PÄÄTÖS UUDELY/1109/07.00/2010 20.8.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kunnostusalueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminta kunnostusalueella Asian vireilletulo Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Destia Oy/Vantaan alueurakka Högberginhaara 2 04360 Tuusula Vantaa Vaaralan kaupunginosa Kehä III:n levähdysalue RN:o 92-895-2-44 Suomen valtio / Liikennevirasto omistajan edustaja: Uudenmaan ELY-keskus / Liikenne ja infrastruktuuri Kunnostettava alue sijaitsee Kehä III:n levähdysalueella maantie 140:n läheisyydessä. Kohteessa havaittiin keväällä 2010 todennäköisesti öljyvahingon seurauksena öljyyntynyttä maata. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 2.7.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Maksu 768 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/1109/07.00/2010 2/11 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 :n 2 ja 3 momentti Ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava kohde sijaitsee Vantaalla Kehä III:n pohjoispuolisella levähdysalueella (liite 1.). Öljyiseksi todettu alue sijaitsee Kehä III:n ja kevyen liikenteen väylän välisellä kaistaleella. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole häiriintyviä kohteita. - Öljyvahinkokohteen näytteistys, Kehä III mt 140 levähdysalue, muistio. Ramboll Finland Oy. 15.6.2010. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Kohteen kohdalla on tierakenne, perusmaa on savea. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteessa ei ole pintavesiä Kormuniitynojaa lukuun ottamatta. Kormuniitynojan vedet virtaavat kohteen ohi ja edelleen kaakkoon Kehä III:n suuntaisesti. Alueella tehdyt maaperän kunnostustoimenpiteet Alueella tehdyt maaperätutkimukset Levähdysalueella todettiin keväällä 2010 lumien sulettua mahdollinen öljyvahinko. Levähdysalueen ojasta poistettiin öljyllä pilaantunutta maata, joka kuljetettiin Soilrem Oy:n pilaantuneiden maiden käsittelylaitokseen Lohjalle. Kaivetun alueen pinta-ala oli noin 42 m 2. Toukokuussa 2010 otettiin alueelta maaperänäytteitä maaperän pintakerroksista jäännöspitoisuuksien toteamiseksi. Näytteenottokohtien sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kohdasta, josta pilaantuneita maita oli poistettu, otettiin kokoomanäyte 104. Lisäksi otettiin maanäytteet kaivetulta alueelta pilaantuneimmasta kohdasta (103) sekä ojasta kaivualueesta molempiin suuntiin (näytteet 101, 102 ja 105). Kaivualueelta otetun kokoomanäytteen öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuus oli 3 700 mg/kg. Pilaantuneimmasta kohdasta syvyydeltä 0-0,3 metriä otetun näytteen öljyhiilivetypitoisuus C 10 C 40 oli 14 000 mg/kg. Pitoisuudet koostuivat pääasiassa öljyhiilivetyjen keskitisleistä C 10 C 21. Kunnostetusta alueesta länteen noin 10 metrin ja 20 metrin etäisyydeltä tutkimuspisteistä 101 ja 102 syvyydeltä 0 0,3 metriä otetuissa näytteissä maaperän öljyhiilivetypitoisuudet C 10 C 40 olivat 470 mg/kg ja 98 mg/kg. Kohteesta itään noin 15 metrin etäisyydellä tutkimuspisteessä 105 öljyhiilivetyjen C 10 C 40 pitoisuus oli 63 mg/kg.
UUDELY/1109/07.00/2010 3/11 Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Öljyhiilivetyjen pitoisuuksia on verrattu valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista esitettyihin kynnys- ja ohjearvoihin. Nykyisen maankäytön perusteella vertailuarvona käytetään ylempää ohjearvoa, joka on keskitisleille (>C 10 C 21 ) 1 000 mg/kg ja raskaille jakeille (>C 21 C 40 ) 2 000 mg/kg. Kaivetun alueen jäännöspitoisuus ylittää keskitisleille annetun ylemmän ohjearvon. Pisteessä 103 pitoisuus on korkea ylittäen öljyisen maan ongelmajäteraja-arvon. Nykyisen maankäytön perusteella (tiealue) kunnostettavan alueen kunnostustavoitteena on ylemmät ohjearvot öljyhiilivedyille ja haihtuville hiilivedyille. Mikäli kunnostus ulottuu tiealueen naapurikiinteistölle, joka on kaavoitettu kehitettäväksi suojavihervyöhykkeeksi sisältäen tiealueeksi varatun alueen ja vaara-alueen, puhdistustavoite on samoin ylempi ohjearvopitoisuus. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Maaperä kunnostetaan massanvaihdolla. Pilaantuneet maat kaivetaan kaivinkoneella ylös ja kuljetetaan puhdistettavaksi käsittelylaitokseen, jolla on lupa vastaanottaa öljyllä pilaantuneita maita. Pilaantuneet maat kaivetaan kerroksittain. Pilaantuneiden maiden kuormista tehdään asianmukaiset kuormakirjat ja tarvittaessa ongelmajätteen siirtoasiakirjat. Kohteessa on nimetty vastaava työnohjaaja sekä pilaantunutta maata kaivettaessa laadunvalvontaa tekevä pilaantuneen maan puhdistustyön valvontaan perehtynyt henkilö. Maa-aineksen puhtautta valvotaan tarkoitukseen soveltuvalla kenttätestillä. Näytteistä tehdään mineraaliöljyanalyysit siten, että jokaista 100 m 3 :ä kohden tehdään kenttäanalyysi ja jokaista 500 m 3 :ä kohden laboratorioanalyysi. Kunnostustavoitteen alittavaksi arvioidusta perusmaasta otetaan kaivannon pohjasta ja seinämistä jokaista 100 m 2 :ä kohden vähintään yksi kokoomanäyte. Puhdistustyön arvioidaan kestävän korkeintaan viikon. Ympäristövaikutukset ja niiden ehkäisy Ympäristöhaittoja pyritään ehkäisemään kaivamalla maata kerroksittain, jotta puhtaat ja pilaantuneet maat eivät sekoittuisi keskenään. Työn aikana huolehditaan, että pilaantuneita maita ei pääse pintavesien kautta huuhtoutumaan ojaan.
UUDELY/1109/07.00/2010 4/11 Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Pilaantuneen maan määräksi on arvioitu 100 150 m 3. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Destia Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Vantaalla Kehä III:n levähdysalueella, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1. Kunnostettavalta alueelta on poistettava pilaantunut maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21 tai raskaiden öljyjakeiden >C 21 C 40 pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut ylemmät ohjearvotasot. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21 ja raskaiden öljyjakeiden >C 21 C 40 pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
UUDELY/1109/07.00/2010 5/11 Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava vähintään öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 C 21 ja raskaiden öljyjakeiden >C 21 C 40 pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
UUDELY/1109/07.00/2010 6/11 7.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 7.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainesjätteellä ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maaaineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
UUDELY/1109/07.00/2010 7/11 Yleiset perustelut Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty ylemmäksi ohjearvoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 C 21 1 000 mg/kg ja raskaille öljyjakeille >C 21 C 40 2 000 mg/kg. Alemmaksi ohjearvoksi on säädetty öljyhiilivetyjen keskitisleille >C 10 - C 21 300 mg/kg ja raskaille öljyjakeille >C 21 C 40 600 mg/kg.
UUDELY/1109/07.00/2010 8/11 Ylempi ohjearvotaso on katsottu riittäväksi kunnostustavoitteeksi kohteessa todetuille haitta-aineille alueen maankäyttö ja ympäristöolosuhteet huomioiden. (Määräys 1.) Kaivutyön aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus sekä kaivettavien maa-ainesten haittaainepitoisuudet. Kaivettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 2. ja 3.2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kunnostusalueelta mahdollisesti poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maaainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.)
UUDELY/1109/07.00/2010 9/11 Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 7.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 7.2. ja 7.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1. - 6.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 1. 4. ja 6.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1. - 2. ja 4. - 7.3.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
UUDELY/1109/07.00/2010 10/11 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia. Destia Oy / Vantaan alueurakka Högberginhaara 2 04360 Tuusula Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Vantaan kaupungin ympäristölautakunta Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Liikenne ja infrastruktuuri Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (liite 3.). Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Ylitarkastaja Vesa Suominen
UUDELY/1109/07.00/2010 11/11 Päätöksestä antaa lisätietoja ylitarkastaja Vesa Suominen, puh. 0400 363 135. Liitteet Liite 1. Kohteen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus