PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ

1 PALVELU - AA:N 3. PERINTÖ KATSAUS SUOMEN AA:N PALVELURAKENTEESEEN JA PALVELUN PERIAATTEISIIN

2 MITÄ AA ON? AA on miesten ja naisten toveriseura, jossa he jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Ainoa jäseneksi pääsyn vaatimus on halu lopettaa juominen. AA:ssa ei ole mitään velvoitteita eikä jäsenmaksuja; toimimme omavaraisina omien vapaaehtoisten avustusten pohjalta. AA ei ole yhteydessä mihinkään aatteelliseen, uskonnolliseen tai poliittiseen suuntaukseen, järjestöön tai laitokseen. Se ei myöskään halua ottaa kantaa mihinkään kiistakysymykseen eikä asetu enempää puolustamaan kuin vastustamaankaan mitään. Ainoa päämäärämme on pysyä raittiina ja auttaa toisia alkoholisteja saavuttamaan raittius. Copyright by The AA Grapevine, Inc

3 0 SISÄLLYSLUETTELO 0 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Lyhyt historiikki 3 AA:n Kolme Perintöä 4 AA:n Kolmas Perintö Palvelu 5 Tiivistelmä Nimettömien Alkoholistien palvelurakenteesta 6 AA-ryhmät 7 AA-alueet 8 Suomen AA-Palvelu (SAAP) 9 Suomen AA-Kustannus ry (SAAK) 10 Suomen AA-toimisto 11 Vuosikokoukset 12 Kansainvälinen yhteistyö ja maailmanpalveluvaltuutetut 13 Valtakunnalliset AA-päivät 14 Vapaan palvelun toimikunnat 15 AA-yhteisön lehdet 16 Kolmannen perinnön vaalitapa palvelijoita valittaessa 17 Vuorottelun periaate palvelutehtävissä 18 Johtaminen AA-palvelussa 19 AA:n omavaraisuus 20 Yhteistyö AA:n ulkopuolisten tahojen kanssa ja tiedottaminen AA:sta 21 AA:n sisäinen viestintä 22 Yleisiä AA-palvelun periaatteita 23 Suosituksia AA:n palveluun liittyvästä kirjallisuudesta

4 1. JOHDANTO AA Alcoholics Anonymous - Nimettömät Alkoholistit - yhteisön nykymuotoisen palvelurakenteen syntyhetki Suomessa ajoittuu vuoteen 1961. Tuolloin perustettiin uudet palveluelimet - vapaamuotoinen rekisteröimätön AA-Palvelu (SAAP) ja rekisteröity oikeustoimikelpoinen Suomen AA-kustannus ry. (SAAK). Samalla lakkautettiin entisen rakenteen Suomen AA-kerhojen Liitto ry. ja suomalainen AA-liike ryhtyi myös yhtenäisesti noudattamaan omavaraisuusperinnettä. Lähes kaikki tähän asti suomeksi julkaistut AA-palvelua koskevat painotuotteet ovat olleet suoria käännöksiä Alcoholics Anonymous World Services Inc.:n julkaisuista, joissa on kuvattu varsin yksityiskohtaisesti USA:ssa ja Kanadassa käytössä olevan AApalvelurakenteen mukaista toimintaa sekä siellä tehtyjä suosituksia. Tämän kirjasen tarkoitus on olla opas ja suositus AA-palvelutoimintaan Suomessa. Palvelurakenteemme on kuvattu tässä sellaisena, kuin siitä on yhteisesti sovittu. Lähteenä on käytetty soveltuvin osin Alcoholics Anonymous World Services Inc.:n julkaisuissa annettuja suosituksia sekä niitä päätöksiä, joita Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisössä on palvelutoiminnasta tehty. Tarkoitus on myös herättää jäsenistömme kiinnostus elintärkeään AA:n Kolmanteen Perintöön palvelutoimintaan jonka ensisijainen tavoite on sanoman saattaminen vielä kärsivälle alkoholistille.

5 2. LYHYT HISTORIIKKI SUOMEN AA:N PALVELURAKENTEEN KEHITYS 1948-2014 AA-liike saavutti Suomen v.1948, 13 vuotta sen jälkeen, kun se oli syntynyt Yhdysvalloissa. Suomi on siis yksi maailman vanhimpia AA-maita. Alkuvuosina mukana oli alkoholisteja vaimoineen ja jopa ammatikseen alkoholistien valvojana toimiva henkilö. Näistä Kotikerhon ajoista AA-liike Suomessa alkoi kasvaa nopeasti ja tarvetta jonkinlaiselle järjestäytymiselle ilmeni. Kotikerho rekisteröitiin ja pian syntyi samalla kaavalla rekisteröityjä kerhoja muuallekin Suomeen. AA-Kotikerhon aloitteen pohjalta kerhojen edustajat kokoontuivat 26. - 27.8.1950. Tuolloin perustettiin Suomen AA-kerhojen Neuvottelukunta. Se toimi rekisteröinnistä vapaana neuvottelukuntana. Suomen AA-kerhojen Liitto r.y. perustettiin 14.10.1951 ja sen ensimmäinen edustajakokous pidettiin 13. - 14. 4.1952. Liiton tehtävänä oli jatkaa Suomen AA-kerhojen Neuvottelukunnan työtä rekisteröitynä yhdistyksenä. Liitto solmi ensimmäisenä yhteydet AA:n keskustoimistoon New Yorkissa 1952. Jo niinkin varhain kuin 1954 nosti päätään rakenteeseenkin voimakkaasti vaikuttanut kiista AA-liikkeen omavaraisuudesta. Nyt oli jo olemassa sen verran oikeata tietoa AA:n toimintaperiaatteista, että asetettiin kyseenalaiseksi ulkopuolisten avustusten vastaanottaminen. Asiaa puitiin hovioikeutta myöten. Muutosvastarinta rekisteröidyissä kerhoissa oli kova ja vaadittiinkin monella AA-paikkakunnalla rohkeita AA:laisia irrottautumaan rekisteröidyistä kerhoista ja perustamaan omavaraisia rekisteröimättömiä AA-ryhmiä. Vuosia jatkunut kiista sai päätöksensä värikkäiden vaiheiden jälkeen Suomen AA-kerhojen Liitto ry:n ylimääräisessä edustajakokouksessa 19.11.1961. Tuossa kokouksessa päätettiin liitto lakkauttaa ja perustaa sen tilalle kaksi kuusimiehistä toimikuntaa, joista toinen rekisteröitäisiin. Näin syntyivät Suomen AA-kustannus r.y. ja AA-Palvelu. Päätös ei ollut mitenkään hätiköiden tehty, sillä Suomen AA-kerhojen Liiton toimesta oli jo vuonna 1960 käännetty ja painettu AA:n maailman palvelun kolmannen perinnön käsikirja, josta oli löydettävissä se mittakaava, jonka mukaisesti Suomen kokoisessa maassa kannatti palvelurakenne toteuttaa. Suomi vastasi silloin ja vastaa nykyäänkin kooltaan ja jäsenmäärältään Yhdysvaltain ja Kanadan rakenteessa yhtä aluetta. Valtuustorakenteen mittakaava oli sellainen, että se soveltuisi sellaisenaan vain koko Euroopan alueelle. Tällaisella rakenteella mentiin useita vuosia ja pääosin mennään edelleenkin. AA Suomessa kasvoi ja muissakin Euroopan maissa se sai jalansijaa. Ensimmäisen kerran Euroopan Palvelukokoukseen Suomi lähetti edustajansa Lontooseen 1968. Ensimmäinen AA:n Maailmanpalvelukokous järjestettiin New Yorkissa 1969. Suomi oli kutsuttu mukaan. Maailmanpalveluvaltuutetut valittiin ryhmien vuosikokouksessa

6 edustamaan Suomen AA:ta tuohon kokoukseen. Suomen AA oli tuolloin ainoa, joka maksoi valtuutettujensa matkat kokonaan. Vuosikokouksessa 1966 AA-Palvelun nimi muutettiin muotoon Suomen AA-Palvelu. Jäsenmäärää lisättiin yhdellä 13:een, koska haluttiin kokoonpanoon ainakin yksi naisjäsen.vuosikokouksessa 1967 Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä nousi 14:ään. Vuosikokouksessa 1970 Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä kasvoi merkittävästi. Eräät alueet anoivat lisäedustusta Suomen AA-Palveluun alueiden jakaantumisen ja suuren kokonsa vuoksi. Myös Ruotsissa toimivat suomenkieliset ryhmät pyysivät edustuksen. Tässä kokouksessa hyväksyttiin myös uusi aluejako. Suomen AA-Palvelun koko oli tässä vaiheessa kasvanut 29:een jäseneen ja varamiehineen se oli 34. 1973 Suomen AA-Palvelu perusti toimikunnan tutkimaan palvelurakennetta ja tekemään esityksen vuosikokoukselle uudesta rakenteesta. Hanke toisenlaisesta rakenteesta kuitenkin kariutui. Vuosikokous 1974 kiitti toimikuntaa työstään ja totesi, että rakennemuutos ei ole tarpeellinen. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun palvelurakenteen mittakaavasta aiheutuva näkemysero kuohutti jäsenistössämme. Vuosikokouksessa 1976 jälleen vahvistettiin aluejako ja Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä. Alueita oli mukana jo 15 ja alue-edustajia yhteensä 33. Seuraavassa vuosikokouksessa 1977 luvut olivat 16 ja 34. Suomen AA-Palvelu ei kenties tulkinnut oikein vuoden 1973 vuosikokouksen päätöstä, sillä jo 1974 se oli taas asettanut äänestysluvuin 12-8 palvelurakennetoimikunnan tutkimaan rakennettamme. Asiaa käsiteltiin Suomen AA-Palvelun ja Suomen AAkustannuksen yhteispalavereissa. Eräät henkilöt toivoivat Suomen AA:han valtuustoa ja neuvostoa, koska Suomea nuoremmat AA-maat olivat sellaiset omiin rakenteisiinsa sovittaneet. Suurimpana ongelmana valtuustorakenteen vastustajat pitivät ja ovat aina pitäneet sitä, että sillä poistuu pienempään mittakaavaan sovitettuna ryhmien vuosikokous, jota vastaa maailmanpalvelurakenteessa alue-edustajakokous. Suomen AA:n rakenne oli siis silloin ja on tänäänkin sellainen, missä ryhmäomantunnon ääni välittyy katkeamatta. Se kulkee ryhmältä aluekokouksen kautta Suomen AA- Palveluun ja sieltä vuosikokoukseen. Lisäksi ryhmä voi vedota niin halutessaan suoraan vuosikokoukseen. Vuosikokouksissa sekä Suomen AA-Palvelun että Suomen AAkustannuksen jäsenet ovat suoraan vastuussa niille, joita palvelemaan heidät on valittu. Palvelurakennekiista muhi joka tapauksessa useita vuosia pinnan alla ja rakennetoimikunta toi ehdotuksensa valtuustorakenteeseen siirtymisestä vuosikokoukselle 1981. Vuosikokous siirsi asian käsittelyn seuraavaan vuosikokoukseen. Tuossa vaiheessa Suomen AA-Palvelun jäsenmäärä oli jo lähellä huippuaan eli 36. Seuraavassa vuosikokouksessa 1982 AA-ryhmien edustajat kokivat, että eivät vieläkään olleet saaneet rakenne-esityksestä tarpeeksi tietoa ja äänestivät asian käsittelyn taas vuodella eteenpäin.

