Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Samankaltaiset tiedostot
Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Nanoteknologian mahdollisuudet lääkesovelluksissa

Genomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma

Mitä elämä on? Astrobiologian luento Kirsi

GEENITEKNIIKAN PERUSASIOITA

Virukset Materiaalitieteiden Rakennusaineina Suomalainen Tiedeakatemia

Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20

DNA > RNA > Proteiinit

(FinSynBio) SUOMEN AKATEMIAN TUTKIMUSOHJELMA

Bioteknologian perustyökaluja

Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto

Geenitekniikan perusmenetelmät

Biologian tehtävien vastaukset ja selitykset

Genomin ilmentyminen

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

HPV-infektion ja kohdunkaulan syövän esiasteiden luonnollinen kulku

Nukleiinihapot! Juha Klefström, Biolääketieteen laitos/biokemia ja genomibiologian tutkimusohjelma Helsingin yliopisto.

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials

NON-CODING RNA (ncrna)

BIOLOGIAN YHTEISVALINTA 2011 KYSYMYS 1. Mallivastaus

Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen

Virusriskin vähentäminen elintarviketuotannossa

PCR - tekniikka elintarvikeanalytiikassa

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

DNA:n informaation kulku, koostumus

Bakteriofagi ϕ143:n karakterisointi: uusi cystovirusten kaltainen kaksijuosteinen RNA-virus

Peptidi ---- F K V R H A ---- A. Siirtäjä-RNA:n (trna:n) (3 ) AAG UUC CAC GCA GUG CGU (5 ) antikodonit

Luonnontieteilijät työnhakijoina

BIOLOGIAN KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu

Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia

Infektio uhka potilasturvallisuudelle: Johdon näkökulma. Ermo Haavisto johtajaylilääkäri

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Synteettinen biologia

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo

KEESHONDIEN MONIMUOTOISUUSKARTOITUS

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO

Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15

Elämän synty. Matti Leisola

Molekyylibiologian perusmenetelmät

Molekyylibiologian perusmenetelmät P Biokemian menetelmät I Juha Kerätär / BMTK

HOITO EPCLUSA - VALMISTEELLA (SOFOSBUVIIRI/VELPATASVIIRI) Tietoa potilaille. Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta.

Oligonukleotidi-lääkevalmisteet ja niiden turvallisuuden tutkiminen - Sic!

Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita

KOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.

"Geenin toiminnan säätely" Moniste sivu 13

Multimodaalisuus oppijan tukena oppimateriaaleista eportfolioon

LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖAINEISTOT AVOIMIKSI

Conflict of interest: No! VH has no association with companies mentioned! VH has authored reviews on virus vectors in Suomen Lääkärilehti and

keskusmuseo uudistuu

Pitkälle kehittyneitä terapiatuotteita koskevat säännökset

Suomalaista bioteknologiaa kansainväliseen lääkehoitoon. FIT Biotech Oy toimitusjohtaja Kalevi Reijonen Osakesäästäjien Keskusliitto

Norovirukset pinnoilla ja niiden leviäminen elintarvikkeita käsiteltäessä

SYNTEETTINEN BIOLOGIA FINSynBio

Mikrobiryhmät. Bakteeriviljelmät

KOMISSION ASETUS (EU) /, annettu , asetuksen (EY) N:o 847/2000 muuttamisesta vastaavanlaisen lääkkeen käsitteen määritelmän osalta

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Toisessa osassa ryhdymme tarkastelemaan sitä, mitä geenit ovat, miten ne toimivat ja miten ne tuottavat meille tuttuja elämänilmiöitä

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

Biologisten lääkkeiden turvamurheet

Ribosomit 1. Ribosomit 2. Ribosomit 3

- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa

Norovirusriski elintarvikeprosessissa

Lääkkeiden hoidollisen ja taloudellisen arvon arviointi. Terveysfoorumi 2011 Piia Peura Lääketaloustieteilijä

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

Virukset lääketieteen apuvälineinä. Veijo Hukkanen, Veli-Matti Kähäri ja Timo Hyypiä

COXSACKIEVIRUS A9 KANTOJEN MUUNTUMINEN

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Tutkielma Signaalinkäsittely DNA-mikrosiruteknologiassa

Fysikaaliset tieteet, kemia ja matemaattiset tieteet

Sidonnaisuudet. Ilkka Kunnamo, dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri. Hanna Kortejärvi, FaT

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Plasmidi-DNA:n eristys bakteerisoluista DNA:n geelielektroforeesi (Proteiinien geelielektroforeesi)

Etunimi: Henkilötunnus:

Tekniikan Akateemisten osaaminen ja työ on monipuolista YES goes to lukio Tuula Pihlajamaa

Anatomia ja fysiologia 1 Peruselintoiminnat

HPV-epidemiologiasta ja diagnostiikasta

Sähköisiä palveluita - asiakkaiden, insinöörien vai hallintobyrokraattien ehdoilla?

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

Liite I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntiluvan (-lupien) ehtojen muuttamiselle

Hyvän vastauksen piirteet. Biolääketieteen valintakoe Maksimipisteet: 45

Lataa Infektiosairaudet. Lataa

Clinical impact of serum proteins on drug delivery Felix Kratz, Bakheet Elsadek Journal of Controlled Release 161 (2012)

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Kiila-viitearkkitehtuuri. Jani Harju,

Lainaustilasto liikkuvan kirjaston lainoista. Petri Tonteri,

Yhteentoimiva.suomi.fi - palvelukokonaisuuden ja työkalujen esittely

Solukkolisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa

Kalatalouden innovaatiopäivät , Vantaa

Proteiinilääkkeet luento

Farmaseuttinen etiikka

Yhteentoimivuusalusta: Miten saadaan ihmiset ja koneet ymmärtämään toisiaan paremmin?

Francis Crick ja James D. Watson

Geenimonistus -ongelmia

Transkriptio:

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia

Virukset synteettisen biologian työkaluina Päämääränä hyödyntää viruksissa olevia prosesseja ja rakentaa bakteerisoluja, joilla uusia viruksista peräsin olevia ominaisuuksia Lähtökohtana virusten molekyylibiologian tarkka tuntemus Kokoamisreitit ja replikaatiomekanismit tunnetaan hyvin Mahdollistaa suunnitelmallisuuden ja mallinnuksen Tavoite: synteettinen solulinja kaksijuosteisen RNA:n tuottamiseksi

Miksi halutaan tuottaa kaksijuosteista RNA:ta? - Kaksijuosteisen RNA:n (dsrna:n) avulla voidaan käynnistää aitotumallisissa soluissa RNA-interferenssimekanismi, joka hiljentää halutun kohdegeenin ilmenemisen (RNA-hiljennys = RNA-vaimennos = RNA-häirintä). - Käytetyn dsrna:n sekvenssin tulee vastata hiljennettävän kohdegeenin sekvenssiä. - Prosessin hyödyntämisellä moninaisia sovelluksia lääketieteessä; useita RNA-pohjaisia lääkkeitä kliinisissä kokeissa. - EU:ssa kiinnostusta RNA-pohjaisten kasvivirusrokotteiden kehittämiseen.

Vallitsevat dsrna:n tuottomenetelmät Kemiallinen synteesi: - Tuotetaan lyhyitä yksijuosteisisa RNA-pätkiä ja hybridisoidaan dsrna:ksi Entsymaattinen synteesi - Tuotetaan pitkiä dsrna-molekyylejä DNA-templaatista entsymaattisesti hyödyntäen virusperäisiä RNApolymeraaseja - Tuotetut pitkä dsrna:t voidaan prosessoidaan pieniksi häiritseviksi RNA:ksi (sirna) Dicer-entsyymin avulla Tarvitaan tehokkaampia dsrna:n tuottoprosesseja

dsrna-virukset = virukset, joiden genomi on kaksijuosteista RNA:ta - Tuottavat infektionsa aikana molekyylikoneen, joka monistaa dsrna:ta - Proteiineista muodostuva nanopartikkeli, jonka sisällä RNA-synteesi tapahtuu (läpimitta noin 50 nm) - Virus-spesifiset RNA:t kuljetetaan rakenteiden sisään monistusta varten (Kuva: Luque et al 2010, Journal of Virology mukaan)

dsrna-bakteriofagi phi6 - Parhaiten tunnettuja dsrna-viruksia - dsrna:n monistuksesta vastaava molekyylikone muodostuu 270 proteiinialayksiköstä; massa noin 14,6 MDa - Voidaan rakentaa hallitusti koeputkessa puhdistetuista proteiineista - Voidaan tutkia RNA:n monistamiseen liittyviä prosesseja tarkoin määritellyissä koeputkiolosuhteissa - Voidaan myös viedä solun sisälle -> käynnistää phi6 infektion. (Kuva: Xiaoyu Sun) Mahdollista selvittää yksityiskohtaisesti molekyylisiä vuorovaikutuksia ja prosesseja, jotka johtavat virus-rna:n monistumiseen. -> Lähtökohta phi6-peräisten RNA-monistuskoneiden hyödyntämiselle

Synteettisten solujen rakentaminen: vaihe 1 - Valitaan phi6-genomista dsrna:n tuotolle välttämättömät alueet; valitaan kohdesekvenssit kohdegenomista - Phi6-peräisiä geneettisiä osia yhdistellään ja liitetään yhteen kohdegenomeista valittujen sekvenssien kanssa

Lyhytaikainen välivaihe; käytetyt geneettiset rakennelmat eivät monistu. Synteettisten solujen rakentaminen: vaihe 2 Viedään geneettiset rakennelmat bakteerisoluun, joka tuottaa bakteriofagi T7 RNA-polymeraasi geneettisistä rakennelmista tuotetaan yksijuosteista RNA:ta RNA:sta tuotetaan phi6-proteiineja Phi6-proteiinit muodostavat spontaanisti RNA-monistuskoneita

Synteettisten solujen rakentaminen: vaihe 3 Synteettinen solu, jossa monistuminen tapahtuu RNAtasolla (ei DNA:na). RNA-monistuskoneiden ja dsrna:n itseohjautuva monistuminen. RNA monistuu solun sisäisissä nanopartikkeleissa, jotka muodostuvat virusproteiineista. Virusperäisten kohdennussignaalejen avulla voidaan ohjata halutut osat näihin rakenteisiin.

Synteettiset bakteerisolut mahdollistavat tehokkaan dsrna-molekyylien tuoton - Tuotettuja RNA-molekyylejä voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa halutun kohdegeenin hiljentämiseen - RNA-pohjasten kasvinsuojeluaineiden toivotaan parantavan ruoantuotannon ympäristöystävällisyyttä ja ruoan laatua - dsrna-molekyylejä voidaan myös hyödyntää lääketieteessä kehitettäessä vaihtoehtoisia strategioita esim. virustauteja vastaan - Synteettisten solujen kehittämisen kautta saadaan myös uutta tietoa prosesseista, jotka liittyvät dsrna virusten itseohjautuvaan rakentumiseen ja genomin monistumiseen.

Helsingin yliopisto Alesia Romanovskaya Xiaoyu Sun Gabija Žiedaitė Outi Lyytinen Heli Mönttinen Riitta Tarkiainen Tanja Westerholm Kiitos Annette Niehl Manfred Heinlein FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia