TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, OMISTUSOLOT JA ALUEEN KAAVOITUSTI LANNE

Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211, Telefax 06 367 5251 PÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 2.6.2005 Diaarinumero LSU 2003 Y 988 (111) ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee louhintaa, murskausta, asfalttiasemaa sekä asfaltin varastointia ja hyödyntämistä. HAKIJA Tieliikelaitos Vaasan Palveluyksikkö PL 101 65101 VAASA LAITOS JA SEN SIJAINTI Tieliikelaitoksen kivenlouhimo, murskaamo, asfalttiasema ja asfaltin varastointialue sijaitsevat Sahantien kallioalueella Seinäjoki Peräseinäjoki tien nro 694 läheisyydessä 10 km:n päässä Seinäjoen keskustasta tiloilla Kivimonttu RN:o 3:487 ja Niemi RN:o 3:402 Seinäjoen kaupungin Seinäjoenkylässä. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1. momentti ja 2. momentin kohta 4). Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdat 7 c ja e sekä 3 momentti. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 12 d ja 3 momentin mukaan. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on jätetty Länsi Suomen ympäristökeskukselle 21.11.2003. Hakemusta on täydennetty 4.5.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, OMISTUSOLOT JA ALUEEN KAAVOITUSTI LANNE Alueella on harjoitettu murskaustoimintaa ainakin vuodesta 1989 lähtien, jolloin toiminnalle on myönnetty terveydenhoitolain mukainen sijoituslupa. Luvan voimassaolo on päättynyt 30.9.1998. Seinäjoen kaupunki on 1.3.2004 myöntänyt alueelle maa ainesten ottoluvan 4 ha:n alueelle ja 100 000 m 3 :n (ktr) kiviainesmäärälle kymmeneksi vuodeksi. Tilan Kivi

monttu omistaa Suomen valtio/tieliikelaitos ja tilan Niemi omistaa Vilho Niemelän kuolinpesä, jonka kanssa on tehty esisopimus alueen ostamisesta. Alueella ei ole asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Louhinta alue, murskaamo, asfalttiasema sekä murskeiden ja asfaltin varastoalue sijaitsevat noin 1,8 km:n etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta ja noin 2,6 km:n etäisyydellä Eskoon Palvelukeskuksesta. Lähimaasto on metsää ja taimikkoa. Seinäjoen keskustasta Peräseinäjoen kylään johtava tie nro 694 sijaitsee toiminta alueen välittömässä läheisyydessä. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Louhinta tehdään räjäyttämällä alueella olevaa kalliota, jonka päällä olevat pintamaat kuoritaan ja poistetaan alueen reunoille. Pintamaat käytetään myöhemmin alueen maisemointiin. Kallioon porataan reiät porauslaitteistoa käyttäen ja räjäytetty louhe kuljetetaan pyöräkuormaajilla murskauslaitteistoon. Murskaus tapahtuu esi ja jälkimurskaimella, tarvittaessa käytetään välimurskainta. Murske siirretään varastoalueelle, jossa varastointia on tarkoitus harjoittaa niin kauan kuin alueella riittää kiviainesta. Louhinta ja murskaustoimintaa tulee olemaan arviolta 2 4 vuoden välein Tieliikelaitoksen tarpeen mukaan. Louhinta ja murskaustoimintaa tehdään useimmiten talviaikaan ja mahdollisesti suoritetaan myös soran murskausta. Tieliikelaitos teettää louhinta ja murskaustyöt eri urakoitsijoilla. Tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista murskauskertaa varten erikseen ja ne sijoitetaan louhosmonttuun yli 10 metrin syvyydelle maanpinnan tasosta. Murskeiden varastokasat sijoitetaan pääosin louhoksen eteläosan varastoalueelle ja mahdollisesti osin pohjoisreunan alueelle. Tilapäisesti mursketta varastoidaan louhoksen pohjalle ja osa jalosteista ajetaan suoraan käyttökohteille. Murskauskerta kestää keskimäärin noin kuukauden verran, vaihtelu kahdesta viikosta kahteen kuukauteen. Toiminta aika on arkisin klo 6.00 23.00. Asfalttiasemana toimii maanpintatasoon sijoitettava siirrettävä kuuma ja kevytpäällysteasema, jonka omistaja ja kalusto vaihtuvat eri sekoituskerroilla tarjouskilpailujen mukaan. Asemat ja muut tarvittavat koneet tuodaan alueelle jokaista sekoituskertaa varten erikseen. Aseman kokoonpanoon kuuluu yleensä ohjaamo, kylmäsyöttölaite, kuivausrumpu, pölysuodatin, kuljettimia, täytejauholaite, seulasto, bitumisäiliö, sekoitin sekä polttoainesäiliöt. Kokoonpano vaihtelee jonkin verran päällystetyyppien mukaan. Päällysteasema kuuluu Tielaitoksen julkaisun "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994" (TIEL 2270006) luokkaan C. Asfalttiaseman kylmäsyöttölaite koostuu siiloista, joista kiviaineslajitteet syötetään. Syöttölaitteesta kiviaineslajitteet siirretään oikeissa suhteissa hihnakuljettimella kuivausrumpuun kuivattavaksi ja edelleen kuumalajikesiiloihin, joista se sopivina annoksina siirretään sekoittimeen, jonne lisätään bitumi ja lisäaineet oikeissa suhteissa. Sekoitustyön jälkeen valmis massa puretaan auton lavalle ja viedään käyttökohteisiin. Pieni osa (enintään 500 tonnia) PAB V massoista varastoidaan paikkaustarpeita varten varastoalueelle. 2

Asemalla sekoitetaan ja varastoidaan päällyste ja stabilointimassoja niin kauan kuin alueella riittää kiviainesta. Päällystemassoja tullaan valmistamaan alueella joidenkin vuosien välein yhden kahden kuukauden ajan toukokuusta lokakuuhun tieliikelaitoksen tarpeen mukaan. Massojen valmistusvuosina massoja tuotetaan enintään 70 000 tonnia vuodessa ja enintään 3 000 tonnia vuorokaudessa tuotantojakson aikana. Päivittäinen toiminta aika on massanvalmistusjakson aikana arkisin klo 6.00 23.00. Asfalttiasemalla käytetään raaka aineina vuosittain kalliomursketta enintään 64 000 t, bitumia enintään 6 000 t, raskasta polttoöljyä enintään 500 t, kevyttä polttoöljyä enintään 100 t ja bitumiöljyä enintään 150 t. Asfalttiasemalla hyödynnetään purettua asfalttia, jota varastoidaan kerrallaan enintään 15 000 tonnia. Purettu asfaltti kierrätetään uusiokäyttöön 2 4 vuoden välein. Yhden toimintakerran aikana käytetään murskeita 10 000 64 000 t ja toimintakertojen välillä voi olla useita vuosia. Kuorma autoliikenteen määrä on asfalttiaseman toiminta aikana keskimäärin 100 150 ajoneuvoa vuorokaudessa, muuna toiminta aikana noin 20 kuorma autoa vuorokaudessa ja sitä esiintyy klo 5.30 23.30 välisenä aikana. Muu liikenne on tavanomaista työmaan meno ja paluuliikennettä. Alueella on varastoituna Tieliikelaitoksen työmailta peräisin olevia savipitoisia maaaineksia useita tuhansia kuutiometrejä. Savimassoille etsitään käyttökohdetta kuntien suljettavilta kaatopaikoilta eikä niiden varastoinnille ole tarkoitus hakea lupaa tässä yhteydessä. Louhosmontussa on vettä noin 300 000 m 3, joka on tarkoitus pumpata maastossa louhoksen länsipuolella olevaan ojaan, josta vedellä on esteetön kulku laajalle suoalueelle. Vesien pumppaus ei ole aikaisemminkaan aiheuttanut alueella haittaa puustolle. Kun louhos on saatu tyhjäksi, se on tarkoitus pitää jatkuvasti kuivillaan. Tuotanto ja kapasiteetti Louhoksen ja murskaamon toiminta aikana (10 vuotta) irrotettavan kiviaineksen määrän arvioidaan olevan alle 1 miljoona tonnia. Arvioitu maksimituotanto on 5 000 tonnia vuorokaudessa ja vuosituotanto enintään 150 000 tonnia. Asfalttiasemalla valmistetaan asfalttia enintään 100 000 tonnia vuodessa ja louhinta ja murskaamoalueella tuotetaan murskattua kalliokiviainesta enintään 150 000 tonnia vuodessa. Teiden rakennus ja päällystystöiden yhteydessä purettua asfalttia varastoidaan kerrallaan enintään 15 000 tonnia. Polttoaine ja kemikaalit Alueelle otetaan sähkö joko verkosta tai se tuotetaan erillisellä aggregaatilla. Louhinta ja murskaustoiminnassa käytetään kevyttä polttoöljyä enintään 150 tonnia vuodessa ja sitä varastoidaan enintään 30 t kerrallaan. Varastointi tehdään kaksoisvaippasäiliössä tai säiliö varustetaan vähintään säiliön tilavuisella suoja altaalla. Suoja allas varustetaan katoksella ja sadeveden poisto ja erotuslaitteilla. Säiliöt ovat 5000 15 000 l. Asfalttiasema käyttää raskasta polttoöljyä enintään 500 t/a ja kevyttä polttoöljyä enintään 100 t/a. 3

