PÄÄTÖS Nro 45/2018/1 Dnro ESAVI/6442/2017 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2018 ASIA Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristöluvan muuttaminen, toiminnan olennainen muutos sekä toiminnan aloittamislupa, Espoo ja Kirkkonummi. Vaasan hallinto-oikeuden palauttama asia. HAKIJA Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY PL 100 00066 HSY Y-tunnus: 2274241-9 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kallion louhinta ja kivenmurskaamo sijoittuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle osoitteeseen Ämmässuontie, 02820 Espoo. Louhintaja murskaustoiminnat sijoittuvat Espoon kaupungissa Ämmässuon kaupunginosassa kiinteistöille 49-91-1-1, 49-91-1-2 ja 49-91-2-1, Espoonkartanon kylässä kiinteistölle 49-408-1-428, Koskenmäen kylässä kiinteistölle 49-411-1-13 ja Peringin kylässä kiinteistölle 49-450-2-16 sekä Kirkkonummen kunnassa Kauhalan kylässä kiinteistöille 257-445-2-58, 257-445-3-16, 257-445-3-41, 257-445-3-42 ja 257-445-8-8. ASIAN VIREILLETULO Asia on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 16.6.2017. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 29 1 momentti Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja liitteen 1 taulukon 2 kohtien 7 c) ja 7 e) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh. 0295 016 000 Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna PL 110, 00521 Helsinki www.avi.fi/etela
2 (38) TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojelulain 34 :n 3 momentti. Kallion louhinnalla, kivenmurskauksella ja Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteenkäsittelytoiminnoilla on sellainen ympäristönsuojelulain 41 :ssä tarkoitettu tekninen ja toiminnallinen yhteys, että niiden ympäristövaikutuksia ja jätehuoltoa on tarpeen tarkastella yhdessä. Ympäristönsuojelulain 34 :n ja valtioneuvoston ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvostonasetuksen 1 :n 1 momentin nojalla Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen jätteenkäsittelytoimintojen ympäristölupa-asiat ratkaisee aluehallintovirasto. ASIAN AIEMPI KÄSITTELY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY laittoi 18.12.2012 vireille hakemuksen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon toiminnalle annetun ympäristöluvan no YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten tarkistamiseksi ja toiminnan muuttamiseksi. Muutokset koskivat louhinta- ja murskauspaikkojen sijoittumista sekä muualta tuodun louheen vastaanottoa ja murskausta jätekeskuksen alueella. Etelä-Suomen aluehallintovirasto tarkisti 9.9.2015 antamallaan päätöksellä nro 209/2015/1 päätöksen no YS 1115, 1.10.2003 lupamääräykset ja myönsi kallion louhinnalle ja kivenmurskaamon muutetulle toiminnalle ympäristöluvan. Aluehallintoviraston päätöksen lupamääräys 2. kuului seuraavasti: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa murskata alueelta louhittua louhetta yhteensä enintään 400 000 tonnia vuodessa. Lisäksi alueella saa vastaanottaa, välivarastoida ja murskata muualta tuotua puhdasta louhetta ja maa-aineskuormissa ollutta puhdasta kiveä yhteensä enintään 1 005 000 tonnia vuodessa. Aluehallintoviraston päätöksestä valitettiin Vaasan hallinto-oikeuteen. Valittajat vaativat ensisijaisesti 18.12.2012 vireille tulleen hakemuksen hylkäämistä ja aluehallintoviraston päätöksen kumoamista. Toissijaisesti vaadittiin hakemuksen palauttamista aluehallintovirastoon uudelleen käsiteltäväksi. Muutoksenhakijat uudistivat valituksessaan hakemuksen johdosta antamissaan muistutuksissa esittämänsä vaatimukset perusteluineen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi 8.3.2017 antamallaan päätöksellä nro 17/0071/2 aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian aluehallintovirastolle uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin siinä on myönnetty lupa murskata kiviainesta yli 200 000 tonnia vuodessa. Muutoksen jälkeen lupamääräys 2. kuuluu seuraavasti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa murskata alueelta louhittua louhetta, vastaanottaa, välivarastoida ja murskata muualta tuotua puhdasta louhetta ja maa-aineskuor-
3 (38) missa ollutta puhdasta kiveä yhteensä enintään 200 000 tonnia vuodessa. Hallinto-oikeus muutti myös aluehallintoviraston myöntämää töidenaloittamislupaa kuulumaan seuraavasti: HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä saa aloittaa esittämänsä louhinnan ja louheen murskauksen lupapäätöksen mukaisesti muutoksenhausta huolimatta siten rajoitettuna, että alueella saa murskata enintään 200 000 tonnia vuodessa. Muilta osin hallinto-oikeus hylkäsi esitetyt vaatimukset eikä muuttanut aluehallintoviraston päätöstä. Päätöksen perusteluissa hallinto-oikeus toteaa, ettei hakemukseen ole liitetty meluselvitystä, jossa olisi otettu huomioon toiminta-alueen lähiympäristössä melua aiheuttavien toimintojen melun yhteisvaikutukset hakemuksen mukaisen toiminnan kanssa ja ettei myöskään arvioita laajamittaisen muualta tuodun kiviaineksen murskauksen ja siihen liittyvien kuljetusten aiheuttamasta melusta ole esitetty. Murskauksen ja siihen liittyvien kuljetusten aiheuttama meluvaikutus olisi hallinto-oikeuden näkemyksen mukaan niin merkittävä, että siitä olisi tullut esittää selvitys ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 :n mukaisesti. Puutteellisen meluselvityksen vuoksi ei voitu arvioida täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset hakemuksen mukaiselle hankkeelle. Lisäksi hallinto-oikeus toteaa, että ELY-keskus ei ole tehnyt päätöstä arviointimenettelyn soveltamisesta kysymyksessä olevaan hankkeeseen ja että YVA-lain 4 :n 2 momentin mukaisen harkinnanvaraisen YVA-menettelyn tarve tulee arvioitavaksi uuden täydennetyn hakemuksen perusteella. Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen ei haettu muutosta. HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ympäristölupa, johon haetaan muutosta - - - Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon olemassa olevalle toiminnalle (Uudenmaan ympäristö-keskus No YS 1115, 1.10.2003). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä No YS 1115, 1.10.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0552/1, 22.12.2004). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0552/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 468, 8.3.2006). - Päätös em. ympäristöluvan no YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 688, 26.5.2008). - Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen
4 (38) kalliolouhoksen ja kivenmurskaamon ympäristölupapäätöksen no YS 1115, 1.10.2003 lupamääräysten tarkistamista sekä toiminnan olennaista muutosta koskevasta hakemuksesta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 209/2015/1, 9.9.2015). - Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 209/2015/1, 9.9.2015 tehdyistä valituksista. Vaasan hallinto-oikeus kumosi aluehallintoviraston päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin siinä oli myönnetty lupa murskata kiviainesta yli 200 000 tonnia vuodessa. Muilta osin aluehallintoviraston päätöstä ei muutettu. (Vaasan hallinto-oikeus nro 17/0071/2, 8.3.2017). Muut Ämmässuon jätteenkäsittelyalueen ja kaatopaikan laajennusalueen toimintoja koskevat ympäristöluvat Edellä mainittujen lisäksi jätteenkäsittelyalueen ja kaatopaikan laajennusalueen ympäristölupatilanne on seuraava: Jätteenkäsittelykeskus Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 553, 26.5.2003). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä no YS 553, 26.5.2003 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 04/0551/1, 22.12.2004). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0551/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 466, 8.3.2006). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. lainvoiman saaneen korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen taltionumero 466, 8.3.2006 purkamista koskevasta hakemuksesta (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1454, 29.5.2007). - Päätös em. ympäristöluvan no YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten A.20., B.10. ja B.18. muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 1162, 20.9.2007). - Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä no YS 1162, 20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0373/1, 28.11.2008). - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 08/0373/1, 28.11.2008 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 1113, 11.5.2010). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen no YS 553, 26.5.2003 ja kaatopaikan laajennusalueen toimintaa koskevien ympäristölupapäätösten no YS 659, 16.5.2005 ja no YS 1163, 20.9.2007 lupamääräysten tarkistamista ja muuttamista ja toimintojen olennaista muuttamista koskevasta hakemuksesta (Etelä-
5 (38) Suomen aluehallintovirasto nro 212/2012/1, 14.12.2012) sekä päätös korkeimman hallinto-oikeuden uudelleen käsiteltäväksi palauttamasta Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan lupamääräysten muuttamista koskevasta asiasta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 213/2012/1, 14.12.2012). Päätöksellä nro 212/2012/1, 14.12.2012 ei muutettu ympäristöluvan no YS 553, 26.5.2003 kompostointilaitosta koskevia lupamääräyksiä A.23., C.1.C.10., G.1. ja G.2. Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksistä nro 212/2012/1, 14.12.2012 ja nro 213/2012/1, 14.12.2012 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus nro 14/0623/3, 17.11.2014). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä nro 14/0623/3, 17.11.2014 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 734, 9.3.2016) Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kompostointilaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan no YS 553, 26.5.2003 lupamääräysten tarkistamista, vanhojen toimintojen muutosta ja biojätteen käsittelylaitoksen uusia toimintoja koskevasta hakemuksesta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 192/2014/1, 8.10.2014). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 192/2014/1, 8.10.2014 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus päätösnumero 17/0254/3, 15.6.2017). Kaatopaikan laajennusalue - - - - - Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 659, 16.5.2005). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä no YS 659, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 06/0139/1, 10.5.2006). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0139/1, 10.5.2006 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3383, 27.12.2007). Päätös em. ympäristöluvan no YS 659, 16.5.2005 YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen toiminnan muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 1163, 20.9.2007). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä no YS 1163/20.9.2007 tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus n:o 08/0371/1, 28.11.2008). - Edellä kohdassa Jätteenkäsittelykeskus esitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 212/2012/1, 14.12.2012. Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuollon tuhkien ja kuonien esikäsittely- ja loppusijoitustoiminnalle Ämmässuon
6 (38) jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueella (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 1627, 18.12.2009). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä no YS 1627, 18.12.2009 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus nro 11/0155/1, 21.6.2011). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon vaarallisen jätteen kaatopaikkaa koskevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksessä no YS 1627, 18.12.2009 edellytetyn määräyksen 13. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien kaatopaikkakelpoisuuden selvittämisestä ja tulosten raportoinnista sekä Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä nro 11/0155/1, 21.6.2011 edellytetyn määräyksen 15. mukaisen suunnitelman tuhkien ja kuonien esikäsittelystä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 68/2014/1, 1.4.2014). Muut ympäristölupapäätökset Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennettavan kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 1470, 7.11.2007). Päätös YTV:n Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen alueelle rakennettavan kaatopaikkakaasuvoimalaitoksen toiminnan olennaista muuttamista koskevasta hakemuksesta (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 1658, 28.11.2008). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaasuvoimalan toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen no YS 1470, 7.11.2007, muutettu päätöksellä no YS 1658, 28.11.2008, lupamääräysten tarkistamista koskevasta hakemuksesta. (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 42/2015/1, 19.2.2015). Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa YTV:n Jätehuoltolaitoksen Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskukseen suunnitellun sekajätteen käsittelylaitoksen toiminnalle (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 658, 16.5.2005). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristölupapäätöksestä no YS 658, 16.5.2005 tehdyistä valituksista (Vaasan hallinto-oikeus n:o 06/0138/1, 10.5.2006). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 06/0138/1, 10.5.2006 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 3382, 27.12.2007). Päätös HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän sekajätteen käsittelylaitoksen em. ympäristöluvan no YS 658, 16.5.2005 voimassaoloajan jatkamista koskevasta hakemuksesta (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 117/2014/1, 17.6.2014).
