Päätös UUDELY/7366/2018 7.8.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/201) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Järvenpään kaupunki Sijainti Järvenpää, Pajala Pajalantie (paaluväli 230-280) Kiinteistötunnus 186-7-9901-0 Omistaja Järvenpään kaupunki Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria Järvenpään kaupungin Pajalan kaupunginosan alueella saneerataan katualue, välillä Kaskitie Pajalantie akk (alikulkukäytävä). Saneerattavan katualueen kokonaispituus on noin 600 m. Katualueella toukokuussa 2018 tehdyissä maaperätutkimuksissa todettiin klooratuilla liuottimilla pilaantuneita maa-aineksia yhden tutkimuspisteen alueella. Alueella todettiin riskinarvioon perustuen kunnostustarve. Ympäristönsuojelulain (527/201) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan ELYkeskukselle 11.7.2018. Pajalantien katualue on ollut liikennekäytössä ainakin vuodesta 196 lähtien. Katualueen itäpuolella sijaitsevan kiinteistön (RN:o 186-7-712-9) alueella on ollut teollista toimintaa 1960-luvulta lähtien. Kyseisellä kiinteistöllä on 1960-luvulla ollut pintakäsittelytoimintaa. Noin 1970-luvun puolivälistä 2010-luvulle kiinteistöllä on valmistettu rullakoita ja myymäläkalusteita sekä huollettu meijeri- ja mehuteollisuuden täyttökoneita. UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/7366/2018 2/22 Teollisuuskiinteistön alueella sijaitsee edelleen maanpäällisiä öljysäiliöitä rakennusten sisällä. Katualueella todetut haitta-ainepitoisuudet ovat suurella todennäköisyydellä aiheutuneet naapurikiinteistön teollisesta toiminnasta. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Järvenpään Pajalassa osoitteessa Pajalantie 21. Alueen sijainti on esitetty liitteessä 1. Suunnittelualuetta rajaa lännessä Koskenojanpuisto, lukion piha-alue ja kuuden rakennuksen pientaloalue. Idässä aluetta rajaa jäähalli ja entinen teollisuuskiinteistö 186-7-712-9. Kunnostettavan alueen pohjois- ja eteläpuolilla katualue jatkuu. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kunnostettavan katualueen välittömässä läheisyydessä. Järvenpään lukio sijaitsee kunnostettavasta alueesta noin 80 metriä itään. Kunnostettava alue on katualuetta. Alueen käyttötarkoitus tulee pysymään samana. Suunnittelukohteen itäpuolella on vireillä asemakaavamuutos, jonka toteutuessa naapurikiinteistön, os. Pajalantie 21-23, Järvenpää (kiinteistötunnus 186-7-712-9) nykyinen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi osoitettu käyttö muuttuu asuinrakentamiskäyttöön tarkoitetuksi, teollisuuskäyttöä herkemmäksi käyttömuodoksi. Kyseinen kaava on Järvenpään kaupungin kaavoituksesta.7.2018 saadun tiedon mukaan menossa seuraavaksi hyväksymiskäsittelyyn. Tuleville asuinrakennuksille varatut alueet em. naapurikiinteistöllä rajautuvat lähes kiinni Pajalantiehen ja kunnostettavalle alueelle. Kohteen läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelu- tai viljelyalueita. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Alueen maaperä on pääasiassa noin 1-2 metriä paksun täyttömaakerroksen jälkeen savea, noin,5-5,5 metrin syvyydelle asti maanpinnasta. Syvempiä tutkimuspisteitä ei ole tehty. Täyttömaa on pääasiassa hiekkaa ja soraa. Maanpinnantaso tutkimusalueella vaihtelee välillä + 8 m mpy. Suunnittelualueen itäpuoleisella viheralueella sijaitsee kaivo. Suunnittelun alaisella katualueella ei ole pohjavesiputkia. Itäisen teollisuuskiinteistön (kiinteistötunnus 186-7-712-9) alueella on kolme pohjavesiputkea, VAHPV1-VAHPV3. Tutkimusalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (I-luokka, Järvenpää, 0118601) sijaitsee noin kilometrin päässä tutkimusalueen eteläpuolella.
UUDELY/7366/2018 3/22 Tutkimusalueen länsipuolella noin 20-50 metrin päässä Pajalantiestä on oja, joka laskee Tuusulanjärveen. Tutkimusalue on osin päällystetty, hulevedet ohjataan läheiseen em. Pajalantien länsipuolella kulkevaan ojaan. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Järvenpään kaupunki, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Pajalantie välillä Kaskitie Pajalantien akk, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 9.7.2018 Järvenpään kaupunki, kaupunkitekniikka, suunnittelupalvelut, Tutkimussuunnitelma, Pajalantie välillä Kaskitie Pajalantien akk, maaperän haitta-ainetutkimukset, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy 3.5.2018 Kunnostustarpeen arviointi ja pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Pajalantie 21-23, Järvenpää, Vahanen Environment Oy 12.1.2018 Katualueen viereiselle teollisuuskiinteistölle aiemmin tehdyt maaperätutkimukset sekä kaivo-, orsi- ja pohjavesitutkimukset Pajalantien itäpuolella sijaitsevan teollisuuskiinteistön 186-7-712-9 alueella on tehty maaperän haitta-ainetutkimuksia vuosina 2009, 2016 ja 2017. Teollisuuskiinteistölle vuosina 2016 ja 2017 tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu VNa:n 21/2007 kynnysarvon ja alemman ohjearvon välille sijoittuvana pitoisuutena arseenia (11 mg/kg), alemman ja ylemmän ohjearvon välille sijoittuvana pitoisuutena trikloorieteeniä (2,5 mg/kg) sekä ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina raskaita öljyjakeita >C 21 - C 0 (2 900 mg/kg), vinyylikloridia (0,06 mg/kg) sekä dikloorieteenejä (2,53 mg/kg). Vuonna 2016 alueelta otetussa kaivovesinäytteessä (VAHV1) todettiin pohjaveden ympäristönlaatunormin (VNa 31/2009) ja/tai talousveden laatuvaatimuksen (STM 1352/2015) ylittäviä pitoisuuksia vinyylikloridia (0 μg/l) ja 1,2-dikloorietaania (8,6 μg/l). Dikloorietaanien summapitoisuus oli 38,6 μg/l. Lisäksi kaivovesinäytteessä VAHV1 todettiin laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina dikloorieteenejä (22,5 µg/l), kloorietaania (17 µg/l) sekä trikloorietaaneja (212 µg/l). Vuonna 2017 koekuopasta VAHV303 otetusta orsivesinäytteestä todettiin laboratorion määritysrajat ylittävinä pitoisuuksina dikloorietaaneja (52,79 µg/l), dikloorieteenejä (31,6 µg/l), trikloorieteeniä (9,12 µg/l), vinyylikloridia (0,27 µg/l) sekä trikloorietaaneja (53,58 µg/l). Kyseiset haitta-ainepitoisuudet ovat korkeimmat, mitä kunnostettavan katualueen läheisyydestä on orsivedessä todettu. Koekuopan VAHV303
UUDELY/7366/2018 /22 alue sijaitse noin 30 metriä koilliseen vuonna 2018 katualueelle tehdystä tutkimuspisteestä FCG6, jossa todettiin kyseisen maaperätutkimuksen korkeimmat haitta-ainepitoisuudet. Teollisuuskiinteistön alueella sijaitsee kolme pohjavesiputkea VAHPV1- VAHPV3. Em. pohjavesiputkista vuonna 2016-2017 otetuissa pohjavesinäytteissä todettiin laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia 1,1- dikloorietaania (0,1-0,35 µg/l). Putkessa VAHPV1 todettiin kaikilla näytteenottokerroilla myös trikloorieteeniä (0,1-0,33 µg/l). Lisäksi trikloorimetaania (kloroformia) todettiin vuonna 2017 kevään näytteenottokerralla (0,25 µg/l) putkessa VAHPV3 ja syksyn näytteenottokerralla (0,17 µg/l) putkessa VAHPV1. Katualueelle vuonna 2018 tehty maaperätutkimus Korjausrakennettavalle Pajalantien katualueelle ja sen läheisyyteen tehtiin toukokuussa 2018 yhteensä kaksitoista koekuoppaa, jotka ulottuivat 1,0-3,0 metriin ja neljätoista kairapistettä, jotka ulottuivat,5-5,5 metriin. Tutkittavalla katualueella ei ole tehty aiempia maaperän pilaantuneisuustutkimuksia. Tutkimuspisteet on esitetty liitteessä 2. Tutkimuspisteestä FCG6 syvyydeltä,5-5,5 metriä otetussa kairanäytteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina dikloorieteenejä (0,66 mg/kg) sekä trikloorieteeniä (19 mg/kg) sekä alemman ja ylemmän ohjearvon väliin sijoittuvana pitoisuutena tetrakloorieteeniä (0,7 mg/kg). Samasta tutkimuspisteestä syvyydeltä 2,0-2,5 metriä otetussa koekuoppanäytteessä todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon väliin sijoittuva pitoisuus dikloorieteenejä (0,07 mg/kg) sekä kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin sijoittuva pitoisuus trikloorieteeniä (0,02 mg/kg). Kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin sijoittuvina pitoisuuksina todettiin di-, tri- ja tetrakloorieteenejä näytepisteessä FCG. Lisäksi kobolttia, kromia, nikkeliä, vanadiinia ja/tai arseenia todettiin kynnysarvon ja alemman ohjearvon väliin sijoittuvana pitoisuutena yhteensä kahdeksassa näytepisteessä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Kohteessa on todettu metalleja ja puolimetalleja kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä olevina pitoisuuksina. Pitoisuudet eivät ylitä SHP-arvoja, eivätkä ne kulkeudu kohteen olosuhteissa merkittävästi. Näin ollen metallien ja puolimetallien pitoisuuksien arvioidaan olevan riskiä aiheuttamattomalla tasolla ja ne rajataan riskitarkastelun ulkopuolelle.
UUDELY/7366/2018 5/22 Suunnittelualueen itäpuolelta, lähiympäristöstä otetuissa vesinäytteissä on todettu korkeita pitoisuuksia vinyylikloridia ja kloorieteenejä. Kloorattuja liuotinaineita on todettu suunnittelualueen maaperässä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Suunnittelualue sijaitsee katualueella. Kyseisiä haitta-aineita on katualueella todettu yhdessä näytepisteessä alemmat ja ylemmät ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina. Lisäksi kahdessa näytepisteessä todettiin kynnysarvotasojen ylityksiä. On hyvin mahdollista, että lähialueella todettujen vesinäytteiden pitoisuudet voivat kuvastaa kulkeutumisen takia suurempaa aluetta, eikä aineita välttämättä esiinny suunnittelualueella vain todettujen tutkimuspisteiden kohdalla maaperässä. Riskinarviossa kriittisinä haittaaineina tarkastellaan maaperässä esiintyviä dikloorieteenejä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä. Suunnittelukohde rakennetaan katualueeksi. Kunnostettavan alueen maaperässä, pilaantuneeksi todetulla kunnostusalueen kohdalla, kulkee Pajalantien suuntaisesti kaukolämpölinja. Kaukolämpöputkistossa virtausputkena käytetään hitsattuja tai saumattomia teräsputkia jonka ympärillä on polyeteenisuojakuori. Eristeenä teräsputken ja suojakuoren välissä käytettään polyuretaania. Kulkeutuminen Haitta-aineiden kulkeutuminen sade- ja suotovesien mukana alaspäin vedellä kyllästymättömistä kerroksista orsiveteen on mahdollisilla sellaisilla alueilla, joissa maanpintaa ei peitä läpäisemätön pinnoite, esim. asfaltti. Tulevassa käytössä tällaisia alueita on vähän, mikä vähentää maahan imeytyvän veden määrää ja samalla kulkeutumista. Haittaaineita esiintyy kohteen maaperässä enemmän syvissä kerroksissa kuin pintamaassa, joten vajoveden mukana alaspäin kulkeutuminen ei käytännössä ole merkittävä kulkeutumisreitti, eikä se aiheuta merkittävää orsiveden lisäpilaantumista tai haitta-aineettoman maaperän pilaantumista. Kulkeutumista pintavalunnan mukana ei kohteen olosuhteissa tapahdu, sillä haitta-ainepitoista maata peittävät haitta-aineettomat maakerrokset ja asfaltti sekä tulevaisuudessa katualueen rakenteet. Hulevedet tullaan ohjaamaan kaivoihin ja hulevesiviemäriin, joka johtaa lähialueen puroon, josta pintavedet päätyvät noin kilometrin päässä sijaitsevaan Tuusulanjärveen. Vesiliukoisia, kriittisiä haitta-aineita (di-, tri- ja tetrakloorieteenit) on todettu liuenneen orsiveteen melko korkeinakin pitoisuuksina, joten kulkeutumista orsiveden mukana kauemmas kohteesta saattaa tapahtua. Alueen korkeimmat pitoisuudet orsivedestä on todettu naapurikiinteistöllä sijaitsevassa koekuopassa VAHV303. Kohteen orsiveden kulkeutumissuunta ei ole tiedossa nykytilassa.
UUDELY/7366/2018 6/22 Koska kyseessä olevat kloorihiilivedyt ovat kohtalaisen vesiliukoisia ja maaperässä suhteellisen helposti kulkeutuvia, on kulkeutuminen vajoveden mukana pohjaveteen nykytilanteessa ilmeisesti merkityksellisin kulkeutumisreitti. Tulevaisuudessa orsivesi kulkeutunee Pajalantien rakennekerroksissa maanalaisten rakenteiden (saneerattavat linjat) suuntaisesti. Viereiselle naapurikiinteistölle on suunnitteilla asuinrakennuksia, joten arvioidaan, että haitta-ainepitoinen (di-, tri- ja tetrakloorieteeni) maa-aines tulisi poistaa toimenpidealueelta katualueen rajaan asti suunniteltujen asuinrakennusten läheisyydestä tässä suunnitelmassa esitettyyn tavoitepitoisuustasoon (Vna 21/2007 alempi ohjearvotaso), jotta haittaaineiden kulkeutuminen orsiveden mukana ja mahdollinen haihtuminen orsivedestä rakennusten sisäilmaan ei aiheuta riskiä tulevaisuudessa. Tämä riskitekijä tulisi huomioida kunnostuksen yhteydessä. Orsiveden haitta-aineet voivat kuitenkin kulkeutua katualueella maanlaisten rakenteiden suuntaisesti hyvin vettä läpäisevässä kadun rakentamisessa käytettävässä routimattomassa murskeessa, mikäli kaikkia haittaainepitoista maata ei poisteta rakennekerrosten ympäriltä tai sitä ei eristetä. Korkeimmat haitta-ainepitoisuudet sijaitsevat näytepisteen FCG6 alueella, josta etäisyys naapurikiinteistön tulevaan asuntorakentamiseen varattuun alueeseen on arviolta noin 10 m. Korkeimmat orsiveden haittaainepitoisuudet laimenevat kulkeutumismatkalla sekoittuessaan sellaiseen orsiveteen, jossa pitoisuudet ovat matalampia tai haitta-aineita ei esiinny lainkaan. Orsiveden virtausta vähentävät alueen asfaltointi, muut päällysteet sekä hulevesien viemäröinti, jotka estävät vajoveden pääsyn maaperään. Toisaalta orsivesi voi liikkua pohjaveden pinnan vaihdellessa. Näin ollen arvioidaan, ettei haitta-aineiden kulkeutumista katualueella tai katualueelta naapurikiinteistön ja herkän maankäytön suuntaan voida kokonaan sulkea pois. Kohteen olosuhteissa mahdollinen kulkeutumisreitti on myös haittaaineiden kulkeutuminen katualueelle asennettavaa hulevesiviemäriä/- kaivoja pitkin kauemmaksi. Hulevesiviemäriputki on polyeteenimuovia, johon pintavedet ohjataan hulevesikaivoista. Mikäli putkeen pääsee haitta-aineita, on mahdollista, että haitta-aineet kulkeutuvat kauemmaksi pilaantuneeksi todetulta alueelta. Kyseillä tavalla kulkeutumisen arvioidaan jäävän kuitenkin vähäiseksi täyttömurskeessa kulkeutumiseen verrattuna. Osa orgaanisista haitta-aineista saattaa läpäistä diffuusiomekanismilla kohteessa käytettyä vesijohtomateriaalia, kuten polyeteenimuovia. Kohteeseen asennettava kunnallistekniikka tulee olemaan orsivesikerroksessa ja orsiveden haitta-aineet ovat suorassa kosketuksessa putkiin. Haitta-aineiden kulkeutuminen talousvesijohtomateriaalin läpi arvioidaan merkitykselliseksi kulkeutumisreitiksi.
UUDELY/7366/2018 7/22 Kunnostustöiden jälkeen katualueen rakenteiden alapuolelle saattaa jäädä haitta-ainepitoista maa-ainesta yli 5,5 metrin syvyydelle maanpinnasta. Koska alueella todetut haitta-ainepitoisuudet esiintyvät savimaassa arvioidaan, että ne eivät kulkeudu rakennekerrosten alapuolella siten, että niistä aiheutuisi merkittävää riskiä. Em. syvyydellä esiintyvät maaperän haitta-aineet eivät myöskään aiheuta pilaantumista rakenteissa niiden eristämisen johdosta (kaukolämpöputkisto teräsrakenteinen). Suunnittelualue tulee toimimaan katualueena. Ulkoilmaan haihtumista katualueella ei arvioida tapahtuvan riskiä aiheuttavissa määrin, sillä maaperän merkittävimmät di-, tri- ja tetrakloorieteenipitoisuudet esiintyvät rakennekerrosten alaosassa, syvyydellä 2-2,5 m ja,5-5,5 m. Haitta-aineet voivat haihtua myös orsiveden pinnasta maaperän huokoskaasuun ja kulkeutua huokoskaasusta hengitysilmaan. Arvioidaan kuitenkin, että suunnittelualuetta peittävä asfaltti, paalulaatta ja kadun täyttö- ja rakennekerrokset estävät merkittävän ulkoilmaan haihtumisen. Ulkoilmassa mahdolliset pitoisuudet myös laimenisivat nopeasti ilmavirtausten takia. Kohde toimii katualueena, eikä sen läheisyyteen ole suunnitteilla rakennuksia. Näin ollen arvioidaan, että kohteessa ei esiinny kaasufaasina rakennusten sisäilmaan kulkeutumisen riskiä. Kulkeutumista pölyämällä tai pintavalunnan mukana ei kohteen olosuhteissa tapahdu, sillä haitta-ainepitoista maata peittävät haittaaineettomat maakerrokset ja katujen rakenteet. Altistuminen Työmaalla haitta-aineille altistuminen on mahdollista, mikäli kaivettavassa maaperässä tai kaivumonttuun kulkeutuu haittaainepitoista vettä ja vedessä esiintyy sellaisia pitoisuuksia, joista haihtuu merkittäviä haitta-ainepitoisuuksia ilmaan ja oleskelu näiden haittaainepitoisuuksien vaikutuspiirissä on pitkäkestoista. Kohde tulee toimimaan katualueena, joten suunnittelualueella ei ole rakennuksia, johon haihtumista voisi tapahtua. Ulkoilman hengittämisen välityksellä altistumista ei arvioida merkittäväksi, sillä haitta-aineet esiintyvät melko syvällä katurakennekerroksessa ja haitta-aineettomien maakerrosten alapuolella. Ulkoilmassa pitoisuudet myös laimenisivat ilmavirtausten ansiosta. Haitta-aineille altistuminen hengitysilman välityksellä arvioidaan merkityksettömäksi. Alueella ei kasvateta ravintokasveja, eikä siellä ole hyödynnettävää pohjavettä. Täten altistumista ravinnon tai pohjaveden välityksellä ei tapahdu. Talousveden välityksellä altistuminen arvioidaan myös merkityksettömäksi, koska kohteeseen asennetaan haitta-aineita läpäisemätöntä talousvesiputkimateriaalia. Haitta-aineille altistuminen suoran kosketuksen, ruuansulatuselimistön, pölyn hengittämisen,
UUDELY/7366/2018 8/22 ravintokasvien, juomaveden tai uimaveden välityksellä arvioidaan em. tekijät huomioiden merkityksettömäksi. Ekologiset riskit Kohde sijaitsee kaupunkialueella. Lähellä ei ole luontoarvojen takia suojeltuja alueita eikä kohteessa esiinny suojeltuja lajeja. Suunnittelualue tulee toimimaan katualueena. Katualueen haitta-ainepitoista maaperää ja orsivettä peittää tulevassa maankäytössä täyttömurske ja katualueen rakenteet. Eläinten oleskelua alueelle tapahtuu hyvin vähän, eikä altistumista voi tapahtua suoran kosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä. Maaperäeläimet ja mikrobit voivat sen sijaan altistua haitta-aineille elinympäristössään. Altistumisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä, koska mahdolliset vaikutukset ovat paikallisia ja rajattuja. Haitta-ainepitoisen orsiveden kulkeutuminen katualueella arvioitiin mahdolliseksi. Arvioidaan kuitenkin, että kunnostuksen yhteydessä maaperässä olevat haitta-aineet saadaan poistettua alueelta. Näin ollen haittoja voisi esiintyä vain hyvin paikallisesti, alueilla joissa ei kaivutöitä tehdä sekä alueilla joissa ei sijaitse maanaalisia rakenteita tai putkistojen lähistöllä. Kyseessä olevat kloorihiilivedyt eivät ole erityisen ekotoksisia ja ekologiset riskit eivät ole todettujen pitoisuuksien perusteella kohdealueen olosuhteet huomioon ottaen merkityksellisiä. Ekologisten riskien arvioidaan olevan hyväksyttävällä tasolla. Orsiveden haitta-ainepitoisuuksien aiheuttamat riskit Maaperän kunnostustoimet eivät sovellu suunnittelualueella orsiveden riskinhallintaan, sillä orsivedessä on todettu aineita, jotka ovat peräisin suunnittelualueen ulkopuolelta. Toimenpidealueelle ehdotetaan asennettavaksi arviolta noin 30 m matkalle (naapurikiinteistön, os. Pajalantie 21-23 rajan läheisyyteen) kaksi-kolme pohjaveden tarkkailuputkea rakennekerrosten ja täyttömateriaaliin tason yläpuolelle. Kaivojen tulee olla rei itettyä materiaalia, jonka läpi orsivesi pääsee virtaamaan. Kaivoista otetaan vesinäytteet niiden valmistuttua ja tulosten perusteella suunnitellaan kohteeseen mahdollisia eristysrakenteita, jotka voidaan toteuttaa seuraavassa kadunrakennusvaiheessa. Rakennustöiden aikana kaivantoon kertyvästä vedestä tullaan ottamaan vesinäytteitä, joiden pitoisuudet kuvastavat myös tulevaisuudessa kadun alla esiintyvän veden pitoisuuksia ja edesauttavat eristysrakenteiden tarpeen ja laajuuden arviointia. Kunnostustarve Kohteessa esiintyy riskinarvioperusteisesti kunnostustarve. Kohteessa tullaan tekemään rakennusteknisiä kaivuja alueella, jossa esiintyy haittaaineita. Kunnostustarpeen osalta näillä rakennusteknisen kaivun alueilla
UUDELY/7366/2018 9/22 Esitetty kunnostussuunnitelma tullaan suorittamaan maaperän kunnostus ja maa-ainesta tullaan käsittelemään pilaantuneena maana. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostustavoitteeksi toimenpidealueelle esitetään poistetavaksi maaaines, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 21/2007 mukaiset alemmat ohjearvot tai maalajikohtaisesti suurimmat suositellut alueelliset taustapitoisuudet (SSTP/GTK). Lisäksi kunnostusalueella alle 1 m etäisyydellä alueelle suunnitelluista vesi- ja viemärijohdoista, kaapeleista ja muista putkistoista esitetään poistettavaksi maa-aines, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa:n 21/2007 mukaiset kynnysarvot tai maalajikohtaisesti suurimmat suositellut alueelliset taustapitoisuudet (SSTP/GTK). Katualue tullaan kunnostamaan massanvaihdolla noin 50 m pituiselta osuudelta, paaluvälillä 230-280. Kunnostusalueen pinta-ala on yhteensä noin 300 m². Katualueelta kunnostettavien massojen kokonaismassamääräksi arvioidaan noin 1 800 m 3 ktr, josta kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviä massoja arvioidaan olevan noin kolmasosa. Pitoisuustasoltaan alemman ja ylemmän ohjearvon välisiä massoja noin 600 m 3 ktr ja ylemmän ohjearvon ylittäviä massoja noin 600 m 3 ktr. Haitta-ainepitoisen kaivannon massoista noin 2 % arvioidaan sisältävän tiilijätettä. Kaivusyvyys haitta-aineita sisältävällä alueella on enimmillään 6 m. Suunnittelualueelta poistetaan kaivamalla kaikki rakentamistöiden edellyttämät maamassat. Kaivu toteutetaan erottelevana kaivuna, jossa kaivun yhteydessä erotellaan suurikokoiset kivet ja jätejakeet. Kaivun ja kuormauksen aikana eri tavoin pilaantuneet maamassat ja jätteet pidetään erillään. Pilaantuneiden maiden kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja. Kunnostustyö päättyy, kun suunnittelualueen rakennustyöt on saatettu päätökseen ja rakentamisen vuoksi tarpeellinen kaivusyvyys on saavutettu. Mikäli tämän syvyyden alapuolelle tai sivuille jää alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, ne erotetaan tuotavista puhtaista täyttömaista huomioverkolla ja tarvittaessa eristerakenteella ja niiden sijainti merkitään kartalle. Mikäli töiden aikana todetaan orgaanisia, kulkeutuvia haitta-aineita jäännöspitoisuusnäytteissä alemmat ohjearvot ylittävinä pitoisuuksina, arvioidaan eristerakenteiden tarve. Arvio esitetään Uudenmaan ELYkeskukselle.
UUDELY/7366/2018 10/22 Työn aikainen näytteenotto Pilaantuneen maaperän kaivutöitä ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kunnostuksen aikana otettavien näytteiden ja tehtävien mittausten perusteella. Pilaantuneen maan kaivun ohjaus tehdään XRF-, PetroFlag- ja PID-mittauksilla (hiilivedyt) sekä laboratorioanalyyseilla. Pilaantuneiden maa-ainesten kaivun jälkeen kaivantojen pohjien ja seinämien maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tarkastetaan ottamalla kaivupinnoista jäännöspitoisuusnäytteitä. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte / 200 m 2. Kaivuseinämistä ja pitkänomaisen kaivannon pohjasta näytteitä otetaan vähintään 1 näyte jokaista alkavaa 10 m pituista aluetta kohti. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on todettu alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä ei oteta pontatun kaivannon seinämistä. Pilaantuneen maa-aineksen ja jätteiden käsittely Kaivun yhteydessä pilaantuneesta maasta erotetaan suuret kivet ja jätejakeet tavanomaisella kaivinkoneen kauhalla tai käyttämällä välppäkauhaa. Muuta pilaantuneiden maiden esikäsittelyä (esim. seulonta tai murskaus) ei työmaalla tehdä kunnostuksen yhteydessä vaan ainekset toimitetaan muualle käsiteltäväksi. Alemman ohjearvotason ylittävät kaivetut maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvissa on sallittu kyseisten maiden vastaanotto. Maat, joiden haitta-ainepitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välillä, toimitetaan esimerkiksi maankaatopaikalle. Kloorattuja hiilivetyjä kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia ja muiden haittaaineiden osalta alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävät kaivetut maat kuljetetaan kuorma- tai kasettirekka-autoilla kuormat peitettyinä. Jokaisen kuorman mukana vastaanottopaikkaan toimitetaan siirtoasiakirja, jonka kaksoiskappale jää valvojalle. Haitta-ainepitoisen maan leviämisen estämiseksi autot käyttävät puhtaita ajoreittejä tai vaihtoehtoisesti autojen renkaat puhdistetaan. Kohteessa käytetään mahdollisesti rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan täyttöihin kelpaavaa VNa:n 21/2007 kynnysarvotasot ylittävää ja alemmat ohjearvotasot alittavaa maa-ainesta. Jos tällaista maa-ainesta hyötykäytetään täytössä, sen kaivualueella todettujen haitta-aineiden pitoisuudet selvitetään joko kenttätesteillä tai laboratorioanalyyseilla haitta-aineesta riippuen. Hyötykäytettäviä maa-aineksia ei käytetä orsivedenpinnan alapuolisissa täytöissä. Hyödynnettävät kynnysarvomaat eivät saa sisältää haihtuvia haitta-aineita, eivätkä ne saa haista. Alueella ei harjoiteta varsinaista pilaantuneiden maiden välivarastointia. Kaivettuja pilaantuneita maita voidaan säilyttää kasoilla lyhytaikaisesti
UUDELY/7366/2018 11/22 (korkeintaan kaksi päivää) esimerkiksi laboratorioanalyysien tekemisen tai kuljetuksen järjestämisen ajan. Säilytyksen aikana huolehditaan, että kasat eivät pölyä, eikä maata kulkeudun työmaa-alueen ulkopuolelle. Kasat peitetään ja ne sijoitetaan kovan alustan (esim. asfaltti) päälle. Puhtaita maita ja pilaantumattomia maita, joissa on kohonneita haittaainepitoisuuksia, pois lukien kloorattuja hiilivetyjä sisältä maa-aines, voidaan varastoida suunnittelualueella rajoituksetta. Kunnostustyömaalla syntyvät jätteet kerätään, lajitellaan ja toimitetaan luvanvaraisiin jätteen vastaanotto- tai kierrätyspisteisiin. Maaperässä voi esiintyä tiili-, betoni-, puu- ja metallijätteitä. Jätettä sisältävät kaivumaat toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Maita ei seulota alueella. Urakoitsija järjestää alueelle tarvittaessa jäteastioita ja huolehtii niiden asianmukaisesta käytöstä ja tyhjennyksestä. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita (vähintään kypärä, turvakengät, pitkähihaiset työvaatteet, huomiovaatteet). Pilaantuneen maan kanssa työskenneltäessä käytetään suojakäsineitä ja käsien pesuun kiinnitetään huomiota. Suojavarusteet vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Haihtuvien yhdisteiden pitoisuudet ovat olleet tehdyissä tutkimuksissa melko pieniä, eikä ko. pitoisuuksista arvioida aiheutuvan kaivutöiden aikana terveysriskiä. On kuitenkin mahdollista, että kaivutöiden yhteydessä todetaan suurempiakin pitoisuuksia haihtuvia yhdisteitä tai haitta-aineiden hajua. Työmaalla varaudutaan tarvittaessa mittaamaan kenttämittareilla CH-, CO2-, O2-, H2S -pitoisuudet monikaasukenttäanalysaattorilla ja haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuudet PID -kenttäanalysaattorilla. Jos kaivutöiden yhteydessä todetaan merkittäviä määriä haihtuvia yhdisteitä, käytetään ko. yhdisteille soveltuvia hengityssuojaimia. Työmaalle varataan ensiapuvälineet, sosiaalitilat vaatteiden vaihtoa varten sekä peseytymismahdollisuus tai vähintään puhdasta vettä silmien huuhtelua ja käsien pesua varten. Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aidoin ja kyltein. Kaivutyö toteutetaan siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen pilaantuneella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Pilaantuneen maan kuormat peitetään. Pilaantuneen maan pölyäminen estetään. Tarvittaessa kaivettavaa pilaantunutta maata kostutetaan pölyämisen estämiseksi.
UUDELY/7366/2018 12/22 Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Ympäristötekninen valvoja seuraa pilaantuneiden maiden kaivua ja tarkkailee alueelta mahdollisesti löytyviä aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita, poikkeavia jätteitä, rakenteita tai muuta poikkeavaa. Mikäli maassa havaitaan värillistä maata ja/tai epämääräistä/pistävää hajua, keskeytetään työ ja poistutaan työskentelyalueelta. Tämän jälkeen mitataan kenttämittarilla ilman rikkivetypitoisuudet sekä haihtuvien yhdisteiden kokonaispitoisuus. Mikäli todetaan HTP-arvojen (8 h tai 15 min) ylityksiä, muutetaan työskentelytapoja siten, että merkittäviä pitoisuuksia ilmaan ei pääse muodostumaan, esimerkiksi kaivantoa pidetään vain mahdollisimman pieni ala auki kerrallaan. Lisäksi käytetään ko. haitta-aineille tarkoitettuja hengityssuojaimia kaivannon läheisyydessä. Jos maaperässä todetaan aikaisemmin havaitsemattomia haitta-aineita ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, poistetaan ne kunnostuksen yhteydessä tai vaihtoehtoisesti arvioidaan niiden riskit ja mahdollisuudet jättää ne maaperään. Jos jätevesiviemäriin pumpattavassa vedessä todetaan HSY:n asettamien määräysten ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, keskeytetään pumppaus sekä suunnitellaan ja otetaan käyttöön vesien esikäsittely ennen pumppauksen jatkamista. Poikkeuksellisista tilanteista ilmoitetaan välittömästi Uudenmaan ELYkeskukseen. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Kunnostuksen aloittamisesta tehdään aloitusilmoitus Uudenmaan ELYkeskukselle. Aloitusilmoituksessa kerrotaan kunnostuksen aikataulu ja kunnostukseen osallistuvien tahojen yhteystiedot. Kunnostuksen valvoja pitää kunnostuksesta kirjanpitoa, johon merkitään vähintään seuraavat asiat: - Tiedot alueelta poistetuista pilaantuneista maista (määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka ja toimitusajankohta) - Tiedot otetuista näytteistä ja analyysituloksista (sijainti, ajankohta, kenttämittaustulokset, laboratorioanalyysitulokset) - Maaperään jätettyjen maiden haitta-ainepitoisuudet ja sijainti - Rakennetut huomio- ja eristerakenteet (sijainti, materiaali, rakentamisajankohta) - Tiedot alueella hyödynnetyistä kynnysarvotasoisista maista
UUDELY/7366/2018 13/22 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet - Tiedot mahdollisista pilaantuneen maaperän kaivannoista pumpatuista kaivantovesistä (laatu, määrä, ajankohta, käsittely, johtamispaikka) - Havainnot ja poikkeamat suunnitelmista Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla kunnostuksen aikana. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Järvenpään kaupungin ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Järvenpään Pajalassa Pajalantien katualueella paaluvälillä 230-280 (RN:o 186-7- 9901-0), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava vähintään 1 metrin etäisyydelle alueelle suunnitelluista vesi- ja viemärijohdoista, kaapeleista sekä muista putkistoista maa-ainekset, joiden dikloorieteenien, trikloorieteenin, tetrakloorieteenin sekä arseenin, koboltin, kromin, nikkelin ja vanadiinin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaiset kynnysarvotasot tai maalajikohtaisesti suurimmat suositellut alueelliset taustapitoisuudet. Muilta alueita on poistettava rakentamisen vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, joiden dikloorieteenien, trikloorieteenin ja tetrakloorieteenin sekä arseenin, koboltin, kromin, nikkelin ja vanadiinin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot tai maalajikohtaisesti suurimmat suositellut alueelliset taustapitoisuudet. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle,
UUDELY/7366/2018 1/22 Orsivesitutkimukset Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kunnostusalueelle tai sen rajoille mahdollisesti jäävä haittaainepitoisuudeltaan alemman ohjearvon ylittävä maa-aines on erotettava kunnostusalueelle tuotavista täyttömaa-aineksista värillisellä tai muulla maanrakentamisessa yleisesti käytettävistä materiaaleista selvästi erottuvalla havainnointikerroksella ja tarvittaessa eristerakenteella. 2.1. Suunnittelualueelle naapurikiinteistön 186-7-712-9 läheisyyteen on asennettava ennen kunnostuksen alkua kahdesta kolmeen orsivesiputkea rakennekerrosten ja täyttömateriaaliin tason yläpuolelle. Putket on sijoitettava siten, että alueen orsiveden tila ja haitta-aineiden mahdollinen kulkeutuminen orsiveden mukana tulevat luotettavasti selvitetyksi. Putkien asentamisesta on tehtävä suunnitelma, jossa on esitettävä putkien sijainnit perusteluineen ja kuvaus putkien asentamisesta. Suunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viikko ennen putkien asentamista. 2.2. Asennettavista orsivesiputkista on otettava vesinäytteet putkien asentamisen jälkeen sekä maaperäkunnostuksen päätyttyä. Vesinäytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet. Näytteenoton yhteydessä on mitattava jokaisesta havaintoputkesta orsiveden pinnantaso. 2.3. Orsiveden tarkkailutulosten sekä maaperäkunnostuksen aikana tehtyjen havaintojen ja tutkimustulosten perusteella on arvioitava orsiveden jatkotarkkailutarve sekä mahdollisten eristysrakenteiden tarve haitta-aineiden orsivedessä kulkeutumisen estämiseksi. Yhteenveto orsivesitutkimusten tuloksista sekä selvitys orsiveden jatkotarkkailutarpeesta ja mahdollisista eristysrakenteista on liitettävä määräyksen 9.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 3. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
UUDELY/7366/2018 15/22 Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä..2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen ja mahdollisen välivarastoinnin aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten ja jätteiden käsittely 7.1. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.
UUDELY/7366/2018 16/22 7.2. Kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.3. Kunnostusalueilta kaivettuja maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 21/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan hyödyntää kunnostuskaivantojen täytöissä. Hyödynnettävät maaainekset eivät kuitenkaan saa sisältää helposti haihtuvia haittaaineita (yli valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaisten kynnysarvojen), eivätkä maa-ainekset saa olla haitta-aineille haisevia. Hyötykäytettyjen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat on dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle sekä Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
UUDELY/7366/2018 17/22 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen hyödyntäminen, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/201) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (21/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia dikloorieteenejä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä sekä arseenia, kobolttia, kromia, nikkeliä ja vanadiinia.
UUDELY/7366/2018 18/22 Valtioneuvoston asetuksen 21/2007 liitteessä on säädetty em. haittaaineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg Dikloorieteenit 0,01 0,05 0,2 Trikloorieteeni 0,01 1 5 Tetrakloorieteeni 0,01 0,5 2 Antimoni 2 10 50 Arseeni 5 50 100 Koboltti 20 100 250 Kromi 100 200 300 Nikkeli 50 100 150 Vanadiini 100 150 250 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti 1 metrin etäisyydellä alueelle suunnitelluista vesi- ja viemärijohdoista, kaapeleista sekä muista putkistoista maaperän kunnostustavoitteeksi em. haittaaineille valtioneuvoston asetuksessa 21/2007 säädetyt kynnysarvot tai maalajikohtaisesti suurimmat suositellut alueelliset taustapitoisuudet. Muille alueille on päätöksessä hyväksytty kunnostustavoitteeksi em. haitta-aineille valtioneuvoston asetuksessa 21/2007 säädetyt alemmat ohjearvotasot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueelle laadittu riskinarviointi. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. Havainnointikerroksella varmistetaan, että myöhemmin tehtävien kaivutöiden yhteydessä puhtaan ja pilaantuneeksi jääneen alueen raja havaitaan selkeästi. Eristerakenne voi olla tarpeen esim. silloin, jos kaivurajaan jää haitta-aineita, jotka voivat kulkeutua takaisin jo kunnostetulle alueelle. (Määräys 1.3.) Katualueen vieressä sijaitsevalla teollisuuskiinteistöllä kunnostettavan alueen läheisyydessä on todettu kaivo- ja orsivedessä kloorattujen orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Katualueella orsiveden haittaainepitoisuuksia ei ole tutkittu. Muun muassa tämän vuoksi päätöksessä
UUDELY/7366/2018 19/22 on edellytetty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti asennettavaksi kahdesta kolmeen orsivesiputkea. Orsivesiputkista otettavien vesinäytteiden analyysitulosten perusteella voidaan arvioida maaperän mahdollisten haitta-aineiden vaikutusta alueen orsiveteen sekä haitta-aineiden mahdollista kulkeutumista orsiveden mukana. (Määräykset 2.1. ja 2.2.) Orsiveden tutkimustulosten sekä kunnostuksen aikana maaperästä ja orsivedestä saatujen tietojen perusteella arvioidaan orsiveden jatkotarkkailutarve sekä mahdollisten eristysrakenteiden tarve haittaaineiden orsivedessä kulkeutumisen estämiseksi. Kunnostuksen loppuraporttiin liitettävässä orsivesitutkimusten tulosten yhteenvetoraportissa on edellytetty esitettäväksi selvitys kunnostustoimenpiteiden jälkeisistä orsi- ja pohjavesitarkkailuista sekä mahdollisista eristysrakenteista. (Määräys 2.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 3.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset.1.,.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Jätelain (6/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (6/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.)
UUDELY/7366/2018 20/22 Sovelletut oikeusohjeet Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.1.) Jätelain (6/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräykset 7.1. - 7.2.) Maaperän kunnostustöiden yhteydessä kaivettavat jätejakeet on edellytetty toimitettavaksi hyödynnettäväksi tai loppukäsiteltäväksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.2.) Päätöksessä on hyväksytty tietyin edellytyksin kunnostusalueelta kaivettujen ja alueelta aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen, haitta-ainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 21/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä olevien maaainesten hyötykäyttö kaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty täytöissä hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.3.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/201) 8, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/201) 2, 25, 26 Jätelaki (6/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3,, 11, 2 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (21/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017)
UUDELY/7366/2018 21/22 Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 990. Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 18 tuntia. Järvenpään kaupunki (sähköisesti) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy(sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Järvenpään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Järvenpään kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/201) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut yksikön päällikkö Heli Antson.
UUDELY/7366/2018 22/22 Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/7366/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/7366/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Antson Heli 06.08.2018 13:29 Esittelijä Tuomikoski Mikko 06.08.2018 13:21
Liite 1. Maanmittauslaitos MERKKIEN SELITYS KOHDE Kohde: Pajalantie, välillä Kaskitie Pajalantie akk. PROJEKTI Pajalantie välillä Kaskitie Pajalantie akk. SUUNNITTELIJA PIIRTÄJÄ FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, Osmontie 3, 00601, Helsinki, www.fcg.fi AHE AHE MKA 5.7.2018 TARKASTAJA PVM PROJEKTINUMERO P3575P002 SISÄLTÖ Sijaintikartta ASIAKIRJA Maaperän kunnostussuunnitelma SUHDE 1:1000 ARKKIKOKO A
ET.1 3.0 87 9,8 1,5 0 5 50.8.3 19 11..0 7.6 9 8 7 VP-3 60 2 17 9 8,9.9 5 0 50.2.9,8 9.0 12 8 9 9,1 FCG1.2 8 9,2 10 5.3 9,6 8.0 1 13 8. 27 Liite 2. 51.1 8 51 9 86.8 9 9.3 8 8.0 59 3 8.1 9.2.8 8.3.8.8.8 33 FCG12.8 8.5 1391.9 33 3 8.3 KOSKENOJANPUISTO 8.0 9 8.7 58.9.9 FCG13 32.9 K507 8.5 8.0 8.7 35 VP.8 8.0 8.3.9 8.0.9 21 8.9.9.8 8 FCG10 8.9.9 8.592001 VU.9.9 8..8 yr Jäähalli. YU-5 8.0 8.0.8.8.0.2 8 8.2 8. FCG11 2.1..6 28 K525/2.6.6 8.3.6.8 8.1.0.8..6.0 25 8. 8.1 735 8.0.6.9 6.6.6 5 FCG9.9 12 8 26 8.3 5 8.1 920.6.6.8 K525/1 1.2.8.1.2.5.0 8.0.8.3.5.8.8 11.6.0.1 2.3.6 19 8 8.7.5.9.6 29 FCG8a FCG7 712 18 5 T-11 K567/1 kt AO-16 Kevyen liikenteen Kiinteistöraja väylä A-A 2 Kiinteistöraja Katualue +50.2 kt 17 +9.7.0 +8. 15.7 FCG6 + FCG8 21 + 16 8 1:100 000 3 732 TAUSTAKARTTA MAANMITTAUSLAITOS, 6/2018. 10.9 23.7 Hk, Sr +5.5 3 Hvv Hvv C2H2Cl 20,07 mg/kg + Sa. 16.0 +3 5.3 JvvVj.3 A 6 +2 FCG6 A.5. C2HCl3 19 mg/kg C2Cl 0,7 mg/kg +0 8 5 II 5.9.1 C2H2Cl 20,66 mg/kg +1.6.1.2.5 K508. 60.00.5.2 FCG 5 0.00 8 5.3 6 15 MERKINNÄT.2 FCG3.9 5.0.3 5.7.0 13. kt.2.3 5.7 Kohde.1 1.0.6.1.0.8 FCG1-1. 1.1.3.3 Maanäytepiste, porakonekairaus.9.0.0.3.2 7 19 3 Koekuoppa 6 5.3 6.7 18 57 FCG2 KL-1.7..2 5.2 Haitta-ainepitoisuus yli kynnysarvon (VNa 21/2007).5.1 kpa.3.1..0.7.1.2 Haitta-ainepitoisuus yli alemman ohjearvon..5.0.1.1.2..1.2 Haitta-ainepitoisuus yli ylemmän ohjearvon K566.2 1..2 5.9. yr.0 Haitta-ainepitoisuus yli vaarallisen jätteen ohjeellisen raja-arvon.2.5 5.8. 5.7.3 2.3.3 5 kh 5.8 kt 5.7.3 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 5.7.6.2.0 5.9 00601 Helsinki 5.8.1 5.8 5.7 www.fcg.fi.3 13.0 1 5.8 5.8 5.9 FCG1 TUTKIMUSPIIRUSTUS 1:1600 5.7.1 PAJALANTIE Puh. 010090.2.0.0 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Osmontie 3, PL 950 27 5.8 LEIKKAUSPIIRUSTUS A-A.0.0 kt 5.6 5.7 3 29 393 5.9.3 5.8 0 5.6 yr kpa 5 19 5.6 5.9 5 5 11 100m Päiväys 18.6.2018 Laat. T.Aholainen Hyv. M.Kaakkomäki 6 20 5.5 12 5. 730 50 YMK P3575P001 2 1:00