Päätös UUDELY/12676/2017 15.1.2018 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi Kunnostettava alue Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen hyväksynnästä. Sajucon Oy Sijainti Vantaan kaupunki, Jokiniemi Urheilutie 11 Kiinteistötunnus 92-62-200-5 Omistaja Pääkaupunkiseudun Tonttirahasto Ky Asian vireilletulo Kunnostettavan alueen kuvaus Toimintahistoria Alueella tehtiin maaperätutkimuksia kesällä 2017. Maaperätutkimuksissa todettujen valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen ylittävien haitta-aineiden (öljyhiilivetyjen keskitisleet >C 10 - C 21 ja raskaat öljyjakeet >C 21 - C 40 ) sekä kohonneita pitoisuuksia sisältävien haitta-aineiden (lyijy ja antimoni) osalta todettiin kunnostustarve. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (myöhemmin Uudenmaan ELY-keskus) 19.12.2017. Kiinteistöllä sijaitsee 1930 -luvulla rakennettu omakotitalo, jota on laajennettu 1960- ja 1980-luvuilla. Talossa on öljylämmitys. Öljysäiliö sijaitsee maan alla asuinrakennuksen luoteispuolella. Öljysäiliön läheisyydessä sijaitseva pilaantuneisuus on todennäköisesti peräisin noin 30 vuotta sitten tapahtuneesta ylitäytöstä. Lisäksi kiinteistön pohjoiskulmassa on pieni (alle 1m 2 ) luultavasti auton moottoriöljystä peräisin oleva pilaantunut alue. Lyijy ja antimoni ovat peräsin UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000 http://www.ely-keskus.fi/uusimaa PL 36 00521 HELSINKI
UUDELY/12676/2017 2/12 todennäköisesti Grönbergin lyijysulatosta, joka toimi alle kilometrin etäisyydellä kohdekiinteistöstä vuosina 1928 1984. Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Vantaalla osoitteessa Urheilutie 11. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1. Kunnostettava alue rajautuu etelässä ja pohjoisessa asuinkiinteistöihin, lännessä katualueeseen ja idässä teatterin kiinteistöön. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kunnostusalueen välittömässä läheisyydessä. Lähin koulurakennus sijaitsee noin 150 metrin päässä lounaassa. Kiinteistö on merkitty ajantasaisessa asemakaavassa pientalojen korttelialueeksi (AP). Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Kohteen maaperä on hiekkaa. Kallion pinta on yli kymmenen metrin syvyydellä maan pinnasta. Kiinteistö sijaitsee I-luokan vedenhankintaa varten tärkeällä pohjavesialueella (Valkealähde, 0109201). Nurmialueilla sadevedet imeytyvät maaperään. Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostusalueella tehdyt tutkimukset Maaperän pilaantuneisuusselvitys, Urheilutie 11, Vantaa, Tapio Strandberg Oy 3.8.2017 Kunnostussuunnitelma, Urheilutie 11, Vantaa, Tapio Strandberg Oy 25.8.2017 Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 24.7.2017. Näytteitä otettiin yhteensä 14 tutkimuspisteestä. Näytteet toimitettiin analysoitavaksi laboratorioon. Pinnasta otetuista näytteistä analysoitiin metallit ja puolimetallit sekä yhdestä näytteestä lisäksi öljyhiilivedyt (>C 10 - C 21 ja >C 21 - C 40 ). Öljysäiliön läheisyydeltä otetuista näytteistä analysoitiin (>C 10 - C 21 ja >C 21 - C 40 ). Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kiinteistön pintamaasta otetuista näytteissä TS4/0-0,1m (Pb 160 mg/kg ja Sb 4 mg/kg) ja TS5/0-0,1m (Pb 200 mg/kg ja Sb 4 mg/kg) todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen väliin sijoittuvia lyijyn ja antimonin pitoisuuksia. Lisäksi näytteessä TS8/0-0,1m todettiin valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 pitoisuus 8 500 mg/kg. Kyseinen öljypilaantuma on kiinteistön
UUDELY/12676/2017 3/12 pohjoiskulmassa sijaitseva pieni 1 m 2 :n kokoinen, luultavasti auton moottoriöljystä pilaantunut alue. Öljysäiliön läheisyydestä otetuista näytteistä TS1/3-4m (>C 10 - C 21 1 100 mg/kg), TS10/2,5m (>C 10 - C 21 2 800 mg/kg) ja TS12/2,5m (>C 10 - C 21 2 200 mg/kg) todettiin ylemmän ohjearvon ylittäviä öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 pitoisuuksia. Lisäksi näytteessä TS10/3,5m todettiin alemman ja ylemmän ohjearvon väliin sijoittuva öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 pitoisuus 940 mg/kg. Riskinarviointi Terveys- tai ympäristöhaitta muodostuu, kun haitta-aine kulkeutuu haitallisena pitoisuutena tiettyjen kulkeutumis- ja altistumisreittien kautta vastaanottajalle. Altistujana voi olla ihminen (terveysriskit) tai eliö (ympäristöriskit). Mikäli joku em. osatekijöistä puuttuu, ei riskiä ole. Joissakin tapauksissa pelkkä haitta-aineen kulkeutuminen voidaan kuitenkin käsittää riskiksi. Tällainen tapaus voi olla esim. tonttien rajojen yli tapahtuva haitta-aineiden kulkeutuminen. Tehtyjen maaperätutkimusten perusteella kiinteistöllä on raskasmetallien ja mineraaliöljyn aiheuttamaa pilaantumista. Alueen maaperä on näytteenoton ja maaperäkartan perusteella hiekkaa. Hiekka on hyvin vettä läpäisevää, jonka vuoksi haitta-aineiden kulkeutuminen maaperässä on mahdollista. Pintamaassa olevat raskasmetallit kulkeutuvat huonosti maaperässä. Haitta-aineiden kulkeutuminen pohjaveteen ja pohjaveden mukana alueen ulkopuolelle on todettu epätodennäköiseksi. Kiinteistön läheisyydessä ei käytetä pohjavettä talousvetenä. Koska osa haitta-aineista sijaitsee osin pintamaassa, on altistuminen suoran ihokosketuksen tai haitta-ainepitoisen pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä mahdollista. Alueella ei kasvateta ravintokasveja eikä siellä esiinny luonnonmarjoja. Tämän vuoksi altistuminen ravinnon välityksellä ei ole merkittävää. Haitta-aineita esiintyy maan pintaosissa. Näin ollen eläinten altistumista voi tapahtua suoran kosketuksen tai pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä. Maaperäeliöt ja mikrobit voivat altistua haitta-aineille elinympäristössään. Maaperä-eliöt voivat vältellä haitta-ainepitoisia maaperän osia ja bakteerit voivat elää mikrohabitaateissa, joissa haittaaineita ei esiinny. Kasvit voivat altistua haitta-aineille juuriensa välityksellä, mutta tästäkään ei arvioida aiheutuvan merkittävää riskiä, koska kasvillisuus kohteessa on tavanomaista ja sitä on melko vähän. Pilaantuneesta maasta ei arvioida aiheutuvan ekologista riskiä.
UUDELY/12676/2017 4/12 Esitetty kunnostussuunnitelma Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Pilaantuneen maaperän puhdistaminen tehdään massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitettään epäorgaanisten haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisia kynnysarvotasoja ja orgaanisten haitta-aineiden osalta alempia ohjearvotasoja. Arvion mukaan kunnostusalueella on öljyhiilivedyillä pilaantuneita maaaineksia noin 60,5 m 3 ktr ja raskasmetalleilla pilaantuneita maa-aineksia noin 320 m 3 ktr. Pilaantuneet massat kaivetaan alueelta hallitusti siten, että kaivannot pysyvät vakaina. Kun puhdistustavoite on saavutettu, kaivannon pohjalle levitetään suojakangas. Jos kunnostustavoitteita ei kaivuteknisistä tai muista syistä saavuteta, levitetään kaivannon reunoille huomioverkko. Kaivannot peitetään puhtailla täyttömassoilla. Työn aikainen näytteenotto Poisvietävät massa lajitellaan niiden pitoisuuksien perusteella. Kaivua ohjataan kenttämittauksien sekä pilaantuneisuusselvitysten perusteella. Kenttämittarina käytetään raskasmetallien analysoinnissa röntgenfluoresenssilaitetta (esim. Niton). Öljypitoisuuksien kenttämittauksissa käytetään PetroFlag -kenttämittauslaitteistoa. Kaivualueen reunoista ja pohjamaasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, vähintään 1 näyte/250 m 2 kohti. Jäännöspitoisuusnäytteistä 10 % analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Kaivettavat maat lajitellaan pitoisuuden perusteella alueella hyödynnettäviin ja alueelta poisvietäviin massoihin. Poisvietävät massat lajitellaan niiden pitoisuuksien perusteella. Pilaantuneen maan kuormista laaditaan siirtoasiakirjat. Maat toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassaoleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseisä massoja. Alueella ei varastoida pilaantuneita maita, ellei se niiden tarkemman luokittelun kannalta ole välttämätöntä. Tällöin kaivetut maamassat peitetään varastoinnin ajaksi. Massat toimitetaan käsittelylaitokseen niin pian kuin mahdollista. Kunnostustyön aikana kaivantoihin kertyvästä vedestä otetaan näytteet haitta-aineiden pitoisuuksien selvittämiseksi. Kaivantoihin kertyvä vesi toimitetaan imuautolla vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa
UUDELY/12676/2017 5/12 kyseisiä vesiä tai tehdään sopimus työmaavesien johtamisesta viemäriin HSY:n kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Työmaaliikenteen riskejä vähennetään selkeillä opasteilla. Työntekijät käyttävät lain edellyttämiä varoitusvaatteita ja suojavarusteita kunnostusalueella. Lisäksi yksintyöskentelyä vältetään. Kaivannot sekä työkoneiden työskentelyalue merkitään ja rajataan ulkopuolisilta. Sortumia pyritään välttämään hyvällä työtekniikalla ja rakentamalla luiskat riittävän loiviksi vähintään 1:3 yli 1,5 metrin syvyisissä kaivannoissa. Tulipalojen riskiä vähennetään riittävällä valvonnalla ja varovaisuudella mahdollisten ulkoisten sytytyslähteiden käsittelyssä ja riittävällä alkusammutuskalustolla. Polttoaine- ja öljyvuototapauksissa imeytetään valunut polttoaine välittömästi turpeeseen. Pilaantunut maaaines poistetaan asianmukaisesti. Alueella ei varastoida polttoaineita. Työmaa-alue aidataan ulkopuolisten pääsyn estämiseksi. Kaivun yhteydessä maahan ei kosketa käsin, vaan näytteitä otettaessa ja muussa toiminnassa käytetään suojakäsineitä. Tarvittaessa käytetään hengityssuojaimia. Työntekijät perehdytetään ennen työmaa-alueelle pääsyä. Mikäli kaivu aiheuttaa pölyämistä, maamassat kastellaan työn yhteydessä. Haitta-aineiden kulkeutuminen kuorma-autojen renkaiden mukana estetään suorittamalla kuormaus siten, että kuormattava auto on puhtaalla alueella. Tarvittaessa kunnostusalueen ajotiet harjataan. Kuormauksen jälkeen kuormausalueen puhtaus tarkistetaan. Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin Työnaikaisia mahdollisia poikkeamatilanteita ovat työmaakaluston onnettomuudet, vesienkäsittelyjärjestelmän rikkoontuminen, tulipalot, kaivantojen sortumat tai pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyvät häiriöt ja onnettomuudet. Mahdollisiin ongelmatilanteisiin varaudutaan laatimalla turvallisuussuunnitelma johon kaikki työmaan työntekijät perehdytetään. Lisäksi kunnostustyössä noudatetaan huolellisesti suunnitelmia ja työturvallisuussäädöksiä. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Maaperän kunnostuksesta tehdään ilmoitus Uudenmaan ELYkeskukselle ennen työn aloittamista. Lisäksi kiinteistön edustaja tiedottaa naapurikiinteistöjä kunnostustyöstä. Alueelta poiskuljetettavista massoista/kuormista laaditaan siirtoasiakirjat.
