KANSAINVÄLINEN SOLIDAARISUUSSÄÄTIÖ TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty säätiön hallituksessa

KANSAINVÄLINEN SOLIDAARISUUSSÄÄTIÖ TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty säätiön hallituksessa 26.10.2016 1

SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA... 4 2.1. TAVOITE 1: NAISTEN JA MIESTEN TOIMEENTULO ON PARANTUNUT TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA... 5 2.1.1. Nicaragua... 6 2.1.2. Somalimaa... 7 2.2. TAVOITE 2: NAISTEN RUUMIILLISEN KOSKEMATTOMUUDEN SUOJA ON VAHVISTUNUT OHJELMAN TOIMINTA-ALUEILLA... 8 2.2.1. Kenia... 9 2.2.2. Nicaragua... 9 2.2.3. Somalimaa... 10 3. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT SOLIDAARISUUDEN TYÖSSÄ... 10 4. KEHITYSVIESTINTÄ JA OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN... 11 4.1. Kehitysviestinnän toiminnot ja kanavat... 11 4.2. Ohjelmasta tiedottamisen toiminnot ja kanavat... 12 5. LAATUJÄRJESTELMÄ... 12 5.1. Ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi... 13 5.2. Henkilöstösuunnitelma... 13 5.2.1. Henkilöstö ohjelmamaissa... 13 5.2.2. Henkilöstö Suomessa... 13 5.3. Taloushallinto... 14 5.4. Riskienhallinta... 14 6. Rahoitus ja varainhankinta... 15 6.1. Varainhankinta... 15 6.1.1. Säännöllinen lahjoittaminen... 15 6.1.2. Kampanjatoiminta... 16 6.1.3. Nenäpäivä ja muu varainhankinta... 16 7. JOHTAMINEN... 16 LIITE 1: HANKEKUVAUKSET LIITE 2a: SOLIDAARISUUDEN TALOUSARVIO 2017 LIITE 2b: OHJELMATOIMINNAN TALOUSARVIO 2017 LIITE 2c: VIESTINNÄN TALOUSARVIO 2017 LIITE 2d: VARAINHANKINNAN TALOUSARVIO 2017 2

1. JOHDANTO Vuoden 2017 aikana Solidaarisuus fokusoi ja kehittää toimintaansa edellisvuoden lopulla valmistuneen strategian mukaisesti. Osana strategian jalkautusta innovoidaan uusia toimintatapoja ja liittoudutaan strategian kannalta merkityksellisten toimijoiden kanssa. Keskeisenä tavoitteena on lisätä säätiön toiminnan vaikuttavuutta ja vahvistaa sen lisäarvoa nykyisessä kehityspoliittisen toimintaympäristön murroksessa. Solidaarisuuden kehitysyhteistyö on vuonna 2017 hyvin linjassa Suomen hallituksen kehityspoliittisten painopisteiden ja globaalien kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) kanssa ja täydentää niitä. Tämä toimintasuunnitelma pohjautuu päärahoittajalle ulkoasiainministeriölle (UM) esitettyyn kehitysyhteistyöohjelmaan vuosille 2016-2018, johon UM myönsi rahoituksen kahdeksi vuodeksi. Vuosi 2017 on UM:n myöntämän kaksivuotisen rahoituksen toinen vuosi. Ohjelma perustuu kehitysvisiolle, jonka mukaan Solidaarisuuden toiminta-alueilla asuvilla naisilla ja miehillä on paremmat edellytykset elää ihmisarvoista ja onnellista elämää. Erillisessä ohjelmadokumentissa on kuvattu mm. ohjelmatyön pitkän aikavälin tavoitteet, ohjelmakauden tavoitteet ja odotetut tulokset, tulosohjausjärjestelmä, läpileikkaavat teemat, kestävyyteen liittyvät elementit, suhde kansalliseen ja kansainväliseen kehityspolitiikkaan, viestinnän tavoitteet, riskienhallinta, taloushallinto ja ohjelman rahoituskanavat. Kehitysvisionsa toteuttamiseksi Solidaarisuus jatkaa vuonna 2017 köyhimpien ihmisten tarpeista lähtevää, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää sekä tasa-arvoista kehitystä Nicaraguassa, Somalimaassa ja Keniassa. Tavoitteena on, että naisten ja miesten toimeentulo on parantunut kestävällä tavalla sekä naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on vahvistunut. Ohjelmasta hyötyy noin 100 000 ihmistä. Vuonna 2017 yhteistyömaissa on käynnissä yhteensä 12 hanketta. Ne muodostavat ohjelmakokonaisuuden, jossa kehitetään pienten maataloustuottajien ja pienyrittäjien tuotantoa taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi ja edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kuusi hanketta kohdentuu erityisesti naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistamiseen. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen sisältyy kaikkeen Solidaarisuuden työhön. Kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen on läpileikkaavasti mukana toiminnassa. Maatasolla pyritään entistä enemmän verkostoitumiseen ja strategisten konsortioiden luomiseen muiden suomalaisten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Solidaarisuus vahvistaa miesten ja naisten kykyä ottaa vastuu omasta toimeentulostaan kehittämällä pienyrittäjien osaamista ja uusia elinkeinoja, lisäämällä elinkeinojen harjoittamisen suunnitelmallisuutta ja tukemalla yhteisyrittäjyyttä. Nicaraguassa ja Somalimaassa Solidaarisuus jatkaa maataloustuotannon kehittämistä taloudellisesti ja ekologisesti kestävämmäksi. Työssä painotetaan hyödynsaajien elinkeinojen sopeutumiskykyä muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin sekä veden ja maaperän kestävää käyttöä ilmastokestävyyden saavuttamiseksi. Keniassa naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä Kisiin alueella Solidaarisuuden työ täydentää temaattisesti Suomen maaohjelmaa. Vuonna 2017 Keniassa selvitetään edellytyksiä toiminnan mahdolliselle laajentamiselle. Vuoden puolivälissä esitetään UM:lle Solidaarisuuden uusi ohjelma koskien nelivuotiskautta 2018-2021. Ohjelmassa kiteytyy uuden strategian painopisteet ja sen valmistelussa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan keväällä tehtävän UM:n tuloksellisuusevaluaation havainnot ja suositukset. Solidaarisuuden tavoitteena on päästä vähintään ennen UM-leikkausta saavutettuun volyymiin uuden UM-ohjelmatuen ja muiden julkisten rahoittajien tuen kautta. UM-määrärahan voimakas ja äkillinen supistuminen (45%) vuoden 2016 alusta alkaen vaikuttaa säätiön talouden kokonaistilanteeseen edelleen vahvasti vuonna 2017. Oman varainhankinnan kasvutavoite vaatii hallittuja ja rohkeita investointeja. Tavoitteena on hankkia vuoden aikana yhteensä 3 000 uutta 3

