Itämeri-foorumi 2009 Ympäristöfoorumi 15.5.2009 Itämerelle kirkkaampi huominen olemmeko toimissamme oikeilla jäljillä? puheenjohtaja: meriohjelman päällikkö Anita Mäkinen, WWF raportoija: projektipäällikkö Salla-Maria Alanen, Centrum Balticum Kansallisen Itämeri-foorumin ympäristöfoorumi kokoontui ensimmäisen kerran kevään 2008 Itämeri-foorumin yhteydessä. Foorumin jäsenet kokosivat tuolloin yhteisen Top 10 -listan Itämeren pelastamiseksi tarvittavista toimenpiteistä (Liite 1). Foorumin jäsenet myös sitoutuivat edistämään toimenpidelistaa omassa työssään. Joulukuussa 2008 foorumin jäsenet kokoontuivat seurantakokoukseen, jossa päivitettiin Top 10 -listan toimenpiteiden toteutumista ja keskusteltiin myös kevään 2009 Itämeri-foorumin ympäristöfoorumin teemoista. Molemmat ympäristöfoorumin vuoden 2008 tilaisuudet houkuttelivat kiitettävän määrän osallistujia, jotka kävivät hyviä ja kiinnostavia keskusteluja Itämeren tilasta ja keinoista sen parantamiseksi. Itämeren ympäristön tilan parantaminen on foorumilaisille tärkeä asia, johon halutaan todella panostaa muutoinkin kuin vain sanoissa ja paperilla. Taustaa Itämeren suojelutyössä Kevään 2009 ympäristöfoorumin toiminnalle ajankohtainen tausta on kesällä 2009 valmistuva Itämeri-strategia. Itämeri-strategia on Euroopan unionin (mega-)aluestrategia, jonka tarkoitus on koordinoida ja tehostaa Itämeren alueella tehtävää yhteistyötä ja kehitystä. Se on laatuaan ensimmäinen EU:n alueella, ja eräällä tavalla pilottiluonteinen. Hyvin toteutuessaan se toimii mallina muille EU:n mega-alueille. Itämeri-strategia ei ole vain ympäristökysymyksiä käsittelevä strategia. Sillä on ympäristöasioiden lisäksi kolme tukijalkaa: talous, turvallisuus ja saavutettavuus (mm. logistiikka). Suomen prioriteetit Itämeri-strategiassa ovat olleet: Puhdas Itämeri Turvallinen meriliikenne Kannattava taloudellinen toimintaympäristö Kannustava tiede- ja innovaatiopolitiikka Toimiva logistiikka ja liikenneyhteydet: Itämeren moottoritie + liikenneverkkojen kehittäminen Energiayhteistyö Vahva sisäinen turvallisuus
Euroopan komission ehdotus Itämeri-strategiaksi valmistuu kesäkuussa 2009. Tavoitteena on, että strategia ja sitä toteuttava toimenpideohjelma saadaan hyväksytyksi Ruotsin puheenjohtajuuskauden (vuoden 2009 toinen puolisko) aikana. Itämeri-strategiaan voi tutustua osoitteessa: http://ec.europa.eu/regional_policy/cooperation/baltic/ Ympäristöfoorumin ohjelma Ympäristöfoorumissa kuultiin seuraavat alustukset: Anita Mäkinen: Itämerelle kirkkaampi huominen olemmeko toimissamme oikeilla jäljillä? (Ympäristöfoorumin 2009 taustaa: Ympäristöfoorumi 2008, seurantakokous joulukuussa 2008, Itämeri-strategia ja päivän ohjelma.) Karri Eloheimo, projektijohtaja, John Nurmisen säätiö: Puhdas Itämeri -hanke (Hankkeessa keskitytään Itämeren rehevöitymisen torjuntaan vähentämällä fosforipäästöjä Puolassa.) Johanna Ikävalko, ympäristöjohtaja, MTK: Maatalouden vesiensuojelu, MaSu (Yhteistyöselvitys ja esitys siitä, kenen pitäisi tehdä työtä maatalouden vesiensuojelun kanssa, ja kenet kaikki em. työssä pitäisi huomioida.) Jari Luoto, Itämeri-strategian vaikuttavuusarvio (Mitä komissio hahmottelee tarkemmin strategian ympäristöosion sisällöksi.) Anita Mäkinen ja Salla-Maria Alanen, Itämeri-kysely MeP-ehdokkaille (Verkkokysely kesän 2009 europarlamenttivaaliehdokkaille heidän ajatuksistaan Itämeri-strategiasta ja Itämeren suojeluun liittyen.) Keskustelun teemoja Ympäristöfoorumi oli jälleen osallistujapohjaltaan laaja; yli 40 Itämeren suojelun parissa toimivaa henkilöä toi panoksensa foorumin keskusteluihin (Liite 2). Erityisesti osallistujat pohtivat maatalouden ravinnepäästöjen vähentämisen näkökulmia, ympäristöprojektien toteuttamisen realiteetteja ja Itämeri-strategialle asetettujen toiveiden toteutumiseen liittyviä kysymyksiä. Maatalouden ravinnepäästöt ja maanviljelijöiden sitouttaminen ravinnekuormien vähentämiseen on monia askarruttava asia. Toisaalta nähdään, että työtä kohtaan osoitetaan paljon positiivista suhtautumista, mutta osallistujia huolestutti mm. se, miten maanviljelijä saadaan alkuinnostuksen jälkeen päämäärätietoisesti jatkamaan työtään vesiensuojelun hyväksi. Miten viljelijä voi todentaa, että hänen toimenpiteillään on ollut vaikutusta vesien tilaan? Monet osallistujat olivatkin sitä mieltä, että jokisuiden jatkuvatoimiseen kuormitusmittaukseen tulisi panostaa. Näin saisimme pitkän aikavälin luotettavaa tietoa kuormituksessa tapahtuvista muutoksista. Samalla voisimme myös todentaa, että tietyllä alueella tehdyillä vesiensuojelutoimenpiteillä todella on ollut vaikutusta. Ongelmana tietenkin on, että on vaikeaa erotella esim. haja- ja pistekuormituksen osuuksia kuormitusmittauksissa. Monet foorumilaiset toimivat ympäristön- ja vesiensuojeluun liittyvissä projekteissa, ja olivat huolissaan projektitoiminnan käytännön ongelmista. Koettiin, että nykyiset rahoitusmallit eivät ole joustavia, eivätkä todellisuudessa mahdollista konkreettisia toimenpiteitä ja niiden vaikutusten seurantaa. Projektirahoitukseen liittyen toivottiinkin reippaita byrokratian vähentämistalkoita. Projektitoimintaan liittyen keskusteltiin myös public-private -hankkeista ja niiden lisääntymisestä. Innovatiivisten vesiensuojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi tarvittaisiin riskirahoi-
tusta, jota on toistaiseksi kuitenkin vain vähän tarjolla. Myös Itämeri-strategia ja eurovaaliehdokkaille tehty kysely puhuttivat foorumilaisia. Itämeristrategia on jäänyt monelle vielä kaukaiseksi asiaksi, ja sen ansioita ja mahdollisuuksia vaikuttaa pidettiin vaikeina arvioida. Ymmärretäänkö komissiossa oikeasti Itämeren arvo ja sen erityisyyden asettamat vaateet? Monet foorumilaiset kokivat europarlamentin työn jäävän kovin etäiseksi ja epäilivät samalla, onkohan parlamentaarikoille heidänkään työnsä tuttua. Kansalaisaktiivisuuden lisäämistä päättäjien suuntaan ja aidon dialogin aikaan saamista pidettiin hyvin tärkeänä. Ympäristöfoorumissa päätettyä Ympäristöfoorumin jäsenet haluavat konkretiaa, käytännönläheisyyttä, yhteistyötä, jatkuvuutta ja uusia tapoja yhteistoiminnalle vesiensuojelutyössä. Itämeri-foorumia 2010 silmällä pitäen ympäristöfoorumi ehdottaa seuraavaa: 1. Itämeri-strategian etenemistä seurataan 2. Valittujen MeP:ien toimintaa seurataan (seurantakysely; kummimepin valinta) 3. Pyritään aktiiviseen yhteistyöhön MeP:ien kanssa 4. Järjestetään talvella ympäristöfoorumin seurantakokous Muun muassa em. toimenpiteissä tärkeimpinä jatkuvasti esillä pidettävinä teemoina pidettiin maatalouden ympäristötukijärjestelmän kehittämistä, haja-asutusalueiden kuormituksen vähentämistä, laivojen jätevesipäästöjen vähentämistä ja ilmastonmuutoksen huomioimista ravinnekuormituslukuja arvioitaessa. Lämmin kiitos kaikille osallistujille!
Itämeri-foorumin 2008 ympäristöfoorumi TOP 10: Mitä pitäisi tehdä Itämeren pelastamiseksi Liite 1 1. Korkealuokkaisen ja monitieteisen (Itämeri-)tutkimuksen turvaaminen. Kaiken päätöksenteon lähtökohtana tulee olla tutkimustieto erityisesti laadukas, monipuolinen ja ajantasainen tieto. Ei vain merentutkimus, vaan myös muu Itämeren suojelua edistävä tutkimus, kuten esim. teknologian tutkimus ja erilaisten lannoitteiden tutkimus. 2. Tutkimustiedon, hallinnollisten rakenteiden ja kohderyhmien vaikuttavuusanalyysi. Tutkimustiedon volyymistä tulee vaikuttavuusanalyysien avulla selvittää, mikä todella on tehokkain keino vaikuttaa positiivisesti Itämeren tilaan, miten se parhaiten toteutetaan ja mihin tulee satsata. Analyysin avulla voidaan määrittää muutostarpeet niin toiminnassa, toimintarakenteissa kuin viestinnässäkin. 3. Vaikuttavuusanalyysin tulosten implementointi ja resurssien turvaaminen. Toteutetaan edellä mainitun vaikuttavuusanalyysin määrittämät muutostarpeet. Varmistetaan, että toteuttamista varten on olemassa tarvittavat henkilö- ja taloudelliset resurssit. 4. Teho-hankkeen periaatteet, kokemukset, tulokset määräävät uuden ympäristötukiohjelman sisällön. Käynnistysvaiheessa oleva Teho-hanke on yksi esimerkki todellisesta töihin ryhtymisestä Itämeren suojelussa. Hankkeessa tehdään maatilakohtaista neuvontaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla, ja samalla etsitään kohteita, joissa on tarvetta tehokkaille vesiensuojelutoimenpiteille. Tehohankkeen malli tulisi levittää koko Suomeen. Hankkeen tulokset tulee huomioida maatalouden ympäristötukiohjelman sisältöä uudistettaessa. 5. Ongelmaratkaisujen täsmätiedottaminen. Ongelmaratkaisujen tultua määritetyiksi, viesti tulee muotoilla kuulijalle sopivaan muotoon: on tärkeää määrittää ajoissa, kenelle tiedotetaan, mitä tiedotetaan ja miten tiedotetaan! 6. Yksilön vastuiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen. Myös yksityisen ihmisen tulee ottaa vastuu Itämeren suojelusta. Siksi täytyy selkeästi kertoa, miten yksilö voi vaikuttaa Itämeren tilaan omassa arjessaan ja työssään? Myös valtiovallan tulee kannustaa kestävään toimintaan, esim. hallituksen Itämeren suojeluohjelman (2002) mukaisesti. Yksi keino osaamistason nostamiseen voisi olla ns. Itämeri-koulu (materiaali tai kurssi), jossa opetettaisiin Itämereen ja sen suojeluun liittyvistä asioista ja omien valintojen merkityksestä. 7. Itämeren ympäristökasvatusverkoston tehokas toiminta. Itämeren ympäristökasvatuksen piirissä toimii lukuisia toimijoita. Tämä on johtanut työn pirstaloitumiseen ja päällekkäisyyteen, mikä on moninkertaistanut työtä ja aikaansaanut turhautumista. Tarvitaankin koordinointia, selkeyttämistä ja verkostoitumista! Toimijoita pitää auttaa löytämään toisensa ja muotoilemaan yhteinen viesti, jota vahvistamaan voisimme hyödyntää yhteiset voimavaramme. 8. Suomi profiloituu selkeämmin EU:n Itämeri-strategian valmistelussa. EU:n komission valmistelemaan Itämeri-strategiaan tulee ottaa proaktiivinen lähestymistapa ja varmistaa, että strategiaan saadaan mukaan kaikki ne asiat, jotka ovat meille suomalaisille tärkeitä. 9. Itämeri-buumin hyödyntäminen ja jatkon turvaaminen. Itämeri ja sen suojelu on nyt kaikkien aiheena, niin valtioiden päämiesten käymissä neuvotteluissa kuin kansalaisten kahvipöytäkeskusteluissa. Kiinnostus tulee hyödyntää ja toimia ripeästi viestin eteenpäin viemiseksi ja suojelutoimenpiteiden toteuttamiseksi. Samalla tulee valmistella tietä myös tulevaisuutta varten aihe ei saa unohtua buumin hiipuessa, vaan siitä pitää tehdä osa arkeamme. 10. Hyväksyttyjen toimenpideohjelmien toimeenpano. Hallituksen Itämeren suojeluohjelma v. 2002, vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015 ja Baltic Sea Action Plan v. 2007 tulee toimeenpanna täysimääräisinä. Suunnittelusta toteuttamiseen!
Itämeri-foorumin 2009 ympäristöfoorumin osallistujat Liite 2 Anita Mäkinen (puheenjohtaja) Roger Aapola Markku Alahäme Nina Brander Karri Eloheimo Eija Eloranta Harri Ekebom Harri Falck Johanna Ikävalko Jarkko Kanerva Päivi Kippo-Edlund Anniina Kirstinä Juha Kääriä Aino Launto-Tiuttu Jari Luoto Olli-Pekka Mäki Miina Mäki Pekka Paavilainen Veijo Peltola Tapio Penttilä Esko Pettay Saila Porthén Lotta Ruokanen Jouni Saario Kaija Saarni Pirjo Siik Marjut Taipaleenmäki Kristiina Tarkiainen Marja Tarvainen Katja Tauriainen Mikko Toivola Anne-Mari Ventelä Patrick Zilliacus Salla-Maria Alanen (raportoija) sekä Sonja Daraghi, Heidi Hyytiäinen, Katariina Kemppainen, Jenni Nyman, Linh Phan, Ilmari Salo, Marco Tuominen ja Jan Virtanen WWF Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Turun Satama Kastu / TSYK lukio John Nurmisen säätiö Itämeren kaupunkien liitto Saaristomeren Suojelurahasto Kunnallislehti Paimio-Sauvo-Kaarina MTK Helsingin kaupungin ympäristökeskus Turun ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu MTK Varsinais-Suomi Ulkoasiainministeriö Turun kaupunki John Nurmisen säätiö Pro Saaristomeri -ohjelma, LOSYK Liedon kunta Varsinais-Suomen liitto Biota Tech Helsingin kaupungin ympäristökeskus Kaarinan kaupunki RKTL Liedon kunta Kaarinan lukio Kastun lukio Eduskunta Centrum Balticum Kaarinan lukion Itämeri-opiskelijaryhmä