4 Asfalttiasemalla varastoidaan kevyttä polttoöljyä keskimäärin 20 t kerrallaan kaksoisvaippasäiliöissä tai normaalisäiliössä jotka on sijoitettu suoja altaisiin. Suoja altaat varustetaan katoksella ja sadeveden poisto ja erotuslaitteilla. Bitumia ja bitumiöljyä varastoidaan 100 m 3 :n lämpöeristetyissä säiliöissä kerrallaan keskimäärin 60 70 m 3. Jäteöljyä ja päällystenäytteiden laboratoriotutkimuksissa käytettävää metyleenikloridia varastoidaan huolto ja varastovaunussa tai suljetussa häkissä 200 litran tynnyreissä. Kunkin toimintakerran jälkeen aineet toimitetaan puhdistettavaksi alan laitokseen. Hydrauliikka ja voiteluöljyjä varastoidaan huoltokontissa pidettävissä tynnyreissä enintään 400 kg. Vesi ja viemäröinti Pölynsidontaan käytettävä vesi otetaan louhosmontun pohjalta. Alueelle ei sijoiteta kaluston pesu tai huoltopaikkoja. Tilapäinen huolto tapahtuu alueella, jossa polttonesteiden tai öljyjen imeytyminen maahan on estetty suojarakenteilla. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan, vesiin ja viemäriin Hakija on esittänyt laskelmat murskaamolta ja asfalttiasemalta ilmaan johdettavista päästöistä. Murskaamon päästöihin on laskettu kevyen polttoöljyn käytöstä aiheutuvat päästöt. Murskaustoiminnan vuosipäästöt ilmaan ovat toimintavuonna hakemuksen mukaan 342 t hiilidioksidia, 0,43 t rikkidioksidia, 2,79 t typenoksideja, 0,3 t häkää, 0,07 t hiukkasia ja 0,16 t hiilivetyjä. Asfalttiasema käyttää toimintavuonna raskasta polttoöljyä enintään 500 t/a ja kevyttä polttoöljyä enintään 100 t/a. Asfalttiaseman vuosipäästöt ilmaan ovat hakemuksen mukaan 1 280 t hiilidioksidia, 7,2 t rikkidioksidia, 3,8 t typenoksideja 0,3 t häkää, 0,9 t hiukkasia ja 0,16 t hiilivetyjä. Päästökorkeus on noin 10 metriä. Louhintaräjäytysten, porausten, murskauksen ja kuljetusten yhteydessä muodostuu pölyä. Asfalttiasemalla pölyä muodostuu lisäksi murskeen kuivauksessa ja kuumennuksessa ja sitä vähennetään johtamalla poistoilma syklonin kautta ulkoilmaan. Muodostuva pölyjäte käytetään massan valmistuksessa fillerin lisäyksen yhteydessä. Kasteluun käytetään louhoksen pohjalta otettavaa vettä. Melu ja tärinä Louhinnassa syntyy melua porauksissa, räjäytyksissä ja louheen lastauksessa. Louheen irtiottoräjäytykset toistuvat enintään kaksi kertaa viikossa. Murskaamolla syntyy melua kuljetuksissa, murskauksessa ja seulonnassa sekä aggregaatin käytössä. Murskaamo toimii murskausjakson aikana kahdessa vuorossa klo 6.00 23.00. Irtiottoräjäytyksissä aiheutuu tärinää. Asfaltin murskaus ja uusioasfaltin valmistus aiheuttavat jonkin verran melua, pölyä ja savukaasuja. Melua aiheutuu myös liikenteestä, aggregaatin käytöstä ja itse asfalttiaseman käytöstä ja sitä esiintyy melko tasaisesti laitoksen käyttöaikoina klo 5.30 23.00.

5 Jätteet ja niiden käsittely Toimintavuosina muodostuu jäteöljyä ja öljynsuodattimia noin 400 litraa, metyleenijätettä noin 400 litraa, talousjätettä noin 8000 kg ja metallijätettä noin 1000 kg vuodessa. Aliurakoitsijat varastoivat jätteet, pitävät niistä kirjaa ja toimittavat ne edelleen luvan omaavaan laitokseen. Jäteöljyä ja päällystenäytteiden laboratoriotutkimuksissa käytettyä metyleenikloridia varastoidaan huolto ja varastovaunussa tai suljetussa häkissä 200 litran tynnyreissä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Hakija arvioi energiankäytön olevan taloudellisista syistä tehokasta. Pölyn arvioidaan leviävän noin 300 metrin etäisyydelle, mutta sen leviämistä vähentää hakemuksen mukaan oleellisesti murskaamon sijoittuminen louhoksen pohjalle. Murskaimena käytetään tielaitoksen ympäristönsuojeluohjeen (TIEL 2270006) mukaista C luokan asemaa, jossa pölyn leviämistä voidaan tarvittaessa estää kastelemalla. Murskaamolla voidaan lisäksi käyttää tuuli ja leviämisesteitä. Louhinnasta aiheutuvaa melua ja tärinää vähennetään louhintateknisin keinoin. Räjäytykset suoritetaan pääsääntöisesti klo 8.00 18.00 välisenä aikana. Murskevarastokasat ja ympäröivä metsä vähentävät melun leviämistä ympäristöön. Murskepintaisilla kulkuväylillä käytetään pölyntorjunnassa tarvittaessa kalsiumkloridia. ARVIO TOIMINNAN VAIKUTUKSISTA YMPÄRISTÖÖN Hakija arvioi, että ympäristölle aiheutuu haittaa lähinnä melusta, pölystä ja työmaaliikenteestä sekä ajoittain tärinästä. Koska lähin asutus on 2 km:n päässä, hakija arvioi, että pöly ja meluhaitat eivät asutuksen alueella ylitä sallittuja arvoja. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Louhinnasta ja murskauksesta pidetään työmaapäiväkirjaa, johon merkitään tuotantomäärät, laitteiden huollot ja häiriötilanteet, polttoaineen kulutus sekä syntyvien ja poistoimitettujen ongelmajätteiden laadut ja määrät. Urakoitsija nimeää laitoksen toiminnasta vastaavan päällikön. Päällysteaseman toiminnasta pidetään erillistä työmaapäiväkirjaa, johon merkitään päivittäin tuotantomäärät sekä laitteiden huollot ja poikkeukselliset tapahtumat kuten onnettomuudet. Kirjanpito on lupaa valvovien viranomaisten saatavilla tarvittaessa. Päästötarkkailu Päästöjä ei mitata normaalitilanteessa, mutta päästöjen määrä pidetään hakemuksen mukaisena tarkkailemalla ja huoltamalla asemien laitteita päivittäin. Tarvittaessa ympäristöön kohdistuvia päästöjä tarkkaillaan tärinä, melu tai laskeumamittauksin.

