Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere. Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri



Samankaltaiset tiedostot
Ajankohtaista luomukanojen terveydestä

Munintakanojen poikaskasvatuksen aikana ennaltaehkäistäviä tauteja. Laila Rossow Siipikarjan taudit Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri EVIRA

Kanojen terveystilanne Suomessa ja suolinkaisten torjunta

Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy

- IB - käytäntöä ja teoriaa - Näytteenotto

Broilerin yleisimmät sairaudet Ahlman-Instituutti ELL Petri Yli-Soini

Laila Rossow Erikoistutkija/Siipikarjan taudit TUVI/TUJA Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkityksestä

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Naudan loiset. Ulkoloiset. Sisäloiset. Juoksutusmahamadot Ohutsuolimadot Kokkidit Maksamadot Keuhkomadot. Väiveet Täit Sikaripunkki Chorioptes- punkki

Ruotsissa esiintyvät siipikarjataudit ja tartuntojen ehkäisy

OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. ETT ry

Luomusian terveydenhuolto webinaari ELL Ina Toppari, asiantuntijaeläinlääkäri ETT/Sikava

Siipikarjan yleisimmät sairaudet ja niiden tutkiminen

Eläinten hyvinvointifoorumi 2014

Eläinlääkäreiden täydennyskoulutus Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Tuotantoeläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta

Penikkatauti turkiseläimillä

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Siipikarjan rokottaminen

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Laiduntavien kalkkunoiden tautisuojaus. Kitty Schulman, Leena Sahlström Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö Evira Jaakko Heikkilä MTT Taloustutkimus

Hankeraportti 2011: Salmonella kasviksissa

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti ELL Petri Yli-Soini

Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi

Salmonella. - hankala haastaja Nousiainen. Pirjo Kortesniemi Eläinten terveys ETT ry

Lihan arvostelu ja toimenpiteet siipikarjan lihantarkastuksen yhteydessä (Eviran ohje LIHA 003/1)

Essote. Salmonella uudistunut ohje, muutokset toimintaan

Vasikkakasvatuksen tautiongelmat ja tautihallinta. Heidi Härtel, nautaterveydenhuoltoeläinlääkäri Vasikkapäivät Tampere ja Iisalmi 5.10.

2.3.5 Kudosten rappeuma Kalkkeumat Verenvuoto tai verenpurkauma Nestepöhö, turvotus, ödeema

TAUTIRISKIEN HALLINTA LIHANAUTOJEN RYHMÄKASVATTAMOISSA. Sini Ahola, agrologiopiskelija 1

Kananmunantuotantotilan terveydenhuolto

Suomen Siipikarjaliitto Tampere. Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz Eläinten terveys ETT ry

Nautojen loiset TORJU TARTUNNAT JA TIENAA! Leena Seppä-Lassila Tohtorikoulutettava Helsingin yliopisto, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto

Maha löysällä. Vasikkaripuli ternikasvattamoissa

Riisin ja lihan laatu 2011

*Valmistajan in vitro testin mukaan erän valmistus- ja vapautusvaiheessa.

Tautisuojaus ja tuotantosairauksien hallinta broileritiloilla & eläinten hyvinvointimerkinnän kehittäminen suomalaiselle tuotannolle

Siipikarjan terveys ja terveydenhuolto. Siipikarjan rokotusohjelma ja rokottaminen

Asiantuntijaeläinlääkäri Olli Ruoho ETT ry

Tarttuvien tautien vastustus

Tärkeimmät sisäloiset

* Valmistajan tekemän in vitro määrityksen mukaan erän valmistus- ja vapauttamishetkellä.

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Kanalan tautisuojaus kannattaa! Pikakatsaus, mihin kannattaa kiinnittää huomiota?

Onko koirallani matoja?

Broilereiden hyvinvointi mihin tuottaja voi vaikuttaa? terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

Tuotantosairauksien merkitys ja tautisuojaus siipikarjatiloilla

NEMAVET jauhe koirille

MYYMÄLÄN ITSE MARINOIMIEN TUOTTEIDEN MIKROBIOLOGINEN LAATU HÄMEENLINNAN SEUDULLA

Asiantuntijaeläinlääkäri Hannele Nauholz ETT ry

Bioturvakoulutus Kalaterveyspäivä

Ripulipotilaat näytteenotto ja tulosten analysointi

HEVOSEN MADOTUS 01/01/2016

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2013 Maa ja metsätalousministeriön asetus

Tilastot kertovat emotilojen vasikoista

Eläintautiasiaa. 11. ja LEL Anna Jeshoi

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Hengitystiesairaudet ja niiden torjunta

Broilereiden hyvinvointi ja terveys terveydenhuoltoeläinlääkäri Petri Yli-Soini

Elintarvikkeiden välityksellä tarttuvat bakteerit. Merkitys

Maha löysällä. Vasikkaripuli lypsykarjatiloilla

Vasikkaripuleiden hoito ja ehkäisy. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Vaavi.vasikka.fi

LUONNONVARAISTEN LINTUJEN AIHEUTTAMA TARTUNTATAUTIRISKI

Kalataudit vuonna 2017

Vastustussuunnitelma muiden kuin lakisääteisesti vastustettavien siipikarjatautien varalta

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri

Eläinsuojelulainsäädäntö koskee myös luomubroilereita. Tampere /P.H.

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE

Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö

Kanapunkkiongelman hallinta - uusia ratkaisuja haetaan

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

SUOMEN REHU OY Upseerinkatu 1, PL 401, Espoo Puh

Eläinterveys ja olosuhteet - riskit ja epidemiat - eläinterveys

LUOMUKOTIELÄINKONFERENSSIN KUULUMISIA SUOMEN SIIPIKARJALIITTO. Ulla Holma Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere

TAUDINAIHEUTTAJAT JÄTEVESISSÄ - Kertovatko colit kaiken? IHMINEN YMPÄRISTÖSSÄ: VESI / Tarja Pitkänen

Kihomadot Suomen Apteekkariliitto 2010

Lampaiden (ja vuohien) tarttuvat taudit Tartunnoilta suojautuminen Jokioinen ell Johanna Rautiainen/Lammasmaailma OY

Ulostepatogeenien diagnostiikka. Alueellinen koulutus Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Mikrobiologia ja genetiikka

Terveydenhuollon kehittäminen broilerituotannossa. Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen ELL Petri Yli-Soini

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Talousveteen liittyvät terveysriskit

Tietoa kokkideista ja kokkidioosista Mikä on kokkidioosi? Kokkidien elinkierto. Lehmälääkärit.com

Katsaus munantuottajan ja nuorikkokasvattajan vakuutusturvaan. Sanna Muurama LSK Poultry Oy

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Yhteenveto sisäloistutkimuksesta

* Valmistajan tekemän in vitro -määrityksen mukaan erän valmistus- ja vapauttamishetkellä.

Siipikarjan salmonellavalvontaohjelma

Sika, siipikarja (munintakana, siitoskana, kalkkuna, fasaani, peltopyy, hanhi).

Kalkkunan hyvinvointi ääriolosuhteissa. Dr Jérôme NOIRAULT

Broilerien terveys ja lääkkeiden käyttö. Helsinki Pirjo Kortesniemi

Kasvit, eläimet, terveys - miten käytän luontoa apunani -

Älä päästä tilalle uusia tauteja. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke

VALMISTEYHTEENVETO. Liuotin ruiskutettavaan rokotteeseen: UNIFLOCK (0,02 ml/annos)

Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

Transkriptio:

Luomubroilerin terveys 15.4.2014, Tampere Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri

Luomubroilerin terveys Haasteet verrattuna perinteiseen kasvatukseen: Pitkä kasvatusaika Korkea teuraspaino lisärasitus luustolle (jalkaterveys) Ulkoilu erilainen tautipaine

Jalkaterveys Jalkaviat Broilereilla voi esiintyä häiriöitä sekä luu- että rustomuodostuksessa. Ne pahentuvat kun linnut ovat vanhempia ja painavampia. Toisaalta lisääntynyt liikunta ja hitaampi kasvu vähentävät jalkavikoja. Jalkapohjien terveys Alustan ja pehkun kunto vaikuttaa ratkaisevasti. Huonolla ja märällä alustalla linnut eivät halua liikkua ja jalkapohjien kunto huononee

Metabooliset terveysongelmat ovat harvinaisia luomubroilerilla Ascites eli vesipöhö Ascites eli vesipöhö on tauti jossa vatsaonteloon kertyy proteiinirikasta nestettä. Tämä johtuu sydämen oikean eteisen ja kammion toimintavajavuudesta. ( matala lämpötila voi kuitenkin altistaa) Äkillinen sydänkuolema Äkillinen sydänkuolema johtuu äkillisestä sydämen toiminnanvajauksesta. Tämän syndrooman esiintyminen liittyy nopeaan kasvuun, minkä takia sitä tavataan vain broilereilla. (rotu altistaa)

Kanojen loiset Intensiivinen kotieläintalous lisää loisongelmia Sisäloiset Ulkoloiset Yksisoluiset loiset Madot Kanapunkki Täi Väive Syyhypunkki Kokkidit Histomoniasis Kryptosporiidi Sukkulamadot Heisimadot Imumadot 8.6.2011 alatunnistetiedot

Kokkidioosi Kokkidioosi on suolistosairaus. Sen aiheuttaa yksisoluinen Eimeria-loinen (7 lajia). Niin kauan kuin loisten määrä linnun ympäristössä pysyy kohtuullisena, ei tauti pääse puhkeamaan ja linnut tulevat niille vähitellen vastustuskykyisiksi. Imuniteetti yhteen lajiin ei suojaa muita lajeja vastaan. Broilereita kasvatettaessa eläintiheys on suuri, jolloin kokkidioosin puhkeaminen on todennäköistä ilman ennaltaehkäisyä. Loisen kiertokulku ympäristössä kestää 2 vrk, jos pehkun kosteus on yli 70% ja lämpötila yli + 22 C. Linnun sisällä kiertokulku on 5-7 vrk. Näin ollen reilussa viikossa loiset ovat otollisissa olosuhteissa aiheuttaneet linnuille sairastumista. Kokkidit voivat aiheuttaa vetistä tai veristä ripulia sekä kuolleisuutta riippuen Eimerialajista, ovokystien määrästä sekä linnun omasta immuniteetistä. Ne voivat aiheuttaa myös oireetonta tartuntaa, mikä ilmenee vähentyneenä rehunkulutuksena, hidastuneena kasvuna.

Kanan kokkidioosi Kokkidilajit Eimeria tenella Eimeria necatrix Eimeria acervulina Eimeria maxima Eimeria brunetti Eimeria mitis Eimeria praecox Oireet kuolleisuus ja veriset ulosteet (2-3 vk:n iässä) kuolleisuus ja veriset ulosteet (7-9 vk:n iässä) huonontaa rehun imeytymistä (3-4 vk:n iässä) huonontaa rehun imeytymistä (3-4 vk:n iässä) lieviä oireita lieviä oireita lieviä oireita

Kokkidioosin aiheuttamaa veristä suolistotulehdusta E. tenella

Eimeria necatrix

PARACOX-8 VET Rokote sisältää eläviä, heikennettyjä kokkideja, joiden elinkiertoa on lyhennetty siten, että ne eivät vahingoita suolistoa, mutta kykenevät aikaansaamaan immuunivasteen. Rokotteen teho perustuu siihen, että rokotekokkidit lisääntyvät lintujen suolistossa ja linnut erittävät rokotekokkideja ympäristöönsä. Rokotekokkidien kierto linnuista pehkuun ja taas lintuihin vahvistaa rokotesuojaa. Jos pehku on liian kuiva, rokotekokkidien kierto estyy eikä rokottamisella ole toivottua tehoa.

Luonnollinen vastustuskyky Pieni eläintiheys pieni määrä kokkideja mahdollistaa vastustuskyvyn muodostumisen ilman sairastumista kokkidioosiin. Lintujen täytyy saada vastustuskyky kaikille seitsemälle Eimeria-lajille. Kaikki yksilöt! Vaatii tarkkailua; esim. Pehku kastuu, ympäristössä liian runsaasti kokkideja, sairastuvat, joten kuivaa pehkua päälle tai märät kohdat pois.

Mustapäätauti Histomoniasis Mustapäätaudin aiheuttaa yksisoluinen loinen, Histomonas meleagridis, joka aiheuttaa kuolioisen tulehduksen umpisuolessa ja maksassa. tartunnan linnut saavat saastuneesta rehusta sekä maamadosta tai umpisuolen suolinkaisesta (Heterakis gallinae), jotka ovat ko. loisen kantajia.

Suolinkainen( Ascaridia galli) Esiintyminen: Yleinen lattiakanoilla 5-12 cm pitkä Elinkierto:Täysikasvuinen elää ohutsuolessa ja munii munia, jotka leviävät ulosteen mukana. Munat voivat säilyä vuosia ympäristössä tartuntakykyisinä 8.6.2011 alatunnistetiedot

Suolinkaisten kiertokulku Täysikasvuiset madot suolistossa erittävät jatkuvasti munia, jotka ulosteen mukana joutuvat pehkuun. Pehkussa tai maaperässä munat kehittyvät tartuntakykyisiksi (10-20 vrk). Kun linnut nokkivat tartuntakykyisiä munia, kehittyy niistä suolistossa täysikasvuisia matoja (3-54 vrk). Loiskierto kestää 5-8 viikkoa. Munat säilyvät maaperässä tartuntakykyisinä useita vuosia.