7 (38) Muut päätökset ja sopimukset Vesien yhteistarkkailua koskevat päätökset Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman hyväksymisestä (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 14, 8.1.2004). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksestä no YS 14, 8.1.2004 tehdyistä valituksista (Vaasan hallintooikeus n:o 04/0549/1, 22.12.2004). Korkeimman hallinto-oikeuden päätös em. Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä n:o 04/0549/1, 22.12.2004 tehdyistä valituksista (korkein hallinto-oikeus taltionumero 467, 8.3.2006). Päätös Ämmässuon-Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelmapäätöksen muuttamisesta (Uudenmaan ympäristökeskus no YS 357, 12.3.2007). Muut tarkkailua koskevat päätökset ja hyväksymiset Päätös YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kaatopaikan laajennusalueen kalliolouhosta ja kivenmurskaamoa koskevassa ympäristöluvassa no YS 115, 1.10.2003 määrätyn tarkkailun jatkamisesta ja muuttamisesta hiukkaspitoisuuden ja melun osalta (Uudenmaan ympäristökeskus, no YS 1466, 18.12.2004). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen hiukkasmittausten toteuttamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus, 8.11.2006 päivätty kirje no YS 1618, dnro UUS-2005-Y-345-12). Ämmäsuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmalaadun mittaussuunnitelman hyväksyminen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 19.2.2014 päivätty kirje, dnrot UUDELY/574/07.00/2010 ja UUDELY/819/07.00/2010). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus 9.10.2006 päivätty kirje no YS 1444, dnro UUS-2005-Y-345-12). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman tarkistamisen hyväksyminen (Uudenmaan ympäristökeskus, 5.5.2008 päivätty kirje no YS 582, dnro UUS-2005-Y-345-12). Päätös Ämmässuon jätteidenkäsittelykeskuksen jätelain 120 :n mukaisen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman hyväksymisestä (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 69/2016/1, 31.3.2016). Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailuohjelman tarkistamisen hyväksyminen (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, 27.11.2017 päivätty kirje, dnro UUDELY/5273/2015)
8 (38) Muut päätökset ja sopimukset Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös biohajoavan ja muun orgaanista ainesta sisältävän jätteen sijoittamisesta Ämmässuon kaatopaikalle (Etelä-Suomen aluehallintovirasto nro 178/2016/1, 1.7.2016). Vaasan hallinto-oikeuden päätös em. Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä nro 178/2016/1, 1.7.2016 tehdystä valituksesta (Vaasan hallinto-oikeus nro 17/0571/3, 14.12.2017). Sopimus teollisuusjätevesien ja niihin rinnastettavien vesien johtamiseksi viemäriin on päivitetty 15.11.2016. Vireillä olevat lupahakemukset, ilmoitukset ja suunnitelmat Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 10.4.2017 ympäristönsuojelulain mukainen hakemus (dnro ESAVI/4176/2017), joka koskee vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamista ja laajentamista sekä toiminnan aloittamislupaa. Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 7.7.2017 ympäristönsuojelulain mukainen hakemus (dnro ESAVI/7106/2017), joka koskee Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan muuttamista sekä toiminnan aloittamislupaa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa on tullut vireille 31.12.2015 Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman muutosehdotus (dnro UUDELY/8930/2015). Ympäristövaikutusten arviointimenettely Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut 30.8.2017 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen louhintaa ja kiviaineksen murskausta koskevassa hankkeessa (dnro UUDELY/6597/2017). Uudenmaan ELYkeskus on ratkaissut, ettei kyseinen hanke edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Alueen kaavoitustilanne Kaavoitustilanteessa ei päätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 antamisen jälkeen ole tapahtunut toiminnan kannalta olennaisia muutoksia. Espoon puoleisilla alueilla on voimassa kaupunginvaltuuston 13.11.2006 hyväksymä ja 18.6.2008 lainvoiman saanut Ämmässuon asemakaava. Asemakaava-alue sijaitsee Espoon länsirajalla rajoittuen lännessä Kirkkonummen kunnan rajaan ja pohjoisessa Kolmperän asutusalueeseen ja Nupurintiehen sekä idässä Kulmakorven teollisuusalueeseen. Asemakaavalla mahdollistetaan kaatopaikkatoiminnan jatkuminen ja jätteidenkäsittelyn kehittäminen Ämmässuon alueella.
9 (38) Kirkkonummen puoleinen asemakaava liittyy kiinteästi Espoon puolelle laadittuun asemakaavaan. Kirkkonummen Kauhala, Ämmässuo -asemakaava käsittää korttelin 501 sekä suojaviher- ja vesialueita. Asemakaava on hyväksytty Kirkkonummen kunnanhallituksessa 16.1.2006. Helsingin hallinto-oikeus kumosi päätöksellään 24.11.2006 Kirkkonummen kunnanhallituksen päätöksen 16.1.2006 26 kohdassa 2 mainitun asemakaavamääräyksen, jossa määrättiin, että alueelle ei hyväksytä voimalaitostuhkaja asbestijätteen sijoittamista. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä valitettiin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus ei muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä (taltionumero 3354, 21.12.2007). Jätekeskuksen koillispuolella Kulmakorven alueelle on voimassa kunnanvaltuuston 11.12.2017 hyväksymä ja 14.2.2018 lainvoimaiseksi kuulutettu Kulmakorpi I -asemakaava. Asema-kaavan tavoitteena on turvata yritystonttitarjonta pääosin teollisuudelle ja varastoinnille sekä toimivan työpaikka- ja yritysalueen rakentuminen hyvien liikenneyhteyksien varteen. Tavoitteena on myös mahdollistaa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen läheisyydestä hyötyvän liiketoiminnan sijoittuminen alueelle. Asemakaava mahdollistaa myös uuden tieyhteyden rakentamisen jätteenkäsittelykeskukseen Kulmakorven kautta. Kolmperän alueella on käynnistynyt Kolmperänranta -asemakaavahanke. Asemakaavalla tarkastellaan Kolmperän alueen korttelialueet, rakennusoikeudet sekä katu- ja virkistysalueet, läheinen Kolmperän järven vesialue huomioiden. Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi 30.11.2015 osallistumisja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Yleiskuvaus alueesta Lähimmät häiriölle alttiit kohteet Louhinta ja kivenmurskaustoiminta liittyvät Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen kehittämiseen. Jätteenkäsittelykeskus rajautuu lännessä ja etelässä sekä pohjoisessa suoja-alueeseen (EV/VR/ky). Idässä alue rajautuu yhdyskuntateknisen huollon alueisiin, kuten Espoon kaupungin Kalliosuon maankaatopaikkaan. Lähimmät häiriölle alttiit kohteet ovat samat kuin ympäristölupapäätöksessä nro 209/2015/1, 9.9.2015. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Laitamaan asuinalueella noin 450 metrin päässä jätteenkäsittelykeskuksesta luoteeseen sekä Kolmperän asuinalueella noin 700 metriä jätteenkäsittelyalueesta pohjoiseen. Yksittäisiä asuin- ja lomarakennuksia on lisäksi alueen etelä- ja lounaispuolella lähimmillään noin 600 m:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Kauhalan asuinalue on noin 1,5 km:n etäisyydellä lounaassa. Jätteenkäsittelykeskuksen ja asuinalueiden välissä on em. suoja-alue. Uutta pientalovaltaista Histan asuntoaluetta suunnitellaan noin 2 km:n päähän Turuntien pohjoispuolelle.