UUDELY/12676/2017 6/12 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Kunnostuksen päätyttyä laaditaan kunnostuksen loppuraportti. Loppuraportti toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uudenmaan ELY-keskus on tarkastanut Sajucon Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Vantaan Jokiniemessä osoitteessa Urheilutie 11 sijaitsevalla kiinteistöllä (RN:o 92-62-200-5), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kunnostettavalta kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden öljyhiilivetyjen keskitisleiden >C 10 - C 21 ja raskaiden öljyjakeiden >C 21 - C 40 pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvotasot, sekä maa-ainekset, joiden lyijyn ja antimonin pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan ELY-keskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ELY-keskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana-
UUDELY/12676/2017 7/12 lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kunnostustyön aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Välivarastointi 5. Kaivettuja haitta-ainepitoisia maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maa-aineksen sekoittumista, haitta-ainepitoisen maa-aineksen pölyämistä, haittaainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
UUDELY/12676/2017 8/12 Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7. Pilaantuneet maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Veden käsittelyssä talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
UUDELY/12676/2017 9/12 Päätöksen perustelut Raportti on toimitettava Uudenmaan ELY-keskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle (ELY-keskus), jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia antimonia, lyijyä sekä öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty em. haittaaineille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo mg/kg Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg Antimoni 2 10 50 Lyijy 60 200 750 Öljyhiilivetyjen keskitisleet >C 10 - C 21-300 1 000 Raskaat öljyjakeet >C 21 - C 40-600 2 000 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300
UUDELY/12676/2017 10/12 Päätöksessä on hyväksytty ilmoituksessa esitetyn mukaisesti maaperän kunnostustavoitteeksi öljyhiilivedyille valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot ja antimonille sekä lyijylle kynnysarvot. Kunnostustasot on katsottu riittäviksi huomioiden alueelle laadittu riskinarviointi. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve edellytetty arvioitavaksi näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan ELY-keskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainekset. Näytteenotossa voidaan huomioida aiempien maaperätutkimusten tulokset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kunnostusalueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 4.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi kunnostusalueella siten, ettei välivarastoinnista aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 5.)
UUDELY/12676/2017 11/12 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksu ja sen määräytyminen Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. (Määräys 7.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) Tämän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 770.
UUDELY/12676/2017 12/12 Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Hyväksyntä Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämisja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2018 (1066/2017) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 14 tuntia. Sajucon Oy, jussi.lahtinen@sajucon.fi (sähköisesti) Pääkaupunkiseudun Tonttirahasto Ky, jarmo.heiskanen@sajucon.fi (sähköisesti) Tapio Strandberg Oy(sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot päivitetään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 4. Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Mikko Tuomikoski ja ratkaissut ylitarkastaja Hanna Valkeapää. Liitteet Liite 1. Kunnostettavan alueen sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja UUDELY/12676/2017 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument UUDELY/12676/2017 har godkänts elektroniskt Esittelijä Tuomikoski Mikko 15.01.2018 11:48 Ratkaisija Valkeapää Hanna 15.01.2018 12:16
KOORDINAATISTO ETRS 25 N 2000 Pp.tie 27 4 II Näytteenotto pisteet 6 k 33 19 27 7 17 27 7 28.0 II +28.30 +28.21 k 14 +28.0 +28.39 4 sn 8 +27.9 28.0 28.0 7 +28.0+28.19 28.0 +28.38 28.5 20 1 0 KO 6 6687348.486 25503112.710 28.253 1 0 KO 7 6687358.366 25503103.228 28.038 1 0 KO 8 6687361.570 25503105.122 27.943 1 0 KO 1 6687348.966 25503091.170 27.888 1 0 KO 2 6687346.383 25503089.326 27.946 1 0 KO 3 6687340.587 25503084.630 28.085 1 0 KO 4 6687333.445 25503083.040 28.192 1 0 KO 5 6687329.728 25503094.830 28.341 1 0 KO 9 6687348.940 25503087.712 27.871 1 0 KO 10 6687345.386 25503087.720 27.893 1 0 KO 11 6687341.389 25503085.909 28.057 1 KO 12 6687343.546 25503091.486 28.147 1 KO 14 6687352.591 25503089.987 27.964 KO 13 6687341.191 25503091.844 28.150 27 8 +28.29 21 28 3 9 +27.9 1 +27.9 2 +27.9 10 +27.9 12 +28.1 6 +28.3 6 28.5 28 2 11 +28.113 +28.2 3 +28.1 28 3 4 +28.2 5 +28.3 28 6 vr +29.11 vr +29.11 5 vr +29.11 II 22 3 28 7 vr Pp.tie 5 2 28 1 28 8 Urheilutie Liite 1. Näytepistekartta Urheilutie 11, Vantaa Tapio Strandberg Oy Urheilutie 11 näytteenottopisteet.xy Mittakaava 1:500 Päiväys 25.7.2017 Pistenumero1
VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Oikeudenkäyntimaksu Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15