PÄÄTÖS POKELY/344/2018 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2018 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta ILMOITTAJA Oy Teboil Ab PL 57 01511 Vantaa KIINTEISTÖ, SEN SIJAINTI JA KÄYTTÖTARKOITUS Puhdistettava kohde sijaitsee Ilomantsin kunnassa kiinteistöllä, jonka rekisterinumero on 146-406-5-70. Kiinteistön katuosoite on Ruskosillantie 18. Kohdekiinteistön alue on osoitettu asemakaavassa huoltoasemarakennusten korttelialueeksi (LH). Kohdekiinteistöllä sijaitsee Oy Teboil Ab:n polttoaineen jakeluasema. Jakeluasematoiminta tulee jatkumaan kiinteistöllä. Kohde sijaitsee Ruskosillantien (idässä) ja Pogostantien (lännessä) välissä. Kohteen pohjoispuolella sijaitsee Neste Markkinointi Oy:n polttoaineiden jakeluasema. Kohteen eteläpuolella sijaitsee asuinkiinteistö. KIINTEISTÖN OMISTAJA Ilomantsin Auto Oy Ruskosillantie 18 82900 ILOMANTSI TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 136 :n mukaa maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, joka tässä tapauksessa on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. POHJOIS-KARJALAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0110 www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala Kauppakatu 40 B Joensuu PL 69 80101 Joensuu
2/16 PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Selvitys pilaantumista aiheuttaneista tapahtumista Ilmoituksessa kerrotaan, että kohdekiinteistöllä sijaitsee Oy Teboil Ab:n polttoaineen jakeluasema. Jakeluaseman laitteistoon sisältyy mittarikenttä (kaksi mittarikoroketta, joista yksi on käytössä), kuusi maanalaista polttonesteen varastosäiliötä, erillinen D- piste sekä polttoaineen erotin (PEK). Kiinteistöllä sijaitsee myös erillinen käytössä oleva huoltamorakennus. Ilmoituksen mukaan yksittäistä polttoainevuotoa tai onnettomuutta kohteesta ei ole tiedossa. Maaperän pilaantuneisuuden arvioidaan aiheutuneen kiinteistöllä harjoitetun polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena pitkän ajan kuluessa. Selvitys pilaantuneisuuden aiheuttamasta aineesta (ominaisuudet, pitoisuudet ja määrät). Pilaantuneen maan määrä (m 3 ) ja pilaantuneen alueen pinta-ala (m 2 ). Ilmoituksessa kerrotaan, että Ramboll Finland Oy toteutti kiinteistöllä pilaantuneisuusja pohjatutkimuksen 5.-8.3.2018 Oy Teboil Ab:n toimeksiannosta (Tutkimusraportti, Teboil Ilomantsi, 23.3.2018, viite 1510039806). Jakeluasemakiinteistölle tehtiin yhteensä 12 tutkimuspistettä kairakoneella. Tukimustuloksissa mittarikatoksen itäpuolelta otetussa maanäytteessä (P4/2-3) todettiin Vna 214/2007 ylemmän ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen C 22 -C 40 pitoisuus 5600 mg/kg sekä alemman ohjearvon ylittävä öljyhiilivetyjen C 10 -C 21 pitoisuus (650 mg/kg). Näytteessä todettiin kynnysarvon ylittävä bentseenin 0,04 mg/kg pitoisuus sekä kynnysarvon alittavat etyylibentseenin (0,02 mg/kg), ksyleenien (0,16 mg/kg) ja haihtuvien hiilivetyjen C 5 -C 10 pitoisuus 4,3 mg/kg. Näytteessä ei todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittäviä tolueenin tai bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) pitoisuuksia. Ilmoituksessa kerrotaan, että mittarikatoksen kaakkoispuolelta otetussa maanäytteessä P2/2-3 todettiin alemman ohjearvotason ylittävä bentseenipitoisuus (0,34 mg/kg) sekä kynnysarvon ylittävä MTBE 0,2 mg/kg pitoisuus. Muista laboratoriossa analysoiduista maanäytteistä ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia. Näytteessä todettiin laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittävät tolueenin (0,27 mg/kg), etyylibentseenin (0,06 mg/kg), ksyleenien (0,16 mg/kg), haihtuvien hiilivetyjen C 5 -C 10 (2,1 mg/kg) ja öljyhiilivetyjen C 10 -C 40 (36 mg/kg) pitoisuudet.todetut pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvotasoja. Näytteessä ei todettu laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan ylittävää TAME pitoisuutta. Muissa tutkimuksen yhteydessä otetuissa maanäytteissä ei todettu kynnysarvon ylittäviä bensiini- tai öljyhiilivetyjen pitoisuuksia. Ilmoituksen mukaan tehdyn tutkimuksen perusteella ei ole mahdollista arvioida tarkasti, missä määrin purettavien rakenteiden alla esiintyy pilaantunutta maata. Käytettävissä olevan aineiston perusteella ylemmän ohjearvon ylittävää pilaantunutta
3/16 maata arvioidaan olevan noin 120-260 m 3 -ktr. Jakeluaseman muutostöiden yhteydessä kaivualueiden bensiini- ja öljyhiilivetypitoisuudet tarkistetaan. Pilaantuneen alueen maaperätiedot Ilmoituksen mukaan maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen karttapalvelun perusteella (Paikkatietoikkuna.fi, luettu 3.4.2018) kohde sijaitsee hiekkamoreenialueella (Maaperäkartta, maaperän puhdistusilmoituksen liite 1). Karttatarkastelun perusteella kohteen maanpinta on tasolla +155,4 155,9 m mpy. Vuoden 2018 ympäristöteknisen maaperätutkimuksen perusteella (Ramboll Finland Oy, 23.3.2018) kiinteistön maaperä olisi pengerretty ainakin osin alkuperäistä maanpintaa korkeammalle. Tutkimuksen yhteydessä kohteen maaperän pintaosan todettiin aistinvaraisesti olevan täyttöhiekkaa, -soraa, -moreenia ja -louhetta noin 1,0 3,3 m syvyydelle maanpinnasta. Täyttökerroksen alapuolella todettiin savesta ja siltistä koostuva maakerros, joka oli paksuudeltaan noin 2,0 3,5 m. Vuoden 2018 tutkimuspisteissä P8 ja P9 hienorakeista maakerrosta ei havaittu 5,0 m syvyyteen maanpinnasta ulottuneen kairauksen aikana. Hienorakeisen maakerroksen alapuolella todettiin kivikkoa, kivistä moreenia tai rikkonaista kalliopintaa. Pohja- ja pintavesitiedot Ilmoituksessa kerrotaan, että ympäristöhallinnon sähköisen karttapalvelun (Paikkatietoikkuna.fi, luettu 4.3.2018) mukaan kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee noin 0,8 km päässä kohteen eteläpuolella (07146004, Tuomaanlähde, I-luokka. Vuoden 2018 ympäristöteknisen maaperätutkimuksen yhteydessä todettiin näytepisteissä P1 ja P2 pohjavettä. Vedenpinta havaittiin noin 4,0-4,9 m syvyydellä maanpinnasta tasolla +150,8 (P1), +151,5 m (P2). Tutkimusraportin perusteella savija silttikerroksen ei todettu olevan löyhä tai pehmeä, joten on mahdollista, että pohjavesi alueella on paineellista. Tutkimuksen yhteydessä todettu pohjaveden pinta nousi hieman alle puoliväliin savi- ja silttikerrosta. Tutkimuksen yhteydessä tehtyjen pohjavesihavaintojen perusteella pohjaveden virtaussuunnan kiinteistöllä arvioidaan olevan länteen/luoteeseen kohti Ilomantsinjärveä. Pintavesien osalta ilmoituksessa kerrotaan, että kohteen piha-alue on asfaltoitu. Mittarikentän ja erillisen D-pisteen pintavedet johdetaan öljynerottimeen. Öljynerottimen arvioidaan purkavan veden kunnan viemäriin. Muilta päällystetyiltä alueita hulevedet valuvat päällystämättömille alueille, jossa ne imeytyvät maaperään. Lähin pintavesistö on puro, joka sijaitsee noin 300 m kohteesta koilliseen. Puro laskee Ilomantsinjärveen. Ilomantsinjärvi sijaitsee noin 1,5 km kohteesta länteen. Lisäksi kohteesta noin 80 m länteen sijaitsee pieni suoalue.