10 (38) Lähimmät suojelualueet Suojelualueita koskevissa tiedoissa ei ole tapahtunut lupapäätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 antamisen jälkeen muutoksia. Lähin suojelualue, Kakarlamminsuon luonnonsuojelualue (YSA012796), sijaitsee noin 0,9 kilometriä jätteenkäsittelykeskuksesta itään. Alueen suojeluperusteena on arvokas vesi- ja suoluonto. Jätteenkäsittelykeskuksen aluetta lähimpänä sijaitseva Natura 2000 -kohde on Nuuksion kansallispuisto (FI0100040) alueen luoteispuolella noin 3,8 kilometrin etäisyydellä. Alueen pohjoispuolella sijaitsee Suonsilmän alue, joka on asemakaavassa merkitty kaavamerkinnällä (luo) eli luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, joka on säilytettävä luonnontilaisena. Maaperä ja pohjavesi Maaperä- ja pohjavesiolosuhteissa ei ole tapahtunut lupapäätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 antamisen jälkeen olennaisia muutoksia. Jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristössä ei ole yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta merkittäviä pohjavesiesiintymiä. Lähimmät pohjavesiesiintymät ovat noin 2 km:n etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta. Lähimpien asuinkäytössä olevien kiinteistöjen talousvesikaivot sijaitsevat uuden kaatopaikka-alueen länsipohjoispuolella, Laitamaan ja Kolmperän alueilla, noin 450850 m:n etäisyydellä. Kaatopaikan laajennusalueen eteläpuolella, Kauhalan alueella, lähin talousvesikaivo sijaitsee noin 750 m:n etäisyydellä. Kirkkonummen puolella Laitamaalla noin 50 % kotitalouksista on liittynyt vesiosuuskuntaan ja ovat täten nykyään vesijohtoverkon piirissä. Purkuvesistö ja pintavedet Purkuvesistöissä ja pintavesiolosuhteissa ei ole tapahtunut lupapäätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 antamisen jälkeen olennaisia muutoksia. Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevien pintavesien luontainen purkusuunta on ojissa eteläsuuntaan Loojärveen ja edelleen Mankinjoen kautta Espoonlahteen. Espoonlahdessa sijaitsee kaksiosainen EspoonlahdenSaunalahden Natura-alue (FI0100027). Jätteenkäsittelykeskuksen alueelta tulevat puhtaat pintavedet johdetaan edellä mainittuihin ojiin. Loojärvi on tarkkailutulosten perusteella humuspitoinen ja ravinnetasoltaan erittäin rehevä ajoittain jopa ylirehevä järvi. Voimakkaat leväkukinnat ovat loppukesäisin todennäköisiä. Loojärven tilaan vaikuttaa voimakkaimmin valuma-alueelta tuleva hajakuormitus, mm. pelloilta liukenevat ravinteet. Jätteenkäsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesiä on tarkkailtu jätteenkäsittelykeskuksen käyttöönotosta lähtien. Vuodesta 2003 jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia vesiin on tarkkailtu Ämmässuon ja Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailuohjelman mukaisesti. Kaikki jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat likaantuneet vedet johdetaan HSY:n viemäriverkkoon.
11 (38) Ilman laatu Jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimmät päästöt ilmaan ovat pölypäästöt sekä kaatopaikkakaasun sisältämien rikkiyhdisteiden aiheuttama haju. Rikkiyhdisteiden ja pölyn lisäksi jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ilmaan aiheutuvia päästöjä ovat metaani, hiilidioksidi sekä pienet pitoisuudet erilaisia halogeeniyhdisteitä ja hiilivetyjä. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella on kaksi ilmanlaadun mittausasemaa, joilla tarkkaillaan jätteenkäsittelykeskuksen ja lähiympäristön ilmanlaatua. Mittausasemilla mitataan pienhiukkasten (PM10) ja hengitettävien hiukkasten (PM2,5) sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia. Mittaukset ovat jatkuvatoimisia. Vuosina 20062017 hiukkaspitoisuudet ovat alittaneet niille annetut terveysperusteiset raja-arvot; PM10 vuosikeskiarvo 40 μg/m3 ja PM2,5 vuosikeskiarvo 25 μg/m3. Ilman laatua koskevissa tiedoissa ei ole tapahtunut lupapäätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 antamisen jälkeen olennaisia muutoksia. Melu Jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaa melua seurataan jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä Laitamaalla, Kolmperässä ja Råbackassa. Vuosina 20162017 mitatut tulokset eivät ylittäneet lähimmillä mittauspisteillä Laitamaalla ja Råbackassa ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-arvoa 55 db. Kolmperän mittauspisteen melutasoon vaikuttaa läheisen valtatien 1 (Turunväylä) liikenne. Tiedoissa ei ole tapahtunut lupapäätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 antamisen jälkeen olennaisia muutoksia. Muu kuormitus alueella HSY:n jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen lisäksi merkittävimpiä ympäristöä kuormittavia toimintoja ÄmmässuonKulmakorven alueella ovat seuraavat toiminnot: NCC Industry Oy:n asfalttiasema (entinen Kuusakoski Oy:n rakennusjätteen käsittelyalue, Ekopark Espoo) Rudus Oy:n betoni- ja tiilijätteen murskauslaitos Espoon kaupungin siirtoajoneuvovarasto Espoon kaupungin Ämmässuontien, Kalliosuon ja Kulmakorven maanläjitysalueet Rudus Oy:n Jersanmäen louhinta-, murskaus- ja maanläjitysalue Espoon kaupungin ja Rudus Oy:n Takapellon louhinta- ja maanläjitysalue. Ympäristölupapäätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 antamisen jälkeen on tapahtunut seuraavat muutokset: Kuusakoski Oy:n vuokrasopimus Ämmässuon alueella on päättynyt 31.12.2015. Sen paikalla toimii nyt NCC Industry Oy:n lajiteltujen jätemateriaalien kierrätysasema (asfalttiasema).
12 (38) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on 22.10.2015 myöntänyt ympäristöluvan Takapellon louhinta-alueen laajennukselle (osa-alueet V ja VI). Päätöksestä on valitettu. Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta on 28.10.2015 myöntänyt luvan maa-ainesten ottamiseen Takapellon osaalueilla VVI. Päätöksestä valitettiin, mutta valitus hylättiin. Lisäksi Takapellon osa-alueille VVI on myönnetty toimenpidelupa metsän kaatoon ja kiviaineksen varastointiin. Kulmakorpi I asemakaava-alueen rakentamisen edellyttämälle louhinnalle ja murskaukselle on myönnetty ympäristö- ja maa-ainesluvat (Espoon kaupungin ympäristölautakunta, 6.10.2016 ja Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelulautakunta, 1.2.2017). Päätöksistä on valitettu. Esbogård Ab:n Högbergetin alueen louhintaa, louheen murskausta ja maankaatopaikkaa koskevat ympäristönsuojelulain, maa-aineslain ja vesilain mukaiset lupa-asiat ovat tulleet vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Nykyinen toiminta Voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueella saa louhia kiviaineksia enintään 400 000 tonnia vuodessa sekä murskata alueelta louhittua louhetta, vastaanottaa, välivarastoida ja murskata muualta tuotua puhdasta louhetta ja maaaineskuormissa ollutta puhdasta kiveä yhteensä enintään 200 000 tonnia vuodessa. Louhintaa tehdään jätteenkäsittelykeskuksen eri puolilla. Merkittävimpiä louhittavia alueita on 4 (alueet 14) ja niiden yhteispinta-ala on noin 18 ha. Jätteenkäsittelykeskuksessa tehdään lisäksi pienimuotoista louhintaa mm. erilaisia kanaaleja tai kenttiä rakennettaessa. Louhittavien alueiden yhteispinta-ala pienimuotoinen louhinta mukaan lukien on alle 25 ha. Vuonna 2016 louhintaa tehtiin alueella 1 tasausaltaan TAL 11 rakentamisen yhteydessä. Kalliota louhittiin yhteensä 2 700 tonnia. Louheesta 750 tonnia hyödynnettiin allaskaivannon täyttöihin ja loput 1 950 tonnia varastoitiin laajennusalueelle. Muualta tuotua louhetta vastaanotettiin yhteensä 994 610 tonnia. Louheen murskaus aloitettiin toukokuussa 2016. Murskatun kiviaineksen määrä oli vuonna 2016 noin 130 000 t. Vuonna 2017 louhetta vastaanotettiin noin 466 000 tonnia ja murskattiin 199 000 tonnia. Pienimuotoisia louhintoja tehtiin seuraavasti: Sortti- ja vaakaalueiden öljynerotus kaivon asennusurakan yhteydessä louhittiin yhteensä noin 426 tonnia kalliota. Laajennusalueen käsittelykentän vesiyhdettä varten louhittiin pieni määrä kiintokalliota.