6 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Louhinta ja murskaustoiminnan onnettomuusriski muodostuu louhinnan räjäytystöistä, poltto ja voiteluaineiden sekä ongelmajätteiden varastoinnista, työkoneiden öljyvuodoista sekä asemien toimintahäiriöistä, mahdollisista tulipaloista sekä työmaa alueen liikenteestä. Onnettomuuksia estetään käyttämällä asiantuntevaa räjähdysurakoitsijaa, sulkemalla viereinen maantie räjäytysten ajaksi ja varoittamalla räjäytyksistä asianmukaisesti. Poltto ja voiteluainesäiliöt suojataan valumilta ja muita toimintahäiriöitä vähennetään huolloilla ja tarkkailulla. Asfalttiaseman onnettomuusriski muodostuu ongelmajätteiden, bitumin, poltto ja voiteluaineiden varastoinnista, mahdollisesta työmaakoneista vuotavasta öljystä ja polttoaineesta, asemien toimintahäiriöistä ja tulipaloista sekä liikenteestä työmaa alueella. Onnettomuuksia estetään maaperän suojarakenteilla sekä käyttämällä polttoöljyn varastoinnissa kaksoisvaippasäiliötä tai suoja allasta. Riskiä pienennetään myös sijoittamalla varastot turvalliseen paikkaan. Asemien toimintahäiriöitä ja muita onnettomuuksia vähennetään huolloilla ja tarkkailulla. Alueella on vuototilanteiden varalta turvetta imeytysaineeksi. Asiattomien liikkumista ja oleskelua ei sallita alueella päällysteaseman toiminnan aikana. Häiriötilanteissa tarvittaessa päällysteasema tai murskausasema pysäytetään ja vika tai häiriö poistetaan. Vuototilanteissa estetään vuodon jatkuminen, vuotanut aine imeytetään ja poistetaan pilaantunut maa aines, joka toimitetaan luvan saaneeseen paikkaan. Onnettomuuksista ilmoitetaan palolaitokselle ja ympäristöviranomaisille. Kirjalliset ohjeet ja koulutus ohjaavat eri tilanteissa. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Seinäjoen kaupungin ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston virallisella ilmoitustaululla sekä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa 28.6. 27.7.2004 välisen ajan sekä julkaistu tieto Ilkka lehdessä. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolla ja Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikassa. Naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille on tiedotettu asian vireilläolosta. Muistutukset ja mielipiteet Muistutuksia tai mielipiteitä ei ole esitetty. Lausunnot Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä toiminnalle, koska sijainti on hyvä eikä asuinkiinteistöjä tai muita häiriintyviä kohteita ole lähellä. Louhoksen pumppausvedet tulee johtaa niin, että niistä ei ole haittaa naapurin kiinteistölle eikä laskuojaa saa padottaa. Polttonestesäiliöt on asetettava tiiviille alustalle valuma altaaseen tai säiliön on oltava kaksivaippainen. Tankkaus on suoritettava niin, ettei maaperä pilaantumista tapahdu. Alueelle on varattava imeytysmateriaalia polttonestevuotojen varalta ja poikkeukselliset tilanteet on ilmoitettava myös kunnan ympäristönsuo

jeluviranomaiselle. Ongelmajätekonteissa ja varastoissa on oltava kemikaalien varoitusmerkinnät, valuma altaat, sammutusvälineet ja imeytysaineet. Käytöstä poistettuja koneita, laitteita tai metalliromua tai muuta jätettä ei saa varastoida alueella. Tieliikelaitoksen tulee liittyä Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistarkkailuun. Laitoksen vuosittaiset päästötiedot tulee ilmoittaa helmikuun loppuun mennessä. Seinäjoen kaupunginhallitus on todennut, että hakemuksen johdosta ei ole huomauttamista. Etelä Pohjanmaan pelastuslaitos edellyttää ilmoitusta vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista ennen toiminnan aloittamista, rakennetarkastettujen säiliöiden käyttöä, riittävän imeytysmateriaalin ja käsisammutuskaluston varaamista sekä kemikaalien ja ongelmajätteiden asianmukaista varastointia. Hakijan kuuleminen Luvan hakijalle on varattu 21.9.2004 ja 20.5.2005 päivätyillä kirjeillä mahdollisuus esittää vastine annettujen lausuntojen johdosta. Hakija ei ole esittänyt vastinetta. Tarkastukset Laitoksella pidettiin tarkastus 23.4.2004. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty hakemusasiakirjoihin. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen ja tutkinut asiasta annetut lausunnot sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussa ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Asiasta esitetyt lausunnot on otettu huomioon lupapäätöksen lupamääräyksissä ja perusteluissa. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Tieliikelaitoksen Vaasan Palveluyksikölle louhintaan, murskaamon ja asfalttiaseman toimintaan sekä puretun asfaltin varastointiin Seinäjoen kaupungin Seinäjoenkylän tiloilla Kivimonttu RN:o 3:487 ja Niemi RN:o 3:402 Sahantien kallioalueella. Laitoksen sijainti ilmenee tämän päätöksen liitteenä olevasta asemapiirroksesta ja sijaintikartasta. Vastaus yksilöityihin lausuntoihin ja vaatimuksiin Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristölautakunnan edelläolevat vaatimukset mm. jätteiden käsittelystä, ilmanlaadun tarkkailuun osallistumisesta ja häiriötilanteista ilmoittamisesta on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Toimintaa kuvaavat tiedot Tieliikelaitoksen Sahantien asemalla on kivenlouhimo, jolla on maa aineslupa 100 000 m 3 :n (ktr) kiviainesmäärän ottoon. Asfalttiasemalla valmistetaan asfalttia enintään 100 000 tonnia vuodessa ja louhinta ja murskaamoalueella tuotetaan murskattua kalliokiviainesta 7

