HARSUN TEOLLISUUS- JA YRITYSALUEEN YLEISSUUNNITELMA JA SUUNNITELMASELOSTUS 12.2.2015
3 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET 4 2 LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUKSET 4 2.1 Käytetyt koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät 5 2.2 Maastomittaukset ja -tutkimukset 5 3 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 6 3.1 Suunnitelman muodostamisessa käytetyt yleiset perusteet 6 3.2 Pintamaan poisto 8 3.3 Maa-aineksen poisto kalliopinnan päältä 8 3.4 Kallionleikkaus 8 3.5 Täyttörakenteet 9 3.6 Hulealueen reunavalli 9 3.7 Jäte- ja hulevesi ja vesijohto 9 4 MAA- JA KALLIOAINEKSEN KÄYTTÖ 10 5 10 5.1 Kustannusarvion yhteenveto 11
4 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET 1 SUUNNITTELUALUEEN SIJAINTI JA ALUEEN YLEISPIIRTEET Harsun teollisuus- ja työpaikka-alue sijaitsee Häijää Sastamalan välisen tien 249 varressa Karkun taajaman kohdalla n. 7 km etäisyydellä Tampere- Pori valtatiestä Vt11. Alue rajautuu Sastamalan Häijään väliseen tiehen 249 koillisen-lounaan -suuntaiselta rajaltaan ja muilta rajoilta naapurikiinteistöihin. Suunnittelualueen kiinteistörekisteritunnus on 790-434-1-67. Alueelle on laadittu asemakaavaluonnos. Suunnittelualueen maaston kaltevuus on kaakon-luoteen suunnassa noin 3-5 % ja koillisen-lounaan suunnassa n. 1-2 %, nousten luoteeseen ja koilliseen. Alueen piirteisiin kuuluvat avokalliot ja jäkälän peittämät maaalueet, jotka antavat viitteitä kivisestä maaperästä tai kalliopinnan läheisyydestä. Alueen luoteispuolella lähin rakennus on n. 50 metrin päässä alueen rajasta. Rakennus ei ole vakituisesti asuttu. Alueen luoteisimmasta kulmasta n. 15 metrin päässä on vanha kaivo. 2 LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUKSET Alueen lähtötilanteessa käytettävissä oli Harsun alueen ensimmäinen kaavavaihtoehto. Kaavavaihtoehtoa kommentoitiin. Ensimmäisen kaavavaihtoehdon ongelmina koettiin tonttien kuivattamiseen liittyvät ongelmat. Kuivatuksen riskeinä oli pintakuivatuksen johtaminen naapuritontin kautta. Alueesta laadittiin toinen kaavavaihtoehto, jossa katujen liittymää oli siirretty hieman luoteeseen ja tontit oli jäsennelty määrätietoisemmin katujen yhteyteen, joka mahdollisti niiden kuivattamisen rasittamatta muita tontteja. Toisesta kaavavaihtoehdosta laadittiin ensimmäinen yleissuunnitelma ja kustannusarvio. Yleissuunnitelmaa ja kustannusarviota tarkasteltiin suunnittelupalaverissa 17.12.2014. Palaverin lopputuloksena päädyttiin laatimaan uusi kaavavaihtoehto 3 sekä jakamaan alueen rakentaminen kahteen vaiheeseen. Kaavavaihtoehdossa 3 tonttialueen erotettiin M-alueella kahteen yhtenäiseen kokonaisuuteen, mikä helpotti tonttien tasaamista kahteen eri korkeusalueeseen. Alempi alue sijaitsee taso +109 alapuolelle ja ylempi taso +111 yläpuolella. Kaavavaihtoehdosta 3 laadittiin uusi yleissuunnitelma ja kustannusarvio. Kustannusarvio jaettiin lisäksi kahteen osaan kaavassa osoitettujen M-alueiden kohdalta. Kaavavaihtoehdossa 3 oli esitetty myös
5 LÄHTÖTIEDOT JA TUTKIMUKSET hulealue suunnittelualueen eteläosaan, joka mahdollisti katujen tasauksen ylös nousevan kadun tasausta palvelevaksi ja toisaalta maaston muotoa ja tien 249 tasausta mukailevaksi. Suunnitelman laatimisessa on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokannan aineistoa. Aineisto on hankittu Maanmittauslaitoksen avoimen datan kautta 10/2014. Aineiston käyttö perustuu Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssiin - versio 1.0-1.5.2012. Alueella on tehty tilaajan ja konsultin toimesta maastotutkimuksia ja mittauksia. 2.1 Käytetyt koordinaatti- ja korkeusjärjestelmät Alueen lähtötiedot ovat olleet ETRS-GK23 tasokoordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Mittaukset on tehty ETRS-GK23- tasokoordinaattijärjestelmään ja N2000-korkeusjärjestelmään. Maanmittauslaitoksen avoimesta datasta hankittu aineisto on ollut hankintahetkellä ETRS-TM35FIN tasokoordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Aineistot on muunnettu ETRS-GK23 -tasokoordinaattijärjestelmään Geodeettisen laitoksen kolmioittaisella affiinisella muunnoksella. 2.2 Maastomittaukset ja -tutkimukset Alueen suunnittelun ja kustannusarvion laatimisessa keskeisin asia oli vallitsevan kalliopinnan selvittäminen. Kalliopinnan selvittämiseksi alueella tehtiin maastomittauksen tukema maatutkaus. Maatutkauksen suoritti Geo-work Oy. Maatutkauksen tarvitsemista mittauksista vastasi Destia Oy:n mittauspalvelut. Alueella tutkattiin yhteensä 28 maatutkalinjaa, joiden pituudet vaihtelivat 50 metristä 260 metriin. Tutkalinjojen suunnittelua varten alueella kartoitettiin avokalliot. Maatutkattavat linjat suunniteltiin kulkeviksi avokallioalueiden yli, jolloin avokalliot toimivat maatutkauksen kalliopintareferensseinä. Avokallioiden mittauksen yhteydessä mitattiin myös alueen eteläosassa olevat lähimmät rummut sekä tien 249 suunnittelualueen puoleinen reuna. Avokallioiden ja lähiympäristön kohteiden mittauksesta vastasi Sastamalan kaupungin mittausosasto.
6 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Maatutkaus tulkittiin syvyytenä maanpinnasta. Syvyystieto yhdistettiin avokallioista saatuihin mittaustuloksiin ja Maanmittauslaitoksen avoimesta datasta hankittuun maanpintaan luokiteltuun laserkeilausaineistoon. Yhdistettyjen aineistojen pohjalta muodostettiin laskennallisesti tihennetty kalliopintamalli. Maatutkauksen perusteella kalliopinta on erittäin ohuen moreeni- tai turvekerroksen alla. 3 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Suunnitelmasisältö perustuu kolmanteen kaavavaihtoehtoon. Kaavavaihtoehdon yhteyshenkilönä on toiminut Sastamalan kaupungilta Timo Silomaa. Kaavavaihtoehto on toimitettu suunnitelman pohjaksi 12.1.2015. Seuraavissa kappaleissa kuvattu yleissuunnitelmassa käytetyt suunnittelu- ja määrälaskentaperusteet. Suunnitelman tavoitteena oli tarkastella kaavavaihtoehtojen toteutettavuutta, laatia kustannusarvio ja tarkastella kaavavaihtojen vaikutusta kustannusarvioon. Alkuperäinen tavoite oli laatia alueella massataseeltaan tasapainoinen suunnitelma. Tavoitetta muutettiin 17.12.2014 pidetyssä palaverissa tuottamaan Sastamalan kaupungille myöhempään käyttöön jalostettua kiviaineista ja louhetta. 3.1 Suunnitelman muodostamisessa käytetyt yleiset perusteet Suunnitelman ensisijaisena perusteena on käytetty alueen sopivuutta Sastamanlantiehen (tie 249). Sastamalantien (tie 249) pituuskaltevuus suunnitelma- alueen kohdalla on n. 2 % kohti etelää laskevana. Kaava-alueen liittymä muodostaa korkeudeltaan pakkopisteen Sastamalantiehen. Sastamalantien reunalla olevien tonttialueiden korkeus on valittu Sastamalantietä korkeammalle. Kaava-alueen pohjoispäässä suunnitelman pinta (louheen poistotaso) on noin Sastamalantien tasossa ja kaava-alueen liittymän molemmin puolin noin 0,4 metriä Sastamalantien pintaa ylempänä. Kaava-alueen eteläpäässä hulealueen reunassa suunnitelman pinta ja louheen poistotaso on noin 1,4 metriä Sastamalantien pintaa korkeammalla. Kaavaalueen reunalla leikkauksen B-B kohdalla suunnitelman pinta on metrin Sastamalantien pintaa ylempänä. Kaava-alueen Sastamalantien suuntainen pituuskaltevuus on noin 1,5 %. Suunnitelmassa on käytetty kaltevuuksia 1%...1,5%. Käytetyillä kaltevuuksilla 1%...1,5% on pyritty pakottamaan tonttien peruskuivatussuunta siten, että tonttialueiden kuivatus ei tapahdu viereisten tonttien kautta, alueen viettoviemäröinti voidaan rakentaa tontin kohdalle ja tontin rakentajalle jää varaa muotoilla tarvittava pinnantasaus.
7 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Katujen pituuskaltevuus vaihtelee välillä n. 1%...5%. Pääasiassa on pituuskaltevuuksissa on pitäydytty pituuskaltevuudessa n. 1%...2,5%, mutta noustessa (suunnitelmassa Nousu) suunnittelualueen luoteisosaan, on kahden vastakkaisen pyöristyskaaren välissä käytetty noin 10 metrin matkalla pituuskaltevuutta 5%. Kaava-alueen luoteisosan tonttien tasaus on sidottu luoteeseen nousevan kadun tasaukseen. Luoteisosan tontit ovat kadun paalulla 125 (M-alueen jälkeen) yhden metrin kadun pintaa ylempänä. Tonttien keskivaiheilla kadun pinta on noin 0,4 metriä tontin suunnitelmapintaa ylempänä. Suunnitelma-alueen rajalla kadun paalulla 240 kadun pinta on noin 0,2 metriä tonttitasoa ylempänä. Luoteisosan tonttien tason nostaminen ei vähennä merkittävästi louhintamäärää, mutta vaikeuttaa tonttiliittymän toteuttamista luoteen suuntaan olevan kadun jyrkemmän nousun jälkeen. Sastamalantien suuntaisen kadun (Pääkatu) tasaus on korkeimmillaan luoteen suuntaan nousevan kadun (Nousu) liittymän kohdalla. Tasauksella on pyritty helpottamaan luoteen suuntaan nousevan kadun maltillisen tasauksen suunnittelua ja saamaan nousevan kadun varrella olevien tonttien tasaus ylemmäksi louhintamäärien pienentämiseksi. Sastamalantien suuntainen katu laskee etelään noin 2 % pituuskaltevuudella. Katu päättyy tonttialueisiin, minkä takia tonttien välistä koillisen-lounaan suuntaista tonttirajaa pitkin on varattava riittävä alue johdoille ja pintavesille. Kaava-alueen eteläkärjessä olevalle hulealueelle johdetaan hulevedet hulevesiviemäriä ja pintavedet painannetta pitkin tonttien väliin varattavan alueen kautta. Johdoille ja pintavesien painanteelle on suunnitelmapiirustuksessa 419641.1 esitetty 10 metriä leveä alue. Kaava-alueen pohjoisosan kuivattaminen pintavaluntana edellyttää EV-alueen muotoilua Sastamalantiehen ja kaava-alueeseen sopivaksi ja yhtäjaksoisesti viettäväksi siten, että EV-alueen kautta voidaan pintavedet johtaa hulealueelle.
8 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 3.2 Pintamaan poisto Pintamaan poisto tehdään katu- ja tonttialueilta sekä hulealueelta. Pintamaan poiston keskimääräisen vahvuuden on oletettu olevan n. 15 cm. Pintamaat kuljetetaan maankaatopaikalle. 3.3 Maa-aineksen poisto kalliopinnan päältä Maa-aines poistetaan kallion päältä katu- ja tonttialueilta sekä hulealueelta. Maa-aines välivarastoidaan ja käytetään verhoilu-, pinta- ja tiivistysrakenteisiin. 3.4 Kallionleikkaus Kalliopinta puhdistetaan ja kallio louhitaan tonttialueilla suunnitelmassa esitettyyn kaltevuuteen ja tasoon suunnitelman korkeus 0,3 m. Louhintataso = suunnitelman pinta 0,3 metriä = irtilouhintataso. Suuret lohkareet rikotaan. Louhittu kallio poistetaan suunnitelman korkeustasoon. Kallion poraus ja louhinta tehdään luiskakaltevuudella 5:1. Louhittu kallio poistetaan luiskissa 1:2 kaltevuuteen, kun luiskakorkeus on 2 metriä tai korkeampi. Katualueilla irtilouhinta ulotetaan tasoon kadun pinta 1 m. Irtilouhintaalueen leveys ulottuu louhintaluiskineen katu-alueen rajaan saakka. Kadun rakenteeseen louhitaan kanaali kunnallistekniikkaa varten. Kanaalin irtilouhintasyvyys on kadun pinta 2 metriä. Kanaalin pohjan leveys on 3,2 metriä.
9 SUUNNITELMAN SISÄLTÖ 3.5 Täyttörakenteet Tonttialueilla täyttö aloitetaan paljastetusta kalliopinnasta ja ulotetaan suunnitelman korkeustasoon ja kaltevuuteen. Täyttö tehdään louheella #0 300mm kerroksittain tiivistäen. Katualueilla täyttö tehdään louheella #0 300mm kantavan kerroksen alapintaan saakka. Kantava kerros tehdään 250 mm vahvuisena kerroksena paikalla murskatusta kalliomurskeesta #0 63 mm. 3.6 Hulealueen reunavalli Hulealueen reunavallin ulkopinta tehdään 500 800 mm:n vahvuisena kerroksena kalliosta saatavasta louheesta #0 300mm tai murskatusta pienlouheesta #0 150 mm. Reunavallin -yläreunan korkeus on +102,90 -yläpinnan leveys on 1,5 metriä -hulealueen luiskakaltevuus on 1:2 -ulkoreunan luiskakaltevuus on 1:2,5 Reunavallin sisään rakennetaan moreenista tiivis sydän tasolle +102,60. Reunavallin läpi johdetaan purkuputki korkeudelta n. +101,5. Hulealueen toiminnan ja veden purkurakenteen tarkempi suunnittelu tehdään alueen hulevesiselvityksen yhteydessä. 3.7 Jäte- ja hulevesi ja vesijohto Jätevesiviemäri sekä vesijohto tuodaan kaava-alueelle alueen eteläkärjestä eteläisimpien tonttien välistä. Hulevesiviemäri kulkee samassa tilavarauksessa eteläisimpien tonttien välissä mutta purkaa hulevedet suunnittelualueen eteläkärjessä olevalle hulealueelle. Jätevesiviemärin ja vesijohdon mahdollinen liitos on Vännintien ja Kylmänsuonkadun kautta kulkeviin olemassa oleviin vesijohtoon ja jätevesiviemäriin.
10 MAA- JA KALLIOAINEKSEN KÄYTTÖ 4 MAA- JA KALLIOAINEKSEN KÄYTTÖ Kaava-alueen massatasapaino on ylijäämäinen. Kallion päältä poistettava maa-aines varastoidaan ja käytetään lopuksi verhoiluihin ja viimeistelyihin. Turvetta voidaan hyödyntää myös kasvualustana. Maa-ainesta käytetään lisäksi hulealueen reunavallin sisään rakennettavaan tiivistysrakenteeseen. Kaava- ja katualueilta louhittavan ja poistettavan kallion määrä on n. 63000 m 3 ktr. Lisäksi vesihuoltokaivantojen auki kaivusta syntyy pois kaivettavaa kalliota n. 2000 m 3 ktr. Alueella tarvitaan täyttöihin murskattua materiaalia n. 40000 m 3 rtr. Täyttöihin tarvittava materiaali saadaan alueelta. Materiaaliylijäämä alueelta on 54 000 m 3 rtr murskattua kalliokiviaineista. Ylijäämän varastokasalle tarvittava tilavuus on n. 81 000 m 3 itd. 5 Harsun alueesta laadittiin yleissuunnitelman suunnittelu- ja määrälaskentaperusteisiin perustuva kustannusarvio. Kustannusarvio on laadittu Infra ry:n FORE-rakennusosalaskennalla. Kustannusarvion kustannusindeksi on 112,70 (2010 = 100). Kustannusarvio on laadittu koko Harsun kaava-alueelta. Alueen jakaminen kahteen vaiheeseen M-alueiden kohdalta jakaa kustannukset seuraavasti: - I-vaihe (Sastamalantien puoleinen alue) 75 % - II-vaihe (alueen luoteisosa) 25 % Alueen jakamisessa kahteen toteutusvaiheeseen on huomioitava, että M-alueiden luoteispuolella olevan kahden tontin louhintamäärä on n. 10-15000 m 3 ktr, jolloin kiviaineksen murskaus on taloudellisempaa tehdä kokonaan ensimmäisessä työvaiheessa. Ensimmäisen toteutusvaiheen yhteydessä tehtävä murskaus tuottaa varastoitavaa kiviainesta määrän, jolle on myös voitava osoittaa varastointialue, jota varten varastointialueelta on poistettava pintamaat ja maa-aines kallion päältä.
11 5.1 Kustannusarvion yhteenveto Kustannusarvion yhteenveto on tehty koko asemakaavaluonnoksen alueelle. Maan ja pintamaiden poisto, kallion louhinta ja murskaus 1 234 000 Penger- ja täyttörakenteet 310 000 Svv, jvv, vesijohto, valaistus, kaapelit, muut 373 000 Työmaan tuki ja rakennuttajan työmaatehtävät 200 000 Tilaaja- ja rakennuttajatehtävät 130 000 YHTEENSÄ 2 247 000 Tampereella 12.2.2015 Ari Jokihaara Projektipäällikkö LIITTEET: 419641.1 TASAUSPIIRUSTUS 419641.2 LEIKKAUKSET A-A, B-B, C-C 419641.3 LEIKKAUKSET D-D, E-E, F-F 419641.4 PITUUSLEIKKAUS PÄÄKATU (Sastamalantien suuntainen katu) 419641.5 PITUUSLEIKKAUS NOUSU
12 Destia Oy Hatanpään valtatie 30 PL 382, 33101 TAMPERE Puhelin (vaihde) 020 444 11 www.destia.fi etunimi.sukunimi@destia.fi
RYHMITTÄIN Projekti: 419641 Harsun alue, Sastamala Laskelma: Harsun alueen esirakentamisvaiheen kustannusarvio Työnumero: 419641 Hankkeen tyyppi: Investointi Dokumentin luoja: Ari Jokihaara Vastuuhenkilö: Ari Jokihaara Viimeinen muokkaaja: Ari Jokihaara Raportoija: Ari Jokihaara Asiakas: Destia Oy Projektipäällikkö: Ari Jokihaara Aluekerroin: 0.96 Kustannusindeksi: 112,70 (2010=100) Päivämäärä: 6.2.2015 Laskelman kustannukset yhteensä: 2 247 000 Koko laskelma Rakennusosat Tunniste Rakennusosa Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä KALLION- JA MAANLEIKKAUS 0.00 1 233 700 1141 Pintamaan poisto, helppo ( kuljetus < 5 km ) * m2tr 72 000 0.75 54 000 1613 Maaleikkaus, massojen kuljetus läjitykseen * m3ktr 12 000 2.75 33 000 1715 Murskaus 0/31 * t 15 000 1.80 27 000 1716 Kallion kuormaus ja kuljetus murskaamoon * m3ktr 63 000 3.20 201 600 Tontit ja katualueet, louheen poistomäärä 1716 Murskaus 0/63 * t 155 000 1.20 186 000 1717 Irtilouhittu rakenne tonttialueet, asuttu alue * m3ktr 66 000 5.25 346 500 1717 Irtilouhittu rakenne, katualueet * m3ktr 8 000 5.25 42 000 1717 Irtilouhittu rakenne, tonttialueet * m2 10 800 14.50 156 600 1717 Irtilouhittu rakenne, katualueet * m2 4 000 14.50 58 000 1721 Putki-ja johtokanaalit * m3ktr 3 000 43.00 129 000 SVV, JVV, VESIJ, VALO, KAAPELIT, MUUT 0.00 372 675 1434.33 Muovinen putkirumpu 560 mm * mtr 150 78.50 11 775 1621 Putkikaivannon kaivu * m3ktr 3 300 6.00 19 800 Kaava-alue + siirtolinja 1721 Putki-ja johtokanaalit * m3ktr 600 39.50 23 700 Siirtolinjan arvioitu louhinta 1831 Asennusalusta sorasta (tasauskerros) * m3rtr 400 18.20 7 280 1832 Alkutäyttö sorasta * m3rtr 1 000 11.50 11 500 1833 Lopputäyttö soralla * m3rtr 1 000 11.50 11 500 2211.1 Reunatuki luonnonkivestä, suora 15 cm, harmaa * mtr 600 61.50 36 900 3111.21 Muovinen jätevesiviemäri (vietto) 160 mm, SN 8 * mtr 800 13.75 11 000 3113.1 Muovitarkastuskaivo 600 mm (jätevesi) * kpl 43 1 020.00 43 860 3121.21 Muovinen salaoja 160 mm kanaaliin * mtr 600 12.80 7 680 Salaojaputki kanaaliin 3121.23 Muovinen hulevesiviemäri (vietto) 315 mm, SN 8 * mtr 800 34.10 27 280 3123.7 Hulevesikaivo muovista 600 mm * kpl 20 980.00 19 600 Sivu 1 / 2
3131.21 VJ M 110 mm, PE, PN 10 * mtr 800 21.50 17 200 3311 Kaapelit * m 15 000 4.00 60 000 Kaapelit, arvio 3321.11 Suojaputki 50 M * mtr 3 000 4.10 12 300 3323 Kaapelikaivo (1000 mm) * kpl 3 900.00 2 700 3369 Valaisinpylväs, metalli, 1 vartinen, h=8m, myötäävä, kpl 36 1 350.00 48 600 PENGER- JA TÄYTTÖRAKENTEET varsi=1,0m + jalusta + valaisin * 0.00 310 600 1811.1 Moreeni ja pintamaat rakenteeeseen ja verhoiluun * m3rtr 23 000 5.00 115 000 1812.1 Täytöt murskatulla materiaalilla, murskevarastosta * m3rtr 34 500 5.20 179 400 1819 Hulealtaan reunapenger * m3rtr 800 9.00 7 200 2131.2 Sitomaton kantava kerros KaM 0-32 (materiaali m3rtr 2 000 4.50 9 000 1000-4000 Rakennusosat murskaamosta) yhteensä * 1 916 975 Työmaatehtävät 5300 5400 5500 Rakentamisen työmaatehtävät ja erityiset työmaakulut Työmaapalvelut Työmaan kalusto 60 000 20 000 20 000 5761.31 Hintatason muutokset 100 000 Työmaatehtävät yhteensä 200 000 1000-5500 Rakennusosat ja työmaatehtävät yhteensä 2 116 975 Tilaajatehtävät 5600 5700 Suunnittelutehtävät 30 000 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 100 000 Tilaajatehtävät yhteensä 130 000 1000-5580 Rakennusosat, työmaatehtävät ja tilaajatehtävät yhteensä 2 246 975 Muut kustannukset Nimi Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Muut kustannukset yhteensä Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 2 247 000 (Alv. 24%) 539 300 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 2 786 200 Sivu 2 / 2