13 (38) Toimintaan esitetyt muutokset Murskattavan kiviaineksen määrä haetaan muutettavaksi aluehallintoviraston päätöksessä nro 209/2015/1, 9.9.2015 hyväksytyn mukaiseksi siten, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa saa murskata alueelta louhittua louhetta yhteensä enintään 400 000 tonnia vuodessa sekä tämän lisäksi vastaanottaa, välivarastoida ja murskata muualta tuotua puhdasta louhetta ja kiveä yhteensä enintään 1 005 000 tonnia vuodessa. Ämmässuon oman alueen louhinnassa muodostuva kiviaines on tarkoitus murskata pääasiassa louhinta-alueella tai sen vieressä. Ulkopuolelta tuotavan louheen murskaus ja murskeen varastointi on sijoitettu kaatopaikan laajennusalueelle. Murskauspaikan sijainti on esitetty hakemuksen liitteenä 23.1. olevassa asemapiirroksessa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueilta louhittua kiveä voidaan siirtää myös kyseiselle murskausalueelle, mikäli se toiminnan kannalta, ympäristövaikutukset huomioiden, on perusteltua. Louhinta-alueen 2 toteutuksesta (vaarallisen jätteen kaatopaikan laajennusalueen syventäminen) on luovuttu ja louhinnan kokonaismäärä pienenee siten aiemmin esitetystä. Muutoin toiminta on tarkoitus toteuttaa Etelä- Suomen aluehallintovirastolle 18.12.2012 jätetyn hakemuksen (dnro ESAVI/294/04.08/2012) ja aluehallintoviraston siitä antaman ympäristölupapäätöksen nro 209/2015/1, 9.9.2015 mukaisesti. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt vesiin sekä maaperään ja pohjaveteen Maaperän sekä pohja- ja pintavesien suojelemiseksi tehtäviin toimiin ei esitetä muutoksia. Kiviaineksen käsittelystä ei normaalitilanteessa arvioida aiheutuvan päästöjä maaperään ja/tai pohjaveteen eikä esitettyjen muutosten arvioida vaikuttavan toiminnasta aiheutuviin päästöihin. Muualta tuodun louheen varastointi- ja murskauspaikalla muodostuvat hulevedet on tarkoitus johtaa olemassa olevan tasausaltaan kautta maastoon. Tarvittaessa vedet voidaan johtaa myös jätteenkäsittelykeskuksen likaisten vesien käsittelyjärjestelmään ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. 6.2.2018 päivätyn hakemuksen täydennyksen mukaan vedet johdetaan kohonneista typpipitoisuuksista johtuen toistaiseksi puhdistamolle. Mikäli ja kun typpipitoisuudet laskevat, vedet johdetaan edellä kuvatusti maastoon. Vesien laatua tarkkaillaan osana Ämmässuon-Kulmekorven alueen vesien yhteistarkkailua sekä HSY:n omalla valvontatarkkailulla. Ämmässuon- Kulmakorven alueen vesien yhteistarkkailussa mukana olevista tarkkailupisteistä kaatopaikan laajennusalueelta lähtevän veden laatua kuvaa piste P6.
14 (38) Päästöt ilmaan Merkittävin päästö ilmaan on pöly. Muita päästöjä ilmaan aiheutuu koneissa ja laitteissa sekä kuljetuskalustossa käytettävistä polttoaineista. Kiviaineksen murskauksen vaikutusta ilman hiukkaspitoisuuteen selvitettiin 1.6.5.9.2016 tehdyin mittauksin. Mittausasema oli sijoitettuna Laitamaan asuinalueella noin 600 metrin päähän murskausalueesta. Suurin mitattu hengitettävien hiukkasten (PM10) tuntipitoisuus oli 74 µg/m3 ja suurin vuorokausikeskiarvo 25 µg/m3. Ilmanlaatu mittausasemalla oli pääasiassa hyvää/tyydyttävää. Hakemukseen on liitetty suunnitelma toiminnasta aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi (NCC, Selvitys, Melun ja pölyn torjunta, 25.5.2016). Pölyntorjuntaan käytetään ensisijaisesti vettä. Murskain sijoitetaan pääsääntöisesti työmaa-alueen alimmalle tasolle, jolloin ympäröivät varastokasat ja/tai kalliorintaus estävät pölyn leviämisen. Murskain on varustettu suojakoteloinnein ja tarvittaessa murskaimeen voidaan lisätä pudotussukka. Mikäli käytössä olevat pölynsidontalaitteet rikkoutuvat tai vettä ei voida käyttää jäätymisestä johtuen, keskeytetään murskaus välittömästi. Murskausta ei aloiteta, mikäli veden käyttö ei pakkasesta johtuen ole mahdollista. Melu Kiviaineksen murskauksesta aiheutuvaa melua on selvitetty mittauksin ja mallintamalla. Vuonna 2016 ympäristömelun omavalvontamittauksia tehtiin huhti-, kesä- ja heinäkuussa kolmessa mittauspisteessä. Mittauspisteet sijaitsivat jätteenkäsittelykeskuksen lähimmissä häiriintyvissä kohteissa Laitamaalla, Kolmperässä ja Råbackassa. Melutasoa mitattiin kaikissa mittauspisteissä yhtäjaksoisesti 12 tunnin ajan. Mitatut tulokset eivät ylittäneet jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvissa määriteltyä ekvivalenttimelutason (LAeq) raja-arvoa 55 db. Kiviaineksen murskausta ja kuormausta/kippausta tehtiin kesä- ja heinäkuun mittausten aikana. Omavalvonnan mittaustulokset on esitetty seuraavassa taulukossa. Mittauspiste Pvm Laitamaa Kolmperä Råbacka LAeq, db Lmin, db Lmax, db Lämpötila, oc Tuulen nopeus, m/s Tuulen suunta, 11.4.2016 39,4 27,5 60,3 9,0 2,54,8 135177 3.6.2016 40,1 30 59,4 22,3 1,74 183249 8.7.2016 42,8 34,9 62,2 19,0 2,48,2 253300 11.4.2016 47 39,3 69,5 8,2 1,64,2 1967 3.6.2016 45,2 39,2 63,2 23,4 0,84,6 189273 8.7.2016 50,8 43,7 63,3 18,1 1.76.3 232300 11.4.2016 39,4 27,5 60,3 9,4 0,75,4 49173 3.6.2016 43 30 64,1 24,4 1,86,2 202329 8.7.2016 42,6 35,6 61,1 17,3 2,86,3 240312
15 (38) Tarkkailuohjelman mukaiset ulkopuolisen asiantuntijan suorittamat ympäristömelun mittaukset tehtiin 21.9.2016. Ekvivalenttimelutason raja-arvo 55 db ei ylittynyt mittauksissa. Louheen murskaus oli laiterikon takia käynnissä vain ensimmäisellä mittauspisteellä (Kolmperä). Hakemusta varten tehdyssä meluselvityksessä (Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Meluselvitys, 28.6.2017, Ramboll Finland Oy) mitattiin jätteenkäsittelykeskuksen merkittävimpien melulähteiden äänitehotasot sekä mallinnettiin toiminnasta ympäristössä aiheutuvat melutasot. Selvityksessä on esitetty meluvyöhykkeet päivällä (L Aeq 722) seuraavissa tilanteissa: jätteenkäsittelykeskuksen toiminnat lukuun ottamatta louhintaa ja kiviaineksen murskausta, jätteenkäsittelykeskuksen toiminnat mukaan lukien louhinta sekä jätteenkäsittelykeskuksen toiminnat mukaan lukien louhinta ja muualta tuodun kiviaineksen murskaus. Lisäksi selvityksessä mallinnettiin yhteismelutilanne alueen muiden toimijoiden (Kulmakorpi I vaiheen 1 louhinta sekä Takapellon louhinta ja läjitys) sekä Turunväylän ja Nupurintien liikenteen kanssa. Mallinnuksessa on otettu huomioon kaikki Ämmässuon jätteenkäsittelyalueella olevat merkittävästi melua tuottavat toiminnot siten, että kaikki toiminnot ovat yhtä aikaa käytössä. Mallinnustulosten perusteella jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen aiheuttama melu, louhinnan ja kiviaineksen murskauksen aiheuttama melu mukaan lukien, ei ylitä asumiseen käytettävillä alueilla päivällä (klo 7.00 22.00) ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db. Mallinnuksen mukaan melutaso Laitamaan asuinalueen lähimpien asuintalojen kohdalla on eri laskentatilanteissa noin L Aeq 722 5153 db. Vastaavasti Kolmperän asuinalueella melutaso on noin L Aeq 722 4850 db ja Råbackan suunnalla lähimmän asuintalon kohdalla L Aeq 722 4652 db. Huomioitaessa myös muiden alueen toimijoiden toiminnasta sekä liikenteestä aiheutuva melu, melutaso Kolmperän asuinalueella on korkeimmillaan noin L Aeq 58 db. Mallinnustulosten perusteella tämä kuitenkin aiheutuu pääosin Turunväylän ja Nupurintien liikenteestä, sillä pelkästään Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuva melutaso on noin 810 db alhaisempi kuin yhteismelutaso tieliikenteen kanssa. Laitamaan ja Råbackan alueilla melutaso on tällöinkin alle L Aeq 55 db. Mallinnusraportin johtopäätöksissä on todettu, että tuloksia arvioidessa tulee huomioida, etteivät kaikki toiminnot ole tyypillisesti yhtä aikaa käynnissä ja osa toiminnoista on käynnissä ainoastaan ajoittain. Melulähteiden ja melulle herkkien kohteiden välisten etäisyyksien vuoksi sääolosuhteiden vaikutus todellisiin melutasoihin on varsin huomattava. Mallissa ei myöskään ole huomioitu käsittelykentillä olevia maa-aineskasoja tai muita varastokasoja, jotka oikein sijoitettuna voivat rajoittaa melun leviämistä kriittisiin suuntiin. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että edellä mainituista syistä jätteenkäsittelykeskuksen alueen toiminnoista aiheutuvat melutasot eivät tyypillisesti lähimpien asuin- ja lomarakennusten kohdalla ole niin suuria kuin mitä mallinnustulokset näyttävät.
16 (38) Hakemukseen on liitetty suunnitelma toiminnasta aiheutuvien melu- ja pölyhaittojen ehkäisemiseksi (NCC, Selvitys, Melun ja pölyn torjunta, 25.5.2016). Murskaustoiminnasta aiheutuvan melun leviämistä on esitetty ehkäistävän ensisijaisesti varastokasojen sijoittelulla. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät polttonesteiden ja kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin, joista voi vuotojen tai vahinkojen seurauksena aiheutua maaperän ja pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Hakemukseen on liitetty turvallisuussuunnitelma sekä turvallisuutta ja ympäristöä koskevat riskianalyysit. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukselle ollaan laatimassa ympäristönsuojelulain 15 :n mukaista ennaltavarautumissuunitelmaa. Suunnitelmassa on esitetty huomioitavan myös louheen murskaus. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Kivenlouhinnan ja -murskauksen tarkkailu sisältyy Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen tarkkailusuunnitelmaan. Hakemukseen on liitetty 30.6.2017 päivätty suunnitelma (Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä HSY, Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alue, Seurannan ja tarkkailun suunnitelma, 30.6.2017). Toiminnan vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin seurataan osana Ämmässuon-Kulmakorven vesien yhteistarkkailua. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen alueen tarkkailusuunnitelma sisältää muun muassa Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvan melun tarkkailun sekä ilmanlaadun mittausohjelman. Suunnitelman mukaan Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksesta aiheutuvia ilmaan kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 19.2.2014 hyväksymän ilmanlaadun mittausohjelman mukaisesti. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta aiheutuvaa melua on seurattu Uudenmaan ympäristökeskuksen 2006 hyväksymän ja 5.5.2008 tarkistaman meluntarkkailuohjelman mukaisesti. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksynyt 27.11.2017 (dnro UUDELY/5273/2015) 5.5.2008 tarkistettuun meluntarkkailuohjelmaan tehdyn muutosesityksen (Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskus, Melun tarkkailuohjelman päivitys. 7.7.2017, päivitetty 14.11.2017). Jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailu perustuu jatkossa melumittausten lisäksi melulähdemittauksiin ja melun leviämismallinnukseen.
17 (38) Vuotuisten ympäristömelumittausten tueksi Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista on laadittu melumallinnus, jota tarvittaessa päivitetään toimintojen merkittävästi muuttuessa. Melumittauksia jatketaan HSY:n omavalvontamittauksina 24 kertaa vuodessa eri vuodenaikoina sekä poikkeuksellisissa tilanteissa esim. meluvalitustapauksissa. Ulkopuolisten suorittamia mittauksia tehdään toimintojen merkittävästi muuttuessa, jolloin myös melumallia päivitetään. Mittaukset tehdään noudattaen ympäristömelun mittausohjetta (Ympäristöministeriön julkaisu 1/1995). Mittauspisteet ovat samat, joissa melua on mitattu vuodesta 2003 lähtien. Myös melumallinnuksen tulosten mukaan nämä pisteet ovat jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä lähimmät ja eniten melulle altistuvat herkät kohteet. Melumittauksista laaditaan raportit mittauskerroittain. Mittauksista laaditaan myös vuosittain kokoomaraportti, jossa esitetään koko vuoden mittaustulosten keskiarvo ja arvioidaan jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen vaikutusta mittauspaikkojen melutilanteeseen ja äänimaisemaan. Kokoomaraportti toimitetaan vuosittain Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille. Vuosiraportin yhteydessä verrataan mittaustuloksia aikaisempiin mittaustuloksiin ja selvitetään mahdollisten erojen syyt, esim. melulähteiden sijainnin muutokset. Myös melumallin päivitykset raportoidaan vuosiraportissa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on hyväksymiskirjeessään katsonut, että melutarkkailuohjelmaan esitetyt muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta ja todennut, että melutarkkailua voidaan jatkossa suorittaa esityksen mukaisesti, kunhan otetaan huomioon seuraavat seikat: Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen melutarkkailu on aikaisemmin perustunut pelkästään melumittauksiin. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista aiheutuva melu alueen ympäristössä voidaan luotettavasti selvittää melutarkkailuohjelmassa esitetyllä melumallinnukseen perustuvalla tavalla siten, että melua aiheuttavien toimintojen lähtömelutasot on määritetty ja sijoitettu alueelle mahdollisimman oikein. Laskentamallia käyttäen melun leviäminen ympäristöön saadaan kuvattua luotettavammin ja havainnollisemmin kuin yksittäisissä pisteissä suoritettujen, mm. tuulen suunnille ja tuulen voimakkuuksille alttiiden melumittausten perusteella. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että melun leviäminen jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöön on selvitettävä melumallinnusta käyttäen tarvittaessa, kun merkittäviä melua aiheuttavia olemassa olevia toimintoja sijoitellaan alueella uudelleen siten, että melu voi lisääntyä melulle alttiissa kohteissa, tai merkittäviä melua aiheuttavia uusia toimintoja tuodaan lisää alueelle. Melumallinnuksella päivitetty jätteenkäsittelykeskuksen meluselvitys on toimitettava päivityskerroittain Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille.
18 (38) Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että melumittauksia on tarpeen jatkaa samoissa mittauspisteissä, kuin aikaisemmatkin melumittaukset on tehty, ja että mittaukset voidaan luotettavasti suorittaa HSY:n toimesta. Ulkopuolisten meluasiantuntijoiden suorittamia melumittauksia on tehtävä silloin, kun toimintojen aiheuttama melu alueella merkittävästi kasvaa. Melumittauksilla saadaan aikaisempiin mittauksiin vertailukelpoisia mittaustuloksia ja voidaan tarvittaessa tarkistaa melumallinnuksella saatuja tuloksia. Melumittaustulokset on raportoitava vuosittain jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Espoon ja Kirkkonummen ympäristönsuojeluviranomaisille. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että melutarkkailuohjelma on tarvittaessa päivitettävä. Toiminnanharjoittajan on vähintään viiden vuoden välein arvioitava tarkkailuohjelman päivitystarve. Arvio voidaan esittää jätteenkäsittelykeskuksen vuosiraportoinnin yhteydessä. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MAHDOLLISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Lupaa haetaan toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 199 ). Perusteluna esitetään, että toiminta tapahtuu hakijan omistamalla alueella, jolla on jo ympäristölupa louhintaan ja murskaukseen. MERKINTÄ Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tämän hakemuksen kanssa samanaikaisesti ollut käsittelyssä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muuttamista ja laajentamista sekä toiminnan aloittamislupaa koskeva ympäristölupahakemus dnro ESAVI/4176/2017 sekä yhtiön Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvan muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa koskeva ympäristölupahakemus dnro ESAVI/7106/2017. Vaarallisen jätteen kaatopaikkaa koskevan lupahakemuksen vireillä olosta on tiedotettu ja siitä on pyydetty lausunnot saman aikaisesti tämän hakemuksen kanssa. Hakemuksista annetaan erilliset päätökset. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty 30.6.2017, 11.9.2017 ja 19.9.2017. Hakemusta on täydennetty lisäksi 6.2.2018, 12.2.2018 ja 7.3.2018.
19 (38) Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 44 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla siitä 20.11.20.12.2017 Espoon kaupungissa ja Kirkkonummen kunnassa. Kuuluttamisesta on ilmoitettu Länsiväylä ja Hufvudstadsbladet -nimisissä lehdissä 22.11.2017. Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu osoitteessa www.avi.fi/lupa-tietopalvelu. Hakemuksesta on lisäksi erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksesta lausunnot Uudenmaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Espoon kaupungilta ja Kirkkonummen kunnalta sekä Espoon kaupungin ja Kirkkonummen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. Lisäksi lausunto on pyydetty vesihuoltolaitokselta (HSY Vesi). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (22.12.2017) on antanut seuraavan lausunnon: Uudenmaan ELY-keskus on antanut alkuperäisestä lupahakemuksesta lausunnot 20.1.2014 ja 14.1.2015. ELY-keskus viittaa ko. lausunnoissa asiasta esittämäänsä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa hakemuksen ja 9.9.2015 myönnetyn luvan mukaisesti. Ympäristöluvan 9.9.2015 määräyksen 33. mukaan toiminnasta aiheutuvaa melua on seurattava Uudenmaan ympäristökeskuksen koko jätteenkäsittelykeskuksen meluseurantaa koskevien päätösten no YS 1444, 9.10.2006 ja no YS 582, 5.5.2008 mukaisesti. ELY-keskus toteaa, että jätteenkäsittelykeskuksen meluntarkkailuohjelma on päivitetty ja ELY-keskus on hyväksynyt päivitetyn meluntarkkailuohjelman 27.11.2017 (hyväksyminen lausunnon liitteenä). Päätöksen meluntarkkailua koskeva määräys tulisi päivittää tämä huomioon ottaen. Uudenmaan ELY-keskus on antanut 30.8.2017 päätöksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaisesta soveltamisesta kyseisessä hankkeessa. Päätöksen mukaan toiminta ei edellytä ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Kirkkonummen kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta (12.12.2017) on antanut seuraavan lausunnon: Uuden melumallinnuksen perusteella jätteenkäsittelykeskuksen toimintojen aiheuttama melu ei ylitä lähimpien asuintalojen kohdalla missään mallinnustilanteessa päiväajan lupaehtoa LAeq 55 db. Kirkkonummen Laitamaan alue on Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 merkinnällä RA-1 (lomaasuntoalue). Melumallinnuksen perusteella loma-asumiseen käytettävien
20 (38) alueiden päiväohjearvo L Aeq 45 db ylittyy koko Laitamaan alueella. Hakijan tulee esittää sellaiset täydentävät meluntorjuntaratkaisut, jotka toteuttamalla melutason ohjearvot eivät ylity Laitamaan alueella. Esimerkiksi Kirkkonummen puoleinen jätteenkäsittelykeskuksen asemakaava sallii suojaviheralueelle rakennettavan meluvallin. Viimeisimmässä raportoidussa ulkopuolisen tahon tekemässä melumittauksessa ei saatu murskaimen rikkoutumisen vuoksi tulosta, jossa Laitamaan mittauspisteen mittauksen aikana olisi ollut murskain käynnissä. Melumittauksia tulee vuoden aikana tehdä myös toiminnan aiheuttamaa maksimimelua kuvaavissa tilanteissa. Tarkkailuohjelmaa tulee täydentää siten, että vastaavissa laitteistojen rikkoutumis- tai muissa poikkeuksellisissa tilanteissa mittaukset uusitaan toimintaa edustavassa tilanteessa. Pintavesitarkkailussa Loojärveen johtavan ojan mittauspisteessä on ollut havaittavissa kohonneita nitraatti- ja nitriittitypen pitoisuuksia, jotka johtuvat Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen toimitetuista HSY:n Blominmäen jätevedenpuhdistamotyömaan louheista, jotka saattavat sisältää jäämiä räjähdysaineista. Loojärvi on jo nykytilassa kuormittunut ja rehevä. Hanke ei saa vaikuttaa Loojärven kuormitusta lisäävästi. Tarvittaessa jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johdettavat vedet tulee käsitellä lisäkuormituksen estämiseksi. Hakemuksen mukainen toiminta ei saa myöskään aiheuttaa pöly- tai muiden ympäristöhaittojen lisääntymistä jätteenkäsittelykeskuksen lähialueilla. Espoon kaupungin ympäristölautakunta (14.12.2017) on antanut seuraavan lausunnon: Hakijan mukaan louhinta on melko pienimuotoista ja sitä tehtäisiin enintään 50 vuorokauden jaksoissa. Murskaus aiheuttaa pölyämistä, mutta se jäänee vähäiseksi lähialueilla. Murskaus tehdään laajennusalueen louhoksen pohjalla, jossa seinämät vähentävät tuulen voimakkuutta alueella ja pölyn leviämistä. Ympäristölautakunta toteaa, että Blominmäen louhinnasta johtuva kasvanut louheen murskausmäärä ei tehtyjen selvitysten perusteella aiheuta merkittäviä muutoksia laitoksella. Uusi melulaskelma osoittaa, että melun ohjearvot alittuvat lähimmissä häiriintyvissä kohteissa Laitamaan, Kolmperän ja Råbackan asuinalueilla. Murskaamon sijoituspaikka kaatopaikan laajennusalueen louhoksessa estää melun leviämistä ympäristöön. Mahdollinen sijoituspaikka kompostointilaitoksen eteläpuolisella kenttäalueella on Kalliosuon maantäyttöalueen ja Ämmässuon kaatopaikan muodostamassa melusuojassa. Meluntorjuntaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota, mikäli murskataan alueilla 2 ja 3 ja huolehtia, että melulle asetetut raja-arvot eivät ylity. Alueella 2 melua vaimentava seinämä etelän suuntaan on matala. Alue 3 on lähellä Kolmperän asuinaluetta eikä melua vaimentavia maastomuotoja asutuksen suuntaan ole. Louhinnan ja murskauksen alkaessa näillä alueilla toiminnan harjoittajan on syytä erikseen tiedottaa lähimpänä
Muistutukset ja mielipiteet 21 (38) sijaitseville asuinalueilla työn luonteesta ja kestosta epätietoisuuden hälventämiseksi. Aluehallintoviraston antamassa ympäristöluvassa 9.9.2015 on tarpeelliset ja riittävät lupamääräykset toiminnasta aiheutuvien päästöjen rajoittamisesta, vesien hallinnasta, varasto- ja huoltotoiminnoista, jätehuollosta, onnettomuus- ja häiriötilanteista, alueen hoidosta, tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän vesihuolto (19.12.2017) on ilmoittanut, ettei sillä ole lausuttavaa asiaan. AA (toimitettu 20.11.2017): Muistuttaja vastustaa ensisijaisesti toiminnan aloittamista. Jos toiminta kuitenkin aloitetaan, muistuttaja vaatii lähialueiden kaivojen vesien tutkimisia, aluksi tiheämmin, esim. kolmen kuukauden välein, ja jatkossa, jos ongelmia ei ilmene, kaksi kertaa vuodessa. Louhimisen meluun liittyen muistuttaja vaatii, että Kauhalan puolelle asennetaan anturit ennen toiminnan aloittamista niin että melutilannetta voi seurata netissä. Muistutus koskee myös samanaikaisesti nähtävillä ollutta vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muutosta koskevaa lupahakemusta (dnro ESAVI/4176/2017). BB (toimitettu 17.12.2017): Muistutuksessa esiin tuodut asiat koskevat samanaikaisesti nähtävillä ollutta vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muutosta koskevaa lupahakemusta (dnro ESAVI/4176/2017). Kommanditbolaget Niemis, inneh. E. Fromond (20.12.2017): Muistutuksessa esiin tuodut asiat koskevat samanaikaisesti nähtävillä ollutta vaarallisen jätteen kaatopaikan toiminnan muutosta koskevaa lupahakemusta (dnro ESAVI/4176/2017). CC ja Kolmperän Asukasyhdistys ry/cc (20.12.2017 ja 5.1.2018): Muistuttajat vaativat, että on tehtävä uusi YVA-menettely ja toteavat lisäksi seuraavaa. Murskauksen lisääminen kasvattaa pöly- ja melupäästöjä. Melupäästöt kasvavat pelkästään lisääntyvän liikenteen takia. Alueella on myös virkistysalueita ja loma-asutusta, joissa melun ei tule ylittää 45 db. Liikenteestä ja murskauksesta johtuva pöly on haittana asutukselle ja terveydelle. Ympäristölupahakemuksessa mainitaan melun- ja pölyntorjuntasuunnitelma sekä melun ja pölyn tarkkailu. Pelkkä suunnitelma ja tarkkailu ei riitä, vaan melua ja pölyä sekä pölyssä olevia haitallisia pienhiukkasia ei