Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2016

Ympäristöraportti nro 1/17 Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Antti Petänen PL 86 90101 Oulu Oulun seudun ympäristötoimi Marketta Karhu PL 34 90015 Oulun kaupunki Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristövuosiraportti 2016

Ympäristöraportti nro 2/17 Sisältö 1 Yleistä... 3 2 Laitoksen käyttö... 4 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot... 4 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto... 4 2.3 Henkilökunta... 5 3 Polttoaineet... 5 3.1 Kevytpolttoöljy... 5 3.2 Prosessikaasu... 5 4 Savukaasut... 6 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto... 6 4.2 Päästöjen seuranta... 6 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt... 8 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika... 9 4.5 Kertaluonteiset mittaukset... 9 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin... 10 5 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet... 10 5.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte... 10 5.2 Jätteen laatu... 11 6 Toiminnassa syntyneet jätteet... 12 6.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote... 12 6.2 Kuona... 13 6.3 Muut jätteet... 13 7 Veden käyttö... 14 8 Syntyvät jätevedet... 15 9 Kemikaalien käyttö... 16 10 Melu, haju ja pöly... 16 11 Toiminnassa tapahtuneet muutokset... 17 12 Yhteenveto... 17

Ympäristöraportti nro 3/17 1 Yleistä Oulun Energian Laanilan ekovoimalaitoksen ympäristöluvan (Dnro PPO-2004-Y-7-111, oikeuden päätökset VHO 24.5.2006 06/0140/3, KHO 8.6.2007 1808/1/06, VHO 21.12.2007 07/0442/1 ja KHO 1.4.2009 224/1/08) lupaehdoissa määrätään, että toiminnanharjoittajan on toimitettava raportti laitoksen toiminnasta viimeistään seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tähän raporttiin on koottu tiedot laitoksen vuoden 2016 toiminnasta, päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Yksityiskohtaisemmat tiedot on myös syötetty ympäristöviranomaisen ylläpitämään VAHTI-järjestelmään. Kuva 1. Ekovoimalaitoksen toimintakaavio. Kattilan tekniset tiedot: Arinakattila Polttoaineteho 53,0 MW Maksimi höyryn tuotto 18,0 kg/s Tuotetun höyryn paine 87,9 bar Tuotetun höyryn lämpötila 425 C Höyryn lämpötila tulistinkattilan jälkeen 515 C

Ympäristöraportti nro 4/17 Oulun Energian jätteitä polttoaineenaan käyttävä ekovoimalaitos valmistui elokuussa 2012 Oulun Laanilan kaupunginosaan, Kemiran teollisuusalueelle. Laitos on mitoitettu 120 000 tonnin vuosittaiselle jätemäärälle. Oulun Energia haki vuonna 2013 lupaa Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselta nostaa vuosittain poltettavaa jätemäärää alkuperäisestä 130 000 tonnista 150 000 tonniin. ELY-keskus hyväksyi tämän kirjeellä (POPELY/231/07.002011) syyskuussa 2013 ehtona, että asia pitää käsitellä luvan tarkastamisen yhteydessä. 2 Laitoksen käyttö 2.1 Laitoksen käyttöajat ja revisiot Ekovoimalaitos käyttöaika oli vuonna 2016 8198 h. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä.) on eritelty tarkemmin laitoksen pysäytysjaksot. Taulukko 1. Laitos pysäytyksissä 2016. Ekovoimalaitos seis SYY 19.4. - 22.4. Suunniteltu huoltoseisokki 12.7. (6,5 h) Arinatukoksen aiheuttama lyhyt jätetulikatkos 14. - 21.8. Toisen arinalohkon rikkoontuminen, muuraukset 21.10. - 4.11. Suunniteltu huoltoseisokki 2.2 Sähkön, kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto Laanilan ekovoimalaitoksella hyödynnettiin vuoden 2016 aikana energian tuotannossa 151 920 tonnia syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä sekä 4,3 GWh kevyttä polttoöljyä ja kemian tehtaiden prosesseissa ylijäänyttä prosessikaasua 35,1 GWh. Tällä polttoainemäärällä laitoksella tuotettiin 406,5 GWh korkeapaine- ja prosessihöyryä, joka edelleen hyödynnettiin alueella sähkön- ja prosessihöyryn tuotannossa. Tämän lisäksi laitoksella tuotettiin 41,3 GWh kaukolämpöä Oulun Energian kaukolämpöverkkoon. Ekovoimalaitoksen osuus Oulun Energian lämmönhankinnasta (kaukolämpö ja höyry) oli 21 %. Kuvaajassa 1 on esitetty vuosittain tuotetut energiat verrattuna laitoksessa energiaksi hyödynnettyyn jätemäärään.