8 enintään 150 000 tonnia vuodessa. Teiden rakennus ja päällystystöiden yhteydessä purettua asfalttia varastoidaan kerrallaan enintään 15 000 tonnia. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Kapasiteetti, raaka aineet ja toiminta aika 1. Tiloilta Kivimonttu RN:o 3:487 ja Niemi RN:o 3:402 saa louhia kiviaineksia yhteensä enintään 150 000 t/a. Murskauslaitoksella saa ottaa vastaan, varastoida ja murskata kiviaineksia ja purettua asfalttia enintään 150 000 t/a. Murskauslaitoksella ei saa ottaa vastaan muita jätteitä. Purettua asfalttia saa varastoida kerrallaan enintään 15 000 tonnia. Asfalttiasemalla saa valmistaa erilaisia asfalttilaatuja yhteensä enintään 150 000 t/a. (YSL 43, YSL 45 ) 2. Asfalttiasemalla käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,0 painoprosenttia. 3. Murskaamo ja asfalttiasema saavat toimia arkisin maanantaista perjantaihin klo 06.00 23.00 pois lukien arkipyhät. Räjäytykset tulee suorittaa arkisin klo 8.00 18.00 välisenä aikana. (YSL 43, VNA 766/2000) Päästöt ilmaan ja vesiin 4. Murskattavan ja käsiteltävän kiviaineksen sekä asfaltin tulee olla kosteaa. Tarvittaessa sitä on kasteltava pölyämisen estämiseksi. Mikäli toiminnasta aiheutuu pölyhaittoja, on asfalttiaseman elevaattorit, seulastot, välivarastot ja sekoittimet koteloitava ja niissä syntyvä pöly johdettava pölynerottimeen. Pölynerottimen kuntoa ja toimintaa on tarkkailtava ja sen rikkoutuessa on laitoksen toiminta keskeytettävä, kunnes laitteisto on korjattu tai häiriö on poistettu. Murskeiden varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Pölyntorjunnassa voidaan käyttää vettä ja kalsiumkloridia. (YSL 43, JL 6, JA 8 ) 5. Sosiaalitilat tulee varustaa viemäröinnillä ja riittävän suurella umpikaivolla. Jätevedet tulee johtaa umpisäiliöön, joka on tyhjennettävä kaupungin vesi ja viemärilaitoksen osoittamaan paikkaan. Jätevesien käsittelystä on sovittava vesi ja viemärilaitoksen kanssa ennen toiminnan aloittamista. Viemäriin ei saa johtaa sellaisia jätevesiä, joista voi aiheutua vaurioita viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (YSL 43, 47 ) 6. Polttoaine ja bitumisäiliöt on varustettava suoja altaalla tai on käytettävä kaksivaippaisia säiliöitä, jotka tulee pitää kunnossa. Suoja altaat on varustettava katoksella ja sadeveden poistoputkella, joka on pidettävä suljettuna. Suoja allas on pidettävä tyhjänä. Puhtaat sadevedet voidaan johtaa maahan. Öljyiset sadevedet on toimitettava laitokselle, jolla on lupa öljyisten vesien käsittelyyn. Säiliöitä ja työkoneiden varastopaikkoja tulee tarkkailla ja tarvittaessa pilaantunut maa aines on toimitettava laitokselle, jolla on lupa sen vastaanottoon. (YSL 43, JA 8

9 Melu 7. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. (YSL 4, 5, 43, JäteL 6 ) 8. Louhinnasta, murskaustoiminnasta ja asfalttiaseman toiminnasta ja niiden liikenteestä aiheutuva melu saa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa olla päiväsaikaan (klo 7 22) enintään 55 db (L Aeq ) ja yöaikaan enintään 50 db (L Aeq ). (YSL 43, VNp 993/1992) Jätteet ja niiden käsittely 9. Ongelmajätteet kuten öljyiset jätteet (13 02 05) ja metyleenikloridijäte (14 06 03) on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. Ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti käsittelyyn vuosittain ja aina purettaessa aseman toimintaa toimintajakson jälkeen. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja. (YSL 43, 45, YSA 19, JL 4, 6, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 10. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä tiiviissä astioissa tai säiliöissä tiivispohjaisessa katetussa tilassa. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ne on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteiden pääsy maaperään tai pintavesiin on estettävä. (YSL 43, 45, YSL 19, JL 6, JA 6, VNp 659/96, YMA 1129/2001) 11. Hyödyntämiskelpoiset jätteet kuten metallijäte (20 01 40) tulee toimittaa hyötykäyttöön. Sekalainen yhdyskuntajäte (20 01 40) tulee toimittaa käsiteltäväksi kunnallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätekuljetusten suorittajien tulee olla merkittyinä ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (YSL 43, JäteL 49 ) Varastointi 12. Toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista Etelä Pohjanmaan Pelastuslaitokselle ennen toiminnan aloittamista teollisuuskemikaaliasetuksen 59/1999 mukaisesti. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden varastointi ja käsittely tulee tapahtua laitosalueella niin huolellisesti, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai ainepäästöjä veteen tai viemäriin eikä muutakaan haittaa ympäristölle. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19 ) 13. Polttoöljysäiliöiden suoja altaiden on oltava tiiviitä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että säiliöt vastaava ko. standardeissa määriteltyä tasoa. Säiliöt on varustettava säiliön ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laitteella, joka estää säiliön tyhjenemisen tahattomasti. Öljysäiliöt on pidettävä hyvässä kunnossa ennakoivan huollon avulla. (YSL 7, 8, 43, JL 6, 19 ) 14. Säiliöiden läheisyyteen on vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle varattava imetysainetta niin paljon, että vuoto saadaan nopeasti rajattua ja vahingon seuraukset mimimoitua. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet ja muut kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Ongelmajäteastiat on merkittävä selvästi ja ulkona olevien

kemikaalien ja ongelmajätteiden varastojen on oltava aidattuja ja lukittuja tai ulkopuolisten päästy varastoon on estettävä muulla tavoin. (YSL 43, 46, 62 ) 15. Tieliikelaitoksen on 30.5. 2006 mennessä esitettävä suunnitelma alueelle varastoidun maa aineksen poistoimittamisesta, sijoittamisesta hyötykäyttöön tai muusta käytöstä. (YSL 43, JL 6 ) Tarkkailu 16. Tieliikelaitoksen on nimettävä aseman toiminnasta vastaava vastuuhenkilö, jonka yhteystietojen tulee olla jatkuvasti Länsi Suomen ympäristökeskuksen sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Vastuuhenkilön on vastattava ympäristöluvan hakijan puolesta alueen asianmukaisesta hoidosta ja käytöstä sekä niihin liittyvästä toiminnan tarkkailusta ja yhteydenpidosta viranomaisiin. Mikäli vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava viipymättä tiedoksi em. viranomaisille. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 17. Tieliikelaitoksen on ilmoitettava toiminnan aloittamisajankohta ennen kunkin tuotantojakson aloittamista viimeistään kuukautta ennen toiminnan aloittamista sekä Etelä Pohjanmaan Pelastuslaitoksen Seinäjoen palolaitokselle että Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 18. Asfalttiaseman hiukkaspäästöt, typen oksidien päästöt ja rikkidioksidin päästöt on mitattava seuraavan toimintajakson aikana kertaluonteisesti. Mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua redusoituna 17 %:n happipitoisuuteen. Päästöt on esitettävä myös yksikössä kg/h ja t/a. Mittaukset on suoritettava laitoksen tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja niillä varusteilla, jotka ovat laitoksessa normaalisti käytössä. Päästöjen mittaussuunnitelma tulee toimittaa kaksi kuukautta ennen mittauksia Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mittaussuunnitelmasta tulee ilmetä mittausten ajankohta, mittausten suorittaja, mitattavat suureet, mittauskohdat, mittaustavat ja mittausten kokonaisepävarmuus. Suunnitelman perusteella ympäristökeskus voi antaa mittausta koskevia tarkennuksia. Mittaustulokset tulee toimittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosastolle kuukauden kuluessa niiden valmistumisesta. (YSL 5, 43, 46, YSA 19 ) 19. Laitoksen päästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun on tarkkailtava osana Seinäjoen seudun ilmanlaadun yhteistä ilmanlaadun tarkkailua mukaan lukien bioindikaattoriseuranta. Tarkkailusta tulee sopia erikseen Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosaston kanssa. (YSL 4, 5, 43, 46, YSA 19 ) Käyttöpäiväkirja ja raportointi 20. Aseman toiminnasta tulee pitää käyttöpäiväkirjaa, johon on merkittävä ainakin seuraavat tiedot: toimitettujen polttoaineiden määrä ja laatu 10