4/16 PUHDISTAMISTA KOSKEVAT ASIAT Selvitys puhdistustavoitteesta Ilmoituksessa kiinteistön maaperä esitetään kunnostettavaksi haitta-aineiden osalta ylempään ohjearvopitoisuuteen seuraavasti: Bensiinijakeet (hiilivetyjakeet C 5 -C 10 ): 500 mg/kg MTBE+TAME: 50 mg/kg Bentseeni: 1 mg/kg Tolueeni: 25 mg/kg Etyylibentseeni: 50 mg/kg Ksyleenit: 50 mg/kg Keskitisleet (hiilivetyjakeet >C 10 -C 21 ): 1000 mg/kg Raskaat öljyjakeet (hiilivetyjakeet >C 21 -C 40 ): 2000 mg/kg Mikäli maaperän puhdistuksen yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän kunnostuksen tavoitetasoiksi esitetään em. haitta-aineiden osalta asetuksen (Vna 214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja tai erikseen haitta-ainekohtaisen riskinarvion perusteella esitettäviä tavoitetasoja. Vuonna 2018 kohteen maaperän haitta-ainepitoisuudet on tarkoitus tarkistaa vain polttoaineen jakeluaseman muutostöiden edellyttämässä laajuudessa. Selvitys käytettävästä puhdistusmenetelmästä ja jätteiden käsittelystä Kunnostusmenetelmän valinta Ilmoituksen kerrotaan, että öljyhiilivedyillä pilaantuneen maaperän kunnostamiseen soveltuvia menetelmiä ovat mm. Massanvaihto: soveltuu kohteeseen, jos kunnostus toteutetaan huoltamorakennuksen tai rakenteiden purkutöiden yhteydessä, jolloin kaivutyöt voidaan toteuttaa vaarantamatta rakennuksen ja rakenteiden turvallisuutta. Massanvaihto soveltuu myös kohteisiin, joissa joka tapauksessa on tarve tehdä maaperän kaivua esim. muutostöihin liittyen. Kemiallinen hapetus: voi soveltua kunnostusmenetelmäksi tai täydentämään massanvaihtoa. Kemiallinen hapetus edellyttää menetelmän soveltuvuuden testausta ja hapettimen valintaa ennen varsinaista kunnostusta.
5/16 Huokoskaasumenetelmä: Voi soveltua haihtuvien hiilivetyjen poistamiseen siten, että maaperään jäävistä raskaammista hiilivedyistä ei aiheudu riskiä tai haittaa sisäilman hengityksen kautta. Kunnostusmenetelmäksi tässä kohteessa valitaan massanvaihto, koska Kohteen polttonesteen varastointiin ja jakeluun liittyvä laitteisto poistetaan ja rakennetaan uudelleen ja kohteessa siten tehdään maaperän kaivua. Massanvaihto voidaan toteuttaa muiden kaivutöiden yhteydessä. Kunnostuksen toteutusaika on suhteellisen lyhyt. Mikäli mahdollisten muiden menetelmien käyttö arvioidaan tarpeelliseksi, tehdään niiden käytöstä erillinen suunnitelma, joka hyväksytetään ympäristöviranomaisilla. Jätteiden käsittely Ilmoituksen mukaisen puhdistustyön yhteydessä poistettava maa-aines luokitellaan seuraavasti: Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon alittava maa-aines on pilaantumatonta. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävä ja alemman ohjearvon alittava maa-aines luokitellaan pilaantumattomaksi maa-ainesjätteeksi, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maa-aines voidaan käyttää täyttömaana tässä ilmoituksessa mainitussa kohteessa tai muussa kohteessa, jossa on lupa käyttää vastaavaa maa-ainesta. Alemman ohjearvon ylittävä maa-aines luokitellaan tavanomaiseksi jätteeksi jäteasetuksen luokitusnumerolla 17 05 04. Kaivettu tavanomainen maaainesjäte voidaan sijoittaa seuraavasti: Maa-ainesjäte, jonka haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä ylempää ohjearvoa, hyödynnetään ensisijaisesti kiinteistöllä kaivantojen täytöissä tai toimitettava luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai viranomaisohjeiden mukaisesti. Haitta-ainepitoisuudeltaan ylemmän ohjearvon ylittävä maa-aines toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan.