kuukausilahjoittajaa. Feissaus eli F2F-varainhankinta muodostaa yhä tärkeimmän lahjoittajahankinnan kanavan. Varainhankinnan ja viestinnän kärkiteemaksi on vuonna 2017 valittu naisten oikeudet. Alkuvuonna keskitytään tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen toimintaan, keväällä ja kesällä naisten yrittäjyyteen. Vuoden aikana kartoitetaan lahjoittajien näkemyksiä ja kehitetään osallistumismuotoja. Kehitysyhteistyön tuloksia visualisoidaan esimerkiksi infografiikan ja audiovisuaalisen materiaalin avulla. Vuodesta 2017 alkaen viestinnästä rakennetaan Solidaarisuuden organisaation strateginen kyvykkyys strategiaprosessissa linjatun mukaisesti. Viestintätiimin työtehtäviä on uudistettu palkkaamalla tiimiin viestintäpäällikön ja digitaalisen viestinnän kehittäjän lisäksi lokakuusta 2016 lähtien vuoden 2017 loppuun viestinnän palvelumuotoilija (vanhempainvapaajärjestely), jonka tehtävänä on etsiä keinoja ja työvälineitä erityisesti nuorten tukijoiden sitouttamiseen, vaikuttamiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen. 2. KEHITYSYHTEISTYÖOHJELMA Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma perustuu kehitysvisiolle, jonka mukaan sen kehitysyhteistyöohjelman toiminta-alueilla asuvilla naisilla ja miehillä on paremmat edellytykset elää ihmisarvoista ja onnellista elämää. Visiota edistetään kahden tavoitteen avulla: 1) naisten ja miesten toimeentulo on parantunut kestävällä tavalla; sekä 2) naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja on vahvistunut. Kehitysvisio muodostuu kolmesta eri tasosta: yksilön, yhteisön ja ekosysteemin yhteyksistä. Ihmisten onnellisuuden lisääminen on mahdollista silloin, kun yksilöillä on luottamusta omaan selviytymiseensä, yhteisöillä on kykyä edistää jäsentensä tasa-arvoa ja vahvistaa heidän toimeentuloaan ja heitä ympäröivän ekosysteemien toimivuus on taattu. Kehitysvisio on kuvattu tarkemmin Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2016-2018. 4

2.1. TAVOITE 1: NAISTEN JA MIESTEN TOIMEENTULO ON PARANTUNUT TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA Solidaarisuuden toimeentuloa edistävä työ Somalimaassa ja Nicaraguassa tähtää siihen, että kaikki ihmiset, sukupuolestaan rippumatta, voivat omalla työllään ansaita tarvittavan toimeentulon nostaakseen itsensä pois köyhyydestä. Koska suurin osa Solidaarisuuden ohjelma-alueiden köyhistä elää maaseudulla, samalla kun väestönkasvu ja ilmastonmuutos asettavat haasteita ruoan tuotannolle, Solidaarisuuden ohjelma tukee pääosin maatalouden arvoketjujen kehittämistä. Maatalouden tuotantojärjestelmien kehittämisessä painotetaan tuotannon suunnitelmallisuutta, hyödynsaajien elinkeinojen sopeutumiskykyä muuttuviin ilmastoolosuhteisiin, sekä veden ja maaperän kestävää käyttöä. Solidaarisuuden toiminnan keskiössä on pienyrittäjyyden tukeminen arvoketjulähestymistapaa käyttäen: mies- ja naispienyrittäjien omaehtoisuutta ja kykyä ottaa vastuu omasta toimeentulostaan vahvistetaan yhä rajummassa kilpailuympäristössä kehittämällä osaamista, lisäämällä elinkeinon harjoittamisen suunnitelmallisuutta, tuotteiden ja yritystoiminnan kilpailukykyä parantamalla ja tukemalla toimeentuloa edistävää järjestäytymistä. Solidaarisuus jatkaa verkostoitumista arvoketjujen toimivuuden kannalta tärkeiden kansallisten ja kansainvälisten tahojen kanssa kehitysprosessien edistämiseksi. Liiketalouden kehittämiseksi tehdään yhteistyötä yritysten kanssa ja tuotannon taloudellista ja ekologista kestävyyttä kehitetään yhteistyössä tutkimusinstituutioiden ja muiden ammattilaisten kanssa. 5

Toimeentulotyön keskeiset toiminnot, odotetut tulokset ja tavoite: Tulosten ja tavoitteen indikaattorit ja seurantamekanismi sekä tarkemmat perustelut ja tausta on esitelty Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2016-2018. 2.1.1. Nicaragua Toimeentulon kestävyyteen tähtäävältä kehitysyhteistyöltä vaaditaan hyvin systemaattista ja strategista otetta. Solidaarisuus on Nicaraguassa pystynyt osoittamaan, että köyhätkin ihmiset voivat nousta tuotteliaiksi yrittäjiksi toimimalla yhdessä strategisesti, arvoketjulähestymistapaa hyödyntäen. Vuoden 2017 aikana Nicaraguassa jatketaan arvoketjujen tärkeimpien osa-alueiden kehittämistä: (1) Tuotesuunnittelu ja tuotannon suunnittelu markkinoiden kysynnän näkökulmasta; (2) myyntiverkostojen kehittäminen; (3) paikallisten oppimis- ja tiedonsiirtojärjestelmien kehittäminen. Lisäksi yritystoiminnan kannattavuutta parannetaan kasvattamalla kokonaistuotantoa eri tuotantoketjuissa tuottajien määrää ja tuottavuutta kasvattamalla, sekä vahvistamalla tuotantoketjujen toimivuutta. Maatalouden kannattavuuden kasvattamiseksi vahvistetaan tuottajien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen mm. edistämällä järkeviä tapoja hyödyntää luonnonvaroja ja tukemalla uudessa ilmastollisessa tilanteessa kannattamattomien elinkeinojen korvaamista uusilla. Solidaarisuuden toimeentulotyön perustana ovat arvoketjut ja niiden toimivuuden parantaminen. Kehitysprosessi on Solidaarisuuden kehityshankkeita suurempi kokonaisuus - kestävien tulosten saavuttamiseksi on luotava kumppanuuksia muiden kansalaisyhteiskunnan toimijoiden sekä akateemisen ja yksityisen sektorin kanssa. Solidaarisuuden hankkeissa tuetaan yhteistyötä mm. suomalaisten ja kansainvälisten tutkijoiden ja muotoilijoiden kanssa. Yksityissektorilla yhteistyötä tehdään kansainvälisellä tasolla tällä hetkellä käsityön ja mausteiden arvoketjuissa. 6

Nicaraguan toimeentulo-tavoitteen kokonaisbudjetti vuonna 2017 on 453 200 euroa. Hankekuvaukset löytyvät vuosisuunnitelman liitteestä 1. 2.1.2. Somalimaa Solidaarisuus toimii hauraalla Somalimaan alueella suurten kehityskysymysten äärellä erittäin haastavissa olosuhteissa. Solidaarisuudella on pitkä kokemus alueella, hyvä paikallistuntemus ja erinomaisia kumppaneita, jotka pystyvät edistämään alueen työllisyyttä, toimeentuloa, tasa-arvoa ja muita elämän perusedellytyksiä- ja oikeuksia. Uskomme, että yhteistyöllämme Somalimaassa on välillinen vaikutus jopa maastamuuton hillitsemiseen ja siitä seuraavien inhimillisten tragedioiden vähentymiseen. Somalimaassa Solidaarisuus tukee toimeentulohankkeissaan siementen, rehun, sisalin (uusi tuotantokasvi Somalimaassa), öljykasvien, vihannesten ja hedelmien arvoketjujen kehitystä. Somalimaan haastavissa tuotanto-oloissa tuotantojärjestelmien ekologisen ja taloudellisen kestävyyden kehittäminen on pitkä prosessi. Maataloustuotannon tuottavuutta parannetaan veden saatavuutta lisäämällä, parantamalla käytettyjä viljely- ja varastointimenetelmiä ja tukemalla paikallista siementuotantoa. Somalimaassa ei ole institutionaalista maataloustutkimusta ja siksi Solidaarisuuden hankkeissa tehdään yhteistyötä tutkimukseen perustuvan tiedon tuottamiseksi. Tähän liittyen Solidaarisuus ja Luonnonvarakeskus ovat luomassa pohjoismaista konsortiota Somalimaan oman soveltavan tutkimuksen kehittämiseksi. Konsortio tekee yhteistyötä keskeisten ministeriöiden kanssa Somalimaassa ja siinä on mukana pohjoismaisia ja paikallisia tutkimuslaitoksia sekä Solidaarisuuden kumppanijärjestöjä. Solidaarisuus tekee myös tiivistä yhteistyötä norjalaisen Development Fundin kanssa Somalimaan siemensektorin kehittämiseksi. Tuotantojärjestelmien kehittämisen lisäksi Solidaarisuus jatkaa arvonlisäystuotteiden tuotekehittelyä, osuuskuntien yrittäjyyden kehittämistä sekä naisten osallistumisen lisäämistä toimeentuloon liittyvissä ryhmissä. Vuonna 2017 keskeisiä arvolisäystuotteita ovat seesamiöljy ja sisalista valmistetut käsityötuotteet. Buraon ja Sheikhin alueen maataloushankkeiden lisäksi vuonna 2016 aloitettiin pilottihanke Buraon kaupungin nuorten itsetyöllistymisen kehittämiseksi maatalouden arvoketjuissa, joiden osana ovat paikalliset tuottajaosuuskunnat. Tämä start-up yrittäjyyden kehittämisprosessi jatkuu vuonna 2017. Somalimaan työtä ja toimeentuloa edistävän tavoitteen kokonaisbudjetti vuonna 2017 on yhteensä 414 219 euroa. Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät vuosisuunnitelman liitteestä 1. 7

2.2. TAVOITE 2: NAISTEN RUUMIILLISEN KOSKEMATTOMUUDEN SUOJA ON VAHVISTUNUT OHJELMAN TOIMINTA-ALUEILLA Solidaarisuuden naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan työn keskeisenä toimintona on tiedon lisääminen naisiin kohdistuvan väkivallan syistä ja seurauksista ja sukupuolirooliodotuksista. Työtä tehdään etenkin naisten sukuelinten silpomisen sekä perheväkivallan ehkäisemiseksi. Tieto vahvistaa sekä yksilöiden että yhteisöjen muutosvoimaa. Kun tietoa lisäämällä on tuettu naisten, miesten ja laillisten sekä moraalisten vastuunkantajien voimaantumista ja yhteisöissä on saatu liikkeelle muutosvoima, voi vähitellen naisten ruumiillisen koskemattomuuden suoja vahvistua. Väkivallan vastaisessa työssä osallistetaan naisia ja miehiä erilaisissa viiteryhmissä ja vahvistetaan ryhmien välistä vuoropuhelua. Kun miehet saadaan puhumaan väkivaltaa vastaan, ei sitä pidetä enää vain naisten asiana. Solidaarisuuden kokemukset ovat osoittaneet, että kun miehet oppivat väkivallan syistä ja haitoista sekä löytävät keinoja vastata sukupuolirooliodotuksiin vahvistuvat heidän mahdollisuutensa muuttaa omaa toimintaansa. Vastuunkantajat, esimerkiksi uskonnolliset johtajat tai paikalliset päättäjät puolestaan ovat roolissaan voimakkaita yleisen mielipiteen muokkaajia. 8

Ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan työn keskeiset toiminnot, odotetut tulokset ja tavoite ovat seuraavat: Tulosten ja tavoitteen indikaattorit ja seurantamekanismi sekä tarkemmat perustelut ja tausta on esitelty Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelma ja tuenkäyttösuunnitelma 2016-2018- dokumentissa. 2.2.1. Kenia Solidaarisuus aloitti Keniassa laajamittaisella selvityksellä ja kumppanikartoituksella vuonna 2014. Vuonna 2016 aloitettiin Nyanzan läänissä, Nyamiran ja Kisiin maakunnissa, tyttöjen ja naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojaa vahvistavan hankekokonaisuuden toteutus. Solidaarisuus tukee kolmea paikallista kansalaisjärjestöä kahden ihmisoikeusloukkauksen ehkäisemisessä: naisiin kohdistuva väkivalta ja tyttöjen sukuelinten silpominen. Ongelmat ovat alueella merkittäviä ja sukupuolten välistä tasaarvoa edistävälle ja erityisesti sukupuolittunutta väkivaltaa vähentävälle ja osallistavalle kehitysyhteistyölle on tarvetta. Kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat avainasemassa voimaannuttamassa ja kouluttamassa naisia ja miehiä. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän työn kokonaisbudjetti Keniassa vuonna 2017 on 371 423 euroa. Solidaarisuus kartoittaa mahdollisuutta toiminnan laajentamisesta Keniassa maantieteellisesti ja/tai toimeentulopuolelle. Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät tämän toimintasuunnitelman liitteestä 1. 2.2.2. Nicaragua Solidaarisuus jatkaa vuonna 2017 yhteistyötään osuuskuntien kanssa sukupuolten välisen tasa-arvon läpileikkaamiseksi tuotannollisissa prosesseissa. Hankkeissa parannetaan naisten toimeentulomahdollisuuksia, mutta samalla osuuskuntien jäsenille ja työntekijöille, naisille ja miehille, tarjotaan koulutusta tasa-arvosta, perheväkivallasta ja vuorovaikutustaidoista. Tavoitteena on muuttaa näkemyksiä perinteisistä sukupuolirooleista ja lisätä perheiden kykyä ratkaista ristiriitatilanteita ilman väkivaltaa. Myös naisten roolia sekä perheen päätöksenteossa että osallistumista koko yhteisön toimintaan vahvistetaan. 9

Avainkysymyksenä on voimaantuminen eli naisten ja miesten omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja sisäisen motivaation vahvistaminen. Nicaraguan kehitysprosesseissa saatujen kokemusten mukaan yhteenkuuluvuus on tärkeä elementti voimaantumisessa. Siksi koulutuksissa osuuskuntalaisia ja tuottajia kannustetaan järjestäytymään ja toimimaan yhdessä, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan. Nicaraguan kaikki toimeentulohankkeet tukevat osaltaan naisten ruumiillisen koskemattomuuden suojan vahvistumista ja niiden tarkemmat tavoitteet ja budjetti on esitelty yllä kohdassa 2.1. 2.2.3. Somalimaa Solidaarisuus jatkaa työtä naisten kohtaaman väkivallan ehkäisemiseksi ja pyrkii yhdessä yhteisön eri toimijoiden kanssa löytämään keinoja, joilla väkivaltaan puututaan. Työn toisena keskeisenä teemana Somalimaassa on tyttöjen sukuelinten silpomisen vastainen työ. Solidaarisuus on tehnyt Somalimaassa silpomisen vastaista työtä jo vuodesta 2007 lähtien ja jatkaa tätä pitkäjänteistä asennemuutokseen perustuvaa työtä paikallisten kumppaniensa ja silpomisen vastaista vaikuttamistyötä tekevän kattojärjestön kanssa. Vuonna 2017 edistetään myös yhteistyötä suomalaisen somalidiasporan kanssa. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän tavoitteen alainen kokonaisbudjetti Somalimaassa vuonna 2017 on 318 578 euroa. Tarkemmat hankekuvaukset löytyvät tämän toimintasuunnitelman liitteestä 1. 3. LÄPILEIKKAAVAT TEEMAT SOLIDAARISUUDEN TYÖSSÄ Solidaarisuuden kehitysyhteistyön läpileikkaavat teemat ovat oikeusperustaisuus, sukupuolten välinen tasaarvo ja kansalaisyhteiskuntien vahvistaminen, siten kun ne ovat Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2016-2018 määritelty. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään kaikessa Solidaarisuuden hanke- ja ohjelmatyössä. Hankkeiden suunnittelussa, ongelma-analyyseissa, tavoitteenasettelussa ja toiminnoissa huomioidaan naisten ja miesten erilaiset lähtökohdat ja tarpeet ja niiden edistämiseksi suunnitellaan erityistoimenpiteitä. Hankkeissa tuetaan myös tasa-arvoa edistäviä muutosprosesseja ja kumppaneiden tasa-arvoasiantuntijuutta sekä tasa-arvostrategioiden toiminnallistamista. Solidaarisuus tukee kansalaisyhteiskuntien vahvistamista kaikessa työssään, moniulotteisesti ja eri tasoilla. Työtä tehdään muun muassa edistämällä ihmisten osallistumista ja järjestäytymistä ohjelman alaisissa hankkeissa, vahvistamalla paikallisia kumppaneita, verkostoitumalla muiden kehitystoimijoiden kanssa, vaikuttamalla ohjelmamaiden ja kotimaan kehityspolitiikkaan sekä kotimaisen globaalikasvatuksen ja vapaaehtoistyön kautta. Maatasolla kumppanijärjestöt ja -osuuskunnat sekä ohjelman hyödynsaajat muodostavat edelleen Solidaarisuuden tärkeimmät yhteistyökumppanit. Solidaarisuus tukee paikallisten kumppaneiden vahvistumista ja verkostoitumista sekä kehittää yhteistyömuotoja jotka yhdistävät toimintoja suomalaisiin temaattisiin asiantuntijatahoihin. Lisäksi Kenian, Nicaraguan ja Somalimaan paikallisviranomaiset ja Suomen edustustot ovat keskeisiä yhteistyökumppaneita. Solidaarisuus panostaa maatasolla myös entistä enemmän verkostoitumiseen ja strategisten konsortioiden luomiseen muiden suomalaisten sekä kansainvälisten toimijoiden kanssa. Sidosryhmätyön keskeisiä tavoitteita on kehityspoliittinen vaikuttaminen ja uusien rahoitusmahdollisuuksien avautuminen. Sidosryhmätyöllä pyritään vaikuttamaan Suomen, EU:n ja ohjelmamaiden kehityspolitiikkaan ennen kaikkea seuraavien painopisteiden osalta: naisten ruumiillinen koskemattomuus, naisiin kohdistuva väkivalta, työ ja toimeentulo, maaseutukehitys sekä yritysyhteistyö. Solidaarisuus selvittää mahdollisuuksia verkostoitua laajemminkin tasa-arvokysymysten ja ihmisarvoisen työn ja toimeentulon nostamiseksi kehityspolitiikan keskiöön Suomessa, Euroopassa ja ohjelmamaissa. Olemme myös aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä yritysten ja kehitysyhteistyötoimijoiden välisillä foorumeilla. Lisäksi Solidaarisuus 10

kartoittaa vuoden aikana muita verkostoitumismahdollisuuksia Euroopan alueella uusien rahoitusmekanismien löytämiseksi sekä temaattisen asiantuntijavaihdon lisäämiseksi Solidaarisuuden viestinnän, varainhankinnan ja muun vaikuttamistoiminnan piirissä Suomessa on vuoden alussa vajaat 28 000 ihmistä. Vuoden 2017 tavoitteena on laajentaa kosketuspintaa suomalaiseen kansalaisyhteiskuntaan ja kasvattaa merkittävästi Solidaarisuuden tukijoiden, erityisesti kuukausilahjoittajien, määrää. Lisäksi panostetaan yhteisöviestinnän palvelumuotojen kehittämiseen, koordinointiin ja tuottamiseen sekä luodaan keinoja erityisesti nuorten tukijoiden sitouttamiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen. Globaalikasvatus on osa kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen tähtäävää työtä, jonka tarkoituksena on lisätä kehitysyhteistyölle suotuisaa ilmapiiriä sekä globaalien kehityskysymysten inhimillisten vaikutusten ymmärtämistä Suomessa. Vuonna 2017 opetushenkilökunnalle suunnatun globaalikasvatuksen keskiössä on kiinnostavan ja innostavan tiedon ja viestintämateriaalin (julkaisut, digi-materiaali, tietovisa, oheismateriaali) välittäminen opetustarkoituksiin. Nuorille suunnattu globaalikasvatus jatkuu yhteistyössä Nuorten Akatemian (hallinnointi ja koordinointi) ja muiden yhteistyötahojen kanssa, jos sen rahoitus varmistuu. Videotrailerityöpajoista koostuvassa hankkeessa kouluvierailijat käsittelevät oppilaiden kanssa solidaarisuustekoja tekemällä omat videotrailerit tablettitietokoneilla teemaan liittyen ja hyödyntämällä innovatiivisia menetelmiä. Lisäksi vuonna 2015 globaalikasvatukseen tuotettu sähköinen Solidaarisuus-visa on vielä laajan yleisön käytössä alkuvuonna 2017. Vuoden aikana kartoitetaan ja suunnitellaan uusia globaalikasvatuksen muotoja osana yhteisöviestinnän palvelumuotojen kehittämistä. Vapaaehtoistoimintaa kehitetään edelleen oman kampanjatoiminnan ja Nenäpäivä-kampanjan tueksi. Pääkaupunkiseudun vapaaehtoisia innostetaan mukaan suunnitteluun ja toteutukseen, ja vapaaehtoisten kiittämistä ja sitouttamista kehitetään. Uusia verkostoja luodaan myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. 4. KEHITYSVIESTINTÄ JA OHJELMASTA TIEDOTTAMINEN Solidaarisuuden kehitysviestinnän ja ohjelmasta tiedottamisen muutosteoria ja tavoitteet sekä indikaattorit työn tuloksellisuuden seurantaa varten on eritelty ohjelmadokumentissa 2016-2018. Tässä vuosisuunnitelmassa keskitytään vuoden 2017 toimintoihin ja tavoitteisiin. Vuonna 2017 alkaen viestinnästä rakennetaan Solidaarisuuden organisaation strateginen kyvykkyys strategiaprosessissa linjatun mukaisesti. Vuoden 2017 viestinnälliseksi pääteemaksi valittu Naisten oikeudet näkyy kaikessa digi- ja printtimediassa. Vuoden kolme erityisteemaa ovat naisiin kohdistuva väkivalta ja silpominen, naiset ja yrittäjyys / toimeentulo, ja naiset ja köyhyys. Viestintätiimin työtehtäviä on uudistettu palkkaamalla tiimiin viestintäpäällikön ja digitaalisen viestinnän kehittäjän lisäksi lokakuusta 2016 lähtien vuoden 2017 loppuun viestinnän palvelumuotoilija (vanhempainvapaajärjestely), jonka tehtävänä on etsiä keinoja ja työvälineitä erityisesti nuorten tukijoiden sitouttamiseen ja yhteisöllisyyden luomiseen. 4.1. Kehitysviestinnän toiminnot ja kanavat Digiviestinnän ja uusien viestintämuotojen kehittäminen jatkuu. Julkaisualustoja kehitetään ja panostetaan verkkosivujen käytettävyyteen, löydettävyyteen ja sisällöntuotantoon sekä hyödynnetään viestinnän kaikkia tuotteita eri kanavissa järjestelmällisesti. Kehitysyhteistyön tuloksia visualisoidaan esimerkiksi infografiikan ja audiovisuaalisen materiaalin avulla. Vuonna 2017 keskitytään blogiosion sisällöntuotantoon sekä aloitetaan uusi, kehitysprosesseja syventävä ns. slow-read -artikkelisarja. Artikkelit kertovat kattavasti kehitysprosesseista sekä hyödynsaajan, paikallisten kumppaneiden että Solidaarisuuden vision toteutumisen näkökulmasta. Artikkeleissa tarkastellaan pitkän aikajänteen tapahtumia ja niistä seuraavia muutoksia sekä nivotaan yhteen kehityspoliittisia teemoja tai muita ajankohtaisia näkökulmia. Kehitysmaiden ihmisten elämän seuraamista jatketaan Osaajat kertovat -sarjassa, jossa Solidaarisuuden kumppanit, hyödynsaajat, työntekijät ja tukijat kertovat toiminnastaan ihmisläheisesti ja innostavasti. 11

Sähköiset uutiskirjeet tavoittavat säännöllisesti uusia tilaajia ja kohderyhmiä sekä lisäävät verkkosivujen käyttöä. Vuonna 2017 panostetaan verkkoyhteisön sitouttamiseen, kasvattamiseen ja innostamiseen erityisesti Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa. Julkaisutoiminta: Solidaarisuus-lehden konseptia uudistetaan. Lehden teemanumerot valottavat monipuolisesti ajankohtaisia kehitysteemoja (kevät: Naiset ja talous; syksy: Naiset ja köyhyys/siirtolaisuus) Solidaarisuus-lehden juttu- ja kuvamateriaali julkaistaan myös digilehtenä. Lehteä markkinoidaan aktiivisesti eri tapahtumissa, viestintävälineissä sekä sosiaalisessa mediassa. Kampanjat ja tapahtumat esittelevät laajalle ja uudelle yleisölle ajankohtaisia kehitysteemoja ja kehitysyhteistyön myönteisiä vaikutuksia niin kehitysmaiden ihmisten arjessa kuin globaalilla tasolla. Solidaarisuuden Silpomaton-kampanja tuo esille naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa ihmisoikeusrikkomusta ja kutsuu osallistumaan silpomisen vastaiseen työhön, myös julkisuuden henkilöiden kannustamina. Vuonna 2017 kartoitetaan uusia osallistumisen ja osallistamisen tapoja ja luodaan niitä vastaavia toiminnallisia konsepteja. Lisäksi kampanjatyössä verkostoidutaan ja osallistutaan yhteiskampanjoihin, joiden avulla edistetään kansalaiskeskustelua tasa-arvoon ja ihmisarvoiseen toimeentuloon liittyen. Solidaarisuus vahvistaa kehitysteemoista käytävää keskustelua sosiaalisessa mediassa, erityisesti Twitterissä. Mediat: Vuonna 2017 Solidaarisuus tarjoaa ja tuottaa eri medioille ja sähköpostilistoille naisten oikeuksiin liittyvää täsmällisesti kohdennettua asiantuntijaviestintää, juttuvinkkejä tai muuta viestinnän materiaalia. Blogi-kirjoittajien avulla toteutettua kehitysviestintää vahvistetaan ja mediaseurantaa uudistetaan. 4.2. Ohjelmasta tiedottamisen toiminnot ja kanavat Digiviestintää vahvistetaan ja sen joustavuutta hyödynnetään erilaisten tukijoiden viestintätarpeisiin vastaamiseen ja sitouttamiseen. Silpomaton-kampanjan tukijat saavat uutiskirjeen kahdeksan kertaa vuodessa. Kehitetään, koordinoidaan ja tuotetaan yhteisöviestinnän palvelumuotoja, joilla erityisesti nuoria, uusia tukijoita sitoutetaan ja joilla luodaan uutta yhteisöllisyyttä. Myös sosiaalisen median kanavia hyödynnetään ohjelmasta tiedottamiseen, vaikka niiden käytön pääpaino on kehitysviestinnässä. Verkkosivujen englanninkielistä osuutta uudistetaan. Julkaisut: Solidaarisuus-lehden sisällöstä 25 % luetaan ohjelmasta tiedottamiseksi. Myös Solidaarisuus kiittää -julkaisun avulla tiedotetaan ohjelmasta ja esitetään työn tuloksia. Lisäksi tuotetaan esitemateriaalia. Silpomaton-kampanjan tukijoille lähetetään raportti työn edistymisestä kahdesti vuodessa. Sidosryhmäyhteistyötä jatketaan nykyisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja kartoitetaan uusia yhteistyömahdollisuuksia. Myös muihin medioihin suunnatut Solidaarisuuden tiedotteet sekä ilmoitukset kuuluvat ohjelmasta tiedottamiseen. Selvitykset: Solidaarisuuden uusien tukijoiden näkemyksiä kartoitetaan ja heidät osallistetaan yhteisöviestinnän palvelumuotojen kehittämiseen. Lisäksi toteutetaan Facebook-seuraajille ja verkkosivuston käyttäjille suunnattu palautekysely. Solidaarisuuden tukijatutkimuksen (2015), kehitysviestinnän tutkimuksen (2015) sekä Hyväntekeväisyys -tutkimuksen (2016) tuloksia hyödynnetään uuden ohjelmakauden suunnittelussa, kun käytettyjen kanavien ja tuotteiden tarkoituksenmukaisuutta ja kehittämistarpeita arvioidaan. 5. LAATUJÄRJESTELMÄ Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelmassa 2016 2018 on kuvattu laatujärjestelmän periaatteet ja osaalueet. Lisäksi yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävää työtä sekä Solidaarisuuden oman organisaation työnjakoa ja tehtävänkuvausta varten on olemassa Solidaarisuuden ohjelmamanuaali. Näissä dokumenteissa on kuvattu sekä ohjelmatason että hanketason suunnittelu-, seuranta ja arviointiperiaatteet ja menetelmät. 12

5.1. Ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi Solidaarisuuden ohjelman suunnittelu, seuranta ja arviointi jatkuvat vuonna 2017 kehitysyhteistyöohjelman ja sen liitteinä olevien seurantamatriisien pohjalta. Solidaarisuuden sukupuolten välistä tasa-arvoa edistävän sisäisen toimintasuunnitelman saavutuksia arvioidaan vuoden aikana ja suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Solidaarisuuden ohjelman laadun takeita ovat muun muassa hankkeiden suunnitteluvaiheet ja evaluaatiot. Suunnitteluvaiheiden paikallislähtöisyys takaa hankkeiden tarkoituksenmukaisuuden ja kestävyyden. 5.2. Henkilöstösuunnitelma 5.2.1. Henkilöstö ohjelmamaissa Solidaarisuuden kehitysyhteistyöohjelman fasilitoinnista ja seurannasta ohjelmamaissa vastaavat Nicaraguan maapäällikkö ja Itä-Afrikan aluepäällikkö jonka asemapaikat ovat Hargeisa ja Nairobi. Itä- Afrikassa aluekoordinaattorin apuna toimivat paikalta palkatut työntekijät (vuonna 2017 yhteensä 4 henkilöä). Somalimaan pääkaupungissa Hargeisassa työskentelee vuoden alusta alkaen paikallinen ohjelmakoordinaattori, joka edistää verkostoitumista eri yhteistyötahojen kanssa. Sen lisäksi Buraossa toimii paikallinen asiantuntija vastaten hankkeiden seurannasta. Keniassa Kisiin alueelle on palkattu yksi paikallinen työntekijä hankeseurantaan ja Nairobissa toimii yksi toimistoavustaja. Nicaraguassa kumppaniosuuskunnat vastaavat hankkeiden toteuttamisesta ja työtä fasilitoi ja Nicaraguan toimintaympäristöä seuraa Estelistä käsin toimiva maapäällikkö. 5.2.2. Henkilöstö Suomessa Solidaarisuudelle on hyvin tärkeää, että sen oma asiantuntemus kehitysyhteistyönsä teemoista on vahvaa, sillä se heijastuu työn vaikuttavuuteen kentällä. Kotimaassa kehitysyhteistyöohjelmaa ja sen toimintoja tukee, seuraa ja siitä raportoi ohjelmatiimi (kolme henkilöä), jotka ovat sukupuolten tasa-arvon sekä toimeentulon, yrittämisen ja maaseutukehityksen asiantuntijoita. He tuovat lisäarvoa kumppaneiden kapasiteetin vahvistamiseen ja eri maista saatujen kokemusten ja oppien välittämiseen sekä vastaavat ohjelmatason seurannasta. He myös osallistuvat Solidaarisuuden kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön ja viestintään Suomessa, tekevät aktiivista sidosryhmätyötä sekä tukevat lähetettyjä työntekijöitä työssään. Ohjelman tiedottamisesta, kehitysviestinnästä ja globaalikasvatuksesta vastaavat viestintäpäällikkö, digitaalisen viestinnän kehittäjä ja viestinnän palvelumuotoilija (määräaikainen). Määrärahaleikkausten vuoksi koko viestintätiimi työskentelee 85 prosentin työajalla ja tätä aikaa vastaavalla palkalla työntekijöiden esittämän mallin mukaisesti. Ohjelman ja koko Solidaarisuuden toiminnan taloushallinto on talouspäällikön tehtäväalue: hän vastaa siitä, että Solidaarisuuden talous- ja palkkahallinto on järjestetty lain, Solidaarisuuden sääntöjen ja hallinto- ja talousohjesäännön sekä ulkoasiainministeriön edellyttämien ohjeiden mukaisesti. Yleisvastuu Solidaarisuuden toiminnasta, taloudesta ja sidosryhmätyöstä on toiminnanjohtajalla ja säätiön hallituksella. Solidaarisuuden henkilöstöllä on yhdenmukaiset työsopimukset ja jokaisella tehtäväkohtainen toimenkuva, jota päivitetään valmistuvan strategian linjausten mukaisesti. Solidaarisuus noudattaa työehtosopimuksen mukaista palkkataulukkoa, joka määrittää henkilöstön palkkausperusteet. Lisäksi Solidaarisuudella on työehtosopimusta täydentävä työsuhdeopas, matkustusohje ja lähetettyjen työntekijöiden työehtoja koskeva ohjesääntö. Solidaarisuuden työsuojelutoimikunta jatkaa henkilöstöstrategiaan pohjautuen työhyvinvoinnin, johtamisen ja osaamisen kehittämistavoitteiden seurantaa ja kehittää käytössä olevia työkaluja. Työsuojelutoimikunnan 13

työlistalla on vuonna 2017 mm. työhyvinvointia edistävien toimien suunnittelu ja seuranta, työsuhdeoppaan päivittäminen sekä kenttähenkilöstön turvallisuus ja työsuojelu. 5.3. Taloushallinto Solidaarisuus jatkaa vuonna 2017 taloushallintonsa kehittämistä. Taloushallinnon tukena toimii tilitoimisto Rantalainen Oy, joka tarjoaa Solidaarisuudelle sisäisen tarkastuksen sekä controller- ja muita taloushallinnon palveluja sekä kehittää selainpohjaisen kirjanpito-ohjelman hyödyntämistä esimerkiksi raportoinnissa. Tilitoimisto toimii tarvittaessa myös talouspäällikön sijaisena joidenkin tehtävien osalta. Vuoden aikana tutkitaan mahdollisuutta vahvistaa tukea talouspäällikölle erityisen kuormitetuilla talouden ja henkilöstöhallinnon osa-alueilla. Taloussuunnittelua ja -seurantaa jatketaan koko organisaatiossa säännöllisesti siten, että mm. valuuttakurssien vaihteluihin ja ohjelman toteutuksessa tapahtuviin muihin muutoksiin voidaan reagoida välittömästi. Paikalliset tilintarkastajat jatkavat tilintarkastuksia ohjelmamaissa. Vuoden aikana kilpailutetaan tilintarkastuspalvelut Keniassa ja Somalimaassa. Somalimaassa kartoitetaan mahdollisuutta siirtyä Kenialaisesta palveluntarjoajasta paikalliseen tilintarkastajaan. Nicaraguassa kumppanit tekevät sopimukset suoraan paikallisten tilintarkastajien kanssa. Kumppaneiden taloushallinnon koulutuksia jatketaan myös tarpeen mukaan. Kaikilla kumppaneilla on käytössä kirjanpito-ohjelmat. 5.4. Riskienhallinta Riskienhallinnan ylläpito ja päivittäminen ovat pysyvä osa Solidaarisuuden työtä. Koko organisaation kattavaa riskikarttaa päivitetään vähintään kerran vuodessa ja sen rinnalle tuotetaan yksilöityä analyysia kartalla nousevien riskien todennäköisyyden sekä vaikutusten arvioimiseksi sekä merkittävimpien riskien ennaltaehkäisemiseksi. Suomessa jo toteutuneet julkisen kehitysrahoituksen suurleikkaukset ja etenkin järjestörahoituksen jatkon epävarmuus on edelleen suurin riski Solidaarisuuden toiminnalle. Niin Suomessa kuin globaalistikin on kehitysyhteistyön julkista rahoitusta pienennetty merkittävästi. Solidaarisuus panostaa tässä tilanteessa voimakkaasti omaan varainhankintaansa sekä hakee myös muita julkisia rahoituslähteitä. Kilpailutilanne kotimaan varainhankintamarkkinoilla eri toimijoiden kesken kiristyy edelleen, mikä osaltaan vaikuttaa tarpeeseen kirkastaa Solidaarisuuden asiantuntijaprofiilia sekä viestinnän että varainhankinnan näkökulmasta. Taloudellisten resurssien supistuessa ja työntekijämäärän vähentyessä henkilösidonnaisuus niin ohjelmamaissa kuin kotimaassakin on sekä strateginen riski että henkilöriski. Selkeän sijaisjärjestelmän luominen on tavoitteena etenkin Afrikan toimintojen osalta, jossa paikalliset työntekijät helpottavat suomalaisen työntekijän työtaakkaa. Henkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia on vaalittava erityisellä huolellisuudella. Johtamisella on kannateltava ja tuettava henkilöstön kykyä töiden priorisointiin ja tavoitteenasettelun (fokuksen) realistisuuteen. Korruption riski on ohjelmatoiminnassa hyvin tunnistettu, mutta erityisesti se on toiminnan uhkana Afrikassa. Solidaarisuuden toimii kaikkialla systemaattisesti korruption tunnistamiseksi, ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Imagoriski on keskiössä lahjoittajien ja tukijoiden luottamukseen perustuvassa toiminnassa. Lahjan väärinkäyttö tai tehoton käyttö voi lyödä leiman Solidaarisuuden luotettavuudelle ja maineelle kotimaassa. Hyvää mainetta pidetään yllä laadukkaan ja monikanavaisen viestinnän avulla. Yhteistyömaista suurimmat riskit liittyvät Somalimaahan ja Keniaan. Solidaarisuus on valmistunut näissä maissa mahdollisiin tuleviin riskitilanteisiin (väkivaltainen terrorismi tai vastaava) työstämällä 14

