Euroopan unionin C 253 virallinen lehti 61. vuosikerta Suomenkielinen laitos Tiedonantoja ja ilmoituksia 19. heinäkuuta 2018 Sisältö I Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot SUOSITUKSET Euroopan komissio 2018/C 253/01 Komission suositus, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän yhdenmukaista täytäntöönpanoa unionissa koskevasta ohjeistuksesta ( 1 )... 1 IV Tiedotteet EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET Neuvosto 2018/C 253/02 Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston yhden jäsenen nimittämisestä... 7 2018/C 253/03 Neuvoston päätös, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan nimittämisestä... 9 Euroopan komissio 2018/C 253/04 Euron kurssi... 13 2018/C 253/05 Valtiontuen valvontamenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä... 14 FI ( 1 ) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.
2018/C 253/06 Ilmoitus sitä kolmatta maata koskevien toimenpiteiden päätökseen saattamisesta, jolle ilmoitettiin 12. joulukuuta 2014 siitä mahdollisuudesta, että se voidaan todeta yhteistyöhön osallistumattomaksi kolmanneksi maaksi laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008 mukaisesti... 28 JÄSENVALTIOIDEN TIEDOTTEET 2018/C 253/07 Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 17 artiklan 5 kohdan mukainen komission ilmoitus Tarjouspyyntö säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti ( 1 )... 29 2018/C 253/08 Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä yhteisössä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1008/2008 17 artiklan 5 kohdan mukainen komission ilmoitus Tarjouspyyntö säännöllisen lentoliikenteen harjoittamisesta julkisen palvelun velvoitteiden mukaisesti ( 1 )... 29 V Ilmoitukset YHTEISEN KAUPPAPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT Euroopan komissio 2018/C 253/09 Ilmoitus Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien silityslautojen tuontiin sovellettavien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta... 30 KILPAILUPOLITIIKAN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄT MENETTELYT Euroopan komissio 2018/C 253/10 Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9033 Clearlake Capital Group / Vista / Eagleview Technology Corporation) Yksinkertaistettuun menettelyyn mahdollisesti soveltuva asia ( 1 )... 44 2018/C 253/11 Ennakkoilmoitus yrityskeskittymästä (Asia M.9041 Hutchison / Wind Tre) ( 1 )... 46 Oikaisuja 2018/C 253/12 Oikaisu matkustajarekisteritietoihin (PNR) Luettelo matkustajarekisteritietojen (PNR) käytöstä terrorismirikosten ja vakavan rikollisuuden ennalta estämistä, paljastamista ja tutkintaa sekä tällaisiin rikoksiin liittyviä syytetoimia varten annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/681 2 artiklassa tarkoitetuista jäsenvaltioista, jotka ovat päättäneet soveltaa matkustajarekisteridirektiiviä EU:n sisäisiin lentoihin (Jos jäsenvaltio päättää soveltaa tätä direktiiviä EU:n sisäisiin lentoihin, sen on ilmoitettava aikomuksestaan kirjallisesti komissiolle. Jäsenvaltio voi toimittaa tai peruuttaa tällaisen ilmoituksen milloin tahansa. Komissio julkaisee tämän ilmoituksen ja sitä koskevan mahdollisen peruutuksen Euroopan unionin virallisessa lehdessä) (EUVL C 196, 8.6.2018)... 47 ( 1 ) ETA:n kannalta merkityksellinen teksti.
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/1 I (Päätöslauselmat, suositukset ja lausunnot) SUOSITUKSET EUROOPAN KOMISSIO KOMISSION SUOSITUS, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän yhdenmukaista täytäntöönpanoa unionissa koskevasta ohjeistuksesta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (2018/C 253/01) EUROOPAN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/797 ( 1 ) mukaan Euroopan unionin rautatievirasto, jäljempänä virasto, varmistaa Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän, jäljempänä ERTMS, yhdenmukaisen täytäntöönpanon ja yhteentoimivuuden unionissa. Tätä varten virasto tarkistaa, että suunnitellut tekniset ratkaisut ovat asiaankuuluvien yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (YTE) mukaisia ja myöntää hyväksyntänsä päätöksellä. (2) Hyväksyntämenettelyä, jota viraston ja hakijoiden olisi noudatettava, ei ole kuitenkaan kuvattu tarkkaan. (3) Jotta vahvistettaisiin hakijan luottamuksensuojaa direktiivin (EU) 2016/797 19 artiklassa säädetyssä hyväksyntämenettelyssä ja helpotettaisiin ERTMS:n yhdenmukaista täytäntöönpanoa unionissa, hakijan ja viraston olisi noudatettava tässä suosituksessa esitettyä ohjeistusta. (4) Jotta voitaisiin ennakoida teknisiä ongelmia ja helpottaa direktiivin (EU) 2016/797 18 artiklassa vahvistettua kiinteiden laitteiden käyttöönottoluvan myöntämismenettelyä, kansallisten turvallisuusviranomaisten olisi oltava mukana hyväksyntämenettelyn alusta alkaen ja niillä olisi oltava pääsy hakijan toimittamiin asiakirjoihin. (5) Koska ERTMS:n ratalaitteiden osajärjestelmä käsittää monenlaisia sopimuksia ja tarjouskilpailuja, viraston ja hakijoiden olisi noudatettava menettelyä, joka kattaa kaikki kyseiset sopimustyypit ja jolla samaan aikaan varmistetaan, että suunnitellut tekniset ratkaisut ovat täysin asiaankuuluvien YTE:ien mukaisia ja näin ollen täysin yhteentoimivia. (6) Viraston ja hakijan olisi käytettävä viraston laatimaa ongelmalokia seurantavälineenä, jolla havaitaan ja jäljitetään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdolliset yhteentoimivuuteen vaikuttavat ongelmat. Hakijan olisi esitettävä todisteet yhteentoimivuuteen vaikuttavien ongelmien ratkaisusta. (7) Viraston olisi myös käytettävä anonymisoitua ongelmaluetteloa välineenä kokemusten jakamiseksi ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi ERTMS:n alalla. ( 1 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/797, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta Euroopan unionissa (EUVL L 138, 26.5.2016, s. 44).
C 253/2 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 (8) Tässä suosituksessa vahvistettu hyväksyntämenettelyä koskeva ohjeistus ei saisi mennä päällekkäin direktiivissä (EU) 2016/797 ja asiaankuuluvissa YTE:issä kuvatun, arviointilaitosten suorittaman vaatimustenmukaisuuden arvioinnin kanssa. Viraston olisi varmistettava, että komission asetuksen (EU) 2016/919 ( 1 ) 5 artiklassa ja liitteessä olevassa 6.1.2.3 kohdassa vahvistetut radanvarren eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän ( ETCS ) laitteita ja rautateiden GSM-matkaviestinjärjestelmän ( GSM-R ) laitteita koskevat tiedot toimitetaan kyseisten säännösten mukaisesti. Viraston olisi arvioitava kyseiset tiedot mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mahdollisten ongelmien ennakoimiseksi, kustannusten minimoimiseksi, hyväksyntämenettelyn lyhentämiseksi ja sen varmistamiseksi, että suunniteltu tekninen ratkaisu on yhteentoimiva. (9) Hyväksyntämenettelyn helpottamiseksi hakijan olisi käynnistettävä viraston kanssa vuoropuhelu ennen hakemuksen virallista jättämistä. Tämän alustavan vaiheen aikana hakijan ja viraston olisi päästävä sopimukseen hyväksyntämenettelyn aikataulusta, myös määräajoista, ottaen huomioon hankinnan tyypin ja lupamenettelyn. Kansalliset turvallisuusviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä ja antaa lausunnon alustavan vaiheen mahdollisista tuloksista. (10) Maksut, jotka on maksettava virastolle alustavan vaiheen jälkeen, olisi vahvistettava komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/764 ( 2 ). (11) Valituslautakunnan työjärjestys olisi vahvistettava komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/867 ( 3 ). (12) Tässä suosituksessa vahvistetusta ohjeistuksesta on keskusteltu direktiivin (EU) 2016/797 51 artiklassa tarkoitetussa komiteassa, SUOSITTAA: A jakso: Yleiset säännökset 1. Hakija ottaa virastoon yhteyttä heti, kun se suunnittelee järjestävänsä ERTMS-ratalaitteita koskevan tarjouskilpailun, johon tarvitaan viraston hyväksyntä. 2. Hakija toimittaa riittävän yksityiskohtaiset tekniset asiakirjat, joiden avulla virasto voi tarkistaa, että toteutettavaksi tarkoitetut tekniset ratkaisut ovat täysin yhteentoimivia. 3. Virasto ja toimivaltainen kansallinen turvallisuusviranomainen tekevät yhteistyötä ja jakavat tietoja ennakoidakseen mahdollisia teknisiä ongelmia ja puuttuakseen niihin ja näin ollen helpottavat kansallisen turvallisuusviranomaisen tehtävää myöntää osajärjestelmän käyttöönottolupa. Kansallinen turvallisuusviranomainen voi antaa lausuntoja asetuksen (EU) 2016/796 12 artiklassa tarkoitetun keskitetyn palvelupisteen, jäljempänä keskitetty palvelupiste, välityksellä menettelyn missä tahansa vaiheessa, myös alustavan vaiheen aikana, teknisistä seikoista ja suunnittelusta. 4. Hyväksyntämenettelyn aikana toimitetut tiedot annetaan kansallisen turvallisuusviranomaisen käyttöön. 5. Hakija ja virasto noudattavat kolmivaiheista hyväksyntämenettelyä: a) alustava vaihe; b) hakemuksen jättäminen ja täydellisyyden tarkistaminen; c) arviointi ja päätöksenteko. 6. Hakija toimittaa keskitetyn palvelupisteen kautta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyväksynnän saamisen edellyttämän seuraavanlaisen hakemuksen, myös kuvauksen suunnitellusta teknisestä ratkaisusta ja asiakirjatodisteet siitä, että suunniteltu tekninen ratkaisu on asiaankuuluvan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-yte:n mukainen, kuten direktiivin (EU) 2016/797 19 artiklassa luetellaan: a) Luonnos tarjouseritelmiksi tai suunnitellun teknisen ratkaisun kuvaus. Hankekuvaus, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot hankkeen piiriin tai hankkeiden yhdistelmän piiriin kuuluvasta radasta, ratojen ryhmästä tai verkosta: maantieteellinen sijainti, yksi- ja kaksiraiteisten ratojen kilometrimäärä, ERTMS-taso, perusversio ja versio, yhteentoimivuuden osatekijät sekä asemat. ( 1 ) Komission asetus (EU) 2016/919, annettu 27 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin rautatiejärjestelmän ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-osajärjestelmiä koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (EUVL L 158, 15.6.2016, s. 1). ( 2 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/764, annettu 2 päivänä toukokuuta 2018, Euroopan unionin rautatievirastolle maksettavista maksuista ja palkkioista sekä niiden maksuehdoista (EUVL L 129, 25.5.2018, s. 68). ( 3 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/867, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2018, Euroopan unionin rautatieviraston valituslautakunnan/valituslautakuntien työjärjestyksestä (EUVL L 149, 14.6.2018, s. 3).
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/3 Todisteet siitä, että tarjouskilpailu tai sopimus tai molemmat sisältävät asiaankuuluvan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto-yte:n, perusversion ja version. Hankesuunnitelma, josta käyvät ilmi suoritteet, välitavoitteet ja määräajat. Luettelo täytäntöönpantavista ERTMS-toiminnoista. Asetuksen (EU) 2016/919 5 artiklassa ja kyseisen asetuksen liitteessä olevassa 6.1.2.3 kohdassa tarkoitetut suunnittelusäännöt ja toiminnalliset testiskenaariot. Testausstrategia ja testaussuunnitelmat. b) Asiakirjatodisteet edellytyksistä, jotka ovat tarpeen osajärjestelmän teknisen ja toiminnallisen yhteensopivuuden varmistamiseksi asiaankuuluvassa verkossa liikennöimään tarkoitettujen kalustoyksikköjen kanssa. c) Asiakirjatodisteet siitä, että suunniteltu tekninen ratkaisu on asiaankuuluvan ohjaus-, hallinta- ja merkinanto- YTE:n sekä muiden asiaankuuluvien asiakirjojen, kuten kansallisten turvallisuusviranomaisten lausuntojen, tarkastusvakuutusten tai vaatimustenmukaisuustodistusten mukainen. Jos saatavilla, kansallisen turvallisuusviranomaisen antama edellinen ERTMS:n ratalaitteita koskeva lupa, joka on merkityksellinen hakijan esittämien suunniteltujen teknisten ratkaisujen kannalta. Jos saatavilla, yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuustodistukset ja yhteentoimivuuden osatekijöiden EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus, myös viraston sertifiointimalli ja viraston antamassa suuntaviivassa määritellyt poikkeamat. Jos saatavilla, osajärjestelmän tarkastustodistukset ja tapauksen mukaan suunnittelua koskevat välivaiheen tarkastuslausumat ja osajärjestelmän EY-tarkastusvakuutus, myös sertifiointimalli ja viraston antamassa asiaankuuluvassa suuntaviivassa määritellyt poikkeamat. Sen osoittaminen, miten ongelmalokin sisältämän kunkin ongelman yhteentoimivuudelle aiheuttamiin riskeihin on puututtu. Hankkeeseen sovellettavat ERTMS:iin liittyvät kansalliset säännöt. Jos hakija on saanut poikkeuksen yhden tai useamman YTE:n tai YTE:ien osien soveltamisesta, poikkeuksen myöntävä direktiivin (EU) 2016/797 7 artiklan mukainen jäsenvaltion antama asiakirja. 7. Kukin ongelmalokiin kirjatuista ongelmista luokitellaan johonkin seuraavista luokista: a) ongelma avoin; b) ongelma käsitelty loppuun; c) ongelma käsitelty loppuun ehdollisesti; d) ongelma käsitelty loppuun, mutta ratkaisua ei voida hyväksyä. 8. Virasto ehdottaa keskitetyn palvelupisteen kautta luetteloa ongelmalokiin kirjatuista ongelmista, joiden status on ongelma avoin. 9. Hakija toimittaa 17 kohdan b alakohdassa tarkoitetun sovitun aikataulun mukaisesti ja ennen päätöksentekovaihetta todisteet siitä, että kukin ongelmalokissa yksilöidyistä ongelmista on ratkaistu. 10. Virasto päivittää ongelmalokissa esitettyjen ongelmien statuksen hakijan toimittamien todisteiden mukaisesti statukseen ongelma käsitelty loppuun, ongelma käsitelty loppuun ehdollisesti tai ongelma käsitelty loppuun, mutta ratkaisua ei voida hyväksyä.
C 253/4 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 11. Hakijan ja kansallisen turvallisuusviranomaisen olisi pystyttävä ehdottamaan muita ongelmalokiin kirjattavia ongelmia. 12. Virasto antaa hakijalle ohjeistusta siitä, miten toimittaa todisteet ongelmien ratkaisemisesta, jotta menettelyä voidaan nopeuttaa ja välttää tarpeetonta hallinnollista työtä. 13. Virasto julkaisee anonymisoidun ongelmaluettelon välineenä kokemusten jakamiseksi ja ERTMS-ratalaitteita koskevien hankkeiden yhdenmukaisen täytäntöönpanon helpottamiseksi. B jakso: Ensimmäinen vaihe Alustava vaihe 14. Hakija käynnistää ennen hakemuksen virallista jättämistä viraston kanssa vuoropuhelun hyväksyntämenettelyn helpottamiseksi. 15. Alustava vaihe alkaa ennen ERTMS-ratalaitteita koskevia tarjouskilpailuja ja kun hakija ilmoittaa virastolle aikomuksestaan esittää hyväksyntäpyyntö. 16. Alustava vaihe käsittää rajallisen määrän keskusteluja, joissa hakija esittelee suunnitellun hankkeen sekä suunniteltujen teknisten ratkaisujen yksityiskohdat, mukaan lukien mahdollisuuksien mukaan 6 kohdassa luetellut asiakirjat. 17. Alustava vaihe saatetaan loppuun allekirjoittamalla viraston ja hakijan välillä järjestely, joka kattaa seuraavat seikat: a) hakemuksen kohde; b) aikataulu, mukaan lukien seuraavat päivämäärät: i) kunkin 6 kohdassa luetellun asiakirjan toimittaminen; ii) ongelmalokin päivitykset; iii) päätöksenteon määräaika; c) ongelmaloki. 18. Kansallinen turvallisuusviranomainen osallistuu alustavaan vaiheeseen ja antaa lausunnon 17 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä koskevasta ehdotuksesta. 19. Hakija käyttää keskitettyä asiointipistettä rekisteröidäkseen 6 kohdassa luetellut asiakirjat. C jakso: Toinen vaihe Hakemuksen jättäminen ja tietojen täydellisyyden tarkistaminen 20. Hakemuksen jättämisen ja tietojen täydellisyyden tarkistamisen vaihe alkaa alustavan vaiheen jälkeen, kun hakija esittää keskitetyn palvelupisteen kautta pyynnön tehdä hyväksyntää koskeva päätös. 21. Hakija toimittaa kaikki 6 kohdassa luetellut asiakirjat. Jos joitakin näistä asiakirjoista oli mahdollisesti aiemmin toimitettu keskitetyn palvelupisteen kautta, hakija voi yksilöidä nämä asiakirjat ja vahvistaa, että kyseiset asiakirjat pätevät edelleen hankkeeseen ilman muutoksia tai lisäyksiä. Jos asiakirjoja on muutettu tai niihin on tehty lisäyksiä, hakijan on toimitettava päivitetyt asiakirjat. 22. Virasto arvioi jätetyn hakemuksen täydellisyyden sekä tarkistaa, että jätetty hakemus on ladattu keskitettyyn palvelupisteeseen, että se sisältää kaikki 6 kohdassa luetellut asiakirjat ja ettei yhdelläkään ongelmalokiin kirjatuista ongelmista ole statusta ongelma avoin. 23. Virasto arvioi, onko jätetty hakemus relevantti ja johdonmukainen suhteessa 6 kohdassa lueteltuihin asiakirjoihin ja 17 kohdassa tarkoitettuihin alustavassa vaiheessa sovittuihin järjestelyihin.
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/5 24. Virasto tiedottaa hakijalle keskitetyn palvelupisteen kautta kuukauden kuluessa virallisen hakemuksen vastaanottamisesta, jos jätetyt tiedot eivät ole täydellisiä, esittää tästä asiaankuuluvat todisteet ja täsmentää, mitä muita asiakirjoja on toimitettava alustavan vaiheen aikana sovitussa määräajassa. 25. Kun virasto katsoo, että hakemus on täydellinen, relevantti ja johdonmukainen, se tiedottaa tästä hakijalle keskitetyn palvelupisteen kautta. D jakso: Kolmas vaihe Arviointi ja päätöksenteko 26. Kun hakemuksen jättämisen ja tietojen täydellisyyden tarkastamisen vaihe on saatu päätökseen, alkaa arvioinnin ja päätöksenteon vaihe. 27. Virasto tekee joko myönteisen tai kielteisen päätöksen kahden kuukauden kuluessa arvioinnin ja päätöksenteon vaiheen alkamisesta sellaisesta teknisten ratkaisujen osiosta, josta virasto ei ole aiemmin tehnyt myönteistä päätöstä. 28. Virasto ottaa huomioon kansallisen turvallisuusviranomaisen hyväksyntäpyynnöstä mahdollisesti esittämät lausunnot. 29. Virasto tekee myönteisen päätöksen, jos toinen vaihe on saatu onnistuneesti päätökseen ja kaikilla ongelmalokiin kirjatuilla ongelmilla on status ongelma käsitelty loppuun. 30. Virasto tekee kielteisen päätöksen, jos yhdellä tai useammalla ongelmalokiin kirjatuista ongelmista on status ongelma käsitelty loppuun, mutta ratkaisua ei voida hyväksyä tai jos toisen vaiheen arviointi on saatu päätökseen mutta hakemusta ei pidetä täydellisenä, relevanttina ja/tai johdonmukaisena. 31. Virasto tekee myönteisen päätöksen ehdollisena seuraavissa tapauksissa: a) yhden tai useamman ongelmalokiin kirjatun ongelman status on ongelma käsitelty loppuun ehdollisesti ; ja b) yhdenkään ongelman status ei ole ongelma käsitelty loppuun, mutta ratkaisua ei voida hyväksyä. 32. Virasto esittää selityksen ehdoista, jotka hakijan on täytettävä myöhemmässä vaiheessa ja jotka kansallisen turvallisuusviranomaisen on tarkistettava, ja yhteenvedon vielä ongelmalokiin kirjattuina olevista ongelmista. 33. Jos hakija ei pysty täyttämään viraston tekemässä myönteisessä päätöksessä vahvistettua ehtoa, kansallinen turvallisuusviranomainen suosittaa, että hakija a) toimittaa pyynnön uudelleen viraston hyväksyttäväksi. Tällöin hakija mainitsee virastolle toimitettuun edelliseen hyväksyntäpyyntöön sisältyneet asiakirjat, jotka ovat edelleen päteviä, eikä virasto arvioi kyseisiä asiakirjoja uudelleen; b) soveltaa asetuksen (EU) 2016/796 30 artiklan 2 kohtaa. Tällöin virasto tarjoutuu päivittämään ongelmalokin keskitetyssä palvelupisteessä. 34. Jos virasto tekee kielteisen päätöksen, hakijalla on oikeus korjata hankesuunnitelmaa, jättää uusi hakemus, mainita hankkeen osat, jotka säilyvät muuttumattomina, sekä asiakirjat ja todisteet, jotka ovat edelleen päteviä. 35. Jos hakija toimittaa virastolle direktiivin (EU) 2016/797 19 artiklan 5 kohdan nojalla perustellun pyynnön tarkastella viraston päätöstä uudelleen, pyyntö voidaan esittää keskitetyn palvelupisteen kautta ja siihen voidaan liittää yksityiskohtainen perustelu niiden ongelmien osalta, joita virasto ei hakijan mielestä ole arvioinut asianmukaisesti. Viraston olisi vahvistettava päätöksensä tai tarkistettava sitä keskittyen perustelussa esille tuotuihin ongelmiin. Uudelleentarkastelun tuloksista olisi tiedotettava hakijalle keskitetyn palvelupisteen kautta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun hakija esitti pyynnön. 36. Virasto toimittaa hakijalle tarkoituksenmukaiset perustelut, jos se vahvistaa alkuperäisen kielteisen päätöksensä.
C 253/6 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 37. Jos virasto vahvistaa alkuperäisen kielteisen päätöksensä, hakijalla on oikeus valittaa siitä asetuksen (EU) 2016/796 55 artiklan mukaisesti perustetulle valituslautakunnalle. Tehty Brysselissä 18 päivänä heinäkuuta 2018. Komission puolesta Violeta BULC Komission jäsen
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/7 IV (Tiedotteet) EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN, ELINTEN, TOIMISTOJEN JA VIRASTOJEN TIEDOTTEET NEUVOSTO NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston yhden jäsenen nimittämisestä (2018/C 253/02) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, ottaa huomioon kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006 ( 1 ) ja erityisesti sen 79 artiklan, sekä katsoo seuraavaa: (1) Asetuksen (EY) N:o 1907/2006 79 artiklassa säädetään, että neuvosto nimittää yhden edustajan kustakin jäsenvaltiosta Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston, jäljempänä hallintoneuvosto, jäseniksi. (2) Neuvosto nimitti 11 päivänä toukokuuta 2015 antamallaan päätöksellä ( 2 ) hallintoneuvostoon 15 jäsentä. (3) Maltan hallitus on ilmoittanut neuvostolle aikomuksestaan korvata hallintoneuvostossa oleva Maltan edustaja ja nimennyt ehdokkaan uudeksi edustajaksi, joka olisi nimitettävä 31 päivään toukokuuta 2019 kestäväksi kaudeksi, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Nimitetään Ingrid BORG, Maltan kansalainen, syntynyt 8 päivänä huhtikuuta 1981, hallintoneuvoston jäseneksi Edward XUEREBin tilalle kaudeksi, joka alkaa 16 päivänä heinäkuuta 2018 ja päättyy 31 päivänä toukokuuta 2019. ( 1 ) EUVL L 396, 30.12.2006, s. 1. ( 2 ) Neuvoston päätös, annettu 11 päivänä toukokuuta 2015, Euroopan kemikaaliviraston hallintoneuvoston viidentoista jäsenen nimittämisestä (EUVL C 161, 14.5.2015, s. 2).
C 253/8 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään. 2 artikla Tehty Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 2018. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja J. BOGNER-STRAUSS
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/9 NEUVOSTON PÄÄTÖS, annettu 16 päivänä heinäkuuta 2018, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan nimittämisestä (2018/C 253/03) EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka ottaa huomioon Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen perustamisesta 10 päivänä helmikuuta 1975 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 337/75 ( 1 ) ja erityisesti sen 4 artiklan, ottaa huomioon ehdokasluettelot, jotka jäsenvaltioiden hallitukset ovat esittäneet neuvostolle omista edustajistaan ja komissio on esittänyt työntekijöiden ja työnantajien edustajista, sekä katsoo seuraavaa: (1) Neuvosto nimitti 14 päivänä heinäkuuta 2015 ( 2 ) ja 14 päivänä syyskuuta 2015 ( 3 ) tekemillään päätöksillä Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen, jäljempänä kehittämiskeskus, johtokunnan jäsenet 18 päivänä syyskuuta 2015 alkavaksi ja 17 päivänä syyskuuta 2018 päättyväksi toimikaudeksi. (2) Kehittämiskeskuksen johtokunnan jäsenet olisi nimitettävä kolmen vuoden toimikaudeksi, ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Nimitetään seuraavat henkilöt Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan jäseniksi 18 päivänä syyskuuta 2018 alkavaksi ja 17 päivänä syyskuuta 2021 päättyväksi toimikaudeksi: I HALLITUSTEN EDUSTAJAT: Belgia (vuorottelujärjestelmä) Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Ranska Kroatia Kypros Latvia Liettua Unkari flaaminkielinen yhteisö: Nathalie VERSTRAETE ranskankielinen yhteisö: Guibert DEBROUX Marta STARÁ Lise Lotte TOFT Peter THIELE Rita SIILIVASK Selen GUERIN Pafsanias-Andreas PAPAGEORGIOU Nadine NERGUISIAN Vesna HRVOJ-ŠIC George PANAYIDES Rūta GINTAUTE-MARIHINA Saulius ZYBARTAS Krisztina TOMORNÉ VUJKOV ( 1 ) EYVL L 39, 13.2.1975, s. 1. ( 2 ) Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan nimittämisestä (EUVL C 232, 16.7.2015, s. 2). ( 3 ) Neuvoston päätös, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen johtokunnan nimittämisestä (EUVL C 305, 16.9.2015, s. 2).
C 253/10 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 Malta Alankomaat Itävalta Puola Romania Slovenia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Vince MAIONE Peter van IJSSELMUIDEN Eduard STAUDECKER Piotr BARTOSIAK Felicia Ioana SĂNDULESCU Slavica ČERNOŠA Kari NYYSSÖLÄ Carina LINDÉN Ann MILLER II TYÖNTEKIJÄJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT: Belgia Bulgaria Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Espanja Ranska Kroatia Italia Latvia Luxemburg Malta Alankomaat Itävalta Puola Portugali Françoise WIBRIN Yuliya SIMEONOVA Petr PEČENKA Erik SCHMIDT Mario PATUZZI Kaja TOOMSALU Frank VAUGHAN Georgios CHRISTOPOULOS Juan-Carlos MORALES Christine SAVANTRE Katarina RUMORA Milena MICHELETTI Fabrizio DACREMA (marraskuusta 2018) Linda ROMELE Jean-Claude REDING Elaine GERMANI Isabel COENEN Isabelle OURNY Dagmara IWANCIW José CORDEIRO
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/11 Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Sanja LEBAN TROJAR Petronela KURAJOVÁ Kirsi RASINAHO Ann-Sofi SJÖBERG Kirsi-Marja KEKKI III TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN EDUSTAJAT: Belgia Tšekki Tanska Saksa Viro Irlanti Kreikka Ranska Kypros Latvia Unkari Malta Itävalta Puola Portugali Romania Slovenia Slovakia Suomi Ruotsi Yhdistynyt kuningaskunta Anneleen BETTENS Miloš RATHOUSKÝ Alex HOOSHIAR Barbara DORN Anneli ENTSON Tony DONOHOE Christos IOANNOU Siham SAIDI Maria STYLIANOU THEODORU Ilona KIUKUCANE Adrienn BÁLINT Joe FARRUGIA Gerhard RIEMER Andrzej STĘPNIKOWSKI Ana Maria SANTOS GOUVEIA LOPES Julian GROPOSILA Simon OGRIZEK Martin HOŠTÁK Mirja HANNULA Pär LUNDSTRÖM Graham LANE 2 artikla Neuvosto nimittää myöhemmin ne jäsenet, joita ei ole vielä nimetty. 3 artikla Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.
C 253/12 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 4 artikla Tämä päätös julkaistaan tiedoksi Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Tehty Brysselissä 16 päivänä heinäkuuta 2018. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja J. BOGNER-STRAUSS
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/13 EUROOPAN KOMISSIO Euron kurssi ( 1 ) 18. heinäkuuta 2018 (2018/C 253/04) 1 euro = Rahayksikkö Kurssi USD Yhdysvaltain dollaria 1,1611 JPY Japanin jeniä 130,92 DKK Tanskan kruunua 7,4544 GBP Englannin puntaa 0,89118 SEK Ruotsin kruunua 10,3120 CHF Sveitsin frangia 1,1611 ISK Islannin kruunua 124,40 NOK Norjan kruunua 9,5023 BGN Bulgarian leviä 1,9558 CZK Tšekin korunaa 25,853 HUF Unkarin forinttia 323,94 PLN Puolan zlotya 4,3103 RON Romanian leuta 4,6560 TRY Turkin liiraa 5,6121 AUD Australian dollaria 1,5794 Rahayksikkö Kurssi CAD Kanadan dollaria 1,5389 HKD Hongkongin dollaria 9,1141 NZD Uuden-Seelannin dollaria 1,7175 SGD Singaporen dollaria 1,5883 KRW Etelä-Korean wonia 1 316,94 ZAR Etelä-Afrikan randia 15,5060 CNY Kiinan juan renminbiä 7,8042 HRK Kroatian kunaa 7,3928 IDR Indonesian rupiaa 16 725,65 MYR Malesian ringgitiä 4,7071 PHP Filippiinien pesoa 62,163 RUB Venäjän ruplaa 73,3067 THB Thaimaan bahtia 38,734 BRL Brasilian realia 4,4804 MXN Meksikon pesoa 22,0778 INR Intian rupiaa 79,6840 ( 1 ) Lähde: Euroopan keskuspankin ilmoittama viitekurssi.
C 253/14 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 Valtiontuen valvontamenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä (2018/C 253/05) Sisällysluettelo 1. Käytännesääntöjen soveltamisala ja tarkoitus... 15 2. Suhde EU:n oikeuteen... 16 3. Ilmoittamista edeltävät toimet... 16 3.1 Tavoitteet... 16 3.2 Laajuus... 17 3.3 Aikataulu... 17 3.4 Sisältö... 17 4. Portfoliomenetelmä ja keskinäisesti sovittu suunnittelu... 18 4.1 Portfoliomenetelmä... 18 4.2 Keskinäisesti sovittu suunnittelu... 18 4.2.1 Tavoite ja sisältö... 18 4.2.2 Laajuus ja aikataulu... 18 5. Ilmoitettujen toimenpiteiden alustava tutkinta... 19 5.1 Tietopyynnöt... 19 5.2 Alustavan tutkinnan keskeyttäminen sovitusti... 19 5.3 Tutkinnan etenemiseen liittyvä yhteydenpito ja yhteydenpito tuensaajan kanssa... 19 6. Suoraviivaisiin asioihin sovellettava yksinkertaistettu menettely... 19 6.1 Asiat, joissa voidaan soveltaa yksinkertaistettua menettelyä... 19 6.2 Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito yksinkertaistetun menettelyn käytön määrittämisessä... 20 6.3 Ilmoitus ja lyhyen tiivistelmän julkaiseminen... 20 6.4 Lyhytmuotoinen päätös... 20 7. Muodollinen tutkintamenettely... 21 7.1 Päätösten ja tiivistelmien julkaiseminen... 21 7.2 Asianomaisten osapuolten esittämät huomautukset... 21 7.3 Jäsenvaltioiden huomautukset... 21 7.4 Lisätietojen pyytäminen asianomaiselta jäsenvaltiolta... 22 7.5 Muille tahoille esitetyt tietopyynnöt... 22 7.6 Muodollisen tutkinnan perusteltu keskeyttäminen... 22 7.7 Lopullisen päätöksen antaminen ja muodollisen tutkinnan perusteltu pidentäminen... 22 8. Toimialoja ja tukivälineitä koskevat tutkinnat... 23 9. Muodolliset kantelut... 23 9.1 Kantelulomake ja oikeussuojan tarpeen osoittaminen... 23 9.2 Muodollisen kantelun tutkinnan ohjeellinen aikataulu ja lopputulos... 23 10. Arviointisuunnitelmat... 24 11. Seuranta... 24 12. Koordinoinnin parantaminen ja kumppanuus jäsenvaltioiden kanssa... 25 13. Tuleva tarkastelu... 25
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/15 1. KÄYTÄNNESÄÄNTÖJEN SOVELTAMISALA JA TARKOITUS 1. Komissio on viime vuosina toteuttanut valtiontukiuudistuksen keskittääkseen valtiontukien valvontansa toimenpiteisiin, jotka aidosti vaikuttavat kilpailuun sisämarkkinoilla, ja yksinkertaistaakseen ja virtaviivaistaakseen samalla sääntöjä ja menettelyjä. Tämä on helpottanut julkisia investointeja, kun jäsenvaltioille on annettu mahdollisuus myöntää julkista tukea ilman komission ennakkotarkastelua. Se on myös nopeuttanut päätöksentekoa valtiontukimenettelyissä. 2. Komissio on antanut erityisesti seuraavat asiakirjat: valtiontuen käsitteestä annettu tiedonanto ( 1 ), jossa selvennetään, mihin julkisiin tukimuotoihin ei sisälly valtiontukea. Tämä koskee esimerkiksi taloudellisen toiminnan markkinaehtoista rahoitusta, investointeja infrastruktuuriin, kuten rautateihin, moottoriteihin, sisävesiväyliin ja vedenjakelujärjestelmiin, jotka eivät kilpaile samanlaisten infrastruktuurien kanssa, investointeja pienimuotoisiin infrastruktuureihin ja pääasiassa paikallisten palvelujen rahoitusta. yleinen ryhmäpoikkeusasetus ( 2 ), jonka nojalla jäsenvaltiot voivat panna täytäntöön monia valtiontukitoimenpiteitä ilman komission ennakkohyväksyntää, koska toimenpiteet eivät todennäköisesti vääristä kilpailua. Yli 97 prosenttia uusista valtiontukitoimenpiteistä kuuluu yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen ( 3 ) soveltamisalaan, ja näin ollen ne toteutetaan ilman komission ennakkohyväksyntää. tarkistettu valtiontukien menettelyasetus ( 4 ), joka sisältää muun muassa kantelujen käsittelyä ja markkinatietovälineitä koskevat säännöt ja jonka mukaisesti valtiontukien valvonta keskitetään tapauksiin, jotka todennäköisimmin vääristävät kilpailua sisämarkkinoilla. erinäisiä tapauksia koskevia päätöksiä ( 5 ), joissa vahvistetaan, että jäsenvaltiot voivat tukea monia pienimuotoisia hankkeita ilman valtiontukien valvontaa, koska hankkeet ovat paikallisia ja niillä on hyvin vähäinen vaikutus sisämarkkinoihin. 3. Toimet EU:n valtiontukisääntöjen painopisteen keskittämiseksi ja niiden yksinkertaistamiseksi jatkuvat. Komissio on vuosien 2021 2027 monivuotisen rahoituskehyksen yhteydessä ehdottanut, että EU:n valtiontukien valtuusasetusta tarkistettaisiin ( 6 ), jotta voitaisiin helpottaa i) rahoitusvälineiden muodossa maksettavan EU:n rahoituksen yhdistämistä jäsenvaltioiden rahoitukseen ja ii) virtaviivaistaa edellytyksiä, joilla jäsenvaltiot voivat tukea tiettyjä EU:n rakenne- ja investointirahastojen piiriin kuuluvia hankkeita. 4. Uudistettujen valtiontukisääntöjen hyödyntämiseksi täysimääräisesti tässä tiedonannossa ( käytännesäännöt ) annetaan jäsenvaltioille, tuensaajille ja muille sidosryhmille ohjeita siitä, miten valtiontukimenettelyt toimivat käytännössä ( 7 ). Tarkoituksena on varmistaa, että valtiontukimenettelyt ovat mahdollisimman avoimia, yksinkertaisia, selkeitä ja oikeaaikaisia sekä mahdollisimman hyvin ennakoitavissa. Se korvaa vuonna 2009 annetun tiedonannon käytännesäännöistä ( 8 ), ja siihen on yhdistetty yksinkertaistettua menettelyä koskeva tiedonanto vuodelta 2009 ( 9 ). ( 1 ) Komission tiedonanto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta valtiontuen käsitteestä (EUVL C 262, 19.7.2016, s. 1). ( 2 ) Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1), sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella (EU) 2017/1084, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, asetuksen (EU) N:o 651/2014 muuttamisesta satama- ja lentoasemainfrastruktuurille myönnettävän tuen, kulttuurin ja kulttuuriperinnön edistämiseen ja urheiluinfrastruktuurille ja monikäyttöiselle vapaa-ajan infrastruktuurille myönnettävään tukeen sovellettavien ilmoituskynnysarvojen sekä syrjäisimmillä alueilla sovellettavien alueellisten toimintatukiohjelmien osalta ja asetuksen (EU) N:o 702/2014 muuttamisesta tukikelpoisten kustannusten laskennan osalta (EUVL L 156, 20.6.2017, s. 1). ( 3 ) Commission State Aid Scoreboard 2017, Results, trends and observations regarding EU28 State Aid expenditure reports for 2016 (Komission valtiontukien tulostaulu 2017: EU28:n vuoden 2016 valtiontukimenoilmoituksiin perustuvat tulokset, suuntaukset ja huomiot), 29.11.2017, s. 14. ( 4 ) Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9). ( 5 ) Ks. komission lehdistötiedote, valtiontuki: komissio antaa ohjeita paikallisista valtiontukitoimenpiteistä, jotka eivät ole valtiontukea, IP/16/3141, 21. syyskuuta 2016; komission lehdistötiedote, valtiontuki: komissio antaa ohjeita paikallisista valtiontukitoimenpiteistä, jotka voidaan myöntää ilman komission ennakkohyväksyntää, IP/15/4889, 29. huhtikuuta 2015. ( 6 ) Komission ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin 13 päivänä heinäkuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1588 muuttamisesta, COM(2018) 398 final 2018/0222, 6.6.2018. ( 7 ) Koska huomattava osa yksinkertaistetusta menettelystä annetun tiedonannon piiriin kuuluvista toimenpiteistä on nyt vapautettu valtiontuen ilmoittamista koskevasta velvollisuudesta ja kyseisen menettelyn käyttö on hyvin vähäistä, yksinkertaistetusta menettelystä annettu tiedonanto on sisällytetty näihin käytännesääntöihin. ( 8 ) Komission tiedonanto valtiontuen tarkastusmenettelyissä sovellettavista käytännesäännöistä (EUVL C 136, 16.6.2009, s. 13). ( 9 ) Komission tiedonanto yksinkertaistetusta menettelystä tietyntyyppisten valtiontukien käsittelemiseksi (EUVL C 136, 16.6.2009, s. 3).
C 253/16 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 5. Jäsenvaltioiden ja komission olisikin tehtävä tiivistä yhteistyötä kumppaneina tämän tiedonannon tavoitteiden saavuttamiseksi ja valtiontukisääntöjen asianmukaisen ja tehokkaan soveltamisen varmistamiseksi. Komission yksiköt tarjoavat näin ollen edelleen mahdollisuuden ilmoitusta edeltävään yhteydenpitoon jäsenvaltion harkitsemien mahdollisten valtiontukitoimenpiteiden käsittelemiseksi. Ne työskentelevät jäsenvaltioiden kanssa asioiden menettelylliseen käsittelyyn liittyvien prioriteettien määrittämiseksi. Lisäksi komission yksiköt ovat perustaneet maakohtaisista koordinaattoreista muodostuvan verkoston, ja ne tarjoavat jäsenvaltioille tukea valtiontukisääntöjen soveltamista koskevien ohjeiden ja koulutuksen muodossa. Koska komission yksiköt haluavat vahvistaa yhteistyötään ja kumppanuuttaan jäsenvaltioiden kanssa, ne kannustavat jäsenvaltioita jakamaan valtiontukisääntöjen soveltamiseen liittyviä parhaita käytäntöjä ja haasteita koskevia kokemuksiaan toisten jäsenvaltioiden ja komission kanssa. 6. Näillä käytännesäännöillä pyritään myös parantamaan valtiontukea koskevien kantelujen käsittelyä. Säännöissä selvennetään edellytyksiä, joiden täyttyessä komission yksiköt ottavat asian käsiteltäväkseen muodollisena kanteluna, sekä vahvistetaan ohjeellinen aikataulu muodollisten kantelujen käsittelylle. 7. Yksittäiseen asiaan liittyvien erityispiirteiden vuoksi voi kuitenkin olla välttämätöntä mukauttaa näitä käytännesääntöjä tai poiketa niistä. Näistä käytännesäännöistä voi olla perusteltua poiketa myös kalastus- ja vesiviljelyalan sekä maataloustuotteiden alkutuotantoon, markkinoille saattamiseen tai jalostukseen liittyvien toimien erityispiirteiden vuoksi. 2. SUHDE EU:N OIKEUTEEN 8. Näissä käytännesäännöissä kuvataan ja selvennetään menettelyjä, joita komission yksiköt noudattavat valtiontukiasioita arvioidessaan. Säännöissä ei kuvata tyhjentävästi EU:n valtiontukisääntöjä, vaan niitä olisi luettava yhdessä kaikkien muiden unionin valtiontukisääntöjä sisältävien asiakirjojen kanssa. Säännöillä ei luoda uusia oikeuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (perussopimuksessa), menettelyasetuksessa ( 1 ) ja täytäntöönpanoasetuksessa ( 2 ) ja niiden tulkintaa koskevassa EU:n tuomioistuinten oikeuskäytännössä vahvistettujen oikeuksien lisäksi. Ne eivät myöskään muuta kyseisiä oikeuksia millään tavalla. 3.1 Tavoitteet 3. ILMOITTAMISTA EDELTÄVÄT TOIMET 9. Komission yksiköt kehottavat jäsenvaltioita ottamaan niihin yhteyttä ennen kuin ne muodollisesti ilmoittavat mahdollisista valtiontukitoimenpiteistä komissiolle (ilmoitusta edeltävä yhteydenpito). Ilmoitusta edeltävällä yhteydenpidolla on useita tavoitteita. 10. Ensinnäkin se tarjoaa komission yksiköille mahdollisuuden keskustella jäsenvaltion kanssa siitä, millaisia tietoja valtiontukitoimenpidettä koskevaan ilmoitukseen olisi sisällytettävä, jotta se olisi täydellinen. Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito parantaa yleensä ilmoitusten laatua ja täydellisyyttä. Tämä puolestaan nopeuttaa ilmoitusten käsittelyä, jolloin komissio pystyy yleensä antamaan päätöksen kahden kuukauden kuluessa ilmoituksen päivämäärästä ( 3 ). 11. Toiseksi, ilmoitusta edeltävä yhteydenpito antaa komission yksiköille ja jäsenvaltiolle mahdollisuuden keskustella ehdotettuun toimenpiteeseen liittyvistä oikeudellisista ja taloudellisista näkökohdista epävirallisesti ja luottamuksellisesti ( 4 ) ennen muodollista ilmoitusta. Ilmoitusta edeltävä vaihe tarjoaa mahdollisuuden etsiä ratkaisuja esimerkiksi sellaisiin ehdotetun toimenpiteen näkökohtiin, jotka eivät täysin vastaa valtiontukisääntöjä, myös silloin, kun toimenpidettä on tarpeen muuttaa huomattavasti. 12. Kolmanneksi, ilmoitusta edeltävän vaiheen aikana komission yksiköt voivat alustavasti arvioida sitä, voidaanko asia siirtää yksinkertaistettuun menettelyyn (ks. 6 jakso). ( 1 ) Neuvoston asetus (EU) 2015/1589, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 248, 24.9.2015, s. 9). ( 2 ) Komission asetus (EY) N:o 794/2004, annettu 21 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/1589 täytäntöönpanosta, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä marraskuuta 2015 annetulla komission asetuksella (EU) 2015/2282 (EUVL L 325, 10.12.2015, s. 1). ( 3 ) Ks. menettelyasetuksen 4 artiklan 5 kohta, jossa viitataan asetuksen 4 artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuihin päätöksiin. Tätä määräaikaa ei voida noudattaa, jos ilmoitukset ovat puutteellisia ja komission yksiköiden on esitettävä jäsenvaltioille useita tietopyyntöjä. ( 4 ) Komission on menettelyasetuksen 30 artiklan mukaisesti noudatettava salassapitovelvollisuutta kaikissa valtiontukimenettelyissä. Tämä perustuu perussopimuksen 339 artiklassa vahvistettuun yleiseen salassapitovelvollisuuteen.
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/17 3.2 Laajuus 13. Komission yksiköt ovat aina valmiita käynnistämään ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon, jos jäsenvaltio sitä pyytää. Komission yksiköt suosittelevat ehdottomasti yhteydenpidon käynnistämistä asioissa, joihin liittyy uusia tai erityisiä piirteitä tai jotka ovat monimutkaisia ja joista on sen vuoksi aiheellista keskustella epävirallisesti komission yksiköiden kanssa etukäteen. Ilmoitusta edeltävästä yhteydenpidosta voi olla hyötyä myös yhteisen edun mukaisissa hankkeissa, jotka ovat erittäin tärkeitä EU:n kannalta, kuten Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) ydinverkkohankkeet siltä osin kuin niiden rahoitus on todennäköisesti valtiontukea. 3.3 Aikataulu 14. Jotta ilmoitusta edeltävä yhteydenpito olisi tehokasta, jäsenvaltioiden olisi toimitettava komission yksiköille kaikki ehdotetun valtiontukitoimenpiteen arvioinnissa tarvittavat tiedot. Tiedot annetaan ilmoitusluonnoksessa. Tämän jälkeen aloitetaan ilmoitusta edeltävä epävirallinen yhteydenpito, jossa käytetään yleensä sähköpostiviestejä, puheluja tai neuvottelupuheluja menettelyn nopeuttamiseksi. Tarvittaessa tai jäsenvaltion pyynnöstä voidaan järjestää myös kokouksia komission yksiköiden ja jäsenvaltion kesken. 15. Komission yksiköt suosittelevat, että erityisen monimutkaisissa asioissa (esimerkiksi rakenneuudistustuki, suuret tai monimutkaiset yksittäiset tukitoimenpiteet) jäsenvaltiot käynnistävät ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon mahdollisimman varhain, jotta keskustelut olisivat tuloksekkaita. Tällaisesta yhteydenpidosta voi olla hyötyä myös näennäisen ongelmattomissa tapauksissa, joissa sitä voidaan käyttää esimerkiksi jäsenvaltioiden omien alustavien arvioiden vahvistamiseen tai sen selvittämiseen, mitä tietoja komission yksiköt tarvitsevat asian arviointia varten. 16. Ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon aikataulu ja muoto riippuvat pitkälti asian monimutkaisuudesta. Yhteydenpito saattaa kestää useita kuukausia. Yleensä sitä ei kuitenkaan pitäisi jatkaa kuutta kuukautta pidempään. 17. Ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon päättymisen jälkeen jäsenvaltion olisi voitava tehdä täydellinen ilmoitus. Jos komission yksiköt toteavat, että ilmoitusta edeltävällä yhteydenpidolla ei saavuteta tyydyttäviä tuloksia, ne voivat lopettaa ilmoitusta edeltävän vaiheen. Tämä ei kuitenkaan estä jäsenvaltiota tekemästä samankaltaisesta toimenpiteestä uudelleen ennakkoilmoitusta tai varsinaista ilmoitusta. 3.4 Sisältö 18. Komissio suosittelee kokemuksensa perusteella yksittäisten toimenpiteiden tuensaajien mukaan ottamista ilmoitusta edeltävään yhteydenpitoon erityisesti silloin, kun toimenpiteellä on huomattavia teknisiä, taloudellisia ja hankekohtaisia vaikutuksia. Tuensaajan mukaan ottamisesta päättää kuitenkin viime kädessä jäsenvaltio. 19. Useita jäsenvaltioita koskeviin toimenpiteisiin (esimerkiksi Euroopan yhteistä etua koskeviin tärkeisiin hankkeisiin) osallistuvia jäsenvaltioita kehotetaan keskustelemaan toistensa kanssa ennen ilmoitusta edeltävän yhteydenpidon käynnistämistä yhtenäisen lähestymistavan varmistamiseksi ja realistisen aikataulun laatimiseksi. 20. Komission yksiköt pyrkivät antamaan jäsenvaltiolle epävirallisen, alustavan arvion toimenpiteestä ilmoitusta edeltävän vaiheen päätteeksi. Kyseinen alustava arvio sisältää komission yksiköiden antaman ei-sitovan ohjeistuksen siitä, onko ilmoitusluonnos täydellinen, ja epävirallisen ei-sitovan arvion ( 1 ) siitä, onko toimenpide valtiontukea ja soveltuuko se sisämarkkinoille. 21. Mikäli kyse on aivan uudenlaisesta tai erittäin monimutkaisesta asiasta, komission yksiköt eivät välttämättä anna epävirallista alustavaa arviota ilmoitusta edeltävän vaiheen päätteeksi. Edellä mainituissa tapauksissa ne voivat antaa jäsenvaltion pyynnöstä kirjallisia ohjeita niistä tiedoista, jotka jäsenvaltion on vielä toimitettava toimenpiteen arvioimista varten. 22. Ilmoitusta edeltävä yhteydenpito on vapaaehtoista ja luottamuksellista. Yhteydenpito ei vaikuta asian arviointiin sen jälkeen kun muodollinen ilmoitus on tehty. Komission yksiköt voivat ilmoitusta edeltävästä yhteydenpidosta huolimatta pyytää lisätietoja jäsenvaltiolta sen jälkeen kun muodollinen ilmoitus on tehty. ( 1 ) Kyseinen arvio ei näin ole komission virallinen kanta tai vaikuta siihen.
C 253/18 FI Euroopan unionin virallinen lehti 19.7.2018 4. PORTFOLIOMENETELMÄ JA KESKINÄISESTI SOVITTU SUUNNITTELU 4.1 Portfoliomenetelmä 23. Jäsenvaltiot voivat pyytää komission yksiköitä käsittelemään jäsenvaltioiden ensisijaisina pitämät asiat paremmin ennakoitavan aikataulun mukaisesti. Tätä varten ne voivat käyttää komission yksiköiden tarjoamaa mahdollisuutta asiaportfolioon perustuvaan käsittelyyn. Komission yksiköt pyytävät jäsenvaltioilta kaksi kertaa vuodessa ( 1 ) tietoja siitä, mitä ilmoittamistaan asioista ne pitävät kiireellisinä ja mitä vähemmän kiireellisinä. Mikäli jäsenvaltiot haluavat käyttää tätä komission tarjoamaa mahdollisuutta, niiden on vastattava tiedusteluun määräajassa. Tiedot saatuaan ja käytettävissä olevat voimavarat sekä muut pyynnön esittäneen jäsenvaltion käsiteltäväksi saattamat asiat asianmukaisesti huomioituaan komission yksiköt voivat ehdottaa jäsenvaltiolle kyseisten asioiden osalta keskinäisesti sovittua suunnittelua niiden nopean ja ennakoitavan käsittelyn varmistamiseksi. 4.2 Keskinäisesti sovittu suunnittelu 4.2.1 Tavoite ja sisältö 24. Keskinäisesti sovittu suunnittelu on väline, jonka tarkoituksena on parantaa avoimuutta ja ennakoitavuutta valtiontukea koskevan tutkinnan todennäköisen keston osalta. Tämän välineen avulla komission yksiköt ja jäsenvaltio voivat sopia tietyn asian tutkintaa koskevasta arvioidusta aikataulusta sekä eräissä tapauksissa myös tutkinnan todennäköisestä etenemisestä. Tästä voi olla hyötyä erityisesti kun on kyse asioista, jotka ovat aivan uudenlaisia, liittyvät TEN-T-ydinverkkohankkeisiin tai ovat teknisesti monimutkaisia, kiireellisiä tai arkaluonteisia. 25. Komission yksiköt ja ilmoittava jäsenvaltio voivat sopia erityisesti siitä, asetetaanko kyseinen asia etusijalle asiaportfolioon perustuvassa käsittelyssä; asian tutkiminen voidaan asettaa etusijalle aikataulu- tai resurssisyistä ( 2 ), jos jäsenvaltio tämän vastineeksi hyväksyy muodollisesti, että muiden sen ilmoittamien asioiden tutkintaa lykätään tai niiden tutkinta-aikataulua pidennetään ( 3 ); tiedoista ( 4 ), jotka kyseisen jäsenvaltion ja/tai tuensaajan on toimitettava komission yksiköille, sekä siitä, minkä tyyppistä yksipuolista tiedonhankintaa komission yksiköt aikovat käyttää kyseisessä asiassa; asian arvioinnin todennäköisestä kulusta ja kestosta sen jälkeen, kun asiaa koskeva ilmoitus on toimitettu komission yksiköille. 26. Mikäli jäsenvaltio toimittaa kaikki pyydetyt tiedot ajallaan, komission yksiköt pyrkivät noudattamaan keskinäisesti sovittua asian tutkinta-aikataulua. Aikataulua ei kuitenkaan välttämättä voida noudattaa silloin kun jäsenvaltion tai kolmansien osapuolten toimittamat tiedot nostavat esiin uusia kysymyksiä. 4.2.2 Laajuus ja aikataulu 27. Keskinäisesti sovittua suunnittelua käytetään erityisesti asioissa, jotka ovat uudenlaisia, teknisesti monimutkaisia tai arkaluonteisia. Tällaisissa tapauksissa keskinäisesti sovittu suunnittelu käynnistetään ilmoitusta edeltävän vaiheen lopussa ennen muodollisen ilmoituksen tekemistä. 28. Keskinäisesti sovittu suunnittelu voidaan käynnistää myös muodollisen tutkintamenettelyn alussa. Tällöin jäsenvaltion tulisi pyytää keskinäisesti sovitun suunnittelun soveltamista asian jatkokäsittelyssä. ( 1 ) Nykyään kunkin vuoden tammikuun ja syyskuun lopussa. ( 2 ) Esimerkiksi jos Euroopan unionin rahoituslaitokset toimivat holdingrahastona. ( 3 ) Ks. menettelyasetuksen 4 artiklan 5 kohta. ( 4 ) Esimerkiksi tutkimukset tai ulkopuolisten asiantuntijoiden lausunnot.
19.7.2018 FI Euroopan unionin virallinen lehti C 253/19 5.1 Tietopyynnöt 5. ILMOITETTUJEN TOIMENPITEIDEN ALUSTAVA TUTKINTA 29. Komission yksiköt aloittavat kunkin ilmoitetun toimenpiteen alustavan tutkinnan saatuaan toimenpidettä koskevan ilmoituksen. Mikäli ne tarvitsevat lisätietoja sen jälkeen, kun tukitoimenpiteestä on ilmoitettu, ne esittävät jäsenvaltiolle tietopyynnön. Koska komission yksiköt pyrkivät yhdistämään yksittäiset tietopyynnöt ja koska ilmoitusta edeltävällä yhteydenpidolla varmistetaan, että jäsenvaltiot toimittavat komissiolle täydellisen ilmoituksen ( 1 ), komission on yleensä tarpeen esittää vain yksi kattava tietopyyntö. Pyynnössä selitetään, mitä tietoja tarvitaan, ja se lähetetään yleensä neljän viikon kuluessa muodollisen ilmoituksen saamisesta. 30. Komission yksiköt voivat esittää lisäkysymyksiä jäsenvaltion vastauksen saatuaan kyseisen vastauksen sisällön ja asian luonteen mukaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että komission on erityisen vaikea arvioida asiaa. 31. Jos jäsenvaltio ei toimita pyydettyjä tietoja asetetussa määräajassa, komission yksiköt lähettävät sille muistutuksen. Jos jäsenvaltio ei kyseisen muistutuksen jälkeenkään toimita tietoja, komission yksiköt ilmoittavat jäsenvaltiolle, että ilmoitus katsotaan peruutetuksi ( 2 ), jollei asiaan liity poikkeuksellisia olosuhteita. Jos ilmoitus katsotaan peruutetuksi, jäsenvaltio voi tehdä toimenpiteestä uuden ilmoituksen, jota on täydennetty puuttuvilla tiedoilla. 32. Komissio aloittaa muodollisen tutkintamenettelyn yleensä viimeistään kahden tietopyynnön jälkeen, jos kyseisen menettelyn käynnistämiseen tarvittavat edellytykset täyttyvät. Joissakin tapauksissa voidaan asian luonteesta ja jäsenvaltion toimittamien tietojen täydellisyydestä ja monimutkaisuudesta riippuen kuitenkin joutua esittämään useampia tietopyyntöjä ennen muodollisen tutkintamenettelyn aloittamista. 5.2 Alustavan tutkinnan keskeyttäminen sovitusti 33. Komission yksiköt voivat keskeyttää alustavan tutkinnan esimerkiksi silloin, kun jäsenvaltio pyytää sitä saattaakseen tukitoimenpiteensä vastaamaan valtiontukisääntöjä, tai yhteisestä sopimuksesta. 34. Keskeyttämisen kestosta sovitaan etukäteen. Jos jäsenvaltio ei keskeytyksen päätyttyä esitä valtiontukisääntöjä vastaavaa täydellistä ilmoitusta, komission yksiköt jatkavat menettelyä siitä vaiheesta, jossa se keskeytettiin. Tällöin komission yksiköt yleensä ilmoittavat jäsenvaltiolle katsovansa ilmoituksen peruutetuksi, tai ne aloittavat viipymättä muodollisen tutkintamenettelyn, jos niillä on vakavia epäilyjä siitä, onko tukitoimenpide valtiontukisääntöjen mukainen ja soveltuuko se sisämarkkinoille. 5.3 Tutkinnan etenemiseen liittyvä yhteydenpito ja yhteydenpito tuensaajan kanssa 35. Komission yksiköt antavat jäsenvaltiolle tämän pyynnöstä tietoja ilmoitusta koskevan alustavan tutkinnan etenemisestä. 36. Jäsenvaltio voi päättää ottaa mahdollisen (yksittäisen) valtiontukitoimenpiteen tuensaajan mukaan komission kanssa käytävään tutkinnan etenemistä koskevaan yhteydenpitoon erityisesti silloin, kun tukitoimenpiteellä on huomattavia teknisiä, taloudellisia ja hankekohtaisia vaikutuksia. Komission yksiköt suosittelevat, että tuensaaja osallistuu yhteydenpitoon. Tuensaajan mukaan ottamisesta päättää kuitenkin viime kädessä jäsenvaltio. 6. SUORAVIIVAISIIN ASIOIHIN SOVELLETTAVA YKSINKERTAISTETTU MENETTELY 6.1 Asiat, joissa voidaan soveltaa yksinkertaistettua menettelyä 37. Jos asia on suoraviivainen ja täyttää tietyt edellytykset, komissio voi soveltaa sen käsittelyssä yksinkertaistettua menettelyä. Tällaisissa tapauksissa komissio pyrkii antamaan 25 päivän kuluessa ilmoituksen toimittamisesta lyhytmuotoisen päätöksen, jossa se toteaa, että ilmoitettu toimenpide ei ole tukea tai että se ei aio vastustaa toimenpidettä ( 3 ). ( 1 ) Jollei keskinäisesti sovitussa suunnittelussa päätetä toisin. ( 2 ) Menettelyasetuksen 5 artiklan 3 kohdan perusteella. ( 3 ) Menettelyasetuksen 4 artiklan 2 tai 3 kohdan mukaisesti.