Loisten ennaltaehkäisy Puhtaat tilat Laidunkierto (liikuteltavat aitaukset) Tarkkailu ja nopea ongelmakohtien korjaus

Bakteerien aiheuttamat taudit ovat enimmäkseen toissijaisia, joten niiden hoito vaatii aina myös korjauksia elinympäristössä ja hoidossa. 8.6.2011 alatunnistetiedot

Salmonella Salmonellaa tunnetaan 2500 eri serotyyppiä. Salmonella on elintarvike hygienia ongelma, ei broilerin sairaus Salmonella tarttuu suun kautta ja leviää ulosteen välityksellä. Yleisesti broileri saa tartunnan salmonellabakteereilla saastuneen rehun välityksellä Noin 80 % Suomessa esiintyneistä ihmisten tartunnoista on peräisin ulkomaan matkoilta

Kampylobakteeri Elintarvike hygienia ongelma, ei broilerin sairaus Kampylobakteereita on usein broilereissa, joilla on ulkoilumahdollisuus Bakteeri leviää yleensä ulosteista, saastuneista elintarvikkeista tai vedestä. Kampylobakteereita on useita lajeja.suomessa tavallisimmat taudinaiheuttajat ovat Campylobacter jejuni (yli 90 % tapauksista) ja Campylobacter coli (5 10 % tapauksista). Valtaosa on saatu ulkomaanmatkoilla. Kotimaisia epidemioita on noin 1 3 per vuosi, mitkä leviävät tavallisimmin juomaveden välityksellä.

Kolibasilloosi (Eschericia coli- bakteerin aiheuttamat infektiot) Eschericia coli on toissijainen bakteeri. Se pystyy aiheuttamaan taudin vain mikäli linnun vastustuskyky on heikentynyt. Oireet: lisääntynyt kuolleisuus, kasvun hidastuminen, alentunut rehun kulutus ja hylkäykset teurastuksen yhteydessä. Ennaltaehkäisynä on stressin välttäminen kasvattamossa. Etenkin voimakkaat lämpötilavaihtelut ja ilmanvaihdon epätasaisuus kasvattamossa lisäävät lintujen stressiä ja altistavat kolibasilloosille.

Muita bakteeritauteja Clostridium perfringens on bakteeri, jota esiintyy ympäristössä. Voi aiheuttaa kuolioisen suolistotulehduksen esim. Kokkidioosin seurauksena Botulismi: (2009 Suomessa broilereilla) Clostridium botulinum bakteerin itiöitä esiintyy yleisesti maaperässä, vesistöissä, raadoissa ja eläinten sekä lintujen suolistossa. Bakteerien itiömuodot ovat erityisen kestäviä. Hapettomissa olosuhteissa itiöistä kehittyy bakteereita, jotka voivat sopivassa lämpötilassa (3 40 C) tuottaa hermomyrkkyä. Tavallisesti botulismia aiheuttavat toksiinit saadaan toksiinilla saastuneesta rehusta.

Muita bakteeritauteja Sikaruusu Pasteurelloosi Aiheuttavat äkkikuolemia linnuille, joiden vastustuskyky on heikentynyt

Sikaruusu Sikaruusu on Erysiopelothrix rhusiopathiae -bakteerin aiheuttama tauti. Bakteeria esiintyy yleisesti, ja se säilyy maaperässä ja vedessä pitkään. Kalkkuna on siipikarjasta Tauti puhkeaa stressin seurauksena, jos ympäristö on saastunut sikaruusubakteerilla. Sikaruusu on tarhatuilla riista- ja vesilinnuilla (fasaani, pyy, sorsa) yleisin äkillinen kuolinsyy, kun taas vastaavilla vapaina luonnossa elävillä linnuilla sitä ei esiinny. Tarhaus aiheuttaa stressiä ja lisää bakteerimäärää

Pasteurella multocida Pasteurella multocida-bakteeri voi aiheuttaa sairastumista kaikilla lintulajeilla. Kalkkuna on siipikarjasta herkin. Tartunnan lähde on saastunut maaperä, pehku, rehu tai vesi. Huono jyrsijäkontrolli, stressi ja huono vastustuskyky (esim. loistartunnat) altistavat taudin puhkeamiselle.

Virustaudit IB (tarttuva keuhkoputkentulehdus) Tarttuu vain kanaan Rokotevirustyypit D274 ja 4/91 siipikarjassa Vain harrastekanaloissa endeemisenä vakavaa IB QX-virusta ILT (tarttuva kurkunpääntulehdus) Tarttuu kanaan (fasaani ja riikinkukko) Harrastekanaloissa endeemisenä

IB-virus maailmanlaajuisesti suuria tappioita sekä munan -että broilerituotannolle broilerit kasvun hidastuminen, jälkitauteja, teurastamolla hylkäyksiä. Coronavirus, muuntuu helposti, joten jatkuvasti syntyy uusia viruskantoja. Tarttuu vain kanaan, ei muihin lintulajeihin tai nisäkkäisiin 8.6.2011 alatunnistetiedot

Kysymyksiä????