUDULLA Asko Vuorinen Ekoenergo Oy

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen. vähentäminen. Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ilmansuojelupäivät

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Haasteista mahdollisuuksia

Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Lausunto ns. taakanjakoasetuksesta

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

AURINKO SÄÄTÄÄ ILMASTOA KOKEMÄKI

Metsien hiilinielujen

Haasteita metsien käytössä? EU:n metsäalaa koskevat linjaukset

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

Puu vähähiilisessä keittiössä

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Puurakentaminen ja elinkaariajattelu

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Transkriptio:

Suomen ilmastotavoitteet vuodelle 2050 Asko Vuorinen 1

Sisällysluettelo 1.Mitattu lämpötilan nousu 2.Auringon aiheuttama lämpeneminen 3. Lämpenemisen mallintaminen 4. Suomen päästöt ja nielut 5. Toimenpideohjelma 6. Yhteenveto 2

1. MITATTU LÄMPÖTILAN NOUSU 3

Lämpötilan nousu vuosista 1901-1930 maailmassa 0.8 astetta vuosiin 1988-2017 mennessä (30 v. keskiarvo) 4

Lämpötilan nousu Suomessa vuosista 1901-1930 0.9 astetta vuosiin 1981-2010 mennessä (30 vuoden keskiarvo) 5

Tornionjoen jäiden lähtö aikaistunut 6

Tornion joen jäiden lähdöstä voidaan mallintaa lämpötila v. 1700 Sodankylän lämpötila on noussut vuodesta 1700 alkaen 1,7 2.5 astetta. 7

2. AURINGON AIHEUTTAMA LÄMPENEMINEN 8

Auringon säteilyn vaihtelu 9

Auringon säteilyn vaihtelun aiheuttama lämpeneminen 10

Muiden syiden aiheuttama lämpeneminen Lämpeneminen on aiheutunut vuoteen 1990 asti pääasiassa auringon säteilyn vaihtelusta. 11

Muiden syiden aiheuttama lämpeneminen Lämpötila noussut vuoden 1986 jälkeen 0,34 astetta 10 vuodessa 12

3. LÄMPENEMISEN MALLINTAMINEN 13

Lämpenemisen malli dt = 1.23 x dtsi + 4.61 x ln (C/292) 0.30 x ln (E/22.57) Missä dtsi = auringon säteilyn vaihtelu (Total Solar Irradiance) ln = luonnollinen logaritmi C = ilmakehän CO2-konsentration (ppm) E = rikkidioksidiemissiot (SO2-emissiot) 14

Lämpenemisen mallin vertailu mitattuun lämpötilannousuun Vuoden 2017 lämpötilan noususta (0.9 astetta) selittää 1) CO2 +1,5 astetta. 2) SO2-emissiot - 0,5 astetta 3) auringon säteily TSI - 0,1 astetta 15

CO2-päästöt fossiilisista polttoaineista 16

CO2-päästöt maankäytöstä ja metsistä 17

CO2-päästöt yhteensä 18

Kumulatiiviset CO2-päästöt yhteensä Tähän mennssä päästetty polttoaineista 1750 Gt ja LULUCF 250 Gt eli yhteensä 2000 Gt. 19

CO2-päästöt eri skenaarioilla (Gt/a) 20

Kumulatiiviset CO2-emissiot (Gt) 21

CO2-konsentraatio (ppm) 22

Lämpötilan nousu (astetta) Lämpötilan nousu jää kahteen asteeseen, jos päästöjä vähennetään vähintään 1 % - 2 % vuodessa. 1,5 asteen nousu vaatii 3 % vähennyksen joka vuosi. 23

Lämpötilan nousee 2 astetta, jos kumulatiiviset CO2-päästöt nousevat 3500 Gt:iin IPCC:n ja oma mallini antavat saman tuloksen 3600 Gt päästöön asti, kun päästöjä vähennetään 1 % vuodessa 24

Lämpötilan nousee 1,5 astetta, jos kumulatiiviset CO2-päästöt jäävät alle 2800 Gt:iin IPCC:n ja oma mallini antavat 1,5 asteen nousun, kun päästöt ovat 2800 Gt ja päästöjä vähennetään 3 % vuodessa 25

Lämpötilan nousee 2 (1,5) astetta, jos päästöjä vähennetään 1 % (3 %) vuodessa Päästöt vuonna 2050 ovat korkeintaan 27 Gt (13 Gt) vuodessa eli 3 (1,5) tonnia/capita. Vuoteen 2050 päästetään 1 % (3 %) vähennyksellä 1070 Gt (800 Gt). Maksimi päästö on 1500 Gt (800 Gt), joten vuoden 2050 jälkeen voidaan päästää vielä n. 430 Gt (0 Gt). 26

4. SUOMEN CO2- PÄÄSTÖT JA NIELUT 27

Suomen CO2-päästöt Kokonaispäästöt (CO2-ekv.) pienentyneet vuoden 1990 arvosta 70 Mt/a arvoon 56 Mt/a vuonna 2017 eli n. 20 %. Energiantuotannon CO2-päästöt ovat pienentyneet vastaavasti 54 Mt/a:sta 41 Mt/a:iin eli 24 %. 28

Hiilinielujen kehitys (MtCO2/a) Hiilinielut kasvaneet 15 Mt:sta 28 Mt:iin. EU:n päätöksen mukaan nielut pidettävä samoina, mutta Suomi sai joustovaraa 10 Mt/a. 29

Nettopäästöjen kehitys (Mt/a) Nettopäästöt saadaan nollaan 2045, jos päästöjä vähennetään 3 % vuodessa ja hiilinielut pidetään nykyisinä (-27 Mt/a). 10 Mt jousto (hiilinielujen vähennys) tarkoittaisi, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2070. 30

TOIMENPITEITÄ 31

Sähköntuotanto puhdistuu Olkiluoto 3 valmistuu, tuulivoimaa ja biovoimaa tulee lisää 32

Fossiilienergialla tuotettu sähkö Fossiilivoima jää varavoimaksi vuoden 2025 jälkeen 33

Sähkön ominaispäästö Ominaispäästö putoaa nykyisestä 100 g/kwh arvoon 25 g/kwh 34

Ladattavien autojen markkinaosuus uusista autoista Suomi on tänä vuonna 5-8 % osuudella kymmenen joukossa maailmassa 35

Ladattavien autojen markkinaosuus uusista autoista Uudet autot ovat ladattavia (PEV) vuoden 2030 jälkeen 36

Ladattavien autojen markkinaosuus liikenteessä olevista autoista Ladattavia autojen (PEV) nousee 100 %:iin vuonna 2050 37

Öljynkulutus laskee 88 % vuodesta 2017 (10 Mtoe -> 1.2 Mtoe) 88 % vuodesta 2017 eli 6 % vuodessa 38

CO2-päästöt laskevat 75 % vuodesta 1990 (Vuoden 2017 arvosta 41 Mt 5 %/a) CO2-päästöt ovat vuonna 2050 noin 8 Mt eli 1,3 t/asukas. Yli puolet CO2-päästöistä tulee öljystä tänään ja huomenna. 39

Hiilinielujen vähentyminen? Hallitus tavoittelee hakkuiden lisäämistä 15 milj. m3 (hiilinielut vähenevät 12 MtCO2) Äänekosken sellutehdas tarvitsee puuta 6,5 Mm3 vuodessa (5 MtCO2) Vireillä viisi muuta sellutehdasta: Kuopiossa (Finnpulp 6 Mm3), Varkaudessa (Stora Enso 1 Mm3), Kemijärvi (2 Mm3)= yhteensä 9 Mm3 Uusiutuvan sähkön kilpailutus (300 MW = 1.4 TWh= 2 Mm3 puuta) 40

Onko bioenergia hiilivapaata? Bioenergiaa tuotetaan 360 PJ eli 100 TWh vuodessa. Bioenergiaa varten tarvitaan 50 Mm3 puuta vuodessa Uudet sellutehtaat ja sähkön kipailutus lisäävät puun käyttöä 10-11 Mm3 Hiilinielut pienevät 8 MtCO2 41

Toimenpiteet 1. Öljyn käyttö puolitetaan 2030 mennessä, poistamalla sähköautoilta auto- ja ajoneuvoveroista sekä nostamalla polttoaineiden CO2-veroja 2. Metsien hiilinielu pidetään nykyisenä 28 MtCO2 ja luovutaan uusista biopolttoaine- ja sellutehdasinvestoinneista 3. Suomen päästöt pudotetaan vuoteen 2050 mennessä pienemmäksi kuin 9 Mt CO2 Ekoenergo Oy March 5, 2017 A Vuorinen 42

Yhteenveto Lämpötilan nousu voidaan rajoittaa 2 (1,5) asteeseen, jos maailman CO2-päästöjä lasketaan 1 (3) % vuodessa Vuonna 2050 maailman CO2-päästöt ovat 27 (13) Gt/a eli 3 (1,5) t/capita Suomelle 3 (1,5) t/capita tarkoittaa 18 (9) Mt v. 2050 ja päästöjä pitää vähentää 3 (5) %/a Suomi voi olla hiilineutraali vuonna 2025, jos hiilinielut pidetään nykytasolla (28 Mt) 43