turvallisuussuunnitelman. Turvallisuustilanteen heikentyessä Solidaarisuuden henkilökunta toimii suunnitelman mukaisesti. Nicaraguassa suurin riski on kansalaisyhteiskunnan toimitilan pieneneminen sekä korruption rakenteellinen juurtuminen koko yhteiskunnan tasolla. Kansalaisyhteiskunnan toimitilan pienentyminen ei vaikuta suoranaisesti osuuskuntakumppaneihin, mutta rajoittaa Solidaarisuuden mahdollisuuksia laajentaa työtään kansalaisjärjestösektorin pariin. Solidaarisuus seuraa tilannetta aktiivisesti pääasiallisesti maakoordinaation raportoinnin sekä kenttäkäyntien avulla. Myös valuuttakurssivaihtelut vaikuttavat edelleen Solidaarisuuden työhön, aiheuttaen haasteita budjetointiin ja tätä kautta hankesuunnitteluun. Näihin varautuakseen Solidaarisuus seuraa aktiivisesti valuuttakurssimuutoksia. 6. RAHOITUS JA VARAINHANKINTA 6.1. Varainhankinta Solidaarisuuden omavarainhankinta on ollut strategian mukaisessa kasvussa viime vuodet. Julkisen määrärahan voimakas supistuminen (45%) vuoden 2016 alusta alkaen vaikuttaa säätiön talouden kokonaistilanteeseen edelleen vahvasti vuonna 2017. Oman varainhankinnan kasvutavoite vaatii rohkean ja entistä fokusoidumman panostuksen. Varainhankinnan painopiste on yksityishenkilöihin suunnatussa varainhankinnassa. Fokus on säännöllisen lahjoittamisen kasvattamisessa. Muina kehittämiskohteina ovat avustukset muilta tahoilta ja yritysyhteistyö. Varainhankinnan tavoitteena vuonna 2017 on saavuttaa 1 168 000 euron bruttotuotto. UMmäärärahaleikkauksen vuoksi Solidaarisuuden varainhankinta on edellisvuoden tapaan yhä vahvasti investointipainotteista ja tämä heijastuu kulutasoon. Tavoitteeksi on kuitenkin asetettu, että kuluprosentti pienenee tämän investointivaiheen jälkeen merkittävästi lähivuosien aikana. Viestinnän ja varainhankinnan teemaksi vuodelle 2017 on valittu naisten oikeudet. Teemaa käsitellään vuoden aikana siten, että alkuvuonna keskitytään tyttöihin ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen toimintaan, keväällä ja kesällä naisten yrittäjyyteen. Köyhyys ja sen seuraukset erityisesti naisille on loppuvuoden puheenaihe. Teemavuosi näkyy monipuolisesti varainhankinnassa, niin suoramarkkinoinnissa kuin katuvarainhankinnassakin. 6.1.1. Säännöllinen lahjoittaminen F2F-varainhankinta muodostaa jatkossakin keskeisen lahjoittajahankinnan kanavan. Katuvarainhankinnassa jatketaan edellisvuonna alkanutta Silpomaton-kampanjaa, mutta tuodaan sen rinnalle vuoden naisten oikeudet-teeman mukainen lähestymistapa. F2F-toimintojen toteuttamiseksi rekrytoidaan jälleen 10-12 paikkakunnalle kymmeniä määräaikaisia varainhankkijoita ja kaksi määräaikaista kampanjakoordinaattoria vastaamaan kampanjoiden onnistumisesta maakunnissa. Vuoden 2017 tavoitteena on 3 000 uutta kuukausilahjoittajaa eli Muutoksentekijää. Keskeiset säännöllisen lahjoittamisen kehittämiskohteet liittyvät työtä helpottaviin järjestelmäuudistuksiin. Vuoden aikana otetaan käyttöön työkalut työvuorosuunnitteluun, sisäiseen viestintään sekä uusitaan tulosjärjestelmä. Rekrytointijärjestelmän käyttöä jatketaan. Myös lahjoittajapysyvyyteen ja sitouttamiseen panostetaan päivittämällä lahjoittajien kiittämis- ja sitouttamistoimenpiteitä. Tradekalta saadun avustuksen turvin toteutetaan kesällä 2017 virtuaalitodellisuus-projekti, jonka tarkoituksena on viedä köyhyyden vastainen kamppailu suomalaisia lähelle. Virtuaaliesitys tuotetaan ja jalkautetaan kevään aikana. 15

Teletiimi jatkaa katuvarainhankinnan kautta tulleiden uusien lahjoittajien kiittämistä sekä tietojen selvittämistä. Lisäksi toteutetaan korotussoittokampanja sekä pilotoidaan uuslahjoittajahankintaa. 6.1.2. Kampanjatoiminta Kampanjatoiminnan ja suoramarkkinoinnin tarkoituksena on tavoittaa vanhat ja uudet lahjoittajat koskettamalla yksittäisen ihmisen tai perheen tarinan kautta. Vuoden aikana vakiinnutetaan kahdeksan suorapostituksen eli keräyskirjeiden sykli. Suoramarkkinoinnissa jatketaan aktiivisesti uusien kohderyhmien ja erilaisten postitusten testausta. Kasvuodotukset ovat maltilliset. 6.1.3. Nenäpäivä ja muu varainhankinta Solidaarisuus on mukana Nenäpäivä-säätiön, Yleisradion ja kahdeksan muun kehitysyhteistyöjärjestön yhteisessä Nenäpäivä-kampanjassa ja osallistuu aktiivisesti sen kehittämiseen ja toteuttamiseen. Vapaaehtoistoimintaa ympäri Suomea kehitetään palvelemaan Nenäpäivän kasvutavoitteita. Yritysyhteistyötä ja muuta rahoitusta varten tehdään selvitys ja sen pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma. Vuoden 2017 aikana tavoitteena on hankkia kaksi uutta yhteistyökumppania. 7. JOHTAMINEN Solidaarisuuden ylimpään päättävään elimeen eli valtuuskuntaan kuuluu 12 varsinaista ja 12 varajäsentä. Valtuuskunta kokoontuu vuoden aikana sääntömääräisiin kevät- ja syyskokouksiin. Säätiön hallitus kokoontuu vuoden 2017 aikana 10 12 kertaa. Hallitukseen kuuluu vuonna 2017 puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kahdeksan jäsentä. Hallituksesta vuosittain kolmannes on erovuorossa. Valtuuskunnan syyskokouksessa valitut uudet hallituksen jäsenet perehdytetään toimintaan alkuvuonna. Solidaarisuuden päävastuullisena tilintarkastajana vuonna 2017 toimii valtuuskunnan syyskokouksessa päättämä taho. Säätiön edellisvuonna uudistettujen sääntöjen pohjalta päivitetään hallinto- ja talousohjesääntö. Hallituksen jäseniä koulutetaan uuden säätiölain vaatimuksiin. Hallitus tukee operatiivista johtoa uuden strategian toimeenpanossa ja jalkauttamisessa mm. henkilöstön toimenkuviin. Henkilöstöstrategian päivittämistarve arvioidaan vuoden aikana. Sen toiminnallistamisessa on keskitytty priorisoituihin osaamisen, johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämistoimiin. Hallitus tukee tässä toiminnanjohtajaa sekä samalla koko työyhteisön kehittämistyötä. Samoin hallitus seuraa ja valvoo organisaation tasa-arvosuunnitelman toteutumista. Hallitus päivittää Solidaarisuuden riskikarttaa ja kehittää työkalujen toimivuutta sekä varautumista riskeihin vuoden aikana ja viimeistään ennen seuraavan vuoden toiminnan suunnittelun viimeistelyvaihetta. Vuoden aikana päivitetään säätiön sijoituspolitiikkaa alkuvuodesta valmistuvan sijoitustoiminnan ulkoisen arvioinnin pohjalta. Hallitus jatkaa edelleen johtamisen itsearviointia ja kehittämistyötä. Apuvälineenä tässä toimii alkuvuodesta toteutettava hallitusbarometri. Tämän lisäksi henkilöstö arvioi Solidaarisuuden johtamista osana henkilöstöbarometriä. Barometrit tuottavat aineistoa indikaattoreihin, joiden avulla seurataan johtamisen kehittymistä. 16

Hallitus ohjaa ja valvoo säätiön vuokraustoimintaa: Solidaarisuuden omistamien tilojen (Agricolankatu 4) vuokraaminen Kallion musiikkikoululle jatkuu vuoden aikana. Samoin jatketaan Solidaarisuuden nykyisessä vuokratussa toimitilassa (Lintulahdenkatu 10) työtilojen alivuokrausta Suomen Somalia-verkosto ry:lle erillisen sopimuksen pohjalta. 17