6/16 Maa-ainesjäte luokitellaan haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella joko tavanomaiseksi tai vaaralliseksi jätteeksi jäteasetuksen (Vna 179/2012, liite 4) luokitusnumeroin 17 05 04 tai 17 05 03 (vaarallinen jäte). Maaainesjäte on vaarallista jätettä, mikäli jätteen vaaraominaisuuksille haittaaineiden perusteella annetut vaarallisen jätteen raja-arvot ylittyvät (2014/1357/EU). Ilmoituksessa kerrotaan, että maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haittaaineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maaainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Koska kaivettavat maamassat ovat pääsääntöisesti orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita, maaainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan Vna 331/2013 (Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista) mukaisesti. Lisäksi arvioinnin perusteella maa-aines toimitetaan joko tavanomaisen tai vaarallisen jätteen kaatopaikalle. Mikäli kohteesta kaivettavat maa-ainekset vaativat haitta-ainepitoisuuksiensa tai muiden ominaisuuksiensa perusteella muuta erityiskäsittelyä kuin loppusijoitusta kaatopaikalle, maa-aines toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa käsitellä em. maa-aineksia. Kohteesta poistettavien massojen vastaanottoon liittyvistä yksityiskohdista sovitaan ilmoituksen mukaan vastaanottopaikkojen kanssa ennen puhdistustyön aloittamista ja kaatopaikka-kelpoisuusarviot massoista toimitetaan vastaanottajille tarvittaessa. Maa-aines voidaan myös vaihtoehtoisesti välivarastoida kyseiseen tarkoitukseen hyväksytylle alueelle ja käsitellä myöhemmin hyväksyttävällä menetelmällä tai laitteistolla. Kaivettavien maiden laadunvarmistusta tehdään seuraamalla maamassojen haittaainepitoisuuksia kaivun edetessä yleisesti käytössä olevilla kenttätesteillä. Laadunvarmistustulosten perusteella kuormat ohjataan sijoituspaikkoihin. Ilmoituksen mukaan kaivun aikana muodostuvat muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin. Vesien käsittely Ilmoituksessa kerrotaan, että kohteella suoritettavien kaivutöiden yhteydessä kaivantoihin mahdollisesti suotautuvasta vedestä otetaan vesinäytteitä pohjaveden haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi. Mikäli jakeluaseman rakenteiden tai kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, ensisijaisesti vesi johdetaan esimerkiksi hiekan- ja öljynerottimen läpi jätevesiviemäriin Ilomantsin kunnan vesihuoltolaitoksen luvalla tai hulevesiviemäriin Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelutoimiston luvalla.
7/16 Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Viemäriin johdettavien vesien tarkkailusta ja näytteenotosta sovitaan Ilomantsin kunnan kanssa. Jätteiden kuljetukset Ilmoituksessa kerrotaan, että pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuorma-autoilla. Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Jätteiden kuljetukset toteuttaa jätehuoltorekisteriin kuuluva kuljetusyritys. Maaperään jäävät haitta-aineet Pilaantunutta maaperää puhdistetaan lähtökohtaisesti purkutöiden edellyttämässä laajuudessa. Mikäli alueelle jää kunnostustöiden jälkeen maamassoja, joissa määritetyt tavoitepitoisuudet ylittyvät, asia dokumentoidaan ja haitta-aineiden aiheuttama ympäristö- ja terveysriski arvioidaan laskennallisella riskinarviolla. Samalla määritetään mahdollisesti tarvittavat riskinhallintatoimenpiteet. Selvitys puhdistustyön suorittamisesta, työn valvonnasta ja aikataulusta Kaivua ja massojen sijoittamista ohjaavat mittaukset ja seuranta Ilmoituksessa kerrotaan, että kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot sekä niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID-mittarilla ja/tai Petroflag -kenttätesteillä. Kaivettavista maa-aineksista otetaan kokoomanäytteitä. Kokoomanäytteitä otetaan alueelta riittävästi huomioiden kaivumassojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet. Kaivumassojen näytteenotossa (näytetiheys, analyysimäärä) huomioidaan massojen vastaanottopaikkojen mahdolliset näytteenottoa koskevat vaatimukset. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 50-100 m 3 -ktr suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kaivetuista maa-aineksista otettujen kokoomanäytteiden kenttätestimittausten tuloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa.
8/16 Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX -yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Tarvittaessa analysoidaan myös muiden haitta-aineiden pitoisuuksia, mikäli niiden esiintymisestä saadaan viitteitä kenttämittausten tai -havaintojen perusteella. Kunnostuksen lopputuloksen varmistaminen Ilmoituksen mukaan kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte jokaista noin 50-100 m 2: n pinta-alaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä. Seinämänäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Pienistä, pintaalaltaan alle 10 m 2 :n kaivannoista otetaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan hahtuvien yhdisteiden esiintymistä PID -mittarilla ja kokonaishiilivetypitoisuutta Petroflag -kenttätestillä. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, minkä perusteella yhdessä kenttätestien tulosten kanssa voidaan edustavasti arvioida kaivannon jäännöspitoisuudet. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienistä kaivannoista (pinta-ala alle 10 neliömetriä) toimitetaan laboratorioon ainoastaan yksi maanäyte. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 -C 10, BTEX -yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 -C 40 pitoisuudet. Suunnitelma mahdollisesta eristysrakenteesta Ilmoituksessa kerrotaan, että mikäli kaivantojen seinämiin tai pohjiin jää puhdistustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristerakenteen asentamisesta sovitaan valvovan ympäristöviranomaisen kanssa työn aikana. Öljyhiilivedyillä tai haihtuvilla hiilivedyillä pilaantuneen kaivannon seinämän/pohjan eristerakenteena esitetään käytettäväksi HDPE - muovikalvoa, jonka paksuus vähintään 0,5 mm), bentoniittimattoa tai vastaavaa öljyä pidättävää rakennetta. Eristävä rakenne estää haitta-aineen kulkeutumisen pilaantuneelta alueelta puhtaisiin täyttömaihin. HDPE -kalvo (high density polyethene) on vettä ja bensiini- ja/tai öljyhiilivetyjä tai muita maaperässä todettuja haitta-aineita pidättävä muovirakenne. HDPE -kalvon
asennuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kalvoon ei tule reikiä asennuksen yhteydessä. 9/16 Bentoniittimatto on geokomposiitti, joka muodostuu geotekstiileistä ja bentoniittisavesta. Bentoniitti on luonnon savimineraali, joka kostuessaan laajenee ja muuttuu käytännössä vettä ja haitta-aineita läpäisemättömäksi. Maaperän luonnollinen kosteus on riittävä bentoniitin laajenemiseen. Paisumisominaisuuksiensa ansiosta bentoniittimatto on pienten läpivientien ja rikkoontumisien osalta itsepaikkautuva. Bentoniittimatoilla on erittäin hyvä jäätymis- / sulamiskestävyys sekä kuivumis- / kastumiskestävyys. Ehdotetut eristemateriaalit ovat maaperässä pysyviä. Lisäksi eristysrakenne ja sen myötä puhtaan täyttömaan ja pilaantuneen maan raja on havaittavissa tehtäessä tulevaisuudessa kaivu- ym. rakennustöitä kiinteistön alueella. Eristämisestä ollaan yhteydessä Pohjois-Karjalan ELY-keskukseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Muovikalvo / bentoniittimatto asennetaan kaivannon seinämään / pohjaan ennen kaivannon täyttöä valmistajan ohjeiden mukaan. Kalvo / matto asennetaan levittämällä ja saumakohdat tehdään siten, ettei eristettävän seinämän / pohjan ja täyttömateriaalin väliin jää aukkoja. Muovikalvon saumakohdat tehdään vähintään 15-20 cm:n limityksellä tai hitsataan saumat umpeen. Bentoniittimaton reunat limitetään ja sauma tiivistetään bentoniitilla valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi varmistetaan, ettei rakenne pääse asennettaessa sortumaan takaisin kaivantoon. Ympäristötekninen valvoja on paikanpäällä asennettaessa rakennetta. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään asemapiirrokseen. Massanvaihdon päättyminen Mahdollinen maaperän kunnostaminen on ilmoituksen mukaan päättynyt, kun maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on saavutettu tai eristävät rakenteet on asennettu ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pilaantunutta maaperää puhdistetaan polttoaineen jakeluaseman muutostöiden edellyttämässä laajuudessa. Kohteeseen mahdollisesti jääneiden haitta-aineiden riskejä ympäristölle ja terveydelle arvioidaan erillisellä riskinarviolla, mikäli alemmat ohjearvot ylittyvät jäännöspitoisuusnäytteissä. Jos haitta-aineiden arvioidaan aiheuttavan alueella terveys- tai ympäristöriskejä, kohteen kunnostamista jatketaan tarpeen mukaan muilla menetelmillä.
10/16 Kunnostuksen aikataulu Ilmoituksessa kerrotaan, että jakeluaseman purkutyöt on suunniteltu tehtäväksi kesällä tai syksyllä 2018. Tarkempi töiden aloituksen aikataulu ilmoitetaan sen varmistuttua Pohjois-Karjalan ELY-keskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojelutoimistolle lähetettävän aloitusilmoituksen yhteydessä. Selvitys puhdistamisen ympäristövaikutuksista ja ympäristöhaittojen ehkäisystä Ilmoituksen mukaan työmaa-alue ja kaivanto aidataan tai merkitään siten, että ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään. Maaperän puhdistamiseen liittyvät työt (kaivu, kuljetus jne.) pyritään tekemään siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta haittaa ympäristölle. Maaperän puhdistamisen aiheuttamat melu- ja pölyhaitat eivät poikkea maanrakennustyömaiden yleisesti aiheuttamista ympäristövaikutuksista. Pilaantuneiden maiden kaivun ja lastauksen aiheuttamat ympäristövaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Kaivun ja kuljetuksen aikana voi esiintyä pilaantuneiden maiden pölyämistä. Massojen pölyämistä seurataan aistinvaraisesti työn aikana ja tarvittaessa massoja kostutetaan pölyämisen ehkäisemiseksi. Välivarastoitu maa-aines peitetään tarvittaessa. Pilaantuneet massat kuljetetaan kuorma-autoilla käsittelypaikkoihin. Pilaantuneita maita kuljettavien kuorma-autojen lavat peitetään kuljetuksen ajaksi. Maa-ainesta voi kulkeutua työmaan ulkopuolisille katualueille auton renkaiden mukana. Tarvittaessa katualueet puhdistetaan esim. harjakoneelle. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta kunnostussuunnitelmassa mainitun mukaisesti. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen vireille tulo Ilmoitus vastaanotettiin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 1.6.2018. Tiedottaminen, lausunnot Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue ei ole tiedottanut eikä pyytänyt kirjallisia lausuntoja ilmoituksesta.
11/16 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti täydennettynä seuraavilla määräyksillä: 1. Ilmoituksessa mainitulta alueelta on poistettava maa-aines, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen (214/2007) tarkoittamat ylemmät ohjearvopitoisuudet. Mikäli pilaantuneen maaperän puhdistuksessa ei kaivuteknisistä tai muista rajoittavista syistä päästä tässä päätöksessä edellytettyyn puhdistamistasoon, on tältä osin maaperän pilaantuneisuuden aiheuttamat riskit ympäristölle ja terveydelle arvioitava ja huomioitava kiinteistöä käytettäessä. Lisäksi alueen tiedot on dokumentoitava. Arvioinnin perusteella valvontaviranomainen voi edellyttää lisätoimenpiteitä. 2. Maa-ainekset, joiden pitoisuus alittaa yllä esitetyt arvot, voidaan jättää paikalleen tai käyttää täyttöinä alueelle tuotavan puhtaan maa-aineksen lisäksi. Maa-ainekset tulee sijoittaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. 3. Kaivun ja lastauksen aikana on huolehdittava siitä, etteivät eri jätejakeet sekoitu tarpeettomasti keskenään. Mikäli kunnostettavalta alueelta löytyy vaarallista jätettä, on jäte pakattava ja merkittävä ja siitä on annettava tarpeelliset tiedot jätehuollon kaikissa vaiheissa. 4. Määräyksen 1 tarkoittamat puhdistustasot on varmennettava riittävillä kenttäja laboratorionäytteillä, joiden ottaminen ja analysointi on tehtävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymän valvojan kontrolloimana. Laboratorioon toimitettavien maa- ja vesinäytteiden analysointi tulee tapahtua akkreditoidussa laboratoriossa. 5. Mikäli kunnostuksen yhteydessä kaivantoihin kertyy vettä, jossa voi olla haitallisia aineita, tulee asiasta ilmoittaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaivantoon kertyvästä vedestä tulee määrittää bensiinijakeiden (C 5 -C 10 ), keskitisleiden (C 10 -C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (C 21 - C 40 ), bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenin ja MTBE + TAME pitoisuudet. 6. Määräyksen kohdassa 1 tarkoitettu pilaantunut maa-aines tai muu jäte on toimitettava sellaiseen käsittely- tai vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa tällaista toimintaa varten. Mikäli pohjaveden puhdistustarvetta ilmenee, tulee pohjaveden puhdistaminen toteuttaa ilmoituksen mukaisesti tilaan josta ei aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle ja terveydelle. Ilmoituksen mukaista öljynerotinta käytettäessä, tulee erottimelta lähtevän veden haitta-ainepitoisuus selvittää määräyksessä 5 esitettyjen öljyhiilivetyjen osalta.
12/16 7. Pilaantuneen maa-aineksen esikäsittelyssä, välivarastoinnissa, lastauksessa kuljetuskalustoon ja kuljetuksessa on huolehdittava ympäristö- ja terveyshaittojen tehokkaasta ehkäisystä. 8. Alueelta siirrettävien pilaantuneiden maa-ainesten, jätteiden ja mahdollisesti veden määristä, laadusta sekä sijoituskohteista on pidettävä kirjaa. Alueelta lähtevät jätekuormat tulee varustaa siirtoasiakirjoin. Jätteenkuljettajan tulee olla ilmoittautunut jätehuoltorekisteriin. 9. Kunnostuksesta on ennen töiden aloittamista ilmoitettava Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tässä yhteydessä tulee antaa myös tieto määräyksessä 4 edellytetystä kunnostuksen valvojasta. 10. Maaperän puhdistamisesta kustannustietoineen ja lupamääräyksien 4 ja 5 tarkoittamista tiedoista ja analyysien tuloksista on esitettävä loppuraportti Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Ilomantsin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viiden kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä. Samalla tulee toimittaa määräyksen 8 tarkoittama kirjanpito valvontaviranomaiselle tiedoksi. RATKAISUN PERUSTELUT Yleisperustelut Valtioneuvoston maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista antaman asetuksen (214/2007) 4 :n 2 momentin mukaan maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei 2 :ssä tarkoitetusta arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena taikka muuna vastaavana alueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Asetuksen 214/2007 tarkoittama alempi ohjearvopitoisuus on bensiinijakeille (C 5 -C 10 ) 500 mg/kg, keskitisleille (C10-C21) 1000 mg/kg, raskaille öljyjakeille (C 21 -C 40 ) 2000 mg/kg, bentseenille1 mg/kg, tolueenille 25 mg/kg, etyylibentseenille 50 mg/kg, ksyleenille 50 mg/kg ja MTBE + TAME (summapitoisuus) 50 mg/kg. Ilmoituksen tekijän ilmoitus, kunnostussuunnitelma ja päätöksessä annetut määräykset voidaan katsoa riittäviksi kiinteistöjen maaperän puhdistamiseksi.
13/16 Määräysten perustelut Määräykset 1 ja 2 Ympäristönsuojelulain 16 ja 17 :n pilaamiskielloista seuraa, että pilaantunut maaperä ja pohjavesi on puhdistettava sellaiseksi, ettei siitä aiheudu terveyshaittaa eikä haittaa tai vaaraa ympäristölle. Määräyksen 1 mukainen maaperän puhdistustaso asetuksen mukaisiin ylempiin ohjearvoihin perustuvat siihen, että puhdistettaessa maaperä ilmoituksessa ja tässä päätöksessä mainittuihin pitoisuustasoihin, poistetaan puhdistettavalta alueelta ympäristö- ja terveyshaitat nykyisellä maankäytöllä. Mikäli ilmoituksessa esitettyä aluetta ei saada puhdistettua tämän päätöksen edellyttämiin tavoitetasoihin, on alueelle jäävästä maaperän pilaantuneisuudesta aiheutuvat haitat perusteltua arvioida. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 3 :n mukaan maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, jos yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää nyt puheena olevan asetuksen liitteessä säädetyn kynnysarvon. Mikäli puhdistettavalle alueelle edellä mainitut seikat huomioiden jää pitoisuudeltaan tavoitetason ylittäviä pilaantuneita maa-aineksia, on niiden osalta perusteltua dokumentoida kaikki kunnostuksen aikana kertynyt tieto paikkatietoineen. Alueet on näin mahdollista huomioida myös myöhemmin kiinteistön käytössä, kuten esim. rakentamisen aikana tehtävien kaivutöiden yhteydessä ja tätä kautta syntyneiden jätteiden käsittelyssä. Määräys 3 Lajiltaan ja laadultaan erilaiset jätteet on jätelain 15 :n perusteella kerättävä ja pidettävä jätehuollossa toisistaan erillään siinä laajuudessa kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi, etusijajärjestyksen noudattamiseksi taikka jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi tarpeellista ja teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 17 :n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen. Sekoittamiskiellosta voidaan poiketa, jos sekoittaminen on jätteen käsittelemiseksi tarpeellista ja toimintaan on ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Jätteet on eroteltava, jos vaarallista jätettä on sekoitettu kiellon vastaisesti ja jos erottelu on tarpeen terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi ja teknisesti mahdollista aiheuttamatta kohtuuttomia kustannuksia. Vaarallisen jätteen pakkauksesta jätelain 16 :stä seuraa, että jätteen siirtoja ja ominaisuuksia voidaan seurata sen syntypaikalta hyödyntämiseen tai loppukäsittelyyn.
14/16 Määräys 4 Kunnostukselle hyväksytty valvoja huolehtii työn asianmukaisesta toteutuksesta. Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään puhdistettavan maan ja veden laatu ja sen pilaantuneisuusaste siten, että se voidaan tarvittavissa määrin ohjata asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kontrollinäyttein määritellään myös pilaantumisen laajuus maaperässä ja varmistetaan, ettei mahdollisesti jäävästä likaantuneisuudesta aiheudu haittaa tai vaaraa ympäristölle pitkälläkään aikavälillä. Laboratoriotutkimuksilla tarkistetaan kenttämittausten oikeellisuus. Määräykset 5, 6 ja 7 Ympäristönsuojelulain yleisperiaatteena on, että pohjaveden haitta-ainepitoisuudesta ei saa aiheutua merkittävää ympäristö- tai terveysriskiä alueella tai sen ulkopuolella taikka edunloukkausta toisen kiinteistölle. Pohjaveden puhdistaminen ympäristölle ja terveydelle haitattomaan tilaan on perusteltua. Tarvittaessa pohjaveden puhdistaminen on perusteltua toteuttaa suunnitelmallisesti. Mikäli pilaantuneen maaperän kaivun yhteydessä kaivantoon kertyy öljyistä vettä, on perusteltua määrittää veden määräyksessä 5 esitetyt haitta-ainepitoisuudet ja tämän perusteella päättää puhdistamistarpeesta ja puhdistamismenetelmästä. Mikäli pohjaveden käsittelyssä käytetään ilmoituksessa kerrottua öljynerotinta, on erottimelta lähtevän veden öljyhiilivetypitoisuus perusteltua selvittää erottimen puhdistamistehon varmistamiseksi. Vesien johtamiselle kunnan viemäriverkostoon tulee olla Ilomantsin kunnan vesilaitoksen lupa. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on perusteltua viedä poistettavat maamassat, vesi ja alueella muutenkin mahdollisesti olevat jätteet sellaiseen käsittelypaikkaan, jolla on ympäristö-lupa ottaa vastaan ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Jätteitä saa luovuttaa vain jätelain 29 :n tarkoittamalle luvalliselle jätteen vastaanottajalle. Toiminnassa on syytä riittävästi varautua mahdollisten ympäristöhaittojen (muun muassa melun ja pölyn) ehkäisyyn noudattamalla yleisiä hyväksi koettuja toiminta- ja työskentelykäytäntöjä. Määräykset 8, 9 ja 10 Jätelain 121 :ssä säädetään jätteen haltijan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja mm. rakennus- ja purkujätteestä ja pilaantuneesta maa-aineksesta, joka siirretään ja luovutetaan 29 :ssä tarkoitetulle vastaanottajalle. Siirtoasiakirjassa on oltava valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot jätteen lajista, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta ja -päivämäärästä sekä kuljettajasta. Jätelain 122 puolestaan käsittää valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeuden jätehuollossa. Jätelain 94 :n mukaan sen, joka aikoo harjoittaa jätteen ammattimaista kuljettamista tai toimia jätteen välittäjänä, on tehtävä hakemus toiminnan hyväksymiseksi 142 :n 1
15/16 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun jätehuoltorekisteriin. Laki huomioiden jätteen kuljettajaa on perusteltua pyytää esittämään ote jätehuoltorekisteristä. Jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Kunnostushankkeen kaikkien työvaiheiden huolellinen ja selkeä dokumentointi on tarpeellinen jätelain mukaisen viranomaisvalvonnan ohella myös puhdistamisprosessin loppuraportin laatimiseksi. Ennakkoilmoitus kunnostuksen aloittamisesta ja sille edellytetystä valvojasta on tarpeellinen viranomaisvalvontaa varten. Loppuraportin pohjalta arvioidaan kunnostuksen lopputuloksen hyväksyttävyys sekä mahdollinen jälkitoimenpide- ja seurantatarve. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Perusteluissa mainitut säädöksien säännökset Hallintolaki (586/1996) Jätelaki (646/2011) 2, 5, 6, 12, 13, 15, 16, 17, 29, 30, 31, 94, 118, 119, 121, 122 ja 142 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 11 Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 2, 5, 6, 7, 16, 17, 23, 133, 135, 136, 172, 190 ja 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25 ja 26 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) PÄÄTÖKSEN TIEDOKSI ANTAMINEN Päätös Ilmoittaja Asiamies Kiinteistön omistaja Tiedoksi Ilomantsin kunnan kuntaympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
16/16 Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 85 :n mukaisessa järjestyksessä Ilomantsin kunnan ilmoitustaululla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on 550 euroa. Päätöksen maksu määräytyy Valtioneuvoston asetuksen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) mukaisesti ilmoituksen käsittelyyn kuluneen ajan perusteella (10 tuntia x 55 euroa/tunti). MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla siitä Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta päätökseen saavat hakea kirjallisella valituksella asianosainen, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, toiminnan sijaintikunta ja muualla kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja asiassa yleistä etua valvovalla viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä 1. Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty. Asian on esitellyt ympäristöasiantuntija Petri Naumanen ja ratkaissut johtava asiantuntija Eeva Ottoila. Merkintä hyväksynnästä on viimeisellä sivulla.
Tämä asiakirja POKELY/344/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument POKELY/344/2018 har godkänts elektroniskt Esittelijä Naumanen Petri 07.06.2018 07:48 Ratkaisija Ottoila Eeva 07.06.2018 07:44