FI FI FI
EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 30.1.2009 KOM(2009)26 lopullinen KOMISSION TIEDONANTO Yhteisen ilmailualueen kehittäminen Georgian kanssa FI FI
KOMISSION TIEDONANTO Yhteisen ilmailualueen kehittäminen Georgian kanssa FI 2 FI
1. JOHDANTO Tiedonannossaan yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä 1 komissio korostaa yhteisen ilmailualueen luomisen tärkeyttä yhteisön itäisten ja eteläisten naapurivaltioiden kanssa. Lopullisena tavoitteena tulisi olla tilanne, jossa EY:llä ja sen eteläisillä ja itäisillä rajanaapureilla olisi käytössä samat markkinoiden toimintasäännöt. Euroopan unionin neuvosto tuki tätä tavoitetta yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä 27. kesäkuuta 2005 antamissaan päätelmissä, joissa se panee tyytyväisenä merkille edistymisen EU:n naapurimaat käsittävän laajemman yhteisen ilmailualueen kehittämisessä vuoteen 2010 mennessä. EU:n ja sen naapurimaiden välisten ilmailusuhteiden parantaminen siten, että lopullisena tavoitteena on yhteisen ilmailualueen luominen, on tärkeä tavoite Euroopan ilmailuteollisuuden taloudellisen kehityksen kannalta. Naapurimaihin suuntautuva lentoliikenne muodostaa 19 prosenttia EU:n ulkopuolelle suuntautuvasta kansainvälisestä liikenteestä, mikä on hieman vähemmän kuin liikenne Pohjois- Amerikan markkinoille. EU on jo yhdentänyt ilmailumarkkinansa Sveitsin, Norjan ja Islannin kanssa, ja kesäkuussa 2006 Euroopan yhteisö ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat Euroopan yhteistä ilmailualuetta koskevan sopimuksen (ECAA) Länsi-Balkanin valtioiden kanssa. Joulukuussa 2006 allekirjoitettiin Marokon kanssa ensimmäinen Euro Välimeri-ilmailusopimus. Georgia oli yksi ensimmäisistä valtioista, jotka allekirjoittivat horisontaalisen lentoliikennesopimuksen Euroopan yhteisön kanssa. Sopimuksen tavoitteena oli saattaa jäsenvaltioiden kanssa tehdyt kahdenväliset lentoliikennesopimukset yhteisön lainsäädännön mukaisiksi. Se allekirjoitettiin 3. toukokuuta 2006 ja tuli voimaan maaliskuussa 2008. Pyrkiessään tiiviimpään yhteistyöhön EU:n kanssa Georgia on osoittanut olevansa kiinnostunut aloittamaan neuvottelut kattavasta ilmailusopimuksesta ja haluavansa uudistaa kansainvälisen lentoliikenteen puitteita yhdessä EU:n kanssa. Georgian taloudellisesta kehittämisestä vastaava ministeri lähetti toukokuussa 2008 Euroopan komissiolle kirjeen, jossa ilmoitettiin Georgian olevan valmis sekä jatkamaan ilmailusuhteiden kehittämistä Euroopan unionin kanssa että aloittamaan neuvottelut yhteisestä ilmailualueesta EU:n kanssa. Tämä on osoitus Georgian vahvasta halusta aloittaa yhteisön kanssa ilmailuneuvottelut, jotka voivat yhdentää markkinoita entisestään. Tämä ehdotus noudattaa suositusta, joka annettiin Eurooppa-neuvoston ylimääräisessä kokouksessa Brysselissä 1. syyskuuta 2008. EU:n ja Georgian suhteiden vahvistamiseksi järjestetyn ylimääräisen kokouksen tavoitteisiin kuului muun muassa todellisen ja kattavan vapaakauppa-alueen perustaminen heti, kun edellytykset siihen ovat olemassa. Ilmailusuhteiden vapauttamisella voidaan merkittävästi vaikuttaa EU:n ja Georgian taloussuhteiden tiivistämiseen. 1 KOM(2005) 79 lopullinen, 11.3.2005. FI 3 FI
Komissio suositteleekin tässä tiedonannossa, että neuvosto valtuuttaisi sen neuvottelemaan kattavan sopimuksen yhteisestä ilmailualueesta Georgian kanssa. Sopimuksessa markkinoiden vapauttamiseen tulisi liittää rinnakkainen sääntelyyhteistyö ja/tai sääntelyn lähentäminen etenkin eräillä ensisijaisilla aloilla, joita ovat muun muassa lentoturvallisuus, ilmailun turvaaminen, ympäristönsuojelu ja valtiontuki- ja kilpailusääntöjen soveltaminen. Tavoitteeksi olisi asetettava tasapuoliset toimintaedellytykset ja yhtäläiset ja yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet. 2. NYKYISET PUITTEET EU:n ja Georgian suhteiden kulmakivi on 1. heinäkuuta 1999 voimaan tullut kumppanuus- ja yhteistyösopimus. Kahdenvälinen kanssakäyminen on lisääntynyt sen jälkeen, kun vuonna 2003 tapahtui Georgiassa ruusuvallankumous ja marraskuussa 2006 hyväksyttiin Euroopan naapuruuspolitiikan toimintaohjelma, jonka tarkoituksena on syventää Georgian ja EU:n taloudellista yhdentymistä ja poliittista yhteistyötä. Yhteistyön lisääminen ilmailun alalla on yksi tämän poliittisen tavoitteen saavuttamista edistävistä konkreettisista toimista, jotka mainitaan Georgiaa koskevassa EU:n maakohtaisessa strategia-asiakirjassa vuosiksi 2007 2013. EU on Georgian tärkein kauppakumppani: sen osuus Georgian kaikesta ulkomaankaupasta on 31 prosenttia, viennistä 34 prosenttia ja tuonnista 31 prosenttia 2. EU:n ja Georgian välinen kauppa on lisääntynyt kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana, mutta se on edelleen etenkin Georgian EU:hun suuntautuvan viennin osalta varsin yksipuolista kuten Georgian muukin ulkomaankauppa. Georgian tärkeimpiä vientituotteita ovat mineraaliöljyt, malmit, metalliromu ja maataloustuotteet. EU:sta puolestaan viedään Georgiaan erityisesti koneita ja kulkuneuvoja. Vuonna 2007 EU:n ja Georgian kahdenvälisen kaupan kokonaisliikevaihto oli 1,6 miljardia euroa. Georgian talous on kasvanut voimakkaasti (yli 10 prosenttia vuodessa) kahtena viimeksi kuluneena vuonna. Vaikka elokuun 2008 sota ja rahoituskriisi voivat hidastaa talouskasvua, se kuitenkin todennäköisesti jatkuu tulevaisuudessa. Georgian tärkeimpiä talouden aloja ovat mangaanin ja kuparin louhinta, pienteollisuus (juomat, metallit, koneet) ja maataloustuotanto. Erityisesti palveluala on osoittanut voimakkaita kasvun merkkejä lähimenneisyydessä: sen osuus koko talouden lisäarvosta kasvoi 54:stä 65 prosenttiin vuosina 2003 2007. Kotitalouksien kulutus lisääntyy IVY-maissa noin 10 prosenttia vuosittain 3 eli kasvu on nopeampaa kuin esimerkiksi Kiinassa tai Intiassa. Neuvostoliiton aikana Georgia oli tärkeä matkailukohde. Vaikka matkailuelinkeino on vielä heikosti kehittynyt, Mustameren rannat, maailmanperintökohteet ja muistomerkit tarjoavat selvästi mahdollisuuksia houkutella eurooppalaisia matkailijoita Georgiaan. Georgian suhteellinen tulotason kasvu viime vuosina on johtanut maasta muualle, erityisesti Euroopan kohteisiin suuntautuvan matkailun lisääntymiseen yli 12 prosentilla vuodessa. Georgian ilmailuala 2 3 Lähde: Euroopan komissio: http://www.delgeo.ec.europa.eu/en/trade/enpi_csp_georgia_en1.pdf Airbus Global Market Forecast 2007 2026, s.101. FI 4 FI
Georgian lentoliikennemarkkinoilla on hallitsevassa asemassa paikallinen lentoyhtiö Air Zena -Georgian Airways, joka liikennöi useisiin EU:n pääkaupunkeihin. Vuonna 2007 lentomatkustajien määrä säännöllisessä liikenteessä Georgian lentoasemilta oli 590 000. Näistä 36 prosenttia oli georgialaisten lentoyhtiöiden ja 64 prosenttia muiden maiden lentoyhtiöiden matkustajia. Georgiassa toimivista ulkomaisista lentoyhtiöistä suurin on Turkish Airlines. Georgian hallitus on noudattanut vuodesta 2004 hyvin avointa politiikkaa, ja siitä on seurannut liikenteen huomattavaa kasvua, jota kuvaillaan jäljempänä. Georgia on poistanut rajoituksia kahdenvälisissä sopimuksissa, joita se on tehnyt useiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa. Vuonna 2007 Georgia allekirjoitti Open Skies -sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa. Tällainen avoin politiikka lisää Georgian ja muiden maiden välistä liikennettä entisestään. Georgian liikennemäärien yleinen vuotuinen kasvu vuosina 1999 2007 oli yhteensä 7,4 prosenttia. Vuosina 2007 2008 lentovuorojen määrä Georgiasta ja Georgiaan lisääntyi 112:sta 148:aan ja ulkomaisten lentoyhtiöiden määrä 13:sta 19:ään. Kun poliittiset suhteen Venäjään ovat huonontuneet, lentoliikenne on selvästi alkanut suuntautua Venäjän sijasta Turkkiin, Ukrainaan ja EU-maihin. Vuonna 2008 Istanbul ottikin Moskova Domodedovon paikan Georgian pääkaupungista Tbilisistä lähtevän liikenteen tärkeimpänä määränpäänä (7 000 paikkaa kuukaudessa). Georgian suurin lentoasema on Tbilisin kansainvälinen lentoasema. Georgian ilmailuinfrastruktuuria ovat kohentaneet huomattavasti Tbilisin kansainvälisen lentoaseman uuden terminaalin käyttöönotto helmikuussa 2007 sekä Batumin ja Kutaisin lentoasemien parannustyöt. Erityisesti Batumin lentoasemalle on etua sen sijainnista lähellä Mustaa merta ja Turkin rajaa. Georgian ilmailuhallintoa on uudistettu äskettäin. Ilmailupolitiikan kehittäminen kuuluu taloudellisesta kehittämisestä vastaavan ministeriön liikenneosastolle ja valvontatehtävät puolestaan ovat saman ministeriön yhdistetyn liikennehallinnon vastuulla. Yhdistetyssä liikennehallinnossa toimii kansallinen siviiliilmailuviranomainen, joka vastaa lentotoiminnan harjoittajien, palveluntarjoajien ja lentoasemien operatiivisesta ja teknisestä valvonnasta. Lennonvarmistuspalvelujen alalla toimii Sakaeronavigatisa, joka on Georgian riippumaton ilmaliikenteen hallintapalvelujen tarjoaja. EU:n ja Georgian ilmailusuhteet EU:n ja Georgian markkinat ovat läheisesti sidoksissa toisiinsa. Georgia on ECAC:n täysjäsen ja vuodesta 2006 ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen JAA:n jäsenehdokas. Se on myös hakenut Eurocontrolin jäsenyyttä. Se, että Georgialla on kahdenvälinen lentoliikennesopimus 14 jäsenvaltion kanssa, osoittaa ilmailusuhteiden olevan tärkeitä tälle Euroopan unionin naapurimaalle. Suurimmat eurooppalaiset lentoyhtiöt Georgian markkinoilla ovat Lufthansa, Czech Airlines, Air Baltic, Austrian Airlines ja British Mediterranean. EU:n ja Georgian välinen matkustaja- ja rahtiliikenne on vielä suhteellisen vähäistä (210 000 matkustajaa vuonna 2007). Se on kuitenkin lisääntynyt selvästi vuodesta 2004. Kasvuvauhti on noin 14 prosenttiyksikköä vuodessa. Yhteydet EU:n jäsenvaltioihin ovat lisääntyneet huomattavasti. Tähän on vaikuttanut myös Georgian ilmailun suuntautuminen Venäjän federaation sijasta kohti EU-maita, Turkkia ja FI 5 FI
Ukrainaa erityisesti Venäjän ja Georgian poliittisten suhteiden huonontumisen jälkeen. Georgian tärkeimmät kahdenväliset markkina-alueet EU:ssa ovat Saksa (39 prosenttia EU-Georgia -markkinoista), Itävalta (17 prosenttia), Latvia (14 prosenttia) ja Alankomaat (9 prosenttia). Liityntälennot EU:hun ja Atlantin yli lisäävät selvästi kysyntää. Ainoastaan yksi rahtiliikennöitsijä harjoittaa säännöllistä rahtiliikennettä Georgian ja EU:n välillä. Toimialan ennusteissa ennakoidaan EU:n ja IVY-maiden välisen liikenteen kasvavan vuosina 2007 2016 keskimäärin 7,2 prosentin vuosivauhtia, mikä on selvästi enemmän kuin kasvu EU:n sisämarkkinoilla. Teknisen yhteistyön osalta EU on aloittanut Tacis/Traceca-ohjelman yhteydessä kaksi tärkeää alueellista ilmailuhanketta, joista on hyötyä Georgialle. Toinen niistä koskee ilmaliikenteen hallintaa ja toinen turvallisuuskoulutusta. 3. SUHTEIDEN LUJITTAMINEN ENTISESTÄÄN TÄRKEÄÄN NAAPURIMAAHAN YHTEISÖN LÄHESTYMISTAVAN EDUT JA LISÄARVO Siviili-ilmailuala (mukaan luettuina infrastruktuuri, liikenteenharjoittajat ja muut teolliset toimijat) on merkittävä osa Euroopan taloutta. Lentoliikenteen harjoittajien osuus kaikesta lisäarvosta EU:ssa on noin 0,6 prosenttia, ja ne työllistävät yli 400 000 henkeä (0,4 prosenttia kaikesta muun kuin rahoitusalan liiketoiminnan työllisyydestä) 4. Koko ala työllistää EU:ssa noin kolme miljoonaa henkeä. Ilmailun sisämarkkinoiden luominen 1990-luvun alkupuolelta alkaen on merkittävästi parantanut alan dynaamisuutta ja tehokkuutta ja tuottanut laajoja taloudellisia ja sosiaalisia hyötyjä. Vuosina 1992 2003 yhteisön sisäisten reittien määrä kasvoi yli 40 prosenttia. Yhteisön suurimpien lentoliikenteen harjoittajien tuottavuus kasvoi 87 prosenttia vuosina 1990 2002 5. Sisämarkkinoiden kaikkia mahdollisuuksia ei kuitenkaan todennäköisesti voida hyödyntää ennen kuin yhteisö toimii yhtenäisenä kokonaisuutena ilmailusuhteissaan kolmansiin maihin silloin, kun tällainen lähestymistapa voi tuottaa lisäarvoa Euroopan ilmailuteollisuudelle ja käyttäjille. Lisäksi kolmannet maat pitävät EU:n tällä alalla keräämiä kokemuksia erittäin arvokkaina. Tämä pätee erityisen hyvin Georgiaan, jonka kanssa EU haluaisi luoda erityissuhteen. EU:n jäsenvaltiot ja Georgia ovat perinteisesti neuvotelleet kahdenvälisiä lentoliikennesopimuksia, joissa markkinoiden avaamisen taso on alhainen ja liikenteenharjoittajille asetetaan tiukkoja markkinaehtoja. Vaikka eräistä sopimuksista on alettu tehdä avoimempia, monissa sallitaan edelleen kummallekin osapuolelle yhden liikenteenharjoittajan nimeäminen, mikä käytännössä rajoittaa markkinoille pääsyn kahteen liikenteenharjoittajaan. Nykyinen EU:n jäsenvaltioiden ja Georgian kahdenvälisten lentoliikennesopimusten järjestelmä voi asettaa useat yhteisön lentoliikenteen harjoittajat ja kuluttajat epäsuotuisaan asemaan joissakin jäsenvaltioissa. 4 5 EUROSTAT Statistics in focus, 37/2005, ISSN 1561-4840. Liite komission tiedonantoon yhteisön ulkoisen ilmailupolitiikan kehittämisestä (KOM(2005) 79 lopullinen). FI 6 FI
Yhteisön ilmailusopimus loisi korkeimmalla mahdollisella tasolla tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille yhteisön lentoliikenteen harjoittajille ja antaisi matkustajille kaikissa jäsenvaltioissa mahdollisuuden hyötyä samanlaisista ehdoista ja lisääntyneestä liikenteestä EU:n ja Georgian välillä. Tällainen sopimus auttaisi Georgiaa parantamaan turvallisuuden ja ilmailun turvaamisen tasoa, jolloin kuluttajien ja teollisuudenalan sekä Georgiassa että EU:ssa olisi helpompi käyttää lentoliikennepalveluja. Erityisesti turvallisuuden alalla tarvitaan toimia, joilla voidaan varmistaa, että ilmailuviranomaisilla on kaikki valmiudet suoriutua valvontatehtävistään. Jotta yhteisen ilmailualueen luominen Georgian kanssa voisi onnistua, on välttämätöntä parantaa Georgian valmiuksia panna täytäntöön EU:n vaatimukset kilpailun, markkinasääntelyn, turvallisuuden, ilmailun turvaamisen ja ympäristönsuojelun aloilla. Neuvotteluissa olisi sen vuoksi kiinnitettävä erityistä huomiota sääntely-yhteistyöhön ja avunantoon Georgian ilmailualan kehittämiseksi. Avoimet markkinat tarvitsevat puitteet, joilla varmistetaan oikeudenmukainen kilpailu ja tiukat turvallisuus- ja turvavaatimukset ja siten tasapuoliset toimintaedellytykset ja tasavertaisiin mahdollisuuksiin perustuva kilpailu. Ympäristönäkökohtien osalta sopimuksen on vastattava EU:n sitoutumista kestävään kehitykseen. On tärkeää, ettei sopimuksella rajoiteta EU:n mahdollisuuksia soveltaa sääntely- tai taloudellisia välineitä lentoliikenteen kasvun kielteisten sivuvaikutusten lieventämiseksi. Nämä vaikutukset liittyvät erityisesti ilmanlaatuun ja meluun lentoasemien ympäristössä. Lisäksi lentoliikenne vaikuttaa osaltaan maailmanlaajuisen ilmastonmuutokseen. Vaikka lopullisia päätelmiä on liian aikaista tehdä, EU:n ilmailusopimuksista viime aikoina saadut kokemukset ovat kuitenkin osoittaneet, että neuvotteluilla yhteistä ilmailualuetta koskevista sopimuksista ja Euro Välimeri-sopimuksista on vaikutettu laajasti ja merkittävästi EU:n ja kumppanimaan välisen säännöllisen lentoliikenteen lisääntymiseen. Marokon tapauksessa säännöllisen liikenteen määrä on kasvanut yli 25 prosenttia, ja matkustajaliikenteen absoluuttinen määrä vähintään 10 prosenttia vuodessa sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. EU:n ja Georgian yhteistä ilmailualuetta koskevasta sopimuksesta on näin ollen odotettavissa merkittäviä taloudellisia hyötyjä, mutta maantieteellisten seikkojen sekä matkailu- ja muiden suhteiden kehittymättömyyden vuoksi hyötyjä ei välttämättä seuraa yhtä paljon kuin Marokon tapauksessa. On kuitenkin selvää, että EU:n ja Georgian maantieteellinen asema ja perinteisesti tiiviit talouselämän ja kaupan yhteydet huomioon ottaen ilmailumarkkinoille olisi hyötyä markkinoiden avaamisesta ja ilmailuvaatimusten vastavuoroisesta tunnustamisesta. Markkinoiden avaamisen seurauksena EU:n ja Georgian kansalaisten matkustusmahdollisuudet parantuisivat merkittävästi. Suorien lentoyhteyksien määrän EU:n ja Georgian välillä sekä lentojen kokonaismäärän odotettu merkittävä lisääntyminen edistäisi EU:n ja Georgian välistä kauppaa ja matkailua. Huomattava osa taloudellisesta hyödystä koituisi Euroopan lentoliikennealalle ja Euroopan koko taloudelle. Yhteinen ilmailualue loisi merkittäviä uusia markkinamahdollisuuksia sellaisille EU:n lentoliikenteen harjoittajille, jotka haluaisivat aloittaa liikennöinnin Georgiaan mutta joilla ei tällä hetkellä ole siihen tarvittavia liikenneoikeuksia. Se voisi myös helpottaa georgialaisten lentoyhtiöiden liittymistä yhteisön lentoliikenteen harjoittajien nykyisiin liittoutumiin, mikä mahdollistaisi integroitujen tuotteiden kehittämisen, edistäisi parempien palvelujen tarjoamista matkustajille sekä FI 7 FI
lisäisi tehokkuutta tuottamalla mittakaavaetuja. Jos poliittinen tilanne säilyy vakaana ja Georgia jatkaa taloudellisia ja poliittisia uudistuksiaan, jo EU:n ja Georgian yhteisen ilmailualueen ensimmäiseltä vuodelta voidaan odottaa 25 000 matkustajan lisäystä ja vähintään 9 miljoonan euron arvosta hyötyjä kuluttajille. On EU:n poliittisen ja taloudellisen edun mukaista varmistaa eurooppalaisia vaatimuksia vastaavien yhteisten vaatimusten noudattaminen talous- ja liikennesuhteissa naapurimaiden kanssa. Tähän viitataan myös vuonna 1999 tehdyn EU:n ja Georgian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 58 artiklassa. Se voidaan toteuttaa parhaiten neuvottelemalla kattava yhteisön sopimus, jossa määrätään ilmailuvaatimusten ja -menettelyjen vastavuoroisesta tunnustamisesta. Sopimuksen lopullisena tavoitteena on Georgian ilmailualan yhdentäminen yhteiseen ilmailualueeseen Euroopan unionin kanssa ja lainsäädännön yhdenmukaistaminen noudattamalla mahdollisuuksien mukaan vastavuoroista tunnustamista EU:n ilmailulainsäädännön tärkeimmillä aloilla. Kattavien valtuuksien ehdottaminen Georgian kanssa käytäviä neuvotteluja varten osoittaisi, että EU on sitoutunut markkinoiden avaamiseen, lentoturvallisuutta ja ilmailun turvaamista koskevan säännöstön lähentämisen tavoitteluun ja kestävän kehityksen edistämiseen naapurimaissaan. EU:n ja Georgian ilmailusopimuksella voisi olla myös laajempia taloudellisia vaikutuksia EU:n ja sen muiden itäisten rajanaapurien väliseen lentoliikenteeseen, ja se voisi lisätä alueellista yhteistyötä. Lisäksi se antaisi Georgialle ja Kaukasian maille selvän poliittisen signaalin siitä, että EU on valmis yhdentämään ne mahdollisuuksien mukana sisämarkkinoihinsa. Kuten edellä on mainittu, Georgia on ilmoittanut olevansa valmis aloittamaan yhdentymisen yhteiseen ilmailualueeseen EU:n kanssa. Tämä edellyttää Georgialta kykyä yhdenmukaistaa ilmailuvaatimuksensa EU:n vaatimuksiin vastavuoroisella tunnustamisella, jotta voidaan luoda vankat oikeudelliset puitteet ilmailusuhteille. 5. PÄÄTELMÄT Komission mielestä on tärkeää tarjota Georgialle kattavaa yhteistyön tiivistämistä siviili-ilmailun alalla. Sopimus Georgian kanssa tarjoaisi kunnianhimoiset puitteet, joissa voidaan käsitellä laajempia ilmailukysymyksiä, kuten lentoturvallisuutta, ilmailun turvaamista, lentoliikenteen hallintaa, teknologiaa ja tutkimusta koskevaa sääntely-yhteistyötä sekä liiketoimintakysymyksiä ja teollista yhteistyötä. Siviili-ilmailuala tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia liikenneyhteistyön kehittämiselle ja molemminpuolisia hyötyjä Georgialle ja EU:lle. Nyt olisikin ryhdyttävä toimiin sen varmistamiseksi, että lentoliikenteestä tulee yksi EU:n ja Georgian välisen tiiviimmän yhteistyön keskeisistä aloista. Se antaisi Georgialle vielä yhden keinon edistää yhdentymistä eurooppalaisiin rakenteisiin ja markkinoihin. Sopimus on merkittävä askel kohti Euroopan unionin ja sen itäisten naapurimaiden välisen yhteisen ilmailualueen toteuttamista. Ilmailualueen perustaminen on yksi EU:n ulkoisen ilmailupolitiikan päätavoitteista ja tärkeä osa EU:n ulkopolitiikkaa. Yhteisön tason ilmailusopimuksella voidaan täyttää Georgian toiveet tiiviimmästä yhdentymisestä Euroopan ilmailurakenteisiin ja yhdistää markkinoiden avaamisen hyödyt yhteistyöhön sääntelyn, teknologian ja teollisuuden aloilla. Näin voidaan FI 8 FI
saavuttaa tavoite, joka on luoda tasavertaiset toimintaedellytykset liikenteenharjoittajien välille ja tarjota hyötyjä kuluttajille. Georgian kanssa tehtävän lentoliikennesopimuksen poliittinen ja taloudellinen lisäarvo voisi pitkällä aikavälillä toimia kannustimena alueen muille valtioille ja auttaa lisäämään alueellista yhteistyötä Kaukasiassa. Edellä esitetyn perusteella komissio ehdottaa kattavan avoimen ilmailusopimuksen neuvottelemista ja tekemistä Georgian kanssa ja pyytää neuvostoa valtuuttamaan komission aloittamaan tällaista sopimusta koskevat neuvottelut. Komissio tekee läheistä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja kaikkien niiden sidosryhmien kanssa, joita asia koskee, ehdotetussa neuvoston päätöksessä määriteltyjen tavoitteiden syventämiseksi ja saavuttamiseksi. FI 9 FI