7 1982 Suomen AA-Palvelu teki merkittävän omaa toimintaansa koskevan päätöksen. Se jakaantui toimikuntiin, kuten se toimii tänäänkin. AA-ryhmien vuosikokous 1983 oli sitten kypsä tekemään päätöksen rakenneasiassa. Ryhmät olivat nyt saaneet haluamansa tiedot ja hylkäsivät palvelurakennetyöryhmän esityksen valtuustorakenteesta suurella ääntenenemmistöllä. Vuosikokouksen 1984 aikaan Suomen AA-Palvelun koko oli kautta aikain huipussaan. Alueita oli 17 ja alue-edustajia 43. Vuoden 1983 jälkeen rakenneasiat rauhoittuivat 11 vuoden ajaksi aina vuoteen 1994 saakka, jolloin valtuustorakenteen kannattajat lähtivät uudelleen liikkeelle. Ensiksi pari vuotta hiljaisemmin, mutta vuonna 1996 hankkeen aktiivisimpia vetäjiä istui Suomen AA- Palvelussa. Palvelurakenneasiaa vietiin eteenpäin tähtäimessä vuosikokous 1997. Nyt ryhmät olivat kuitenkin heränneet ajoissa ja vuosikokousedustajia kokouksessa oli kaikkien aikojen ennätys eli 358. Kokouksessa ryhmäomantunnon ääni kuului kenties kovempana kuin milloinkaan ennen ja lopputulos oli odotetun kaltainen. Ilman ryhmien valtuutusta toimineet henkilöt kävelivät ulos kokouksesta eivätkä edes pyydettäessä tulleet esittelemään rakenne-ehdotusta. Myöskään kukaan Suomen AA-Palvelun jäsenistä ei sitä suostunut tekemään. Tämän kokouksen jälkeen palvelurakennevalmistelussa mukana olleita ryhmiä irrottautui AA:sta omaksi ryhmittymäkseen, jolle antoivat nimeksi valtuustotoimikunta 397. Myöhemmin he rekisteröivät yhdistyksen nimeltä Bill W:n ystävät r.y. ja alkoivat kutsua omaa rakennettaan nimellä Anonyymit Alkoholistit. Tässä vaiheessa nämä ryhmät jäivät pois Suomen AA:n, Nimettömien Alkoholistien, palvelurakenteesta. Suomen AA:ssa jatkoi valtaosa, yli 90% ryhmistä. Seuraava vuosikokous 1998 asetti toimikunnan tutkimaan Suomen AA:n rakennetta ja tekemään esityksen sen kehittämiseksi. Toimikunta sai aikaa vuosikokoukseen 2000 saakka. Näin kauan siis kesti, ennen kuin ensimmäisen kerran palvelurakennetoimikunta asetettiin oikeassa järjestyksessä. Vuosikokous asetti toimikunnan ja toimikunta oli vastuussa vuosikokoukselle. Toimikunta toi työnsä vuosikokoukseen vuonna 2000. Työn tulos oli se, että Suomessa on toimiva palvelurakenne, jonka suurin heikkous on liian suuri jäsenmäärä. Tuossa kokouksessa nykyinen rakenteemme hyväksyttiin 5 vuoden koeajalle ja vuosikokouksessa 23. - 24.4.2005 se hyväksyttiin toistaiseksi voimassa olevaksi.

8 3. AA:N KOLME PERINTÖÄ: TOIPUMINEN, YHTENÄISYYS JA PALVELU AA:n 20 ensimmäisen toimintavuodenvuoden aikana kehittyivät AA:n kolme perintöä: toipuminen, yhtenäisyys ja palvelu. Ensimmäisen avulla toivumme alkoholismista, toisen avulla pysymme yhtenäisinä ja kolmannen avulla yhteisömme toimii ja palvelee tärkeintä tarkoitusperäänsä: AA:n sanoman saattamista kaikille sitä tarvitseville ja haluaville. Ensimmäisen perinnön kokemukseen perustuvan suosituksen toipumisohjelmaksi alkuvuosien AA-jäsenet kirjoittivat 12 askeleen muodossa v. 1939 ilmestyneeseen kirjaan Alcoholics Anonymous - Nimettömät Alkoholistit. AA-yhteisön alkaessa kasvaa havaittiin, että oli tarpeellista kirjata toipumisohjelman lisäksi myös eräitä muita tärkeitä periaatteita. Näitä tarvittiin AA:n säilyttämiseksi yhtenäisenä ja pitämään AA toimivana suhteessaan muuhun yhteiskuntaan. Näistä lähtökohdista laadittiin AA:n 12 perinnettä, jotka muodostavat AA:n toisen perinnön. Perinteet julkaistiin ensimmäisen kerran A.A. Grapevine-lehdessä v. 1946 ja hyväksyttiin muodollisesti AA:n ensimmäisessä kansainvälisessä juhlakokouksessa Clevelandissä (Ohio, USA) v. 1950. AA:n kolmannen perinnön muodostaa palvelu. Sen tarkoitus on AA:n sanoman saattaminen vielä kärsivälle alkoholistille ja siihen sisältyy kaikki se toiminta joka tukee tätä tarkoitusta. Tämän perinnön kehitys käynnistyi AA:n alkuhetkistä lähtien. Kolmannen perinnön kuvaamiselle on omistettu tämän kirjasen seuraava luku. AA:n toisessa kansainvälisessä juhlakokouksessa St. Louisissa (Missouri, USA) v. 1955 AA:n alkujäsenet siirsivät AA:n kolme perintöä koko AA-liikkeen haltuun. Samalla vastuu näiden perintöjen vaalimisesta siirtyi AA-ryhmille.

9 4. PALVELU AA:N KOLMAS PERINTÖ Bill W:n ajatuksia palvelusta AA:n Kolmannesta Perinnöstä: Kahdestoista Askeleemme sanoman saattaminen on peruspalvelu, minkä AAtoveriseura antaa. Se on ensisijainen tavoitteemme ja olemassaolomme olennaisin syy. Sen vuoksi AA on enemmän kuin kokoelma periaatteita; se on alkoholistien toimiva yhteisö. Meidän on saatettava sanomaa, muuten saatamme itse tuhoutua ja ne, jotka eivät ole saaneet tietoonsa totuutta, voivat kuolla. Näin ollen, AA-palvelu on mitä tahansa, mikä auttaa meitä saamaan kosketuksen kärsivään toveriimme ulottuen aina itsestään Kahdennestatoista Askeleesta puhelinsoittoon ja kahvikupilliseen sekä AA:n palvelutoimiston kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan asti. Kaikkien näiden palvelujen kokonaismäärä on Kolmas Perintömme, palvelu. Palveluihin kuuluvat kokouspaikat, yhteistoiminta sairaaloiden kanssa, paikalliset toimistot sekä kirjaset, kirjat ja lähes kaikenlainen hyvä julkisuus. Ne edellyttävät toimikuntia, valtuutettuja, luottamushenkilöitä ja kokouksia. Eikä pidä unohtaa, että niitä varten tarvitaan toveriseuramme sisäisiä rahallisia avustuksia. Nämä palvelut, suorittivatpa niitä sitten yksilöt, ryhmät, alueet tai AA kokonaisuutena, ovat äärimmäisen elintärkeitä olemassaolollemme ja kasvullemme. Emme myöskään voi yksinkertaistaa AA:ta poistamalla tällaisia palvelumuotoja. Joutuisimme vain vaikeuksiin ja sekasortoon. Sen vuoksi, minkä tahansa palvelun ollessa kysymyksessä, asetamme vain yhden kysymyksen: Onko tämä palvelu todella tarpeellinen? Jos näin on, meidän on toteutettava se tai muuten epäonnistumme sanoman saattamisessa niille, jotka tarvitsevat ja etsivät AA:ta. Lisää palvelusta Kahdestoista askeleemme sanomamme saattaminen vielä kärsivälle alkoholistille - on siis ensisijainen tavoitteemme ja olemassaolomme perimmäisin syy. Se on myös kiitollisuuden osoitus ja takaisinmaksu AA:lle saamastamme avusta. Se merkitsee toimintaa palvelua, josta muodostuu uusi energian lähde omalle toipumisellemme. Tämän johdosta on tärkeää, että myös vastikään AA:han liittynyt pääsee mukaan Kahdennentoista Askeleen työhön ja siihen liittyviin palvelutehtäviin mahdollisimman varhain.

10 Palvelutehtävät alkavat erilaisista tehtävistä omassa kotiryhmässä. Ryhmät voivat halutessaan osallistua AA-alueensa ja sen toimikuntien palvelutyöhön. Ryhmien palveluedustajat valitsevat AA-alueiden kokouksissa palvelijat Suomen AA-palveluun. AA:n 11. perinteen mukaan Ulospäin suuntautuva toimintamme perustuu pikemmin AA:n vetovoimaan kuin huomion herättämiseen. Samassa perinteessä meitä suositetaan huolehtimaan ulospäin suuntautuvasta toiminnastamme. Jotta onnistumme tässä vaativassa palvelutehtävässä, AA-yhteisömme tarvitsee palveluhalukkaita ja kyvykkäitä palvelijoita. Pyrimme AA:n perinteiden puitteissa yhteistyöhön ja ystävällisiin väleihin kaikkien tahojen kanssa jotka pyrkivät auttamaan alkoholisteja tervehtymään. Yhteistyössä vältämme huolellisesti ottamasta kantaa ulkopuolisiin kiistakysymyksiin ja pidättäydymme arvostelusta, jotta AA:n nimeä ei näissä yhteyksissä vedetä mukaan julkisiin kiistoihin. Tässä asiassa alkuajan AA-jäsenet lausuivat jo Nimettömät Alkoholistit kirjassa v. 1939 tärkeän periaatteen: Tee yhteistyötä älä koskaan arvostele.

11 5. NIMETTÖMIEN ALKOHOLISTIEN PALVELURAKENNE Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisön palvelurakenteen osat on esitetty sivulla XX olevassa kaaviossa. Ne ovat: AA-ryhmät (yli 600 ryhmää) AA-ryhmien vuosikokous AA-ryhmien palveluedustajat AA-alueet (17 kpl) AA-alueiden palveluedustajat Suomen AA-palvelussa (SAAP) Suomen AA-palvelun toimikunnat Suomen AA-kustannus ry (SAAK) Kaaviossa on lisäksi esitetty varsinaiseen palvelurakenteeseen kuulumaton Suomen AAtoimisto. Kaavioon on myös merkitty jokaiseen osioon ryhmäomatunto, jotta palvelurakenteen merkitys ryhmäomantunnon välittäjänä korostuisi. Kustakin palvelurakenteen osasta on oma kuvauksensa tässä kirjasessa. Lisäksi kirjasessa on kuvaus AA-alueiden toimikunnista ja Suomen AA-toimistosta. Jokaisen osan toiminnan tulisi perustua AA:n toisessa perinteessä lausutun ryhmäomatunnon ohjaukseen. Ryhmämme tarkoitusperiä varten on olemassa vain yksi perusarvovalta rakastava Jumala sellaisena kuin hän saattaa ilmaista itsensä ryhmämme omassatunnossa. Johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita he eivät hallitse. Tietoinen ryhmäomatunto Miten tietoinen ryhmäomatunto eroaa ryhmän mielipiteestä tai enemmistöpäätöksestä? Ryhmän omatunto on ryhmän jäsenistön kollektiivinen omatunto ja siten se edustaa selvää yksimielisyyttä kussakin asiassa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Ryhmän jäsenet saavat tämän aikaan jakamalla kaikki tiedot, yksityiset mielipiteet ja AA:n periaatteiden mukaiset käytännön kokemukset. Täyden tietoisuuden saavuttaminen edellyttää halukkuutta kuunnella vähemmistömielipiteitä avoimin mielin. Arkaluontoisissa asioissa ryhmä etenee hitaasti siirtäen muodollisia toimenpide-esityksiä siksi, kunnes selkeä tunto sen kollektiivisesta näkemyksestä kirkastuu. Asettaen periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle jäsenistö varoo hallitsevia mielipiteitä. Sen ääni tulee kuulluksi vain silloin, kun hyvin asioista perillä oleva ryhmä tekee päätöksen. Lopputulos on enemmän kuin kyllä - ja ei -äänten laskeminen nimenomaan siksi, että se on ryhmän omatunnon hengellinen ilmaus. Termi tietoinen ryhmäomatunto pitää sisällään, että kaikki asiaan liittyvä tieto on tutkittu ja kaikki näkökannat kuultu ennen kuin ryhmä äänestää. Toivottavaa on, että ryhmäomantunnon ääni löytyy keskustelemalla ilman äänestämistä lukuun ottamatta henkilövalintoja.

Kaavio palvelurakenteesta 12

13 6. AA-RYHMÄT AA-ryhmä on koko maailmanlaajuisen yhteisömme perusyksikkö. Ryhmien tehtävä on määritelty selkeästi viidennessä perinteessämme: Jokaisella ryhmällä on vain yksi päätarkoitus viedä sanomansa vielä kärsivälle alkoholistille. Tämän mukaisesti on ensiarvoisen tärkeää, että ryhmän ovet ovat avoinna ajankohtana, jona ryhmän on ilmoitettu kokoontuvan. Määritelmän mukaan AA:n kokouksissa - tai palavereissa kuten meillä yleisesti sanotaan - jäsenet jakavat keskenään kokemuksensa, voimansa ja toivonsa voidakseen ratkaista yhteisen ongelmansa sekä auttaakseen toisia tervehtymään alkoholismista. Kolmannen perinteemme mukaan ainoa vaatimus AA:n jäsenyydelle on halu lopettaa juominen. Ryhmien toimintaa on laajemmin selvitetty Suomen AA-kustannus ry:n julkaisemassa vihkosessa AA-ryhmä se on kaiken alku, jota on myynnissä AA-toimistolla. Ryhmien kokoukset eli palaverit Ryhmiä on kahdenlaisia, suljettuja ja avoimia. Suljetut ryhmät on tarkoitettu vain alkoholisteille. Avoimiin ryhmiin voivat osallistua myös alkoholistien läheiset ja muut kiinnostuneet kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan opiskelijat sekä ammattilaiset, jotka ovat työnsä puolesta tekemisissä alkoholistien kanssa. Neljäs perinteemme kertoo, että jokainen AA-ryhmä on itsenäinen paitsi toisia ryhmiä ja koko AA:ta koskevissa asioissa. Ryhmät siis voivat itse päättää toimintamuotonsa ja palavereidensa keston, puheenvuorojen pitämisjärjestyksen jne. Ryhmän toimintakäytännöistä ja ryhmän kannanotoista AA-aluetta tai koko AA-yhteisöä koskettavista asioista päätetään erillisissä niin sanotuissa asiakokouksissa, joita ryhmä pitää oman tarpeensa mukaan. Yleensä tavallisissa palavereissa käydään läpi AA:n kahtatoista askelta ja perinnettä tai luetaan puheenvuorojen pohjaksi Isoa Kirjaa eli Nimettömät Alkoholistit teosta tai muuta AA:n keskuspalveluvaltuuston hyväksymää kirjallisuutta. Luettujen tekstien jälkeen joku läsnäolijoista käyttää ensimmäisen alustavan puheenvuoron. Sen jälkeen toiset jakavat kokemustaan joko kiertävässä järjestyksessä tai puheenvuoron pyytämällä. Yksi puhuu kerrallaan, toiset kuuntelevat. Toisten puheenvuoroja ei kommentoida, samaistumisensa toisen kokemukseen voi toki ilmaista. Puheenvuoroa ei ole kenenkään pakko käyttää, voi tyytyä vain kuuntelemaan toisten kokemuksia ja hakea samaistumisen kokemuksia niistä. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että ajanoloon omien tuntemusten ja kokemusten jakaminen ryhmässä auttaa alkoholistia selviytymään pysyvään raittiuteen. Omavaraisuuden periaate AA:n seitsemännen perinteen mukaisesti yhteisömme on omavarainen. Emme ota vastaa lahjoituksia ulkopuolisilta, meidän on itse rahoitettava ryhmämme toiminta. Hattu tai lipas

14 kiertää ryhmissä ja siihen kukin laittaa sen verran, minkä omalta osaltaan kokee oikeaksi ja mahdolliseksi. Taloudellisen tuen antaminen ryhmälle on täysin vapaaehtoista. Maksamme ryhmätiloistamme vuokran sekä kahvin ja muun mahdollisen tarjoilun. Joissakin paikoissa omistaja - seurakunta tai kaupunki - ei halua ottaa vuokraa tiloistaan. Tällöin ryhmät yleensä lahjoittavat vuokrarahan korvikkeena sopivaksi katsomansa määrän nuorisotyöhön tai muuhun vastaavaan vuokranantajan järjestämään toimintaan. Seitsemännen perinteen mukaisesti ryhmämme kantavat vastuun myös palvelutoimistomme menoista. On katettava toimiston juoksevat kulut ja harkittu, kohtuullinen vararahasto. Palvelutehtävät Yhdeksäs perinteemme toteaa, että AA:ta ei tulisi milloinkaan organisoida, mutta voimme muodostaa palveluelimiä tai toimikuntia, jotka ovat välittömästi vastuussa niille, joita ne palvelevat. Toisen perinteemme mukaan johtajamme ovat vain uskottuja palvelijoita, he eivät hallitse. Näin ollen ryhmät valitsevat keskuudestaan palvelijoita tietyksi määräajaksi hoitamaan käytännön toimintaansa. Koska palvelutehtävät tukevat ensisijaisesti alkoholistin omaa raittiutta, on luonnollista, että kaikki ryhmän palvelutehtävät perustuvat ryhmän jäsenen omaan haluun palvella. Palvelutehtävät tarjoavat raitistuneelle alkoholistille mahdollisuuden osoittaa kiitollisuuttaan yhteisöllemme varmistamalla, että AA on elävänä tarjolla uudelle tulokkaalle samalla tavalla kuin se on ollut tarjolla hänellekin aikanaan. Ryhmät järjestävät itse toimintansa. Käytännöt eri ryhmissä vaihtelevat suurestikin. Seuraavassa on esitetty yleisimpiä palvelutehtäviä. Usein näitä tehtäviä myös yhdistetään. Kahvinkeittäjä on ryhmän toiminnan kannalta tärkeä palvelija. Hänelle on uskottu ryhmän kokoontumistilan avaimet ja hän huolehtii siitä, että ovet ovat auki sovittuna ajankohtana ja kokoustila kahveineen ja mahdollisine tarjoiluineen on valmiina. Suuremmissa ryhmissä kahvinkeittäjiä on luonnollisesti useampia. Vetäjä/puheenjohtaja huolehtii ryhmän palaverien ja asiakokousten johtamisesta sekä koordinoi kaikkien palvelijoiden toimintaa ryhmässä. Vetäjälle suositellaan vähintään vuoden raittiutta. Sihteeri on yleensä suurempien ryhmien palvelija, joka kirjaa ryhmän päätöksiä ja huolehtii arkistosta sekä ryhmää koskevista ilmoituksista sekä ylläpitää luetteloa ryhmän jäsenistä ja heidän vuosipäivistään.

15 Rahastonhoitaja huolehtii seitsemännen perinteen lippaan kierrättämisestä palavereissa sekä ryhmän laskujen ja tilitysten hoitamisesta. Kirjallisuusvastaava hoitaa AA-kirjallisuuden ja lehtien esilläpidon palavereissa sekä ylläpitää ryhmän varastoa tilaamalla uusia tuotteita myytyjen tilalle. Sanomansaatto- ja tiedotusvastaava koordinoi ryhmän ottamien tiedotus- ja palaverinpitovastuiden pitämistä Auttavassa Puhelimessa, katkoilla, hoitolaitoksissa jne. Alue-edustaja valitaan ryhmän yhteyshenkilöksi aluekokouksiin. Hän vie ryhmänsä ryhmäomantunnon mukaiset päätökset alueen muiden ryhmien tietoon ja välittää aluekokouksista tulleet asiat ryhmänsä käsittelyyn. Muita palvelutehtäviä Ryhmä voi valita myös AA:n lehtien Ratkaisun ja Tiedotusten asiamiehen, joka perehdyttää jäseniä lehtiemme sisältöön, voi kerätä ryhmän jäseniltä tilauksia ja rohkaista ryhmän jäseniä kirjoittamaan kokemuksistaan Ratkaisu-lehteen. Vuosipäivien viettoa varten voi olla myös omat vastuuhenkilönsä. Valtakunnallisten kevätpäivien yhteydessä pidettäviin AA-ryhmien vuosikokouksiin valitaan myös ryhmän palveluedustaja. Vuorottelun ja nimettömyyden periaate Vuorottelun periaate estää AA:n jäseniä juuttumasta kiinni tehtäviinsä. Kierrättämällä palvelutehtävät saatetaan kaikkien ulottuville. Palvelukaudet voivat vaihdella, yleiset käytännöt ovat puolesta vuodesta yhteen vuoteen, joissain tapauksissa kaksi vuotta. Kahdennentoista perinteemme mukainen nimettömyys koskee myös palvelutehtäviä. Ne eivät ole mitään saavutuksia, asemia tai mainetekoja yhteisössämme, vaan palvelua omaksi ja koko yhteisömme hyväksi muistuttaen meitä aina asettamaan periaatteet henkilökohtaisten seikkojen edelle. Ryhmien itsetutkistelu Monet ryhmät pitävät määräajoin kokouksen, jossa arvioidaan miten hyvin ryhmä täyttää tarkoituksensa: auttaa alkoholisteja toipumaan AA:n ehdottamien kahdentoista askeleen toipumisohjelman avulla.

16 7. AA-ALUEET Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisö Suomessa koostuu nykyisin 17 AA-alueesta ja niiden ryhmistä. AA-alueet ovat: Espoon alue Etelä-Suomen alue Helsingin alue Kanta-Hämeen alue Keski-Suomen alue Kymen alue Lahden alue Lapin alue Oulun alue Pirkanmaan alue Pohjanmaan alue Satakunnan alue Savo-Karjalan alue Varsinais-Suomen alue Vantaan alue Ruotsinkieliset Suomessa Suomenkieliset Ruotsissa Ulkomailla toimivat suomenkieliset AA-ryhmät voivat halutessaan kuulua Nimettömien Alkoholistien AA-yhteisöön mutta ne eivät kuulu mihinkään edellä mainituista AA-alueista. Poikkeuksen muodostavat Ruotsissa toimivat suomenkieliset AA-ryhmät, jotka muodostavat oman AA-alueensa Nimettömien Alkoholistien yhteisössä. Kukin AA-alue on itsenäinen ja määrittelee käytännön toimintatapansa alueellaan AA:n perinteiden, suositusten ja yhteisesti sovittujen päätösten pohjalta. Halutessaan AAalueiden ryhmät voivat muodostaa pienempiä palvelualueita piirejä. Kaiken toiminnan tavoitteena on tukea AA:n päätarkoitusta sanoman saattamista vielä kärsivälle alkoholistille. Aluekokoukset AA-alueen ryhmät sopivat yhteisesti kuinka usein ne kokoontuvat aluekokouksiin käsittelemään yhteisiä asioita. Suositeltavaa on, että ryhmät kokoontuisivat noin 4-6 kertaa vuodessa. Kokouksista tulisi ilmoittaa etukäteen Tiedotuksia lehdessä ja ryhmien tulisi myös saada etukäteen tieto kokouksissa käsiteltävistä asioista. Ryhmä, joka haluaa osallistua AA-alueensa toimintaan, lähettää palveluedustajansa AAalueensa kokouksiin. Ryhmän palveluedustaja, jolla on ryhmänsä luottamus, käyttää AAalueen kokouksessa ryhmänsä puheenvuoron ja välittää ryhmän ajatukset kokoukselle. Toisaalta hänen tehtävänsä on perehdyttää oma ryhmänsä käsiteltäviin asioihin ja esille tulleisiin seikkoihin ryhmäomantunnon äänen muodostamiseksi. Jos AA-alueen kokouksissa joudutaan äänestämään, yleensä vain ryhmän palveluedustajilla on äänestysoikeus. Suositeltavaa on, että kokoukset ovat kuitenkin avoimia kaikille yhteisistä asioista kiinnostuneille ryhmien jäsenille. Puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron myös muille kuin ryhmän palveluedustajille. AA-alueet voivat itsenäisesti päättää onko äänestettäessä ryhmien palveluedustajien lisäksi äänestysoikeus myös AA-alueen puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä, rahastonhoitajalla,

17 toimikuntien puheenjohtajilla ja SAAP-palvelijoilla silloin, kun he eivät toimi kokouksissa omien ryhmiensä palveluedustajina. AA-alueen kokouksissa ryhmien palveluedustajat valitsevat keskuudestaan AA-alueen palvelijat: puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, sihteerin, rahastonhoitajan, tiedotusyhteyshenkilön jne. Suositeltavaa on, että nämä palvelutehtävät ovat määräaikaisia ja kestävät yleensä 1-3 vuotta. Edelleen on suositeltavaa että tehtävien hoitajat vahvistetaan aina kerran vuodessa ja että heidän yhteystiedot ovat alueen ryhmien sekä riittäviltä osin vähintäänkin AA-alueen tiedotusyhteyshenkilön osalta Suomen AAtoimiston tiedossa. Tässä yhteydessä AA:n sisäistä viestintää koskien on syytä huomioida SAAP:n suositukset AA-alueiden..@aa.fi verkkotunnuksen omaavien sähköpostien käytöstä. AA-alueet perustavat tarpeelliseksi katsomansa toimikunnat. Esimerkkeinä mainittakoon aluetoimikunta, sanomansaattotoimikunta, tiedotustoimikunta, taloustoimikunta, laitostoimikunta jne. Joskus on tarpeen perustaa väliaikaisia toimikuntia tiettyjä hankkeita varten kuten valtakunnallisten AA-päivien järjestämiseksi. AA-alueen ryhmien paikallisen yhteistoiminnan lisäksi AA-alueilla on keskeinen tehtävä ja vastuu koko Nimettömien Alkoholistien palvelurakenteessa. AA-alueet valitsevat Suomen AA-palveluun (SAAP) 20 palveluedustajaa ja 20 varaedustajaa, jotka kaikki ovat oikeutettuja osallistumaan SAAP:n kokouksiin ja sen toimikuntien työskentelyyn. Lisäksi AA-alueet asettavat ehdokkaat maailmanpalveluvaltuutetuiksi, joiden valinta tehdään Nimettömien Alkoholistien AA-ryhmien vuosikokouksessa. Näistä edellä mainituista palvelutehtävistä on omat kuvaukset erillisissä luvuissa. Tärkeää on että AA-alueen edustajat SAAP:ssa osallistuvat myös oman alueensa aluekokouksiin ja siten välittävät AA-alueelle SAAP:ssa esille tulleet tiedot ja sen ryhmäomantunnon äänen. Aluetoimikunta Suositeltavaa on että AA-alueet perustavat ainakin aluetoimikunnan jonka tehtävänä on huolehtia aluekokousten järjestämisestä sekä tiedonkulusta ryhmiin aluekokousten välillä. Suositus aluetoimikunnan kokoonpanoksi on että sen muodostaisivat alueen palvelijoista puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, rahastonhoitaja, tiedotusyhteyshenkilö, alueen muitten toimikuntien puheenjohtajat sekä alueen edustajat SAAP:ssa. Aluetoimikunta huolehtii osaltaan tiedonkulusta AA-alueen sisällä sekä alueella työskentelevien ammattilaisten, sairaaloiden, hoitolaitosten, oppilaitosten, seurakuntien jne. suuntaan. Tätä toimintaa tukemaan AA-alue voi halutessaan perustaa aluetoimikunnan lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan edellä mainittuja toimikuntia. Viestinnässä AA-alueelta AA:n ulkopuolisille toimijoille on syytä tutustua AA:n viestinnästä annettuihin suosituksiin.

18 8. SUOMEN AA-PALVELU (SAAP) Tehtävä SAAP:n perustehtävänä on toimia valtakunnallisena kokemustenjakoelimenä. Sen jäsenet välittävät edustamansa alueen ryhmien yhteisen ryhmäomantunnon äänen valtakunnallisen palveluelimen kokouksissa. SAAP tekee ehdotuksia Suomen AA-kustannukselle (SAAK), kutsuu koolle ja valmistelee Nimettömien Alkoholistien ryhmien vuosikokouksen, vahvistaa valtakunnallisten AApäivien järjestäjät, järjestää valtakunnallisilla päivillä SAAP:n ja SAAK:n kyselytunnin sekä arvokeskustelun sekä käynnistää juhlavuosikokousten valmistelun. SAAP käsittelee ja vastaa jäsenten, ryhmien ja alueiden sille lähettämiin sekä muihin saamiinsa kirjeisiin. Näin jäsenistöllä on mahdollisuus saada ehdotuksensa valtakunnallisen palveluelimen käsittelyyn. SAAP vahvistaa voimassa olevan ryhmäluettelon. SAAP:n toiminta perustuu vuoden 2005 ryhmien vuosikokouspäätökseen palvelurakenteesta ja toimintaa määritetään tarkemmin SAAP:n Palvelukansiossa, jonka SAAP vahvistaa vuosittain. Kokoonpano SAAP koostuu alueiden valitsemista palveluedustajista. SAAP:ssa on yhteensä kaksikymmentä alueiden edustajaa, jotka jakaantuvat vuoden 2005 ryhmien vuosikokouksen päätöksen mukaan seuraavasti: Espoo 1 Etelä-Suomi 1 Helsinki 3 Kanta-Häme 1 Keski-Suomi 1 Kymi 1 Lahti 1 Lappi 1 Oulu 1 Pirkanmaa 1 Pohjanmaa 1 Satakunta 1 Savo-Karjala 2 Varsinais-Suomi 1 Vantaa 1 Ruotsinkieliset Suomessa 1 Suomenkieliset Ruotsissa 1

19 Alueet valitsevat myös varaedustajat. Nimettömien Alkoholistien ryhmien vuosikokous vahvistaa Suomen AA-palvelun kokoonpanon toimintavuodeksi. Edustajien ja varaedustajien toimikausi on kaksi vuotta. Yleensä varaedustaja siirtyy varsinaiseksi edustajaksi toimikausien vaihtuessa ja näin yhden henkilön palveluajaksi muodostuu 2+2 vuotta. SAAP:n jäsenten toimikausien vaihdot on jaksotettu niin, että vuosittain vaihtuu noin puolet edustajista. Näin pyritään turvaamaan Palvelun toiminnan jatkuvuus. Alueet valitsevat edustajansa itsenäisesti eikä varsinaisia kelpoisuusehtoja edustajille voida asettaa muiden kuin valinnan suorittavan alueen taholta. Yleisenä suosituksena SAAP on hyväksynyt seuraavat kriteerit: - edustajalla tulee olla aikaa ja halua toimia linkkinä edustamansa alueen ryhmien ja SAAP:n välillä sekä tehtäviin SAAP:n kokousten välillä - edustajalla tulisi olla riittävän pitkä raittius, mielellään yli viisi vuotta - edustajan tulisi olla tutustunut AA:n ohjelmaan kokonaisvaltaisesti voidakseen tiedostaa eron palveluhengen ja valtuutusperiaatteen välillä. Edustaja on alueensa ryhmien ryhmäomantunnon äänen välittäjä. Suomen AA-Palvelun kokoukset Suomen AA-Palvelu kokoontuu järjestäytymiskokoukseensa välittömästi ryhmien vuosikokouksen jälkeen. Tämän jälkeen SAAP:n puheenjohtaja kutsuu Palvelun kokoukset koolle. Viime vuosina kokouksia on ollut seitsemisen kertaa vuodessa. Kokouksen esityslista julkaistaan etukäteen kotisivuillamme www.aa.fi. Palvelun kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka julkaistaan Tiedotuksia- lehdessä. Äänivaltaisia SAAP:n kokouksissa ovat alueiden varsinaiset edustajat. Kokouksissa pyritään eri asioista keskustelemalla löytämään ryhmäomantunnon mukainen päätös. SAAP:n kokouksissa ovat puheoikeudella läsnäolo-oikeutettuja Suomen AA- Kustannuksen puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja, maailmanpalveluvaltuutetut sekä toimistonhoitaja. SAAP voi erikseen päättää myös muiden henkilöiden läsnäolosta kokouksissaan. Alueet kustantavat edustajansa ja varaedustajansa matkat ja muut mahdolliset kokouskulut SAAP:n kokouksiin. Mikäli alueella ei ole varoja tällaiseen, voi edustaja SAAP:n kokouksessa siitä ilmoittaessaan hakea matkakorvausta Suomen AA- Kustannukselta. SAAP:n toimikunnat Suomen AA-Palvelu voi tarvitessaan nimetä eri asioita valmistelevat määräaikaiset toimikunnat ja määrittää niille tehtävät. Toimikunnat kokoontuvat SAAP:n kokousten yhteydessä ja tarpeen vaatiessa myös kokousten välillä. Toimikunnat valitaan vuosittain rotaatio-kierron mukaan siten, että sen toimintaan osallistuu sekä ensimmäisen että toisen toimikauden edustajia ja varaedustajia. Toimikunnat voivat

20 niin halutessaan kutsua asiantuntijajäseniä SAAP:n ulkopuolelta. Toimikunnat laativat työstään vuosiraportin, jonka SAAP esittää ryhmien vuosikokoukselle. Viime vuosina ovat seuraavat toimikunnat olleet valmistelemassa asioita SAAP:lle Menettelytapatoimikunta (META) - valmistelee SAAP:lle tai SAAK:lle osoitettujen kirjeiden käsittelyn, käsittelee menettelytapoihin liittyviä asioita ja antaa niistä suosituksia sekä käsittelee asiat, jotka eivät selvästi liity muiden toimikuntien alueisiin - Metan jäseninä ovat SAAP:n puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja, SAAK:n puheenjohtaja ja/tai varapuheenjohtaja, kaksi SAAP:n jäsentä, toisen kauden maailmanpalveluvaltuutettu sekä toimistonhoitaja Kirjallisuustoimikunta (KIT) - arvioi kirjallisuustarpeita, huolehtii olemassa olevien kirjojen ja esitteiden päivittämisestä ja tekee esityksiä näiden pohjalta - KIT:n työhön osallistuu SAAK:n edustaja Tiedotustoimikunta (TI) - huolehtii kotisivujemme ja tiedotusmateriaalimme päivittämisestä, järjestää kokemustenvaihtotilaisuuksia kiinnostuneille AA:n jäsenille Laitos- ja sanomansaattotoimikunta (LaSaT) - edistää sanoman viemistä laitoksiin ja kerää kokemuksia sanomansaatosta Kansainvälisten asioiden toimikunta (KAT) - suunnittelee, kehittää ja tekee suosituksia AA:n kansainvälisten asioiden hoitoa ja yhteistyötä eri maiden kanssa koskevissa asioissa. - käsittelee AA:n kansainvälisten kokousten tekemät suositukset sekä tiedottaa Suomessa AA:n kansainvälisistä asioista ja ulkomaille AA.sta Suomessa - ensimmäisen kauden maailmanpalveluvaltuutettu osallistuu KAT:n toimintaan Suomen AA-Palvelun ja Suomen AA-kustannus ry:n suhde SAAP ja SAAK ovat vuorovaikutuksessa monin eri tavoin. Tavoitteena on eri hankkeiden valmistelun ja niiden toteuttamisen yhteinen koordinointi ja asettaminen tärkeysjärjestykseen. SAAP voi esittää asioita Kustannuksen toteutettavaksi ja SAAK voi pyytää SAAP:a käsittelemään toimivaltaansa kuuluvia asioita. Yleissääntönä voidaan todeta, että Suomen AA-kustannus toteuttaa Kustannuksen ryhmien vuosikokouksen ja Nimettömien Alkoholistien ryhmien vuosikokouksen päätöksiä sekä SAAP:n suosituksia käytettävissä olevien mahdollisuuksien mukaan.