Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä

Samankaltaiset tiedostot
Fysikaaliset tekijät ja yhteisvaikutukset

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Autoalan kysely 2014

Ylitarkastaja Tuula Uurala. Missä on ergonomia? Ergonomia ja työsuojeluvalvonta

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Huomioi, että täytät lomakeeseen ko. lomakkeessa käsiteltävän riskiluokan vaaroja esim. fysikaaliset vaaratekijät, tapaturman vaarat jne.

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminta sisäilmaongelmien käsittelyssä

Insteam Consulting Oy

TYÖSUOJELUKYSELY Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma

Kemialliset altisteet Tunnistatko altistumisriskit? Rauno Pääkkönen, TkT Tmi Rauno Pääkkönen

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Sähkö fysiologiset vaikutukset Osa 2 Sähkö- ja magneettikentät

Kemialliset tekijät työpaikoilla

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi

Fysioterapia työterveyshuollossa

URAKOITSIJOIDEN TYÖTURVALLISUUSINFO VAASA & SEINÄJOKI ANTTI JOKELA, YIT SUOMI OY

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Varhaiskasvatuksen opintopäivä Kaija Ojanperä Työympäristöasiantuntija

Riskienarvioinnin perusteet ja tavoitteet

Työturvallisuuslaki. Lakimies Jouni Kallioluoma

TYÖN RISKIEN ARVIOINTIKORTIT

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Työsuojelukysely. Johdanto. Kyselyn toteutus. Teknologiateollisuus ry Metallityöväen liitto ry

Työturvallisuus. Pohjatutkimuspäivät Jani Lepistö

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Kemikaalivaarojen arviointi

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO maaliskuuta 2013

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Yhteinen työpaikka -uhka vai mahdollisuus? Jarmo Osmo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue

Henkilönsuojainasetus (EU) 2016/425

Melun ja tärinän tilanne ja kehitys. Tapani

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi Finlandia-talo

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

T Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén

Haipro - WPro Riskien arvioinnin työkalu Miia Puukka

Tärinän riskit ja torjuminen työympäristössä - Työntekijälle

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Tunnistatko altistumisriskit?

Työsuojelukysely Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen työpaikkojen suurin työsuojeluongelma

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työterveyshuollon ja työhygienian yhteinen tulevaisuus

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Riskienhallinnalla terveyttä ja hyvinvointia

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

TYÖHYGIENIA. Työsuojelupäällikön perustieto

Työnantajan vastuut ja muutokset kemikaalilainsäädännössä

Tietoa ja työvälineitä. Työn riskien arviointi Vaaratekijäkortit

EUROOPPALAINEN KUNNOSSAPIDON TURVALLISUUSKAMPANJA

UUDENMAAN TYÖSUOJELUPIIRI

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Työhygienian trendit Suomessa. Milja Koponen Työterveyslaitos Rauno Pääkkönen Tmi Rauno Pääkkönen

Työturvallisuuskilpailun merkitys työturvallisuuden kehittäjänä. Keijo Päivärinta

Melu, ergonomia ja ilmanvaihto ongelmana työpaikoilla

Työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi

Säteilyturvakeskuksen määräys ionisoimattoman säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

KEHAPA2-Projektin tulokset

Teknologiateollisuuden työympäristön seurantakierros Heikki Laitinen 2009

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

TYÖSUOJELUKYSELY 2017

MAATILAN TYÖTURVALLISUUS

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu ja seurantakierros 2007

VAAROJEN TUNNISTAMINEN JA RISKIEN ARVIOINTI KALANVILJELY-YRITYKSISSÄ

Miten pääsen tapaturmataajuudessa tasolta 100 tasolle 50? Tom Johnsson Tapaturva Oy

Alueellinen vesihuoltopäivä , Mikkeli. Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas. Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri

Hyvän työympäristön tarkistuslista. Tämän tarkistuslistan on laatinut Folksam Vahinkovakuutus yhteistyössä työsuojeluviranomaisten kanssa

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKINNÄT

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Kysely työsuojeluvaltuutetuille

Lataa Ultravioletti ja lasersäteily. Lataa

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 2. Työmelu ja -tärinä. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Työsuojeluosasto

Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Ehdotus Säteilyturvakeskuksen määräykseksi ionisoimattoman säteilyn. säteilyn käytöstä kosmeettisessa tai siihen verrattavassa toimenpiteessä.

Työhygieenikko insinööritoimistossa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

VAAROJEN TUNNISTAMINEN Julkiset palvelut

Sähkömagneettisten kenttien terveysvaikutukset

Työhygienian erikoistumiskoulutus

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti

Työturvallisuuslaki /738

Säteily ja suojautuminen Joel Nikkola

Miten elementtirakentaminen toteutetaan turvallisesti viranomaisen näkökulmasta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Toimisto- ja asiantuntijatyön ergonomia Työkuormituksen hallinta

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana

Työturvallisuuslainsäädäntö

TYÖSUOJELU- VASTUUOPAS

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Sosiaali- ja terveysalan valvonta ISAVIn työsuojelun vastuualueella vuosina

SÄTEILYLÄHTEIDEN VAROITUSMERKIT

Transkriptio:

Laiteturvallisuudesta altistumisen hallintaan - fysikaaliset tekijät työympäristössä Rauno Pääkkönen, Rauno.paakkonen@gmail.com puh. 0400-733886 Turvallisuusmessut torstai 13.9.2018 klo 14.30 16.00

Johdanto Euroopan työolodirektiivit vuosikymmen sitten toivat suuremman vastuun laitteiden ja työkalujen hankkijalle. Valmistajalle jäi vastuu kertoa vaarat, mm. melu ja tärinäpäästöarvot. VNa 400/2008. Koneiden turvallisuuteen liittyvät mm. tapaturmavaarat, fysikaaliset ja kemialliset tekijät, ergonomia sekä myös turvallisuuden psykologia Melu aiheuttaa edelleen 1000 ammattitautia joka vuosi (TTL tilasto 2017). Aina ei välttämättä osata tunnistaa melun laaja-alaisia vaikutuksia terveyteen sekä melun esiintymiseen vaikuttavia tekijöitä ympäristössä. Pienilläkin muutoksilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan ongelmat saada hallintaan. Kuulonsuojaimet kehittyvät nopeasti varsinkin elektronisten mallivaihtoehtojen kautta. Kuulonsuojainten oikeaan valintaan tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Tässä seminaarissa tavoitteena on luoda näkemystä siitä ketjusta, miten työvälineet ja työympäristö vaikuttavat työntekijöiden altistumiseen melulle ja tärinälle. Mitä tietoja on saatavilla ja miten altistuminen fysikaalisille tekijöille määräytyy? Miten työpaikkojen melu- ja tärinäongelmat tulisi ratkaista? Seminaari kestää 1,5 tuntia ja se on tarkoitettu kaikille messuosallistujille. Seminaarin järjestää Suomen Työhygienian Seura ry. Rauno Pääkkönen 2

Fysikaaliset tekijät Mekaaniset sähkömagneettiset termiset melu ja tärinä säteilyt ja valaistus lämpöolot Todennäköisyys altistumisen arviointi Seuraukset -kuulovamma - syöpä - paleltuma -valkosormisuus - kuolema - epämiellyttävyys -barotrauma - silmävammat - tuottavuus - sähköherkkyys - onnettomuudet Koneet ja laitteet Olosuhteet Vaikutukset Hallinta Suojautuminen 3 Rauno Pääkkönen

Työsuojelukysely 2017 Teknologiateollisuus, Metalli ja Pro Työturvallisuus parantunut, mutta melu edelleen teollisten työpaikkojen suurin työsuojeluongelma; Melu 44-62 % Huonot työasennot 38-52 % Huono ilmanvaihto 19-58 % Haitalliset aineet, huurut, sumut ja käryt 22-42% Johtaminen 7-39 % Tapaturmataajuus suurin alle 50 h yrityksissä 39/milj.h, keskiarvo 21/milj.h Työhygienia; kemialliset, biologiset ja fysikaaliset haittatekijät, linkki Työturvallisuuskeskus http://www.ttk.fi/files/4142/tyohygienia._kemialliset_biologiset_ja_fysikaaliset_haittatekijat.pdf Rauno Pääkkönen 4

Fysikaalisia tekijöitä koskevia säännöksiä Säännökset löytyvät säädöstietokannasta www.finlex.fi. Työturvallisuuslaki 738/2002 VNa 1485/2001 terveystarkastuksista erityisen sairastumisen vaaraa olevissa töissä VNa 85/2006 työtekijöiden altistumisesta melulle VNa 48/2005 työntekijöiden altistumisesta tärinälle VNa 146/2010 optisille säteilyille altistumisesta VNa 388/2016 työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta A 1512/1991 ionisoivalle säteilylle altistumisesta VNa 291/2008 ja muutos 645/2013 laserlaitteista VNp 1405/1993 näyttöpäätetyö VNa 475/2006 nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä. Rauno Pääkkönen 5

Ammattitaudit ja epäilyt 2014 Työterveyslaitos 2017 Fysikaaliset tekijät melu 1001 tärinä 63 ultraviolettisäteily 1 Sukeltajan tauti 3 infrapunasäteily? Jäävuoriteoria YHTEENSÄ 4338, vahvistettuja 1616 6 Rauno Pääkkönen

Esimerkkejä tärinäaltistuksesta 7 KÄSITYÖKALUT TYÖKONEET, AJONEUVOT, SEISOMISALUSTAT

Säteilyt Ionisoimaton säteily Sähkömagneettiset kentät Ionisoiva säteily Röntgen- ja gammasäteily Radioaktiiviset aineet, radon Staattiset kentät Pientaajuiset kentät Radiotaajuiset kentät Optinen säteily -ultraviolettisäteily UV-A, UV-B ja UV-C -näkyvä valo ja laserit, sininen valo -infrapunasäteily, IR-A, IR-B ja IR-C Aurinko Lamput, ledit Lämmittimet Laserit Hitsaus, elintarviketeollisuus Kirjapainot, Lämmittimet Laserit 3B ja 4 Rauno Pääkkönen 8 Aallonpituus Energia

Laser turvaluokitus 1 = turvallinen, pieni riski 1M = turvallinen, pieni riski 2 = lyhytaikaiseen katseluun turvallisia 2M 3R 3B = lyhytaikaiseen katseluun turvallisia = voi aiheuttaa sumenemista, jälkikuvia, häikäistymistä = vaarallinen, suuri riski 4 = vaarallinen, suuri riski 9 Rauno Pääkkönen

Varoitus merkkejä Ionisoivan säteilyn Voimakkaan mag- Mikroaaltosäteilyä varoitusmerkki neettikentän tunnusmerkki Lasersäteilyn tunnusmerkki Optisen säteilyn varoitusmerkki 10 a) ei henkilöä, jolla on sydämentahdistin b) ei henkilöä, jolla on ferromagneettisia implantteja c) ei metalliesineitä Rauno Pääkkönen

Standardi SFS-EN 12464-1 Valo ja valaistus. Työkohteiden valaistus sisätyötilojen valaistusvaatimukset tilojen valaistusvoimakkuus pintojen heijastussuhteet välittömän lähiympäristön valaistusvoimakkuus häikäisy 11 Rauno Pääkkönen

Lämpöolot Kuumuus, kylmyys ja vetoisuus teollinen työ ja toimistotyö lämpötila ( o C), suhteellinen kosteus (%) ja ilman liike (m/s), lämpösäteily (W/m 2 ) alle 15 o C, 15-28 o C ja yli 28 o C fyysinen kuormitus, vaatetus ja lämpöolot ei lämpöolojen altistusnormia, sisäilmastoluokitus, työturvallisuuslaki lämpösäteilysäätely, tuulensuojat, ilmavirtojen tasapainotus, vaatetus, käsineet, jalkineet kasvosuojat 12 Rauno Pääkkönen

Fysikaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksia Lähes kaikilla fysikaalisilla tekijöillä on primäärisen vaikutuksensa lisäksi välillisiä vaikutuksia. Huono ulkovalaistus vaikuttaa tapaturmariskeihin työpaikkojen ulkoalueilla. Epäedullisissa tilanteissa sekä näkemättömyys että näkymättömyys voivat aiheuttaa tapaturmia. Kylmyys aiheuttaa paleltumisriskin lisäksi liukastumisriskin ja voi hienomotoriikan huonontumisen seurauksena aiheuttaa esimerkiksi sähkötapaturmavaaran. Staattisen sähkön aiheuttama sähkökipinä voi sytyttää tulipaloja tai aiheuttaa työntekijälle tahattomien liikkeiden kautta tapaturmia, vaikka sähköpulssi ei itsessään olisikaan Rauno Pääkkönen terveydelle vaarallinen. 13

Työympäristön uusia piirteitä Työ kotona, junassa, lentokentällä, autossa, laiturilla Työkalut, älypuhelin, kannettava tietokone, tabletit Muutokset työssä, riittämättömyyden tunne, uuden jatkuva opiskelu (ohjelmistot, ohjausjärjestelmät) Fyysisen työn korvautuminen tietotyöllä Vastuuta siirtyy työntekijälle, työnantaja ei pysty valvomaan kaikkia koneita ja laitteita tai työympäristöjä Rauno Pääkkönen 14

Kiitos Tmi Rauno Pääkkönen Rauno.paakkonen@gmail.com Rauno Pääkkönen 15