Ympäristöraportti nro 5/17 2.3 Henkilökunta Kuvaaja 1. Tuotettu Energia vs. hyödynnetty jäte vuosittain. Oulun Energia on tehnyt laitoksen käyttö- ja kunnossapitopalveluista sopimuksen Laanilan Voima Oy:n kanssa. Laanilan Voiman työntekijöitä laitoksella työskenteli vuonna 2016 vakituisesti 28 henkeä. Oulun Energian työntekijöitä laitoksella on tilanteesta riippuen 1-2. 3 Polttoaineet 3.1 Kevytpolttoöljy 3.2 Prosessikaasu Polttoaineena laitoksella käytetään syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja teollisuusjätettä, mekaanisesti lajiteltua jätettä sekä kevytöljyä ja prosessikaasua. Energiaksi hyödynnetyn jätteen määrä on eritelty raportin kohdassa 6 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet. Kevyttä polttoöljyä käytetään prosessin tukipolttoaineena, silloin kun tulipesän lämpötila laskee alle 850 C sekä laitoksen ylös- ja alasajotilanteissa. Kevytöljyä voidaan käyttää varsinaisen polttokattilan lisäksi polttoaineena myös tulistinkattilassa, jossa tuotetun höyryn lämpötila nostetaan turbiineille sopivaksi. Taulukossa 2 on esitetty polttoaineen kulutukset vuonna 2016. Ulkopuolisen tulistinkattilan pääasiallisena polttoaineena käytetään Taminco Finland Oy:n tehtaan prosessissa syntynyttä, ylijäävää prosessikaasua, joka sisältää mm. vetyä, häkää ja typpeä. Taulukossa 2 on esitetty prosessikaasun kulutus vuodelta 2016.

Ympäristöraportti nro 6/17 Taulukko 2. Käytetyt polttoaineet 2016. Käytetty polttoaine GWh Kevytpolttoöljy 4,3 Prosessikaasu 35,1 4 Savukaasut 4.1 Savukaasun puhdistuslaitteisto 4.2 Päästöjen seuranta Kattilasta savukaasut kulkevat ensin kattilan tulistimien kautta ekonomaiseriin (syöttöveden esilämmitin), josta edelleen varsinaiseen savukaasun puhdistusprosessiin. Puhdistuksen ensimmäisessä vaiheessa savukaasujen lämpötilaa lasketaan jäähdyttimessä n. 140 C:een, kemiallisille reaktioille sopivaksi. Samalla kaasun kosteus lisääntyy. Jäähdyttimessä savukaasuun suihkutetaan TSP-vettä (täyssuolapoistettua vettä). Jäähdyttimen jälkeen savukaasu johdetaan reaktiotilaan, jossa savukaasun sekaan syötetään sammutettua kalkkia (Ca(OH)2) ja aktiivihiiltä. Kalkki reagoi savukaasun kloori-, fluori- ja rikkiyhdisteiden kanssa ja tukee erilaisten raskasmetallien poistoa savukaasuista. Aktiivihiili absorboi itseensä raskasmetallien, kuten elohopean, lisäksi dioksiineja, furaaneja ja muita orgaanisia yhdisteitä. Edelleen savukaasut johdetaan pussisuodattimiin, jossa savukaasun lentotuhka, reaktiotuotteet ja jäljelle jääneet kemikaalit erotetaan kaasusta. Osa savukaasunpuhdistustuotteesta kierrätetään takaisin reaktiotilaan, jotta reagoimattoman kemikaalin määrä olisi mahdollisimman vähäinen. Puhdistettu kaasu etenee savukaasun lauhduttimeen. Vuonna 2016 lauhduttimesta saatiin savukaasujen lämpöenergiaa talteen n. 41 GWh, joka siirrettiin kaukolämpöverkon paluuveteen. Lauhde puhdistetaan erillisessä lauhteenpuhdistusyksikössä. Puhdistettu lauhde johdetaan kaupungin viemäriin. Ilmapäästöjä seurataan Gasmet Oy:n toimittamalla jatkuvatoimisella päästöjenmittauslaitteella. Päästötiedot redusoidaan 11 % happipitoisuuteen ja tuloksia seurataan laitoksen automaatio- sekä päästöjenraportointijärjestelmässä. Ekovoimalaitoksen päästömittalaitteet on kahdennettu lukuun ottamatta hiukkasmittauksia. Taulukossa 3 ja 4 on esitetty seurattavat päästö-komponentit ja niiden raja-arvot puolen tunnin ja vuorokauden keskiarvoille.

Ympäristöraportti nro 7/17 Taulukko 3. Savukaasupäästöjen vuorokausikeskiarvojen ja kertamittausten raja-arvot. Vuorokausikeskiarvot, jatkuvatoimiset mittaukset hiukkaset 10 mg/m 3 (n) SO2 50 mg/m 3 (n) NOx 200 mg/m 3 (n) HCl 10 mg/m 3 (n) HF 1 mg/m 3 (n) CO 50 mg/m 3 (n) TOC 10 mg/m 3 (n) Kertamittaukset Cd + Tl 0,05 mg/m 3 (n) Hg 0,05 mg/m 3 (n) Sb + As + Pb + Cr + Co + Cu 0,5 mg/m 3 (n) + Mn + Ni + V Dioksiinit ja furaanit 0,1 ng/m 3 (n) Taulukko 4. Savukaasupäästöjen puolen tunnin keskiarvojen raja-arvot. Puolen tunnin keskiarvot Hiukkasten kokonaismäärä Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä (TOC) Suolahappo (HCl) Fluorivety (HF) Rikkidioksidi (SO2) Typpimonoksidi (NO) ja typpidioksidi (NO2) typpidioksidina (100 %) A 30 mg/m 3 (n) 20 mg/m 3 (n) 60 mg/m 3 (n) 4 mg/m 3 (n) 200 mg/m 3 (n) 400 mg/m 3 (n) Oulun Energia lähettää kuukausiraportin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Oulun seudun ympäristötoimelle seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Raportista käy ilmi seuraavat asiat: - Laitoksen käyntiajat myös ylös- ja alasajo- sekä häiriötilanteet ja niiden ajankohdat - savukaasupäästöjen jatkuvatoimiset mittaukset kuukausikeskiarvot vuorokausikeskiarvojen ylitykset (kpl) puolen tunnin keskiarvojen ylitykset (kpl) - mittalaitteiden käytöstä poissaoloaika - valvonnan kannalta muut olennaiset tapahtumat, kuten kertaluonteiset mittaukset, mittalaitteiden kalibroinnit, muutokset jne.

Ympäristöraportti nro 8/17 4.3 Laskennalliset vuosipäästöt Kokonaispäästöt tonneina on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 5.). Päästöt yhdisteille on saatu suoraan jatkuvatoimisista mittauksista lukuun ottamatta hiilidioksidia joka on laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen (jäte ja kevytöljy) mukaan. Kokonaispäästöihin on sisällytetty öljytulien aikaiset ylös- ja alasajotilanteiden päästöt. Taminco Finland Oy:n tehtaalta tulevien prosessikaasujen hiilidioksidipäästöt on otettu huomioon taselaskennalla Laanilan Teollisuusalueen yhteispäästöluvassa (Laanilan Voima Oy ja Taminco Finland Oy). Tämän vuoksi prosessikaasujen CO2-päästöjä ei huomioida uudelleen Ekovoimalaitoksen päästöissä. Taulukossa 6 olevat raskasmetalli-, dioksiini- ja furaanipäästöt on laskettu kertamittausten perusteella saaduista tuloksista suhteutettuna koko vuoden savukaasuvirtaukseen (m 3 N/a). Taulukko 5. Ekovoimalaitoksen kokonaispäästöt vuonna 2016. Yhdiste Päästöt [t/a] Hiukkaset 0,19 CO, häkä 20,2 HCl, vetykloridi 0,2 HF, vetyfluoridi 0,08 NOx, typen oksidit 170,8 SO2, rikkidioksidi 1,4 TOC, orgaanisen hiilen 1,2 kokonaismäärä CO2, Hiilidioksidi * 121446 * Laskettu tilastokeskuksen päästökertoimen ja käytetyn polttoaineen mukaan. Taulukko 6. Raskasmetallien, dioksiinien ja furaanien vuoden 2016 kokonaispäästöt. Raskasmetalli [kg/a] Elohopea, Hg 0,85 Arseeni, As 0,33 Kadmium, Cd 0,35 Koboltti, Co 0,39 Kromi, Cr 1,06 Kupari, Cu 8,70 Mangaani, Mn 9,28 Nikkeli, Ni 1,74 Lyijy, Pb 0,79 Antimoni, Sb 0,59 Tallium, Tl 0,02 Vanadiini,V 0,14 [g/a] Dioksiinit ja furaanit 0,000014

Ympäristöraportti nro 9/17 Laitokselle laskettiin myös kokonaispäästöt viranomaisilta saaduilla päästökertoimilla haihtuville orgaanisille yhdisteille (NMVOC), metaanille (CH4) ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille (PAH). Päästötiedot on syötetty VAHTI-järjestelmään. 4.4 Mittalaitteiden laadunvarmistus ja toiminta-aika Kesäkuussa 2.-3.6.2016 tehtiin vuosittaiset päästömittalaitteiden standardin SFS-EN 14181 mukaiset AST-laadunvarmistusmittaukset. Mittaukset tehtiin laitoksen jatkuvatoimisille hiukkas,- NOx-, SO2-, HCl-, HF-, CO- ja TOC-mittauksille. Lisäksi laitoksen jatkuvatoimisille O2-, CO2-, H2O-, paine-, lämpötila- ja tilavuusvirtamittauksille tehtiin vertailut ilman AST-laskentaa ja - tarkastelua. Lisäksi tehtiin raskasmetallien sekä PCDD/F-kertamittaukset. Elohopeanäyte epäonnistui 2.-3.6.2016 tehdyissä mittauksissa ja uusintamittaukset tehtiin 31.8.2016. ASTtarkastelun perusteella laitoksen mittalaitteet täyttävät niille ympäristöluvassa asetetut vaatimukset, lukuun ottamatta CO-mittaukselle määritettyä kalibrointifunktiota, joka ei läpäissyt ns. t-testiä. Voimassa oleva kalibrointifunktio korjaa CO-pitoisuuden liian korkeaksi. CO-mittauksen AST-testien hyväksymiskriteerit ovat tiukat johtuen alhaisesta päästöraja-arvosta ja sallitusta epävarmuudesta. CO:lle suositeltiin tehtäväksi QAL2-mittaukset ja nämä tehdään seuraavassa AST -tarkastelussa. Mittalaitteille tehdään jatkuvan käytön aikaiset laadunvarmennustarkastukset (QAL 3) viikoittain käyttöhenkilökunnan toimesta. Hiukkasmittauksessa oli häiriötilanne 9.-10.2.2016. Ekovoimalaitoksen paineilmaverkostossa tapahtuneen letkurikon vuoksi verkon paine tippui hetkellisesti. Alentuneen paineen vuoksi puhdistukseen liittyvän paineilma-/jousitoimisen 3-tieventtiilin toimilaite kääntyi pois mittausasennosta. Laitteiston diagnostiikka tulkitsi tämän laitehäiriöksi ja jäi vikatilaan. Tänä aikana voitiin ennen savukaasun lauhdutinta olevalla korreloivalla hiukkasmittauksella varmistua hiukkasten pysymisestä luparajoissa. Tilanteesta lähetettiin raportti viranomaiselle. Vuoden 2016 alusta on ekovoimalaitoksella ollut käytössä kahdet identtiset päästöjen mittauslaitteistot. Laitteistot mittaavat kaikkia kaasumaisia yhdisteitä. Kummatkin mittalaitteet mittaavat jatkuvasti ja jos ensisijainen mittalaite (A) vikaantuu, lähtee toisen mittauksen (B) tiedonkeruu automaattisesti päälle. Hiukkasmittauksia on edelleen vain yksi, mutta kuten edellisessä kappaleessa todetaan, mittarin vikaantuessa voidaan korreloivalla mittauksella todentaa päästöjen pysyminen luparajoissa. 4.5 Kertaluonteiset mittaukset Savukaasuista mitataan raskasmetalli- sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksia kahdesti vuodessa. Vuonna 2016 tehtiin kahdet kertaluonteiset mittaukset, 2.-3.6. ja 13.12. Mittaukset on toteutettu ulkopuolisen mittauslaboratorion, Nablabs Oy:n, toimesta. Alla olevassa taulukossa (Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset) on esitetty tulokset verrattuna ympäristöluvan raja-arvoihin. Tulokset on esitetty mittauskertojen keskiarvona. Raskasmetallien osalta 13.12. tehdyssä mittauksessa kupari-, mangaani- ja nikkeli-tulokset ovat edellisiä mittauskertoja korkeammalla tasolla. Tämä johtuu todennäköisesti mittauksen aikana poltossa olleesta, enemmän raskasmetallia sisältävästä, jätteestä. Raportit mittauksista on lähetetty viranomaisille.

Ympäristöraportti nro 10/17 Taulukko 7. Savukaasun kertamittausten tulokset 2016. Raskasmetallit Kertamittausten ka. [µg/m3n] Luparaja [µg/m3n] Hg < 0,9 50 Cd+Tl <0,27 50 As, Co, Cr, Cu, Mn, Ni, Pb, Sb, V 23 500 Yhdiste Kertamittausten ka. [ng/m3n] Luparaja [ng/m3n] Dioksiinit ja furaanit 0,000015 0,1 4.6 Päästöjen vertailu lupamääräyksiin Kun verrataan päästöjen vuorokausikeskiarvoja raja-arvoihin, on päästy selvästi alle ympäristöluvassa määritettyjen raja-arvojen. Ainoastaan SO2- raja-arvo (vrk-raja) ylittyi huoltorevision käynnistyksen jälkeen marraskuussa. Tämä keskiarvo laskettiin vuorokauden viimeisen 2,5 tunnin keskiarvosta, koska laitos oli käynnistysvaiheessa tuolloin. Lupaehdoissa määritellään, että savukaasujen päästöraja-arvojen ylittyessä laitoksen toimintaa ei saa jatkaa yli neljää tuntia keskeytymättä ja tällaisia tilanteita saa olla enintään 60 tuntia vuodessa. Kyseiset rajat eivät ylittyneet vuonna 2016. Jatkossa mittalaitehäiriöistä johtuvat neljän ja kuudenkymmenen tunnin rajat eivät ylity, koska päästömittalaitteet ovat kahdennetut. Tarkemmat raportit ylityksestä on lähetetty viranomaiselle. VAHTI:in on syötetty laitehäiriöt. Rikinoksidien vähentämiselle yhteishäiriöajaksi on syötetty 3 tuntia, koska järjestelmän ei voi syöttää desimaaleja. 5 Toiminnassa hyödynnetyt ja käsitellyt jätteet 5.1 Yhdyskunta- ja teollisuusjäte Ekovoimalaitoksella hyödynnetään energiaksi n. 150 000 tonnia jätettä vuosittain. Syntypaikalla lajiteltu yhdyskunta- ja teollisuusjäte kuljetetaan pääosin suoraan Laanilan ekovoimalaitokselle Oulun Jätehuollon toimialueelta ja muualta Pohjois-Suomesta. Seisakkien aikana jätteet paalataan Ruskon jätekeskuksessa ja tuodaan myöhemmin ekovoimalaitokselle poltettavaksi. Ekovoimalaitokselle tuotavat jätteet punnitaan teollisuusalueen ajoneuvovaa alla. Punnitustiedot tallentuvat ONCE -polttoainetietojärjestelmään. Laitoksella jäte puretaan suoraan kuljetuskalustosta polttolaitoksen jätebunkkeriin, josta se syötetään kattilaan. Jätepolttoaineen tulee olla tavanomaista lajiteltua yhdyskunta- tai teollisuusjätettä sekä kierrätyspuuta, mikä jää jäljelle syntypaikkalajittelussa, kun vaaralliset jätteet on erilliskerätty asianmukaiseen käsittelyyn ja materiaalikierrätykseen on eroteltu paikallisten jätehuoltomääräysten mukaiset jätejakeet. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 8.) on eritelty laitoksella käsitellyt jätteet.

Ympäristöraportti nro 11/17 Taulukko 8. Energiaksi hyödynnetty jäte 2016. Jäteluokka Yhdyskuntajäte (200199) 138508 Lajitteluareenalta (200199) 11511 Mekaanisesti lajiteltu jäte (191212) 1655 Teollisuusperäinen muovi (200139) 3,3 Mekaanisesti lajiteltu yhd.kuntajäte (191210) 0 Jäteveden puhdistamon välppäjäte (190801) 242 Yhteensä: 151920 [t] 5.2 Jätteen laatu Luokkaan 200199 kuuluu kotitalouksista ja kaupoista kerätty syntypaikkalajiteltu yhdyskuntajäte. Samaan jäteluokkaan kuuluu Lajitteluareenalla (Oulun Jätehuolto, Lare) lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen rejekti. Lajitteluareenalla lajitellaan kotitalouksia sekalaiset peräkärrykuormat sekä rakennusjätelavat. 191212 jäteluokassa on teollisuudelta tuleva mekaanisen lajittelun tuloksena syntyvä polttokelpoinen jäte. Tässä luokassa oli vuonna 2016 uretaania. Luokka 190801 on jätevedenpuhdistamoiden välppäjätettä (Välppäyksessä ja siivilöinnissä syntyvät jätteet). Luokkaan 191210 kuuluu Norjasta tuleva mekaanisesti lajiteltu yhdyskuntajäte, jota ei otettu vastaan vuonna 2016. Laitokselle tuleva jäte punnitaan ennen jätebunkkeriin purkamista. Punnituksen yhteydessä vaakatietojärjestelmään kirjautuu jätteen paino, toimittaja ja jätelaji. Vuonna 2016 tehtiin lisäksi ekovoimalaitoksen henkilökunnan toimesta laaduntarkkailua. Kerran kuukaudessa otetussa pistokokeessa otettiin satunnainen jäte-erä ja tutkittiin sen sisältö. Erilaiset ei-polttokelpoiset, materiaalina hyödynnettävät jakeet kirjattiin ylös prosentteina. Seuraavassa (Taulukko 9) on yhteenveto tehdyistä pistokokeista, osuudet on laskettu raportteihin kirjattujen prosenttien keskiarvoina. Taulukko 9. Materiaalina hyödynnettävät jätteet pistokokeiden mukaan. Jätelaji % Paperi Pahvi Metalli Lasi Vaarallinen jäte Biojäte Suuret kappaleet, kpl YHT. 10 7,3 3,8 2,0 2,00 17,0 5 42,0

Ympäristöraportti nro 12/17 Pistokokeen aikana tarkkaillaan jäte-erää silmämääräisesti ja rikotaan muutamia isoimpia jätepusseja sisällön selvittämiseksi. Tarkkojen prosenttien arviointi on näin ollen hankalaa. Pistokokeet on otettu pakkaavista jäteautoista eli suoraa kotitalouksista tulleista jäte-eristä. Eniten haittaa prosessin kannalta on palamattomista jakeista, kuten metallista ja isoista jakeista. Kokonaisprosenttia nostaa pistokoe-eriin sattuneet suuret paperimäärät. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että polttokelpoisen jätteen mukana on vielä runsaasti materiaalina hyödynnettävää jätettä ja biojätettä. Pistokokeissa huomiota herätti tänä vuonna suuri paperin ja muovin määrä. Olemme lisänneet yhteistyötä jätteen toimittajien kanssa ja reklamoineet polttoon kelpaamattomien jätteiden toimituksista. 6 Toiminnassa syntyneet jätteet Taulukossa 10 on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2016. Ekovoimalaitoksella syntyi vuonna 2016 poltetun jätteen määrästä tuhkia 20,1 % (arinakuona, kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote yhteensä). Vaaralliset jätteet (kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote) sijoitetaan vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Kuonasta pystyttiin käyttämään hyödyksi 95,3 % mm. suljettavien kaatopaikkojen rakenteissa (seulottu kuona) ja metallien uudelleen kierrätyksen avulla. Taulukko 10. Ekovoimalaitoksen tuhkat ja kuonat 2016. Vuoden 2015 tuhkat ja kuonat [t] Kattilatuhka 1 854 Savukaasunpuhdistustuote 5 192 Kuona 23 470 6.1 Kattilatuhka ja savukaasunpuhdistustuote Kattilatuhka (ts. lentotuhka) ja savukaasunpuhdistustuote on luokiteltu vaaralliseksi jätteeksi. Oulun Energia on ostanut näiden tuhkajakeiden kuljetuksen ja käsittelyn Ekokem Palvelut Oy:ltä. Savukaasunpuhdistustuote kuljetetaan säiliöautoissa Ekokemin Porin käsittelykeskukseen ja kattilatuhka Kouvolan käsittelykeskukseen käsiteltäviksi ja loppusijoitettaviksi vaarallisen jätteen vastaanottoon luvitetuille kaatopaikoille. Kattilatuhkaa nuohotaan kattilan ja tulistimien sekä ekonomaiserin (ts. syöttöveden esilämmitin) sisäpinnoilta. Nuohousmenetelminä käytetään prosessin osasta riippuen joko vesisuihku-, vasaratai kuulanuohouksia. Energiaksi hyödynnetyn jätteen kokonaismäärästä kattilatuhkaa syntyi 1,2 %, mikä on samaa luokkaa kuin viime vuonna. Savukaasunpuhdistustuotetta ekovoimalaitoksella syntyy savukaasun puhdistusprosessissa pussisuodattimilla. Savukaasunpuhdistustuote koostuu kattilan lentotuhkasta, prosessiin syötetyistä, reagoimattomista kemikaaleista sekä kemikaalien ja savukaasun eri yhdisteiden välisistä reaktiotuotteista. Savukaasunpuhdistustuotetta syntyi 3,4 % hyödynnetyn jätteen määrästä. Kattilatuhkasta ja savukaasunpuhdistustuotteesta otetaan kuukausinäytteet, joista kerätään vuosikokooma. Vuosikokooman liukoisuustulosten perusteella kattilatuhka on sijoituskelpoista

Ympäristöraportti nro 13/17 6.2 Kuona 6.3 Muut jätteet vaarallisen jätteen kaatopaikalle ilman stabilointia. Savukaasunpuhdistustuote ei ole sellaisenaan sijoituskelpoinen kaatopaikalle, vaan se tulee käsitellä ennen vaarallisen jätteen kaatopaikalle sijoittamista. Liukoisuustulosten mukaan savukaasunpuhdistustuotteen lyijyn ja kloridin liukoisuudet sekä liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus (TDS) ylittävät vaarallisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit selvästi. Ekokem Palvelut on laatinut vuosiselvityksen tuhkien ominaisuuksista ja se on lähetetty viranomaiselle. Kuona on jätteen palamisprosessissa syntyvää palamatonta ainesta. Kuona tippuu arinan päässä olevista suppiloista kuonasammuttimelle, jossa kuona jäähdytetään veden avulla. Myös kuonan kuljetuksesta ja loppukäsittelystä vastaa Ekokem Palvelut Oy. Kuonaa laitoksella syntyi hyödynnetyn jätteen määrästä 15,4 %. Ekokem toimittaa kuonan Ruskon jätekeskukseen, missä se ikäännytetään ja seulotaan. Seulonnassa kuonasta erotellaan rauta, alumiini, kupari ja ruostumaton teräs. Kuonasta hyödynnettiin vuonna 2016 10,3 % metalleiden uudelleen sulatukseen ja 85 % maanrakentamiseen. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko 10.) on esitetty tuhkien ja kuonan määrät tonneina vuonna 2016. Ympäristöluvan lupaehdon 11 mukaan polttolaitoksen palamisen on oltava mahdollisimman täydellistä siten, että kuonassa olevan orgaanisen kokonaishiilen (TOC) tulee olla alle 3 % tai hehkutushäviön alle 5 % kuivapainosta. Kuonasta otetaan viikkokokoomanäyte vuodessa neljän kuukauden välein, maalis-, heinä- ja marraskuussa (TOC: 2,6; 1,7 ja 0,95). Näiden näytteiden keskimääräinen TOC oli 1,75 %, eikä noussut kertaakaan yli 3 %:n. Hehkutushäviön analyysitulos ei ole vertailukelpoinen, koska se muuttuu kuonan ollessa kosketuksissa ilman kanssa ennen analyysiä. Liukoisuustulosten perusteella pohjakuona täyttää tavanomaisen jätteen kaatopaikkakelpoisuuskriteerit. Nämä tutkimustulokset ja muutkin kuonan ominaisuudet on analysoitu Ekokemin tekemässä vuosiselvityksessä. Erikoistilanteista syntyviä jätteitä olivat lähinnä revisioaikoina syntyneet savukaasun lauhduttimen tyhjennysvedet ja lauhteenkäsittelyn poikkeustilanteessa syntynyt osin puhdistettu lauhde sekä kuonan sammutusvesi. Jätteet otti vastaan Oulun Veden Taskilan jätevedenpuhdistamo. Myös kaivojen puhdistuksissa syntyy hiekan- ja öljynerotuskaivojen lietteitä. Lokakuun seisakissa saimme Oulun Vedeltä luvan johtaa kuonasammuttimen tyhjennyksestä syntyneen veden kaupungin viemäriin suodatuksen jälkeen. Ennen viemäriin johtamista todensimme analyyseillä veden täyttävän Oulun Veden asettamat raja-arvot. Tästä käytännöstä on tarkoitus tehdä pysyvä. Normaalit käytönaikaiset jätteet ovat yhteisiä Laanilan Voiman kanssa, koska henkilökunta on sama. Nämä jätteet (polttokelpoinen jäte, metalli, lasi, vaaralliset jätteet) on jaettu Laanilan Voiman kanssa puoleksi ja syötetty vahtijärjestelmään. Jätemäärät on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet 2016). Elektroniikkaromun, lasin ja puujätteen keräys tapahtuu Laanilan teollisuusalueella yhteisesti ja niiden raportointi tapahtuu Eastman Oy:n toimesta. Tarkat jätemäärät on syötetty VAHTI-järjestelmään.

Ympäristöraportti nro 14/17 Taulukko 11. Ekovoimalaitoksella syntyneet jätteet. Jätelaji t Vastaanottoaja Öljynerottimen öljyinen vesi 9,3 Oulun Jätehuolto Oy Kuonan sammuttimen vesi 92,4 Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo Lauhteen käsittelyn rejektivesi 121,5 Oulun Vesi, Taskilan jätevedenpuhdistamo Polttokelpoinen jäte 4,43 Oulun Jätehuolto Oy Keräyspahvi 1,32 L&T Keräyspaperi 0,38 L&T Rakennusjäte 5,49 OAK 7 Veden käyttö Taulukko 12. Vedenotto 2016. Veden otto 2015 [m3] Jokivesi, jäähdytysvesi 771 266 Kaupunkivesi, Oulun Vesi 1 882 Täyssuolapoistettu vesi (TSP-vesi) 66 184 Ekovoimalaitoksella käytetään Oulujoen jokivettä seuraavien prosessiosien jäähdyttämiseen: kattilatuhkan siirtolaitteisto, kattilan vesinuohous, kattilaveden näytteenotto, ulospuhallussäiliöt, jätemurskain ja savukaasun lauhde. Lisäksi jokivettä käytetään palovesi- ja sprinklerjärjestelmissä, lattianpesussa sekä tarvittaessa savukaasunlauhduttimessa. Lämmönvaihtimien kautta eri prosessin osissa käynyt jäähdytysvesi ohjataan takaisin jokeen pihalla olevan viivästysaltaan kautta. Viivästysaltaaseen ohjataan myös laitosalueen sadevedet. Viivästysaltaan vettä tarkkaillaan viikoittain. Siitä analysoidaan ph, johtokyky ja kiintoaine. Seuraavassa taulukossa (Taulukko 13.) on viivästysaltaan kautta kulkeva vesimäärä ja analyysitulosten keskiarvot vuonna 2016. Taulukko 13. Viivästysaltaan vesi 2016. kiintoaine [mg/l] TOC m3 ph [mg/l] johtokyky [µs/cm] 780911 27,9 7,3 10,2 37,4 Vrt. Oulujoen vedenlaatu 2016 9,81 6,71 32,92

Ympäristöraportti nro 15/17 Tuloksista nähdään että ph on hieman korkeampi kuin tulevassa jokivedessä (vrt. Suomen ympäristökeskuksen jokiveden laatutiedot ph 6,7).1 Kiintoaineen tuloksissa keskiarvoa nostaa yksittäisten mittauskertojen korkeammat tulokset, jotka johtuvat viivästysaltaaseen tuulen mukana tulleista lehdistä ja havunneulasista. Oulun Veden kaupunkivettä käytetään palovetenä, hätäjäähdytysvetenä ja hätäsuihkuissa sekä tauko- ja sosiaalitiloissa. Laitos tarvitsee täyssuolapoistettua vettä (TSP-vettä) kattilan syöttövedeksi, kattilaveden säätökemikaalien ja tulipesään syötettävän ammoniakin laimennukseen, jätteen syöttösuppilon jäähdytykseen, kalkin sammutukseen sekä savukaasun jäähdytykseen. TSP-vesi saadaan ekovoimalaitokselle Kemiran vesilaitokselta. 8 Syntyvät jätevedet Laitoksella syntyvät likaiset prosessivedet eli jätebunkkerin ja kuonabunkkerin pohjalle kertyvä vesi sekä lauhteenkäsittelyssä pehmennyssuodattimien elvytyksessä ja hiilisuodattimen huuhtelussa syntyvä vesi johdetaan kuonasammuttimelle. Kuonasammuttimella arinalta tippuva palamaton aines eli kuona jäähdytetään vedellä. Osa vedestä haihtuu kattilan tulipesään ja osa kulkeutuu kuonan mukana kuonan loppusijoituspaikalle. Erikoistilainteiden jätevedet on selostettu kappaleessa 6.3. Savukaasulauhduttimen lauhde käsitellään lauhteenpuhdistusprosessissa, jonka jälkeen se johdetaan kaupungin viemäriin. Vesi mitataan virtausmittauksella lauhteenkäsittelyprosessista. Kaupungin viemäreihin johdettavasta vedestä tarkkaillaan Oulun Veden määrittelemän (25.6.2013) ohjelman mukaisesti: Analyysi ph Sulfaatti Raskasmetallit Haihtuvat hiilivedyt, kokonaispitoisuus Mineraaliöljyt tarkkailun tiheys 4 krt/vuosi 4 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi 1 krt/vuosi Tarkemmat analyysitulokset, mukaan lukien raskasmetalli-, VOC- ja mineraaliöljytulokset, on lähetetty Oulun Vedelle ja tiedoksi valvovalle viranomaiselle. Viemäriin menevän veden osalta analyyseissä oli muutamia poikkeuksia. Tammi- ja joulukuussa sulfaattitaso oli toisessa kaivossa koholla. Sulfaattitaso vaihtelee poltettavan jätteen mukaan. Heinäkuun analyysissä tuloksissa oli Oulun Veden määrittämien raja-arvojen ylityksiä raskasmetallien (sinkki ja lyijy) osalta kaivossa 2. Tämä johtui pussisuodattimen rikosta ja siitä aiheutuneesta kiintoainepäästöstä viemäriin. Suurin osa kiintoaineesta jäi kuitenkin hiekanerotuskaivoon. Näytteenotto uusittiin elokuussa ja raskasmetallit olivat alle raja-arvojen. 1 Jokien vedenlaadun aikasarjoja, Suomen ympäristökeskus SYKE, http://wwwi8.ymparisto.fi/i8/fi/shortperiod_28208.htm

Ympäristöraportti nro 16/17 9 Kemikaalien käyttö Ekovoimalaitoksella käytetään savukaasujen puhdistuksessa poltettua kalkkia (CaO), sammutettua kalkkia (Ca(OH)2), aktiivihiiltä ja ammoniakkivettä (24,5 %). Lisäksi savukaasun lauhteen ph:n säätöön käytetään lipeää (NaOH). Savukaasulauhduttimessa syntyvän lauhteen puhdistusprosessissa käytetään lisäksi natriumsulfidia (Na2S) ja suolaa (NaCl). Kattilaveden johtokyvyn ja ph:n säätöön käytetään Aminoxia ja Aminaa. Taulukossa 14 on esitetty vuoden 2016 kemikaalikulutukset. Tarkasteltaessa käyttömäärältään suurimpia savukaasun puhdistuksen kemikaaleja (kalkit, lipeä, aktiivihiili ja ammoniakkivesi) vuosittain voidaan todeta, että verrattuna poltetun jätteen määrään ammoniakin käyttöä saatiin vähennettyä ja kalkin määrä hieman nousi. Taulukko 14. Ekovoimalaitoksen kemikaalikulutukset 2016. Kemikaali Kulutus 2016[t] Poltettu kalkki (CaO) 1291 Samutettukalkki (Ca(OH)2) 60 Lipeä (NaOH) 54 Ammoniakkivesi 25 % (NH3) 476 Aktiivihiili 19 Natriumsulfidi - Suola (NaCl) 0,7 Amina 0,7 Aminox 0,2 10 Melu, haju ja pöly Ekovoimalaitoksen jätteiden vastaanottohalli ja jätevarasto eli bunkkerialue on alipaineistettu. Näistä tiloista imetään ilmaa kattilan palamisilmaksi. Näin ollen haju ei pääse leviämään ympäristöön. Kun kattila ei ole tuotannossa, ilmanvaihdosta huolehtii kemiallisella suodattimella varustettu ilmanvaihtokone. Vuoden 2016 aikana tuli kaksi palautetta. Yksi palaute koski epäilyä pölypäästöä ekovoimalaitokselta. Voitiin kuitenkin todeta, että savukaasunkäsittelystä syntyvät hiukkaspäästöt ovat todella pieniä. Myöskään mitään erikoistilanteita ole ollut, mistä olisi voinut syntyä hiukkaspäästöjä. Toinen oli laitosalueen sisäinen havainto hajusta joulukuussa yhtenä päivänä. Syytä tähän ei tutkimuksista huolimatta löytynyt.

Ympäristöraportti nro 17/17 11 Toiminnassa tapahtuneet muutokset Ekovoimalaitoksen prosesseissa ei ole vuonna 2016 tapahtunut sellaisia muutoksia, joilla olisi ollut vaikutusta laitoksen päästöihin. Automaatiojärjestelmään asennettiin vuoden 2016 lopussa Balance+-ohjelmisto. Ohjelmiston avulla pyritään optimoimaan palamisenhallintaa automaatiojärjestelmässä ja näin lisäämään energiana hyödynnettävän jätteen määrää. 12 Yhteenveto Tuotannollisesti ekovoimalaitoksella oli hyvä vuosi. Jätettä pystyttiin hyödyntämään energiaksi ennätyksellisen paljon ja revisiopäivien määrä pystyttiin pitämään alhaisena. Vuotta 2016 leimasi erityisen hyvin muuttunut jätelainsäädäntö (orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto). Tämän vuoksi jätettä ohjautui polttoon selvästi ennakoitua enemmän. Vaikka jätettä vastaanotettiin ekovoimalaitokselle ennätysmäärä, sitä jouduttiin myös varastoimaan paljon paaleihin ja välillä bulkkina Ruskon jätekeskukseen. Koko Suomessa tilanne on samanlainen, vaikka viimevuosina uusia jätevoimaloita on rakentunut ympäri maata. Ympäristöpuolella tapahtui muutama poikkeama. Ilmapäästöissä tapahtui SO2-päästöraja-arvon ylitys syksyn seisakin jälkeen laitoksen ylösajotilanteessa. Partikkelimittaus vikaantui yhteensä vajaaksi 9 tunniksi helmikuussa ja kaupungin viemäriin menevissä vesissä havaittiin kohonneita kiintoainepitoisuuksia heinäkuussa. Tämän häiriötilanteen vuoksi myös viemäriin menevässä vedessä olivat raskasmetallit tuolloin koholla. Tuhkien analyysit ja vuosikokoomat osoittavat, että niiden laatu on pysynyt tasaisena ja kuonan hyötykäyttöprosentti oli huimat 95,3 %. Tuhkien kokonaismäärä oli edelleen vuonna 2016 hienoisessa laskussa, kun verrataan sitä energiaksi hyödynnetyn jätteen määrään. OULUN ENERGIA OY Voimantuotanto Ilkka Koskela tuotantojohtaja