alueelle vuoden aikana tuodun ja ja siellä hyödynnetyn asfalttimurskeen määrät sekä vuoden lopussa varastossa oleva asfalttimurskeen määrä louhinnan, murskaamon ja asfalttiaseman toiminta aika ja tuotantomäärät toimintajakson aikana polttoaineiden ja bitumin kulutus murskaamolla ja asfalttiasemalla toimintajakson aikana pois toimitettavien jätteiden määrät jätelajeittain, kuljettajat, toimituskohteet ja toimituspäivät Käyttöpäiväkirjan on oltava valvontaviranomaisen saatavilla. (YSL 5, 43, 46, 83, YSA 19 ) 21. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä edellisen kalenterivuoden toiminnan vuosiyhteenveto Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vuosiyhteenveto toimitetaan oleellisilta osin sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Vuosiyhteenvedosta on käytävä selville seuraavat tiedot: tiedot laitoksen tuotannosta ja käyntiajoista laskennalliset tai arvioidut hiukkasten, typen oksidien ja rikkidioksidin vuosipäästöt ilmaan, ominaispäästötiedot (mg/mj) sekä päästöjen laskentatapa asemalle tuodun asfalttijätteen määrä, tuontiajankohta ja alkuperä tiedot varastossa olevan murskatun ja murskaamattoman asfalttijätteen määristä tiedot raaka aineiden ja polttoaineiden kulutuksesta (laatu, määrä) jätteiden ja ongelmajätteiden laatu ja määrä, toimituspaikka ja aika sekä kuljettaja (YSL 45, JL 51, JA 22, VNp 101/1997) Muut määräykset 22. Merkittäviä päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista tai vahingoista sekä niiden korjaamiseksi tehdyistä toimenpiteistä tulee välittömästi ilmoittaa palo ja pelastusviranomaisten lisäksi Länsi Suomen ympäristökeskukselle sekä Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä päästöistä on lisäksi raportoitava kirjallisesti kuukauden kuluessa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43, 46, YSA 19 ) 23. Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tai toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. (YSL 28, 81, JL 46 ) RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on katsonut, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toiminta ei aiheuta terveyshaittaa, muuta merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä 11

12 toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Laitoksen lähistöllä ei ole asutusta tai muuta häiriintyvää kohdetta, joten luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen jotta louhinta, murskaamo, asfalttiasema ja jätteiden hyötykäyttötoiminnat täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa ko. toiminnoille asetetut vaatimukset. Toimittaessa lupamääräysten edellyttämällä tavalla ei toiminnasta aiheudu ennakoitavissa olevaa ympäristön pilaantumista. Ympäristökeskus on harkinnut, että toiminnanharjoittaja on vakavarainen siten, että vakuuden asettaminen ympäristönsuojelulain 42 :n tarkoittamalla tavalla jätteiden hyödyntämistoimintaan ei ole tarpeen. Kyseessä ei ole kaatopaikka ja asfalttimurskeen käsittely ja hyödyntäminen on toiminnanharjoittajalle tavanomaista toimintaa eikä sen varastoinnista tai käsittelystä ole ennalta arvioiden odotettavissa haittaa ympäristölle. Toiminnanharjoittajalla on mahdollisuus tarvittaessa järjestää kyseisen jätteen hyödyntäminen muissa toimipisteissä, mikäli toiminta päättyisi ja ko. jäte jäisi hyödyntämättä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Lupamääräyksellä on asetettu toiminnan kapasiteettirajat toiminnanharjoittajan hakemuksen mukaisesti. (lupamääräys 1) Määräys perustuu valtioneuvoston asetukseen 766/2000 raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta. (lupamääräys 2) Murskaamon ja asfalttiaseman toiminnasta on rajattu pois viikonloput meluavimpien toimintojen osalta, jotta toiminta ei aiheuttaisi häiriötä lähialueella. (lupamääräys 3) Pölyämisen estämiseksi tehtävä kastelu on kohtuullinen toimenpide haittojen estämiseksi, jotta lähialueen pölyyntyminen estyisi. Kotelointi voi olla tarpeen mikäli kastelu ei ole riittävän tehokas toimenpide. (lupamääräys 4) Jätevesien käsittelylle on asetettu minimivaatimukset ympäristön pilaantumisen estämiseksi. (lupamääräys 5) Polttoaineiden varastoinnin vaatimukset ovat tarpeen maaperän, pintavesien ja pohjaveden suojaamiseksi. (lupamääräys 6) Paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittaja on velvollinen ottamaan sitä käyttöön, mikäli se ei aiheuta kohtuuttomia kustannuksia. (lupamääräys 7) Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää ohjearvoja asumiseen tai muuhun häiriintyvään toimintaan käytettävillä alueilla. Laitoksen aiheuttama melun taso ei kuitenkaan ennalta arvioiden ylitä raja arvoja, joten sen mittaamista ei ole pidetty tarpeellisena. (lupamääräys 8)

Ongelmajätteen asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen edellyttää niiden käsittelyä tai hyödyntämistä asianmukaisessa laitoksessa. Jätelain nojalla ongelmajätteen tuottaja on vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteiden kulkua asianmukaiseen käsittelypaikkaan. (lupamääräys 9) Jätelain mukaan jätehuolto on järjestettävä mm. siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain mukaan jätteen tuottaja on velvollinen huolehtimaan sen toimittamisesta hyödynnettäväksi. Jätelain tarkoittamien jätteiden kuljettajien tulee olla merkitty ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon. (lupamääräykset 10 ja 11) Teollisuuskemikaalien ilmoittaminen pelastuslaitokselle on tarpeen ko. asetuksen mukaan. Toiminnassa käytettävien polttoaineiden, kemikaalien ja muodostuvien jätteiden varastointia ja käsittelyä koskevat määräykset on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien, polttoaineiden ja jätteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän, pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Imeytysaineen varaaminen on tarpeen onnettomuustilanteissa vahinkojen rajaamiseksi mahdollisimman pienelle alalle. (lupamääräykset 12, 13 ja 14) Alueella varastoidut maa ainekset on ollut tarkoitus poistaa alueelta jo aiemmin ja suunnitelma niiden poistamiseksi on tarpeen myös siksi, että niiden varastointiin ei ole haettu ympäristölupaa. (lupamääräys 15) Vastuuhenkilö on tarpeen viranomaisyhteistyön sujumiseksi sekä laitoksen asianmukaisen käytön varmistamiseksi. Aloittamisajankohdan ilmoittaminen on tarpeen, koska toiminta on luonteeltaan lyhytaikaista ja toimintajaksojen välillä voi olla jopa useita vuosia. (lupamääräykset 16 ja 17) Aseman savukaasupäästöjä ei ole mitattu joten kertaluonteinen mittaus on tarpeen päästöjen vuotuisten arvioiden tarkistamiseksi. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Laitoksen savukaasupäästöjen mittaaminen kertaluonteisesti on tarpeen päästöarvioiden tarkistamiseksi. Mittaussuunnitelma on tarpeen mittauksen asianmukaisuuden varmistamiseksi. Mittausraportti on valvonnan keskeinen asiakirja, joten se tulee toimittaa valvontaviranomaisille ja paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle (lupamääräys 18) Ilmanlaadun yhteistarkkailuun osallistuminen on tarpeen, jotta Seinäjoen seudun toiminnanharjoittajien ilmapäästöt voidaan riittävän tarkasti kartoittaa ja niiden vaikutuksia voidaan tarkastella kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla kustannustehokkaasti myös bioindikaattoriseurannan osalta. (lupamääräys 19) Käyttöpäiväkirjan pitäminen laitoksen toiminnasta on tarpeen laitoksen asianmukaisen käyttämisen ja valvonnan varmistamiseksi. Vuosiraportti on tarpeen laitoksen valvonnan järjestämiseksi. (lupamääräykset 20 ja 21) 13

Ympäristönsuojelulain 43 :n perusteella tulee ympäristöluvassa antaa määräyksiä niistä toimista, joihin toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä häiriö tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Häiriötilanteissa toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että päästöjä ympäristöön aiheutuu mahdollisimman vähän. Mahdolliset häiriötilanteet olisi pyrittävä hoitamaan siten, että häiriö jäisi mahdollisimman lyhytkestoiseksi. Toiminnanharjoittaja on velvollinen ilmoittamaan valvontaviranomaisille ympäristöön vaikuttavista onnettomuustilanteista ja niihin verrattavista päästötilanteista sekä raportoimaan niistä kirjallisesti. Toiminnan olennaiset muutokset on ilmoitettava valvontaviranomaisille. (lupamääräykset 22 ja 23) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on 30.11.2014 mennessä tehtävä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi ellei laitoksen toiminnassa sitä ennen tapahdu olennaista muutosta. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksi luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 7, 28, 31, 35 38, 40 43, 45 46, 52 56, 58, 62, 81, 83, 96 98 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 10, 16 19, 23, 29 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 8 9, 19, 49, 51 ja 52 Jäteasetus (1390/93) 3 7, 12 ja 22 Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) 1 Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (766/2000) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) 14

15 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 4878,70 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa n:o 1237/2003 alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksutaulukon mukaan jätteiden hyödyntämis ja käsittelytoiminnan (asfalttiaseman, jossa hyödynnetään asfalttijätettä) käsittelymaksu on 3920 euroa. Toimintakokonaisuutta koskevan lupa asian käsittelystä peritään yhdistetty maksu siten, että korkeimpaan maksuluokkaan kuuluvan toiminnan käsittelymaksuun lisätään muiden toimintojen osuutena 50 prosenttia kunnan maksutaksan mukaisesta maksusta, koska toimintakokonaisuuteen kuuluu toimintoja, joissa toimivaltainen lupaviranomainen on kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Tässä tapauksessa murskauslaitoksen maksu on 50 % kunnan taksasta eli 756,85 euroa. Louhinnan osalta maksu 201,84 euroa perustuu kunnan tuntitaksaan (33,64 euroa/h) ja käytettyyn työmäärään (6 h). Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Seinäjoen kaupunginhallitus Seinäjoen seudun terveysyhtymän ympäristöosasto Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan pelastuslaitos, Seinäjoen palolaitos, Kaartotie 65, 60100 Seinäjoki Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Seinäjoella, Seinäjoen kaupungin virallisella ilmoitustaululla ja Ilkka lehdessä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Valituskirjelmä tulee valitusosoituksen mukaisesti osoittaa Vaasan hallinto oikeudelle, mutta toimittaa päätöksen tehneelle viranomaiselle eli Länsi Suomen ympäristökeskukselle asianosaisten kuulemista ja päätöksen tehneen viranomaisen lausuntoa varten. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilme

nevät alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen Valitusosoitus on liitteenä. 16 Vanhempi insinööri Ylitarkastaja Matti Seppälä Heikki Pajala LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros