SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde JUHANI AHON MUSEO 161 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero Iisalmi 18:285 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite Ouluntie 37 74160 Iisalmi 10. RAKENNUKSEN KUVAUS 9. Omistaja ja omistajan osoite Iisalmen kaupunki Rakennus n:o 1. 2. Nyk. käyttö tuulimylly sota-aitta Alkup. käyttö tuulimylly eloaitta Rak.aika 1800-l ap.(suomen sodan ajalta) Suunnittelija Kerrosluku 2 Perusta hirsijalusta kivi+hirsi Runko hirsi(pitkänurkka) hirsi(sahanurkka) Kattomuoto satula satula Kate lauta huopa(kolmiorima,musta) Vuoraus -/nurkat koteloitu - Ulkovärit - - Kunto hyvä kohtalainen Erityispiirteet 11. RAKENNUSHISTORIA Mansikkaniemen pikkupappila on kappalaisen virkatalo,jonka rakennutti kirkkoherra, rovasti Johan Lorenz Lagus (1805-1881)apulaispapin asunnoksi 1840-luvun lopulla. Pikkupappila on kirjailija Juhani Ahon (1861-1921) lapsuuden koti. Isä Theodor Brofeldt isännöi pappilaa vuosina 1865-1876, jolloin hän toimi kirkkoherran apulaisena ja toisena kappalaisena. Mansikkaniemen maisemissa perheen esikoinen Johannes Brofeldt eli Juhani Aho vietti lapsuutensa leikkivuodet. Kappalaisen pappilan elämään vaikuttivat tuolloin ankarat nälkävuodet. Niukoista oloista huolimatta Juhani Ahon teksteissä lapsuuden muistot ovat onnellisia. Tunnistettavat leikkipaikat ja läheisten luonteenpiirteet on ikuistettu useisiin puolielämäkerrallisiin kuvauksiin. Brofeldtin aikaan pappila oli pärekattoinen harmaa hirsirakennus, jossa oli neljä perättäistä huonetta ja keittiö. Kappalaisen työhuoneena oli päätykamari, jonka ikkunat olivat etelään eli kirkolle päin. Ikkunat edustavat säätyläistaloille tyypillistä 6-ruutuista ikkunamallia.
Johan Laguksen kuoltua vuonna 1881 pikkupappila oli aluksi rovastilan väen kesäasuntona sekä rovasti tyttärien Jenny (s. 1845)ja Agnes (s. 1854) Laguksen asuinpaikkana. Myöhemmin kirkonkylän kansakoulun pitkäaikainen opettaja, kuntakokouksen esimies ja kunnanvaltuutettu sekä Salmettaren perustaja ensimmäinen päätoimittaja Antti Tani (s. 1855) omisti rakennuksen. Toisen maailmansodan aikana rakennuksessa asui evakkoja. Sodan jälkeen pikkupappila toimi vuokra-asuntona, kunnes Iisalmen maalaiskunnan omistuksessa sitä alettiin kunnostaa museoksi. Valtiolta saadun 1 miljoonan markan avustuksen turvin entisöitiin rakennusmestari Eero Silvennoisen laatiman suunnitelman mukaisesti pappilan päärakennus. Juhani Ahon museo avattiin vuonna 1958. Peruskorjaus valmistui vuonna 1999. Väentupa on alkuperäinen, mutta ullakkokerrosta ja kuistia ei ollut vielä Brofeldtin aikana. Tuvassa pastori Brofeldtin lapsille pidettiin kotikoulua. Opettajana toimi Juhani Ahon äidin Sohvi-sisko. Opetuskielenä oli ruotsi. Väentuvassa oli myös Ukko-Brofeldtin höyläpenkki. Tuparakennus on toiminut myös museonhoitajan asuntona ja oppaitten taukotupana sekä museokauppana. Kappalaisen pappilan ajalta on myös kaksi aittaa sekä kesällä 1999 peruskorjattu talli-navetta. Savusauna sijaitsee hieman alkuperäistä paikkaa rannenmpana. Pikkupappilan pihamaa on ollut yksinkertainen nurmipiha. Pihaa ympäröivät puut. Talon takana järvelle päin oli ryytimaa. Rinteessä kasvoi karviaismarjapensaita. Mansikkaniemelle sijoitettu sota-aitta on ainoa nykypäiviin säilynyt rakennus Suomen sodan ajoilta Koljonvirran länsirannalta. Aitta on siirretty vuonna 1966 Kauppilan eli Virran talon pihapiiristä. Aittaan liittyy kansantarina, jonka mukaan Runebergin Sven Dufvan erääksi esikuvaksi nimetyn historiallisen hahmon, Vaasan rykmentin sotamies Bångin kerrotaan taistelleen itsepintaisen urheasti venäläisiä vastaan. Kun muut jo luovuttivat, hän jatkoi yksin kiivasta kamppailuaan. Kun pistin ei riittänyt, otti hän kiväärinpiipusta kiinni ja löi ympärilleen kiväärinperällä, kunnes menetti tajuntansa. Hän haavoittui vaikeasti ja hänet kannettiin sillan korvassa olevaan ruumiskasaan. Hän kuitenkin virkosi yöllä ja sai ensiavun Kauppilan aitassa. Täältä hänet kuljetettiin muiden haavoittuneiden mukana kenttäsairaalaan Vieremälle. Tuulimylly, rakenteeltaan jalka- eli varavasmylly sota-aita vieressä, on tuotu Ruotaanmäeltä vuonna 1964. 12. LÄHIYMPÄRISTÖ 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) 14. LUETTELOINTIPERUSTE 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde Juhani Ahon Museo 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 4. 5. Nyk. käyttö museorakennus huoltorakennus Alkup. käyttö pappila asuinrakennus Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 1 1+(1) Perusta luonnonkivi betoni Runko hirsi hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa(kolmiorima,pun.) huopa(pun.) Vuoraus vaakapaneeli -/pystypaneeli(yläosa) Ulkovärit pun./valk. pun./valk. Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet veranta pysty-/vaakaverhottu 11. RAKENNUSHISTORIA 12. LÄHIYMPÄRISTÖ 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) 14. LUETTELOINTIPERUSTE 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen x 17. Maisemallinen
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Kuopio 3. Kohde Juhani Ahon Museo 2. Kunta Iisalmi 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/Kortteli/Talo 6. Kohdetyyppi 7. Peruskartta/Koordin. 8. Osoite 9. Omistaja ja omistajan osoite 10. RAKENNUKSEN KUVAUS Rakennus n:o 5. 6. Nyk. käyttö aitta aitta Alkup. käyttö aitta aitta/lato? Rak.aika Suunnittelija Kerrosluku 2 1 Perusta nurkkakivi nurkkakivi Runko hirsi(lyhytnurkka) hirsi(lyhytnurkka) Kattomuoto satula satula Kate huopa(kolmiorima,pun.) huopa(kolmiorima,pun.) Vuoraus -/nurkkalauta -/nurkkalauta Ulkovärit pun./kelt. pun./kelt. Kunto hyvä hyvä Erityispiirteet 2-huoneinen ikkunaaukot peitetty hirrenpätkillä vellikello 11. RAKENNUSHISTORIA 12. LÄHIYMPÄRISTÖ Lisäksi hirsiset aitta- ja saunarakennukset sekä maakellari. 13.SÄILYMISEDELLYTYKSET (uhkatekijät, kaavallinen tms. tilanne, päätökset) 14. LUETTELOINTIPERUSTE Rakennushistoriallisesti, historiallisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde. 15. Rakennushistoriallinen X 16. Historiallinen X 17. Maisemallinen X
18. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS 19. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA
20.VALOKUVAT 21.LÄHTEET (kirjallisuus, piirustukset, asiakirjat) 22. LIITTEET Iisalmen maalaiskunnan historia 1922-1969 Elsa Boisman (1973) Koljonvirta-projektin aineisto, Ylä-Savon Matkailu 1997 2000. (Jaana Luttinen) Rissanen, Kaarina 2000, Tekstejä Juhani Ahon museolle. Juhani Ahon museon opastusmateriaali. 24. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys Timo Hytönen 8.3.1995 Jaana Luttinen 22.8.2016. 23.SUULLISTA TIETOA ANTANEET